Yhtymähallitus 36 03.03.2010 Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen palvelusetelillä YhtHall 36 3.3.2010 Valmistelija: sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija Merja Honkanen (040 5411 948) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu mahdollisuus palvelusetelin käytön laajentamiseen. Palvelusetelin käyttöönoton katsotaan osaltaan vahvistavan asiakkaan ja potilaan asemaa osana sosi aali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Palveluseteliä koskevien menettelytapojen selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi valtioneuvosto hyväksyi 1.8.2009 voi maanastuneen lain sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Palve lusetelin käyttöönotto on kunnille vapaaehtoista. Käyttöönotosta päätettäessä tulee harkita setelin soveltuvuus erilaisten palvelujen ja asiakasryhmien osalta sekä to teuttaa käyttöönotto suunnitellusti ja hallitusti. Palvelusetelin käyttöönoton yleisinä tavoitteina on: lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia; parantaa palvelujen saatavuutta; edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä; edesauttaa markkinoiden kehittymistä ja pienyrittäjyyttä myös pienillä paikkakunnilla. Sosiaali- ja terveysministeriön perusteissa todetaan muun muassa väestön ikäänty misen mukanaan tuoman palvelutarpeen kasvun edellyttävän palvelujen tuotantota pojen kehittämistä julkisen, yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin tiiviissä yh teistyössä. Kuntien järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja antavat palvelujen tuotta jat voivat kehittyessään synnyttää alueellaan myös elinkeinotoimintaa ja vahvistaa alueen elinkeinopohjaa. Palvelusetelin käyttö on hallinnollisesti kevyin käytettävissä oleva järjestämistapa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle. Yhteistyökumppa neina toimivien palvelujen tuottajien hyväksymisessä ei edellytetä käytettäväksi sa manlaista tarjousvertailumenettelyä, joka on käytössä julkisten hankintojen osalta. Hyväksymismenettely edellyttää kunnalta hyväksymisvaatimusten laadintaa, niiden ilmoittamista palvelujen tarjoajille, palvelujen tuottajien hyväksymistä ja säilyttämistä hyväksymisluettelossa sekä hyväksymisen peruuttamista koskevia päätöksiä. Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapana Palvelusetelilaki (569/2009) mahdollistaa kuntien ja kuntayhtymien (jäljempänä kunta ) harkinnan mukaisesti palvelusetelin käyttöönoton kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana. Palveluseteliä ei voi soveltaa toisen kunnan tuottamien palvelujen hankintaan. Hyväksymisluetteloon si sällytettävän palvelujen tuottajan tulee olla kaupparekisteriin kaupparekisterilain (129/1979) 3 :n mukaisesti rekisteröitäviä yrityksiä, ei julkioikeudellisia, toimijoita. Myös uskonnonvapauslain (453/2003) 7 :ssä tarkoitetut yhdistys-, osakeyhtiö, osuuskunta- tai säätiömuodossa toimivat rekisteröidyt uskonnolliset yhteisöt voi daan luokitella palvelusetelilain tarkoittamiksi yksityisiksi palvelujen tuottajiksi.
Kunnan tulee tehdä päätökset palvelusetelin käyttöönotosta; määrittää palvelut jois sa palveluseteliä käytetään ja hyväksyä palvelun tuottajat. Myönnettäessä palve luseteliä yksittäiselle asiakkaalle kunnan tulee noudattaa asiakkaan asemasta an nettuja säännöksiä: palvelusetelilain 6 :n säännöstä potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (758/1992) sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (812/2000) Palvelusetelillä voidaan käyttää järjestämistapana kaikkien sosiaali- ja terveyspalve lujen osalta poisluettuna palvelut, joissa asiakkaan ei ole mahdollista valita itse pal velua tai palvelun tuottajaa. Tällaisia palveluita voivat olla välittömän hoidon tai huollon tarpeessa olevan asiakkaan kiireellinen hoito tai sosiaalihuollon palvelut taikka asiakkaan tahdosta riippumaton hoito. Vaikka palvelusetelin ei katsota sovel tuvan