PERHETUKIKESKUS AVOTYÖN LOPPU- RAPORTTI. Projekti ajalla 13.8.2012 31.12.2013

1 PERHETUKIKESKUS AVOTYÖN LOPPU- RAPORTTI Projekti ajalla 13.8.2012 31.12.2013

2 PERHETUKIKESKUS AVOTYÖ LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA 1.1. MIKSI JA MITEN PROJEKTI KÄYNNISTYI 3 1.2. PROJEKTIIN LIITTYVÄT ESISELVITYKSET TAI SITÄ EDELTÄNEET HANKKEET 3 1.3. PROJEKTILLE ASETETUT MÄÄRÄLLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET 3-4 2. PROJEKTIN TOTEUTUS 2.1. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUSTAVAT, TYÖSKENTELY JA MENETELMÄT 4 2.2. PROJEKTIORGANISAATIO 5-6 2.3. KÄYTÖSSÄ OLLEET HENKILÖSTÖRESURSSIT JA TOIMITILAT 7 2.4. AIKATAULU JA SIINÄ PYSYMINEN 7 2.5. PROJEKTISUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 7-8 3. PROJEKTIN TULOKSET 3.1. ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 8 3.2. SAAVUTTAMATTA JÄÄNEET TAVOITTEET 8 4. SAAVUTUSTEN ARVIOINTIA 4.1. PROJEKTISTA SAATU HYÖTY 8-9 5. PROJEKTIN TALOUS 9 6. PROJEKTIN TULOSTEN JA SAAVUTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 9 6.1. KUINKA UUSI TOIMINTA SAADAAN JÄÄMÄÄN PYSYVÄKSI KÄYTÄNNÖKSI 9-10 LIITTEET Liite 1. Perhetukikeskus avoprojektin asiakkuudet ajalla 13.8.2012-31.12.2013 11-14 Liite 2. Perhetukikeskus avoprojektin asiakasmäärät ajalla 13.8.2012-31.12.2013 15 Liite 3. Nurmijärven perhetukikeskus avotyön palvelutuotteet ja tuotekuvaukset 16-26 Liite 4. Haastatteluyhteenveto terapeuttisuus Nurmijärven perhetukikeskuksen työskentelyssä 27-29 Liite 5. Perhetukikeskus avotyön tilinpäätöstiedot ajalta 13.8.2012-31.12.2012 30 ja 1.1.2013-31.12.2013 Liite 6. Kooste asiakaspalautteesta ajalta 13.8.2012-31.12.2014 32

3 PERHETUKIKESKUS AVOTYÖ LOPPURAPORTTI 1.PROJEKTIN TAUSTA 1.1.MIKSI JA MITEN PROJEKTI KÄYNNISTYI Hyvinkään, Vihdin ja Nurmijärven valtuustot olivat päättäneet, että lastensuojelupalveluita tuottava Nikinharjun kuntayhtymä puretaan 1.1.2013 mennessä. Korvaavan toiminnan osalta Nurmijärven kunnanhallitus päätti 8.8.2011 sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksestä, että Nurmijärvi vastaa lastensuojelun vastaanotto- ja arviointi- sekä perhekuntoutuksen tarpeeseen perustamalla oman perhetukikeskuksen. Oman yksikön suunnittelu käynnistyi välittömästi ja yksikön toiminnan tulisi käynnistyä viimeistään 1.1.2013. Laitoshankkeen arvioitiin valmistuvan kesäkuussa 2013. Näin ollen jäi ennen hankkeen toteutumista noin vuoden mittainen aika, jolloin lastensuojelun vastaanotto- ja arviointityö sekä perhekuntoutuspalvelut ostetaan lähikunnilta. Vuoden aikana oli tavoitteena toteuttaa lastensuojelun avotyössä - lapsen omassa kehitysympäristössä - projekti, jossa jatketaan jo Nikinharjun kanssa aloitetun toimintamallin kehittämistä. Toimintamalli linkitetään jo olemassa oleviin palveluihin ja siinä keskitytään lapsen ja vanhempien vuorovaikutuksen tukemiseen. Syrjäytymistä ehkäisevän mallin perimmäisenä tavoitteena on perhettä tukevien rakenteiden, toimintamallien ja menetelmien käyttöönotto kuntoutustyössä. Erityisesti keskityttäisiin asiakkaiden osallisuuteen, vanhempien sosiaalisten, psyykkisten, kognitiivisten ja emotionaalisten voimavarojen vahvistamiseen lapsen kasvun ja kehityksen tukena. Nikinharjun kuntayhtymän toiminta päättyi kesällä vuonna 2012. Ja Nurmijärvellä alkoi 13.8.2012 perhetukikeskus avotyö projekti, johon palkattiin viisi Nikinharjun kuntayhtymän entistä työntekijää. Projektin oli tarkoitus päättyä kun varsinainen perhetukikeskus valmistuu kesällä 2013. 