1 ÄÄNESTÄMINEN NETISSÄ JA UURNALLA Kysely äänestämisestä Allianssin vuoden 2011 Nuorisovaaleihin osallistuneiden yläasteiden ja lukioiden oppilaille TIIVISTELMÄ Kyselyn taustaa Suomen nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssi ry toteutti jo kahdeksatta kertaa vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä erityiset nuorisovaalit, joissa yläasteen ja lukioiden sekä keskiasteen laitosten oppilaat saattoivat äänestää oikeita eduskuntavaaliehdokkaita. Nuorisovaalien päätavoitteena on demokratiakasvatuksen keinoin tuoda tutuksi yhtä kansalaisten vaikuttamisen perustoimintoa eli äänestämistä. Vuoden 2011 nuorisovaalien yhteydessä tarjottiin kouluille ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuutta äänestää perinteisen uurnavaalin ohella myös netissä. Nuorisovaaleihin ilmoittautui 265 koulua eri puolilta Suomea, ja näistä 25 koulua halusi kokeilla myös nettietä-äänestämisen mahdollisuutta. Äänioikeutettuja koululaisia näissä 25 oppilaitoksessa oli yhteensä 4 205. Näistä netin kautta äänesti yhteensä 874 oppilasta eli 20,8 prosenttia kaikista kokeiluun ilmoittautuneista äänioikeutetuista. Tätä lukemaa, 20,8 prosenttia, on pidettävä aika korkeana verrattuna esimerkiksi Viron nettiäänestyskokeiluihin. Suomen ensimmäinen kansanedustuslaitosta koskeva nettietä-äänestys toteutettiin Nuorisovaalien 2011 ennakkoäänestämisenä 20.3. 27.3.2011. Ennakkovaalien jälkeen varsinainen uurnavaali toteutettiin näissä 265 koulussa kahden viikon kuluessa eli 28.3. 8.4.2011. Uurnavaalien tulokset syötettiin samaan tuloslaskentajärjestelmään nettiäänestämisen kanssa. Tulokset julkaistiin 12.4.2011. Suomen verkkodemokratiaseura toteutti toukokuussa 2011 (2. 22.5.) nuorisovaaleihin osallistuneille nuorille kyselyn, jossa pyrittiin selvittämään yhtäältä nuorten motivaatiota ja kiinnostusta ylipäätään äänestämiseen, toisaalta netissä äänestäneiden nuorten kokemuksia sekä nettietä-äänestämisen hyviä ja huonoja puolia. Äänestys toteutettiin verkossa webropol-työkalulla osoitteessa www.verkkodemokratia.fi/kysely.
2 Äänestyksessä ei turvallisuus- ja tietosuojasyistä voitu käyttää äänestäjien suoria sähköpostiosoitteita, vaan kysely postitettiin kouluille ja jaettiin yhdyshenkilöopettajien välityksellä kiinnostuneille oppilaille. Alun perin viikon mittaiseksi tarkoitettu kysely jouduttiin vastausten vähyyden vuoksi jatkamaan ensin kahden viikon mittaiseksi, ja senkin jälkeen vastausaikaa lisättiin vielä viikolla. Opettajille lähetettiin kolme erillistä muistutuskirjettä. Kaiken kaikkiaan opettajat olivat aika kyllääntyneitä koulun ulkopuolelta tulevaan toimintaan ja lisätyöhön, vaikkakin kyse oli demokratiakasvatuksen edistämisestä ja äänestystyökalun tuottamisesta myös koulujen omaan käyttöön. Nuoret vastasivat kyselyssä sekä pakollisiin (1 16) että vapaaehtoisiin (17 22) kysymyksiin. Äänestämistä koskevat PAKOLLISET KYSYMYKSET: 1. Sukupuoli? 2. Minkä ikäinen olet? 3. Minkä vaalipiirin alueella asut? 4. Minkä nimistä koulua käyt? 5. Miten äänestit nuorisovaaleissa? 6. Miltä tuntui äänestää netissä? 7. Jos vastasit ei hyvältä, miksi? 8. Oliko netissä äänestäminen helppoa? 9. Miten kuulit nettiäänestämisen mahdollisuudesta? 10. Olisitko äänestänyt uurnalla, jos netissä äänestäminen ei olisi ollut mahdollista? 11. Minkä vuoksi et äänestänyt sähköisesti ennakkoon tai et äänestänyt ollenkaan? 12. Pitäisikö mielestäsi nettiäänestämistä käyttää myös oikeissa vaaleissa? 13. Miten nettiäänestämisen käyttäminen oikeissa vaaleissa mielestäsi vaikuttaisi omaan äänestyskäyttäytymiseesi? 14. Miten tutustuit ehdokkaisiin etukäteen? 15. Aiotko tulevaisuudessa äänestää oikeissa vaaleissa? 16. Miten haluaisit itse mieluiten äänestää oikeissa vaaleissa? VAPAAEHTOISET KYSYMYKSET: 17. Miksi valitsit nettiäänestyksen etkä perinteistä uurnaäänestämistä? 18. Mitä haluaisit sanoa netissä äänestämisestä? 19. Miten äänestyspalvelua/-järjestelmää voisi kehittää, että se olisi vieläkin parempi? 20. Missä muussa yhteydessä sinä haluaisit äänestää tällä tavalla? 21. Mitä merkitystä äänestämisen harjoittelulla on sinulle? 22. Mitä merkitystä äänestämisellä on mielestäsi yhteiskunnalle?