käytettäväksi kiireellisissä päivystyspalveluissa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa, voidaan palveluseteliä käyttää yhtenä mahdollisena jatkohoidon järjestä mistapana näiden jälkeen. Palveluseteli toimii parhaiten sellaisten asiakkaiden osa ta, joilla on riittävä toimintakyky palvelujen hankkimiseen palveluseteliä käyttämällä. Jos asiakas ei sairauden (esimerkiksi dementian), henkisen toimintakyvyn vajavuu den (esimerkiksi kehitysvamma) tai muun syyn vuoksi pysty palvelusetelin käyttöön, asiakkaan edun mukaista saattaa olla neuvotella hänelle muul la tavoin järjestettyjä palveluja. Asiakkaan edustajasta säädetään asiakaslain (812/2000) 9 :ssä, poti laslain (785/1992) 6 :n 2 ja 3 momentissa, täysi-ikäiselle määrätystä edunvalvojas ta holhoustoimesta annetun lain 42 :ssä sekä edunvalvojan sijasta eturistiriitatilan teessa ko. lain 11 :ssä. Seteli ei sellaisenaan sovellu myöskään työterveyshuollon palvelujen järjestämiseen, koska sen järjestäminen on työnantajan vastuulla ja sii hen liittyvät korvaukset rahoitetaan työtulovakuutuksesta. Palvelusetelin fyysistä muotoa ei ole rajoitettu. Sen muotona voi olla esimerkiksi vi ranomaispäätös, painettu seteli, monistettu ostokuponki, pankkikortin tapainen siru kortti tms. sitoumuksen kohteena olevan maksun välittämiseen käytettävä asiak kaalle luovutettava todistus maksusitoumuksen olemassaolosta. Yksityisten palvelun tuottajien valinta Palvelusetelilaki mahdollistaa edelleen toimintatavan, jossa kunta käyttää palve lun tuottajien valintaan kilpailuttamista tilanteessa, jossa se katsoo saavuttavansa sillä erityishyötyä hyväksymismenettelyyn verrattuna. Hyväksymismenettelyn etu na on pidetty hallinnollista keveyttä hankintalain mukaiseen kilpilutusmenettelyyn verrattu na. Palvelusetelilain 5 :ssä säädetään palvelusetelin käytöstä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja yksityisille palvelun tuottajille asetettavista hyväksymisedellytyksistä. Hy väksymispäätöksellään kunta rajaa ne yksityiset palvelujen tuottajat, joilta hankitta viin palveluihin palveluseteliä voidaan käyttää. Kunta voi hyväksyä yksityiset luvan- ja tai ilmoituksenvaraiset palvelun tuottajat, jotka jo lähtökohtaisesti täyttävät seu raavat ehdot: ennakkoperintärekisteriin rekisteröityminen; täyttää toiminnalle yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa (603/1996) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa lupa on palvelualakohtainen, jolloin palvelujen tuottajan saama lupa rajaa ne palvelut, joiden tuotta-
miseen hän on oikeutettu. Lupaviranomainen (aluehallintovirasto) sisällyttää luvanhaltijat yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen antajien rekisteriin lukuun ottamatta ateria- ja siivouspalveluita, jotka eivät ole ilmoitusvelvollisia toiminnastaan; tuottaa tarjoamansa palvelut vähintään sillä laatutasolla, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta; on vastuuvakuutettu terveydenhuollossa vaadittavalla potilasvahinkolain (585/1986) mukaisella potilasvakuutuksella tai sosiaali- ja terveydenhuollolta vaadittavalla muulla vakuutuksella. Palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen vakuutusmäärän täytyy olla niin suuri, että se riittää kattamaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat henkilövahingot. Lisäksi vakuutuksen on muilta ehdoiltaan vastattava tavanomaista vakuutuskäytäntöä. Lisäksi kunta voi asettaa hyväksymistä hakevalle palvelujen tuottajalle kunnan erik seen asettamia asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyviä taikka muita vastaavia vaatimuksia. Tällai set kunnan erikseen palvelun tarjoajille asettamien vaatimusten tulee olla avoimia ja syrjimättömiä sekä perustuttava puolueettomasti arvioitavissa oleviin edellytyk siin. Asiakkaan asema Palvelusetelin avulla asiakas valitsee vapaasti haluamansa palvelujen tuottajan kunnan hyväksymisluetteloon merkittyjen palvelujen tuottajien joukosta. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada haluamaansa palvelua järjestettäväksi palve lusetelillä, vaan järjestämistavan valinta kuuluu kunnan päätösvaltaan. Palvelusetelilain 6.1. :n mukaan asiakkaalla tai erityistilanteissa hänen edustajallaan on oikeus kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta. Kieltäytymisoikeus suojaa niin sanottujen haavoittuvien asiakasryhmien asemaa. palvelusetelin käyttöön liittyvä valinnanvapaus edellyttää kykyä palvelun laatua koskevaan arviointiin ja tuottajavalintaan, palvelun sisällöstä päättämiseen sekä kykyä erityisesti ongelmatilanteisiin liittyvään asiakastyytyväisyyden ilmaisemiseen. Haavoittuvien asiakasryhmien edustajat tai muut asiakkaat voivat kieltäytymisoikeutensa kautta pääs tä kunnan muulla tavalla järjestämään palveluun. Ennen setelin myöntämistä järjestämisvastuussa oleva kunta arvioi palveluseteliä hakevan asiakkaan palvelun tarpeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön on yhteisymmärryksessä asiakkaan tai tämän edustajan kanssa tarvittaessa laadittava tutkimusta, palvelua, hoitoa, kuntoutusta tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma tai muu vastaava suunnitelma. Ammattihenkilö suorittaa palvelutarpeen arvioinnin ja tekee suunnitelman sisällytettävän palvelun valinnan palvelutarpeen arviointia ja palvelujen sisältöä koskeviin suosituksiin, asiakkaan yksilölliseen elämän tilanteeseen ja palvelujen tarpeeseen perustuen. Kunnan järjestäessä asiakkaalle sosiaalihuoltoa sen on tehtävä hallintopäätös annettavan sosiaalihuoltoa koskevan palvelun sisällöstä ja päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus muutoksenhakua varten. Asiakkaan palvelusetelistä päätettäessä kunnan on informoitava asiakasta palvelusetelin arvosta, omavastuuosuuden arvioituun suuruuteen vaikuttavista tekijöistä ja vastaavanlaisen julkisen palvelun asiakasmaksusta. Koska lopullisen omavastuuosuuden suuruus riippuu asiakkaan tekemästä tuottajavalinnasta, niin lopullis ta omavastuuosuutta ei ole mahdollista ilmoittaa tässä vaiheessa. Omavastuu osuu-
den arvioitu suuruus tulee ilmoittaa hyväksymislistaan merkittyjen palveluhin tojen ja palvelusetelin arvon perusteella, esimerkiksi omavastuuosuushaarukkana alimman ja korkeimman hinnan mukaisesti. Asiakkaalle tulee esitellä eri järjestä misvaihtoeh dot tasapuolisesti ja valita asiakkaan edun kannalta paras järjestämis tapa. Palve lusetelin käyttöä voidaan tukea tehostamalla asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa. Asiakkaan ja palvelun tuottajan välille syntyy yksityisoikeudellinen palvelusopi mus, joka pohjautuu kunnan hyväksymispäätöksessään palvelujen tuottajalle asettamaan palvelunkuvaukseen ja ehtoihin. Palvelusetelillä hankkimiinsa pal veluihin tyytymätön asiakas voi valittaa saamansa palvelun virheestä kuluttajariitalautakuntaan tai nostaa kanteen palvelun tarjoajaa vastaan yleisessä tuomioistuimessa; tehdä muistutuksen kunnalle ja/tai palvelun tuottajalle; tehdä kantelu valvontaviranomaiselle; irtisanoa sopimuksen sopimusehtojen mukaisen irtisanomisajan kuluessa. Kunta ei voi vapautua palvelun järjestämisvastuustaan pelkästään sillä, että asiakas on riitauttanut palvelusopimuksensa. Jos asiakkaan palvelutarve on edelleen joko kokonaan tai osittain täyttämättä, niin kunnan tulisi täyttää loppuosa palvelutarpees ta joko ohjaamalla asiakas uudelle palvelujen tuottajalle tai kunnan muulla tavoin järjestämän palvelun avulla. Palvelusetelin arvon määräytyminen ja sen kohtuullisuus Palvelusetelilain antamisen yhteydessä tehtiin muutos sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin (570/2009), jolla poistettiin kytkös palvelusetelin omavastuu osuuden ja asiakasmaksun välillä. Poikkeuksena tästä ovat eräät asiakasmaksulain 4 ja 5 :ssä maksuttomiksi säädetyt palvelut, jossa kytkentä asiakasmaksujärjestel mään säilytettiin. Riippumatta siitä, onko palvelusta