1.2. PROJEKTIIN LIITTYVÄT ESISELVITYKSET TAI SITÄ EDELTÄNEET HANKKEET Nurmijärven sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöspöytäkirjan (13.12.2011 114) tekstissä projektista päätettäessä viitataan lyhyesti, että Nikinharjun kuntayhtymän ja Nurmijärven kunnan kanssa aloitettua toimintamallia jatketaan projektissa. Em. viittauksella tarkoitetaan Nurmijärven kunnan ja Nikinharjun kuntayhtymän työntekijät tekivät tiiviistä yhteistyötä perhetyön sisällöllisen kehittämisen ja linkittymisen osaksi yksilö- ja perhekohtaisesta lastensuojelutyötä. Nikinharjun kuntayhtymän roolina oli kehittää ns. vaativaa perhetyötä. Vaativaa perhetyötä toteutettiin koko perheiden asumisjaksoilla lastensuojelulaitoksessa ja kotiin tehtävillä perhetilannetta arvioivilla ja kuntouttavilla jaksoilla. Nikinharjusta toteutettava perhetyö erosi Nurmijärven kunnan omasta perhetyöstä siten, että kaikilla työntekijöillä oli terapiakoulutusta ja työskentelyyn sisältyi terapeuttisia elementtejä sekä puolistrukturoituja arviointimenetelmiä. 1.3.PROJEKTILLE ASETETUT MÄÄRÄLLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET Projektisuunnitelmassa projektin laadullisiksi tavoitteiksi asetettiin:

4 - Painopisteenä on asiakaslähtöisten palveluiden antaminen ja kehittäminen lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja heidän perheidensä tueksi - Ensisijainen tavoite on tukea ja lisätä lapsen ja vanhemman voimavaroja omassa elinympäristössään - Tehtävänä on olla kehittämässä omalta osaltaan kunnan strategioiden mukaisesti sektorirajat ylittävää yhteistyötä Toimenpiteet edellä lueteltujen laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi: - tuottaa avopalveluna arviointipalveluja, päiväkuntoutusta ja perhekuntoutusta - kehittää ja valmistella tulevan, Kiljavalle sijoittuvan perhetukikeskuksen palvelutuotteita - kuvata ja tuotteistaa perustettavan perhetukikeskuksen palvelut - kuvata ja tunnistaa yhdyspinnat sekä peruspalveluiden että erikoissairaanhoidon kanssa ja aloittaa näiden prosessien kuvaaminen Projektille asetettiin ainoastaan laadullisia tavoitteita, tavoitteena pääasiassa työmuodon kehittäminen kiinteänä osana Nurmijärven lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä. 2.PROJEKTIN TOTEUTUS 2.1.KÄYTÄNNON TOTEUTUSTAVAT, TYÖSKENTELY JA MENETELMÄT Perhetukikeskus avotyön toimipisteeksi saatiin iäkäs rakennus keskeltä Nurmijärven kirkonkylää osoitteesta Pratikankuja 12. Tiloissa oli toiminut vuosien varrella poliisilaitos ja ryhmäperhepäivähoito. Pienen pintaremontin jälkeen toiminta käynnistyi 13.8.2012. Projektin