3 Kaiken kaikkiaan 146 kyselyyn vastanneesta miehiä oli 71 ja naisia 75. Jakauma edustaa tasaisen kattavasti molempia sukupuolia. Vastaajien ikäjakauma vaihteli 13 ja 17 vuoden välillä. Äänestämiskyselyyn osallistuivat lähinnä yläasteen sekä lukion ensimmäisten luokkien oppilaat. Eniten vastaajien joukossa oli 16-vuotiaita (41/145) ja toiseksi eniten 15-vuotiaita (36/145). Nämä ikäluokat muodostivat 52,4 prosenttia kaikista vastanneista. Kaikkein aktiivisimmin äänestyskyselyyn osallistuttiin Etelä-Savosta (45/145) ja Vaasasta (45/145). Kymen ja Lapin vaalipiireistä ei saatu yhtään vastausta. Erot selittyvät mahdollisesti nuorisovaalien yhdyshenkilöiden henkilökohtaisella aktiivisuudella ja toisaalta sen puutteella. Osa opettajista hoiti tehtävän rasittavana ylimääräisenä työmääräyksenä ja osa kiinnostavana demokratiakasvatuksen muotona. Kouluvastauksista ilmenee, että kaikki osallistujien koulut olivat joko yläasteita tai lukioita, ammattikouluja ei vastaajista edustanut kukaan. Kouluista lukioiden määrä oli noin kolmasosa. Kaksi vastaajista jätti koulun mainitsematta. Kyselyyn osallistui 12 koulua (48 %) nuorisovaaleihin osallistuneista 25 nettietä-äänestämisen mahdollistaneesta koulusta. Ensimmäinen varsinainen äänestämiseen liittyvä kysymys koski äänestystapaa. Kyselyyn vastanneista 52 % (76/146) äänesti ennakkoon ja nimenomaan netissä. Vastaajista 30,1 % (44/146) käytti perinteistä uurnaäänestämistä, ja kyselyyn osallistuneista 17,8 % (26/146) ei ollut käynyt lainkaan äänestämässä nuorisovaaleissa omaa kansanedustajaehdokastaan. Kyselyn tulosten kannalta tämä jakauma on erittäin hyvä ja antaa kiintoisan tuloksen nuorten suhtautumisesta äänestämiseen joko uurnalla tai netissä tai ylipäätään äänestämisen merkityksestä, koska netissä äänestäneitä oli hieman yli puolet vastaajista ja perinteisesti uurnalla äänestäneitä joka kolmas. Joka viides kyselyyn vastanneista nuorista jätti kokonaan äänestämättä. Kaikkien näiden kolmen ryhmän edustus kyselyssä on suhteellisen vahva ja kertoo osaltaan siitä, miten nuoret tulevaisuuden vaaleissa todennäköisesti käyttäytyvät. Liki kaikki, 75/76, netissä äänestäneet vastasivat myös kysymykseen, miltä tuntui äänestää nimenomaan netissä. Vastanneista 57,3 % (43/75) oli sitä mieltä, että netissä äänestäminen tuntui erittäin hyvältä (19/75) tai hyvältä (24/75). Huomattavaa on kuitenkin se seikka, että netissä äänestäneistä 40 % (30/75) piti tapahtumaa kovin arkisena, eli netissä äänestäminen ei sinänsä tuntunut miltään erityiseltä. Tätä neutraalia asennetta voitaneen tulkita joko siltä kannalta, että äänestäminen joko uurnalla tai netissä on nuorista suuren osan mielestä suhteellisen sama asia, tai sitten niin, että netin käyttö on jo nuorista aivan arkipäivästä toimintaa ja nettietä-äänestäminen ei eroa tästä netin arjen hyötykäytöstä millään tavoin. Jos katsotaan, kuinka moni nuorista piti nettietääänestämistä hyvänä tai neutraalina eli arkipäiväisenä, luku on hyvin korkea: 73 nuorta