perittävä maksu asiakasmaksu järjestelmässä tasasuuruinen tai tulosidonnainen, kunta voi myöntää kunkin palve lun palvelukohtaisen setelin joko: kaikille käyttäjille tasasuuruisena, tai tulosidonnaisena, jolloin setelin arvo riippuu asiakkaan tuloista. Tulosidonnaista palveluseteliä käytettäessä laskennan perusteena käytettävä tu lokäsite on kunnan päätettävissä taikka kunta voi päättää käyttää samanlaista tulokä sitettä, jota käytetään asiakasmaksulain 10 a :n mukaisesti päivähoidosta, 10 b :n mukaisesti laitoshoidosta tai asiakasmaksuasetuksen 27 30 :n mukai sesti ko tihoidosta perittävän tulosidonnaisen asiakasmaksun laskennassa. Palvelusetelin tulee olla määrältään kohtuullinen. Kunta voi palvelusetelin arvon kohtuullisuutta arvioidessaan ottaa huomioon muun muassa seuraavia näkökohtia: kunnan omakustannushinta järjestettäessä palvelu kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Sen tulee sisältää kaikki tuotantokustannukset sekä laskennallinen osuus yhteiskustannuksista; asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Omavastuuosuuden huomioiminen kohtuullisuuden arvioinnissa on asiakkaan asemaa turvaava oikeus, koska kunnalla on velvollisuus ottaa huomioon taloudelliset näkökohdat nimenomaisesti asiakkaan näkökulmasta; kunnan järjestämisvastuun laajuus suhteessa palvelusetelillä hankittavaan palveluun. Siinä tapauksessa, että kunta myöntää palvelusetelin sellaisen pal-
velun osalta, joka ei kuulu kunnan järjestämisvastuulle (esimerkiksi diabeetikon vapaaehtoisesti käyttämä jalkahoito tilanteessa, jossa hänellä ei ole motorista neuropatiaa tai verenkierron häiriötä), niin kunnalla ei ole samanlaista velvollisuutta omavastuuosuuden kohtuullisuuden osalta kuin järjestämisvas tuun piiriin kuuluvissa palveluissa. Mikäli palvelusetelin kohtuullisuus ei yksittäistapauksessa asiakkaan osalta täyty, niin kunnan tulee korottaa palvelusetelin arvoa. Arvon korottamisesta on tehtävä hallintopäätös, johon tulee liittää oikaisuvaatimusosoitus. Korottamista koskeva päätös on tehtävä silmällä pitäen sitä, että asiakkaalle maksettavaksi jäävä omavastuuosuus ei saa: vaarantaa asiakkaan toimeentulon edellytyksiä; vaarantaa asiakkaan lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista; muutoin vaarantaa asiakkaan elatusvelvollisuuden toteutumista; olla hoidolliset syyt huomioituna muutoin liian korkea. Asiakasmaksulaissa maksuttomiksi säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut osalta palvelusetelin arvon tulee kattaa koko palvelun hinta. Näitä palveluja antavia palvelun tuottajia hyväksyessään kunta voi asettaa hyväksymisedellytykseksi tietyn enimmäishintaehdon, joka rajaa kunnan taloudelliset resurssit huomioituna tarpeet toman kalliit palvelut palvelusetelin käyttöalan ulkopuolelle. Palvelusetelilain palvelusetelin arvon määräämistä koskeva säännös ei koske jatku vasti ja säännöllisesti annetun sosiaalihuollon kotipalvelua eikä kotisairaanhoitoa. Näistä kotipalveluun myönnettävän palvelusetelin arvosta säädetään sosiaalihuolto lain (710/1982) 3a luvussa ja kotisairaanhoidosta kansanterveyslain (66/1972) 20 :ssä. Näiden säädösten mukaan kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta annettavan palvelusetelin arvo määräytyy tuloperusteisesti noudattaen pykälässä esitettyä las kentataulukkoa ja laissa esitettyä tulokäsitettä. Asiakkaan maksamaa omavastuuosuutta ei lain mukaan luokitella: sairasvakuutuslain mukaisiksi hoito- ja tutkimuskustannuksiksi, joiden osalta hän voisi hakea hoito- tai tutkimuskorvausta. Sitä vastoin asiakas voi saada sairasvakuutuslain tarkoittaman matkakorvauksen palvelusetelin käytöstä aiheutuneista matkakustannuksista; asiakasmaksulain 6 a :ssä säädettyä maksukattoa kerryttäviksi asiakasmaksuiksi; tuloverolain 127 a :n mukaiseksi hoiva- ja hoitotyöksi, jonka osalta hän olisi verotuksessa oikeutettu hakemaan kotitalousvähennystä. jos asiakas kuiten kin