määräaikaisina (13.8.2012-31.12.2013) työntekijöinä aloittivat projektin johtava sosiaalityöntekijä ja neljä projektityöntekijää. Heti projektin käynnistyttyä todettiin, että toimitilat eivät mahdollista päiväkuntoutuksen aloittamista. Tämän vuoksi projektissa keskityttiin kehittämään ja tuottamaan sellaisia perhekuntoutuspalveluja, joita voitiin toteuttaa avohuollossa ja käytettävissä olevassa tilassa. Projektiaikana todettiin, että tulevan perhetukikeskuksen palvelujen kuvaaminen ja tuotteistaminen voidaan toteuttaa ainoastaan osasta palveluja. Projektiaikana voitiin kuvata ja tuotteistaa ainoastaan sellaisia palveluja, joita lastensuojelun erityistyöntekijät toteuttavat. Palvelujen kuvaamisessa ja tuotteistamisessa on olennaista, että kyseistä palvelua toteuttavat työntekijät ovat mukana tuotteistamisprosessissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työajan mittaus voidaan toteuttaa ainoastaan sellaisesta palvelusta, jota parhaillaan oikeasti toteutetaan. Perhekuntoutus avotyön projektissa tuotettiin lapsi- ja perhekohtaisia lastensuojelupalveluja sekä Nurmijärven perheneuvolalle terapiapalveluja. Lapsi- ja perhekohtaisia lastensuojelupalveluja tuotettiin sekä sijaishuollossa olevien lasten perheille että perheille, joissa lapsi asuu kodissaan. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta tukevia terapioita ( Theraplay ja DDP) tuotettiin kotonaan asuville lapsille ja heidän vanhemmilleen ja sijaisperheissä asuville lapsille ja heidän sijaisvanhemmilleen. Projektiaikana luotiin työskentelytapa asiakasohjaukselle, ns. PERSO- tapaamiset. PERSO- tapaamiset tarkoittavat yhteistä säännöllisesti kerran kuukaudessa kokoontuvaa palaverikäytäntöä. Palaverissa on mukana lastensuojelun sosiaalityöntekijät, jotka tilaavat projektilta työskentelyä omille asiakasperheilleen

5 ja projektissa työskentelevät lastensuojelun erityistyöntekijät sekä Nurmijärven kunnan lastensuojelun perheohjaajat. Näissä PERSO:n tapaamisissa on esitelty projektissa työskentelevien erityistyöntekijöiden työmenetelmiä ja kokemuksia ja sovittu yhdessä projektin toimintojen liittymistä osaksi lastensuojelun asiakastyön prosessia. Projektiaikana aloitettiin yksityiskohtaisemmat yhdyspintakeskustelut lastensuojelun sosiaalityö- lastensuojelun perheohjaus- perhetukikeskuksen työskentely. Liitteenä 1 esimerkkejä, lyhyitä case-kuvauksia työskentelystä ja käytetyistä työmenetelmistä. Liitteenä 2 perhetukikeskus avotyön projektiajan asiakasmäärä 2.2.PROJEKTIORGANISAATIO Perhetukikeskus avotyön projektipäälliköksi nimettiin 15.2. 2012 toimialasuunnittelija Johanna Jahnukainen. Hänen jäädessä työlomalle 31.8.2012 päätettiin, että projektille ei valita uutta projektipäällikköä vaan projektin johtava sosiaalityöntekijä Eija Hildén hoitaa ko. tehtävät oman toimensa ohella. Projektille nimettiin ohjausryhmä ja projektiryhmä sekä kaksi alatyöryhmää. Projektin ohjausryhmä Ohjausryhmä asetettiin projektin ohjausta ja seurantaa varten. Ohjausryhmä toimi projektipäällikön tukena ja seurasi