4 75:stä eli 97,3 prosenttia. Silmiinpistävää on se, että nettiäänestäminen ei herättänyt nuorten keskuudessa juuri lainkaan negatiivisia tuntemuksia: vain 2 nuorta 75:stä (2,65 %) suhtautui siihen negatiivisesti. Nettiäänestämisen helppoutta tai vaativuutta arvioitiin kahdeksannella kysymyksellä, ja vastausten perusteella voidaan todeta, että 93,3 % nuorista (70/75) piti nettiäänestämistä erittäin helppona tai helppona tapana äänestää. Yksikään vastanneista eli 0 % ei pitänyt nettiäänestämistä vaikeana tai erittäin vaikeana. Nämäkin luvut kertovat siitä, miten luontevaa nuorten netinkäyttö on, sekä osittain siitä, että nettietä-äänestämisen käyttöliittymä koettiin helpoksi ja äänestäminen onnistui tässä käyttöliittymässä vaivattomasti. Ilman nettiä moni suurin osa nuorista olisi mahdollisesti jättänyt äänestämättä Nuorten suhtautumista perinteiseen uurnavaaliin ja toisaalta nettietä-äänestämiseen kysyttiin myös. Netissä äänestäneistä 38,6 % (29/75) olisi joka tapauksessa äänestänyt uurnalla, vaikka netissä ei olisikaan voinut etukäteen käydä äänestysvelvollisuuttaan suorittamassa. Nuorista 25,3 % (19/75) olisi ehkä käynyt äänestämässä uurnalla, ellei nettiäänestäminen olisi ollut käytössä. Suhteellisen korkea on kuitenkin niiden lukumäärä, 36 % (27/75), jotka mahdollisesti olisivat jättäneet äänestämisen väliin ilman nettiä. Näistä 6,6 % (5/75) ei missään tapauksessa olisi äänestänyt uurnalla, jos äänestys netissä ei olisi ollut mahdollista. Luvuista voidaan vielä päätellä, että ilman nettiäänestämisen mahdollisuutta jopa kolme neljästä nuoresta eli 74,6 % (56/75) olisi voinut jättää uurnavaalin väliin. Erityisesti tätä lukua tukee myös se seikka, että koulujen uurnavaali on osa paitsi demokratiakasvatusta niin nuorelle myös osa aikuistumiseen liittyvää käyttäytymismallia, jota lienee kiintoisaa kokeilla ainakin ensimmäisiä kertoja. Toisella ja kolmannella kerralla tämä uutuudenviehätys vähenee ja mitä se vaikuttaa nuoren äänestäjän haluun lähteä äänestyspäivänä toteuttamaan kansalaisvelvollisuuttaan, ellei äänestäminen onnistu nuoren arkipäiväisessä ympäristössä eli netissä? Muutama nuori, 4 nuorta 71:stä (5 %), jätti nettiäänestämisen väliin sen vuoksi, että ei saanut tunnuksia kännykkäänsä tai että tunnukset eivät toimineet vastaajan omalla koneella. Äänestykseen ilmoittautuneiden koulujen oppilastiedot kirjattiin äänestysjärjestelmään koulujen omien oppilastietojen perusteella. Tunnukset lähetettiin ensi sijassa nuoren kännykkään, sen jälkeen sähköpostiosoitteeseen ja ellei kumpaakaan näistä koululla ollut tiedossa, tunnukset lähettiin nuorelle postissa. Järjestelmän toimivuus testeissä oli 100 prosenttia, ja sellaista palautetta, että äänestys ei teknisesti onnistunut, tuli ainoastaan neljältä kaikista 146 kyselyyn vastanneesta. Kännykkänumeron vaihto, väärän tunnuksen syöttö tai väärä sähköpostiosoite koulujen omissa oppilasluetteloissa saattoivat aiheuttaa nämä epäonnistumiset. Nettietä-äänestämisessä oleellisinta on juuri äänestäjän turvallinen tunnistaminen. Viron vaaleissa se tapahtuu kansalaisten sähköisen vahvan henkilötunnisteen avulla. Suomessa on laajalti käytössä pankkitunnisteet, jotka on myös mahdollista ottaa käyttöön teknisesti. Suomessa kansalaisen vahva