ostaa samalta palvelujen tuottajalta lisäpalveluja kokonaan omalla kustannuksellaan, kyse ei tältä osin ole enää palvelusetelin omavastuuosuudesta, jolloin asiakkaan kokonaan itse kustantamasta palvelusta voidaan myöntää kotitalousvähennys. Jos asiakkaan ja palvelun tuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan palvelujen tuottajalle enintään asiakkaan ja palvelujen tuottajan sopiman hinnan. Kunnan on tulosidonnaista palveluseteliä käytettäessä tehtävä hallintopäätös se telin arvon määräytymisestä, johon on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Kunnan on annettava hallintopäätös asiakkaan hakemaan palvelusetelin arvon korottami seen ja annettava siitä oikaisuvaatimusosoitus. palvelusetelilain 13 :n mukaan asiakas voi hakea oikaisua järjestämisvastuussa olevan kunnan toimielimeltä 14 päivän
ku luessa palvelusetelin arvon määrittämisestä tai korottamisesta koskevan päätöksen tiedoksiannosta. Toimielimen oikaisuvaatimuksesta antamaan päätök seen voi tä män jälkeen, 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta, hakea muutosta hal linto-oikeu delta hallintokäyttölain mukaisesti. Muuta Kunta on palvelusetelilain 11 :n mukaan palvelusetelillä järjestettävissä palve luissa syntyvien asiakasasiakirjojen rekisterinpitäjä. palveluseteliä käytettäessä tekninen rekisterinpito voidaan antaa palveluseteliä koskevassa asiakassuhteessa yksi tyisen palvelujen tuottajan hoidettavaksi. Kunta voi tällöin jo hyväksymisedellytyk sissä täsmentää palvelujen tuottajalle asiakkaiden henkilötietojen tekniseen rekiste rinpitoon liittyviä velvoitteita. Hyväksymisedellytyksissä tulisi selkeästi vaatia asian mukaisen nimenkirjoittajan vahvistamana, ilmoittamaan se, että yritys täyttää kaikki kunnan tekniselle rekisterinpidolle asettamat vaatimukset. Kunnalla on valtionosuuslain 4 :n 3 momentin mukaan velvollisuus varmistaa, että palvelut, niiden järjestämistavasta riippumatta, vastaavat sitä tasoa, joka vastaavalta kunnalliselta toimijalta edellytetään. Kunnan tulee valvoa kaikkien järjestämisvastuullaan olevien palveluiden laatua palvelujen tuottamisen yhteydessä. Oulunkaaren kuntayhtymän palvelusetelit Kunta Palveluseteli Arvo TP 2009 Ii Kotipalvelun tukipalvelut (Asiakkaita 195 hlöä) 10 /h Sisältö: vaatehuolto, kylvetys/saunotus, imu rointi, puunkanto Säännöllinen kotipalvelu (Asiakkaita 135 hlöä) 7-24 /h Sisältö: siivous, asiointi, saattajapalvelu, lu mityöt) 114.210 Pudasjärvi Asumispalvelu (Asiakkaita 1/2010 15 hlöä) Valvottu 70 /vrk Autettu 80 /vrk Tehostettu 90 /vrk Kotipalvelu ja omaishoidon vapaan järjestäminen (Asiakkaita 1/2010 1 hlö) Arkisin Lauantaisin Sunnuntaisin Kotipalvelun tukipalvelut (tulorajat) Siivous (Asiakkaita 1/2010 26 hlöä) Auraus (Asiakkaita 1/2010 2 hlöä) Kauppakassi (Asiakkaita 12/2009 3 hlöä) 7-24 /h 7-25 /h 7-30 /h 12 /h 12 /h 5 /kuljetusker ta/ viikko 212.974 Utajärvi Vaala Ei käytössä Ei käytössä
Oulunkaaren kuntayhtymässä tulee päättää seuraavista asioista: 1. Käyttääkö kuntayhtymä palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis ta pa na? 2. Missä sosiaali- ja terveyspalveluissa palveluseteli on käytössä? 3. Kuntayhtymä määrittelee palvelujen tuottajien hyväksymiskriteerit (lakisääteiset, omat, kaikki hyväksymisehdot täyttävät hyväksytään). 4. Kuntayhtymä määrittelee rekisterinpidon. 5. Kuntayhtymä määrittelee palvelusetelin kohtuullisen arvon. 6. Laaditaan yhteiset ohjeet ja lomakkeisto. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija Merja Honkanen esittelee asiaa. Esitys (kyj): Yhtymähallitus keskustelee palvelusetelin käyttöönotosta ja linjaa jatkotoimenpiteet. Kokouksessa annettu muutettu esitys (kyj): Nykyistä palvelusetelikäytäntöä jatketaan Iissä ja Pudasjärvellä siirtymävaiheen ajan. Utajär vellä Vaalassa informoidaan palvelusetelin käyttöönotosta ja sen vaiku tuksista. Kuntayhty mässä pyritään yhtenevään palvelusetelikäytäntöön. Päätös: Hyväksyttiin.