projektin etenemistä varmistaen, että projektissa toteutetaan kunnan strategioiden mukaisesti palvelualuerajat ylittävän yhteistyön kehittämistä lastensuojelun avopalveluiden ja muiden peruspalveluiden kesken painopisteenä asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen. Ohjausryhmän jäsenet: puheenjohtaja Erja Pentti, sosiaali- ja terveysjohtaja varapuheenjohtaja Mervi Herola, perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö muut jäsenet: Leena Laine, varhaiskasvatuspäällikkö (varhaiskasvatuspalvelut) Miira Arminen, erityisen tuen koordinaattori ( koulutuspalvelut) Nina Kihl, johtava sosiaalityöntekijä ( sosiaalipalvelut) Suvi Salin, johtava sosiaalityöntekijä (lapsiperheiden sosiaalityö) Pirjo Turtia, perheneuvolan johtaja Erja Paasivirta, johtava perhetyöntekijä Riina Kontro, johtava koulukuraattori Sanna Nieminen, terveysneuvonnan johtaja Jaakko Kartano, hallintopäällikkö

6 Paula Kantola, avohoidon ylilääkäri Terhi Tehola, erityistyön palveluiden johtaja Johanna Jahnukainen, esittelijä, projektipäällikkö 31.8.2012 saakka sihteeri Eija Hilden, perhetukikeskus avotyön johtava sosiaalityöntekijä Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 30.5.2012. Ensimmäisessä kokouksessa ohjausryhmän jäsenille kerrottiin tulevan projektin taustaa, tavoitteita, toimenpiteitä, resursseista, sidosryhmistä ja aikatauluista. Projektiaikana ohjausryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa: 30.5.2012; 4.12.2012;12.3.2013 ja 29.8.2013. Projektin projektiryhmä Projektiryhmän ensisijaisena tehtävänä on kehittää ja luoda tulevan perhetukikeskuksen toiminnan sisältö. Sisällön suunnittelun lisäksi projektiryhmä suunnittelee projektin aikaisten tilojen, hallinnon, henkilöstön ja talouden suunnittelua sekä tulevan perhetukikeskuksen toimintaa. Projektiryhmä kokoontui 20.3.2012 ensimmäisen kerran eli jo ennen varsinaista projektin aloittamista. Projektiryhmään kuuluvat: puheenjohtaja 31.8.2012 saakka Johanna Jahnukainen, projektipäällikkö puheenjohtaja Mervi Herola, perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Suvi Salin, johtava sosiaalityöntekijä (lapsiperheiden sosiaalityö) Eija Hildén, projektin johtava sosiaalityöntekijä Liisa Forsström, projektityöntekijä lastensuojelun erityistyöntekijä Sirpa Kallunki, projektityöntekijä lastensuojelun erityistyöntekijä Tuula Mäkinen, projektityöntekijä lastensuojelun erityistyöntekijä Raija Wallén, projektityöntekijä lastensuojelun erityistyöntekijä Projektiryhmä kokoontui vielä kerran ennen varsinaisen työskentelyn alkamista 15.5.2012. Tuolloin suunniteltiin työntekijöiden ja toiminnan siirtymistä Nikinharjun kuntayhtymästä Nurmijärven kunnan toiminnaksi. Selviteltiin siirtyvän irtaimiston määrää ja laatua ja siirtämiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä. Projektiryhmä on kokoontunut projektiaikana (luvussa mukana em. kaksi tapaamista ennen projektin käynnistymistä) 11 kertaa. Projektiryhmä on toiminut työn sisällön ohjaajana ja käytännön asioiden päättävänä työryhmänä.