5 sähköinen tunnistaminen on vasta hitaasti kehittymässä tavaksi tunnistaa asiakas sähköisissä julkisen sektorin avainpalveluissa. Virossa vuoden 2011 parlamenttivaaleissa käyttöön otettu henkilön vahva sirukännykkätunnistautuminen on teknisesti mahdollista ottaa käyttöön tulevaisuudessa myös Suomessa. Nuorten netin käyttö on erittäin laajaa, ja uusimpien tutkimusten mukaan nuoret käyttävät päivittäin nettiä keskimäärin 2 4 t vuorokaudessa. Tilastokeskuksen mukaan (2010) 76 prosenttia nuorista (16 24 v.) käyttää internetiä useita kertoja päivässä. Suurin osa tästä ajasta menee omien pelien lataamiseen ja pelaamiseen, oman profiilin päivittämiseen, musiikin kuunteluun, elokuvien katsomiseen tai kavereiden kanssa keskusteluun ja chattailuun. Nuorille netin hyötykäyttö ja asiointi ovat hivenen vieraampia kuin aikuisille. Neljä viidestä suhtautui nettiäänestämiseen neutraalisti tai positiivisesti Nettiäänestämisen käyttö oikeissa vaaleissa sai kyselyyn vastanneilta nuorilta 54,5 prosentin (78/146) kannatuksen. Nuorista peräti hieman yli joka viides eli 34/146 (23,2 %) suhtautui nettiäänestämisen käyttöön oikeissa vaaleissa joko melko kielteisesti (27/146) tai ehdottoman kielteisesti (7/146). Neutraalisti asiaan suhtautui myös suhteellisen suuri joukko nuorista eli 34 nuorta 146:sta (23,8 %). Toisaalta voidaan sanoa, että neljä viidestä nuoresta suhtautui nettiäänestämiseen oikeissa vaaleissa vähintäänkin neutraalisti tai avoimen positiivisesti. Netissä äänestäminen lisää nuorten äänestyshalukkuutta Nettiäänestämiskyselyyn vastanneiden nuorten mielestä nettiäänestämisen toteuttaminen oikeissa vaaleissa lisäisi peräti 64,3 prosentin (94/146) mielestä nuorten äänestysinnokkuutta. Tosin kolmekymmentä prosenttia nuorista (44/146) oli sitä mieltä, että vaalien toteuttaminen myös netissä ei vaikuttaisi heidän intoonsa äänestää. Ainoastaan 0,5 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, että netissä toteutetut julkiset vaalit saattaisivat vähentää heidän äänestysinnokkuuttaan. Tuloksista voidaan päätellä, että aikaan ja paikkaan sidottu perinteinen äänestämisen muoto kaipaa nuorten mielestä rinnalleen arkista ja tavallista toimintatapaa. Nuoret toivovat äänestämiseen osallistumisen mahdollisuutta ilman, että toiminta sidotaan paikkaan tai tiukasti aikaan. Ennakkoon toteutettu nettietä-äänestäminen on yksi tapa vastata tähän toiveeseen. Vaalikoneet nuorten suosiossa
6 Nuorten tutustuminen vaalien ehdokkaisiin näyttää kyselyn perusteella tapahtuvan kaikkein parhaiten vaalikoneiden avulla. Kyselyyn vastanneista 44,8 % (65/145) perehtyi ehdokkaisiin internetin vaalikoneissa, joita vuoden 2011 edustakuntavaaleissa julkaistiin lukuisia. Vaalikoneiden jälkeen nuoret tutustuivat kansanedustajaehdokkaisiin yhtä lailla sekä lehdissä (29/145) että netissä (29/145). Netissä kohteena olivat ilmeisesti ehdokkaiden ja puolueiden omat sivustot. Kavereiden suosituksiin turvautui ainoastaan 0,3 % (5/145) nuorista. Nuorista 11,7 prosenttia (17/145) jätti kokonaan tutustumatta ehdokkaisiin etukäteen. Mitä kertoo äänestämisen motiiveista se, että joka kymmenes nuori ei vaivaudu tutustumaan etukäteen ehdokkaisiin lainkaan? Yli 93 prosenttia nuorista suhtautui ylipäätään äänestämiseen myönteisesti Nuorten positiivinen suhtautuminen ylipäätään äänestämiseen näkyy kyselyn perusteella siinä, että 58,6 prosenttia (85/145) ilmoitti ehdottomasti äänestävänsä tulevaisuudessa oikeissa vaaleissa. Jos mahdollisesti tulevaisuudessa äänestävät otetaan mukaan, niin positiivisesti äänestämiseen tulevaisuudessa suhtautui peräti 93,1 prosenttia nuorista. Tämä luku on erittäin