7 Projektin alaryhmät Projektin alaryhmiksi sovittiin sisällön kehittämisen alaryhmä ja atk- alatyöryhmä. Sisällön kehittämisen alaryhmä kokoontui 4.10.2012; kokoonpanolla Suvi Salin, Eija Hildén, Raija Wallén, Tuula Mäkinen, Sirpa Kallunki ja Liisa Forsström. Ryhmä ei ole tämän jälkeen kokoontunut, koska projektiryhmällä on ollut vahva sisällön kehittämisen ote toiminnassaan. Atk-alatyöryhmä on kokoontunut kerran 28.8.2012 kokoonpanolla: Suvi Salin, Mikko Kurkela, Kaarina Markkula, Eija Hildén, Tuula Mäkinen ja Raija Wallén. Kokoontumisessa päädyttiin Nurmijärven kunnassa käytössä olevaan Effica asiakastietojärjestelmään luomaan perhekuntoutukselle oma asiakaskertomusosio. 2.3.KÄYTÖSSÄ OLLEET HENKILÖSTÖRESURSSIT JA TOIMITILAT Perhetukikeskus avotyön projektissa on työskennellyt ajalla 13.8.2012 31.12.2013 projektin johtava sosiaalityöntekijä Eija Hildén ja neljä projektityöntekijää, lastensuojelun erityistyöntekijät Liisa Forsström, Sirpa Kallunki, Tuula Mäkinen ja Raija Wallén. Keväästä 2013 osa projektin johtavan sosiaalityöntekijän työajasta on ohjattu lastensuojelun sosiaalityöhön, arviolta 20-30 % työajasta. Projektin käytössä on ollut toimitilat Nurmijärven keskustassa, osoitteessa Pratikankuja 12. Toimitiloissa on ollut huone perhetapaamisia varten, huone terapiatapaamisia varten, henkilökunnan sosiaalitila sekä kolme toimistotilana toimivaa pientä työhuonetta. 2.4.AIKATAULU JA SIINÄ PYSYMINEN Projektin aikataulu oli sidoksissa perhetukikeskushankkeen valmistumiseen. Perhetukikeskukselle Kiljavan sairaala oy:ltä vuokrattavien tilojen peruskorjauksen piti valmistua kesän 2013 aikana. Perhetukikeskushankkeessa tilojen saneeraussuunnitelman edellyttämästä rakennusluvasta Museovirasto on tehnyt valituksen. Kiljavan sairaalan tilojen korjauslupaa ei ole saatu (tilanne elokuu 2014). Perhetukikeskushankkeen viivästymisen vuoksi perhetukikeskus avotyö projektissa päädyttiin kehittämään monimuotoista avotyötä lapsi ja perhekohtaisen lastensuojelutyön sisällä. Perhetukikeskuksen toteuttama avotyö on löytänyt paikkansa nurmijärveläisessä lastensuojelutyössä siten, että projektityöntekijät vakinaistettiin 1.1.2014 lastensuojelun erityistyöntekijöiksi ja projektin johtava sosiaalityöntekijä perhetukikeskuksen johtajaksi. 2.5.PROJEKTISUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Projektisuunnitelmassa perhetukikeskus avotyön projektille asetetut laadulliset tavoitteet toteutuivat. Avotyössä on pystytty kehittämään ja toteuttamaan asiakaslähtöisiä palveluja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja heidän perheidensä tueksi. Ensisijaisena tavoitteena on tukea ja lisätä lapsen ja vanhemman voimavaroja heidän omassa elinympäristössä. Projektiaikana on valmisteltu avotyönä toteutettavien palvelutuotteiden palvelukuvaukset osana Nurmijärven kunnan tuotteistamistyötä.

8 Liitteenä 3 perhetukikeskus avotyön palvelutuotteet ja palveluiden tuotekuvaukset. Tuotekuvauksissa on lyhyesti kerrottu käytetyistä työskentelymenetelmistä. Projektiaikana Nurmijärven kunnassa ei toteutettu tuotteiden hinnoitteluvaihetta. Tuotteiden hinnoitteluvaihe siirtyi toteutettavaksi loppuvuonna 2014. Tehtävänä on ollut omalta osaltaan kehittää kunnan strategioiden mukaisesti sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Perhetukikeskus avotyö on ollut mukana yhdyspintatarkastelussa; lastensuojelun sosiaalityölastensuojelun perhetyö- perhetukikeskus avotyö välillä. Yhdyspintatarkastelun esityksestä on aloitettu säännölliset PERSO tapaamiset. Osa projektisuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi jäi sen sijaan toteutumatta. Tällaisia ovat mm. avopalveluna tuotettava päiväkuntoutus, jonka käynnistämistä projektin käytössä olevat tilat eivät mahdollistaneet. Lisäksi todettiin, että tulevan perhetukikeskuksen palvelutuotteiden kuvaaminen ja tuotteistaminen ei ollut mahdollista ennen yksikön valmistumista. Palveluiden kuvaaminen ja tuotteistaminen tulee toteuttaa vasta sitten kun yksikkö on valmistunut ja ainakin osa tulevan yksikön henkilöstöä on aloittanut työnsä. 3.PROJEKTIN TULOKSET 3.1.ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Katso kohta 2.5. edellä. 3.2. SAAVUTTAMATTA JÄÄNEET TAVOITTEET Katso kohta 2.5. edellä. 4.SAAVUTUSTEN ARVIOINTIA 4.1.PROJEKTISTA SAATU HYÖTY Projektissa saavutettu hyöty on tiiviisti sidoksissa lastensuojelun sosiaalityöhön. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat tilanneet projektityöntekijöiltä arviointityötä ja lasta ja perhettä kuntouttavaa työtä omille asiakasperheilleen. Projektissa toteutettua työskentelyä on kehitetty tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityön kanssa ja aloitettu tiivistämään yhteistyötä lastensuojelun perheohjauksen kanssa. Konkreettisia yhteistyön muotoja ovat olleet yhdyspintatarkastelut sekä säännölliset kuukausittain tapahtuvat yhteiset tapaamiset ns. PERSO-tapaamiset. Projektissa saavutettu hyöty on ollut lastensuojelun asiakasperheille tarjota perinteisen perhetyön lisäksi terapeuttisempaa perhetyötä. Terapeuttinen perhetyö on ulottunut sekä lastensuojelun avohuollon asiakasperheille että perheille, joiden lapset ovat sijaishuollossa.