korkea, koska kyselyyn vastanneista liki kolmannes ei ollut osallistunut lainkaan koulujen järjestämiin eduskuntavaalien varjovaaleihin. Tämä tulos osoittaa, että yläasteen ja lukion nuorilla ei ainakaan tässä vaiheessa ole juurikaan kielteistä ennakkoasennetta äänestämällä tapahtuvaan osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tilanne on pikemminkin päinvastoin. Mikäli tulevaisuudessa voidaan nettietä-äänestämistä tarjota oikeiden vaalien yhteydessä, niin nämä positiiviset ennakkoasenteet kysymysten 13 ja 15 vastauksissa viittaisivat siihen, että nuorten äänestysprosentti oikeasti saattaisi tulevaisuudessa kasvaa. Asiaa pitää joka tapauksessa huolella pohtia osana uuden nuorisolain (2006) linjauksia edistää nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä kunta- että valtakunnan tasolla. Tämä saattaisi luoda edellytyksiä nuorten toiveiden huomioimiseen myös uudessa hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan toimenpideohjelmassa. Erityisesti nuorten positiivista suhtautumista äänestämisellä vaikuttamiseen voitaisiin nykyistä paremmin tukea toteuttamalla koulujen oppilaskuntavaalit tai kunnan nuorisovaltuustovaalit myös netissä. Netissä saa äänestää rauhassa Kyselyyn vastanneista peräti 43,2 % (29/67) perusteli netin valintaa sillä, että se oli niin paljon helpompaa kuin perinteinen uurnaäänestämiseen osallistuminen. Netin valintaa perusteltiin myös asia-argumentein:
7 - Valitsin nettiäänestyksen siksi, että silloin sain keskittyä rauhassa ja tutkia ehdokkaita samalla vaalikoneella. - Koska nettiäänestys oli käynnissä ja olin juuri testannut eri vaalikoneita. Halusin asian pois alta ja netissä äänestäminen oli helppoa. Lisäksi monikaan ei muistanut varsinaista uurnaäänestyspäivää.. enkä olisi minäkään muistanut ja ehdokkaan sopivuus olisi jäänyt testaamatta. - Netissä äänestäminen on minusta ainakin paljon helpompaa, koska sen voi tehdä kotoa käsin muiden töiden oheella, eikä siinä tarvitse mitenkään hätäillä, eikä kukaan myöskään näe, ketä äänestää. Netissä äänestäminen koettiin rauhalliseksi tapahtumaksi, joka mahdollisti ehdokkaisiin perehtymisen huomattavasti paremmin ja monipuolisemmin kuin uurnan pelkän ehdokasluettelon käyttäminen. Erityisesti nuorten arkinen netinkäyttö oli yksi perusteista nettiäänestämisen puolesta. Myös ääntenlaskun helpottaminen suhteessa uurnaäänien laskemiseen ja äänestämiskynnyksen madaltaminen mainittiin perusteluissa. Yhtenä perusteena mainittiin yksinkertaisesti, että nettiäänestäminen on nykyaikaa. Myös kriittisiä ääniä esiintyi. Nuoria kyselyyn vastanneita askarrutti nettietä-äänestämisen turvallisuus. Hakkeroinnin pelko esiintyi muutamassa vastauksessa. Jos netissä äänestäminen sallitaan, niin sen pitää erään vastaajan mielestä olla turvallista. Yhtä vastaajaa huolestutti myös äänestyssalaisuuden säilyminen netissä. Nuoret haluaisivat äänestää myös omista arkisista asioistaan netissä Nuorten käsitykset nettiäänestämisen käytöstä hajaantuivat. Osa piti nettiäänestämisen hyödyntämistä tärkeänä kaikissa vaaleissa (21,9 %, 9/41). Joidenkin mielestä nettiäänestämistä pitäisi käyttää nimenomaan eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja muutaman mielestä myös kunnallisvaaleissa. Myös kansanäänestys tuli mainituksi. Erityisesti vastauksissa kävi ilmi nettiäänestämisen mahdollisuus nuoria koskevissa asioissa sekä nettiäänestämisen hyötykäyttö koulujen viihtyvyysasioissa. Jatkotyössä nettiäänestäminen kannattaisi ilman muuta tuoda osaksi kuntien omaa arkista toimintaa nuorten parissa. Erityisesti koulujen oppilaskuntien hallitusten vaalit, kuntien nuorisovaltuustovaalit sekä lasten parlamentin edustajien vaalit kannattaisi toteuttaa osittain myös netissä. Nuorisovaalien valtakunnallinen nettietä-äänestyskonsepti sekä tekninen alusta soveltunevat suhteellisen pienten muutosten avulla myös kuntatasolla käytettäväksi. Äänestämistä kannattaa harjoitella Viidesosa nuorista oli sitä mieltä, että äänestämisen harjoittelulla ei ole käytännössä juuri
8 mitään merkitystä (20 %, 13/65). Sen sijaan yli 70 prosenttia (70,7 %, 46/65) piti äänestämisen harjoittelua mielekkäänä ja hyödyllisenä. Perusteluissa nousi esille erityisesti se, että osaa sitten käyttäytyä ja toimia oikein, kun joutuu oikeissa vaaleissa äänestämään. Peräti 31/65 eli 47 % nuorista piti tätä perustelua itselleen tärkeänä. Nuorista 13 prosenttia piti kokeilussa käytettyä äänestyspalvelua jo sellaisenaan hyvänä ja toimivana. Joka kolmas vastaajista ei osannut sanoa, miten järjestelmää olisi voinut kehittää, eli he suhtautuivat äänestyspalvelun toimivuuteen vähintäänkin neutraalisti. Yhteenlaskettuna nuorista 43 prosenttia (20/46) suhtautui järjestelmän toimivuuteen positiivisesti tai vähintäänkin neutraalisti. Tätä tulkintaa osaltaan tukee se seikka, että 146 nuoresta ainoastaan 46 (31,5 %) piti tähän kysymykseen vastaamista ylipäätään tarpeellisena. Äänestämällä voi vaikuttaa Nuorista selkeä enemmistö, 47 nuorta 66:sta eli 71,2 prosenttia, piti äänestämistä arvokkaana ja demokratian kannalta tärkeänä asiana. Perusteluina olivat mm. kyky vaikuttaa asioihin, se, että kansalaiset saavat äänensä kuuluviin, kansalaisvelvollisuus ja ylipäätään demokratian toteutuminen. - Kyky vaikuttaa asioihin - Äänestämällä jokainen voi vaikuttaa yhteiskuntaan/tulevaisuuteen ja kokiessaan vääryyttä on oikeus ilmaista oma mielipiteensä toisin kuin äänestämättä jättäneillä ei pitäisi olla mitään valittamista. - Se antaa mahdollisuuden vaikuttaa, mikä on ehdottomasti hyvä juttu. - Äänestyksellä saa käyttää omaa ääntä ja saa vaikuttaa asioihin. Jokainen ääni on ratkaiseva. - Demokratian säilymisen kannalta todella tärkeää äänestää. - saadaan demokraattisesti päätettyä eduskunnan jäsenet Nuorista kuitenkin 12,1 prosenttia (8/66) oli sitä mieltä, että äänestämisellä ei ole juurikaan mitään merkitystä yhteiskunnalle. Koulujen demokratiakasvatus pitäisi sitoa nykyistä tiiviimmin koulun perustehtävään? Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 Suomessa toimi 395 lukiota ja peruskouluja saman vuoden lopulla noin 3 000. Kun peruskoulujen ja lukioiden määrä on liki 3 400, niin noin 250 koulun osallistumista (7,3 %) nuorisovaaleihin täytyy pitää varsin vähäisenä. Se kertoo joko koulujen kiireistä tai haluttomuudesta osallistua demokratiakasvatukseen ja äänestämisen harjoitteluun kouluyhteisössä. Hieman ennen nuorisovaalien alkua kolme ministeriä lähetti kouluille yhteisen kirjeen demokratiakasvatuksen tärkeydestä. Kirjeellä ei juuri näyttänyt olevan vaikutusta koulujen haluun osallistua demokratiakasvatukseen.
9 Ilman pakotteita tai selkeästi koulujen opetuksen tuntijakoon liittyviä kansalais- tai vaikuttamistaitoja ei demokratiakasvatuksen tulevaisuutta voida pitää kovinkaan valoisana. Äänestäminen osaksi nuorten arkea? Nuorisovaalien ohella pitäisikin jatkossa kehittää koulujen omaa sisäistä oppilasdemokratiaa. Esimerkiksi oppilaskuntavaalit voitaisiin koulussa toimittaa sekä uurna- että nettiäänestämisenä. Sama pätee paikkakunnille valittaviin nuorisovaltuustoihin tai lasten parlamentteihin, joissa voitaisiin hyvin käyttää apuna nyt kehitettyä nettietääänestyskonetta. Osa nuorista toivoi myös koulua tai oppilaita koskevien tärkeiden asioiden päättämistä nettiäänestämisen avulla. Tämä puolestaan voisi paitsi asettaa haasteita koulujen omalle oppilaskuntatoiminnalle, niin tarjota sille myös mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Äänestystyökalun tulisi kuitenkin olla vapaasti kaikkien koulujen käytettävissä. Kaiken kaikkiaan verrattuna vuoden 2009 kunnallisvaalien sähköisen äänestämisen kokeiluun voidaan todeta, että kevään 2011 nuorisovaalien nettietä-äänestäminen sekä sähköinen vaaliuurna ja tuloslaskelmat toimivat teknisesti virheittä, mikä näyttäisi kannustavan sähköisen äänestämisen kehittämiseen myös oikeissa vaaleissa, kuten kunnallisvaaleissa, parlamenttivaaleissa tai presidentin vaaleissa. Vähintäänkin asiassa kannattaisi edetä koulujen omia sekä kunnan tason nuoria koskevia äänestysjärjestelmiä edelleen kehittämällä. Nettiäänestämisen avainkysymys liittyy kansalaisen tunnistamiseen verkossa Mikäli oikeat vaalit toteutetaan verkossa, niin kansalaisten henkilöllisyys pitäisi voida varmistaa kytkemällä äänioikeutettujen luettelot väestörekisterikeskuksen luetteloihin, niin että tunnistamisen apuna voitaisiin käyttää myös kansalaisen henkilötunnusta. Juuri tämä nettietä-äänestysjärjestelmän tunnistautuminen vaatii Suomessa jatkossa eniten teknologista ja tietoturvaan liittyvää kehittämistyötä. Viron tilannetta helpottavat liki kaikkien kansalaisten käyttämä vahvaan tunnistautumiseen perustuva sähköinen henkilökortti (HST) ja tietokoneisiin levinneet kortinlukijat. Myös kännykän siruun perustuva mobiilitunnistaminen (toteutui 2011) edistää Virossa nettietä-äänestämisen leviämistä. Nettiäänestämisen kokeilun rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö. Kyselyn nettiäänestämisestä rahoitti oikeusministeriön demokratiayksikkö. Nettiäänestämisen kokeilun sekä kyselyn toteutti Suomen verkkodemokratiaseura www.verkkodemokratia.fi. TL, FM Ari Tammi Kehitysjohtaja Suomen verkkodemokratiaseura 040-353 7228 ari.tammi@verkkodemokratia.fi ari.tammi@gmail.com www.verkkodemokratia.fi