9 Usein lastensuojeluperheiden tuki- ja palvelumuodot heikentävät perheen sisäistä prosessia, koska niiden juuret ovat sellaisessa palvelukulttuurissa, jotka edistävät perheen tehtävien siirtoa perheiltä viranomaisille. Auttavat tahot ottavat usein haltuunsa perheen prosessin toimimalla perheen puolesta päättäjinä, kasvatuksen opastajina ja konfliktien selvittäjinä. Projektissa työskenteleville työntekijöille on tullut vaikutelma, että paneutumalla perheen historiaan ja toimintatapoihin saavutetaan pysyvämpiä muutoksia perheen toimintamalleissa kuin pelkästään perheen ulkopuolelta annetuilla ohjeilla ja mallintamalla. Perheelle on tärkeää tiedostaa mistä heidän tapansa reagoida tai toimia erilaisissa tilanteissa johtuu ja sitä kautta löytää tapoja muuttaa omaa toimintaansa. Liite 4. Haastatteluyhteenveto terapeuttisuus Nurmijärven perhetukikeskuksen työskentelyssä Projektiaikana perhetukikeskuksen terapeuttisella avotyöllä on pystytty purkamaan ja estämään joitakin huostaanottoja ja vähentämään asiakaspainetta perheneuvolaan päin (joitakin asiakkuuksia on tullut perheneuvolasta tai perheet olisivat muuten ohjautuneet perheneuvolan asiakkaiksi). Perhetukikeskus avotyössä on ollut käytettävissä tutkittuja vanhemmuuden arviointimenetelmiä, joita lastensuojelun asiakasperheille ei ole kunnassa muualla omana toimintana ollut käytettävissä. Tällaisia ovat olleet mm. lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta tai perheen sisäistä vuorovaikutusta arvioivat menetelmät. Liitteessä 6 on lyhyesti koottu perhetukikeskuksessa asiakkaana olleilta vanhemmilta ja lapsilta kirjallisesti saatua palautetta. 5.PROJEKTIN TALOUS Perhetukikeskus avotyölle ostettiin Nikinharjun kuntayhtymältä käytöstä poistetut huonekalut sekä muut työskentelyvälineet, kuten videokamerat, kamera ja muuta arviointivälineistöä. Projektityöntekijöiden käyttöön hankittiin puhelimet, kolme atk työasemaa ja yksi kannettava tietokone sekä leasing sopimuksella monitoimilaite kopiointia varten. Projektin toiminta-ajan kustannukset ilmenevät tilinpäätöstiedoista ajalta 13.8.2012-31.12.2012 eriteltynä liitteenä 5. Samassa liitteessä on 1.1.2013-31.12.2013 tilinpäätöstiedot. 6.PROJEKTIN TULOSTEN JA SAAVUTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 6.1.KUINKA UUSI TOIMINTA SAADAAN JÄÄMÄÄN PYSYVÄKSI KÄYTÄNNÖKSI Nurmijärven kunnanhallituksen talousarvioesityksessä ja siihen liittyvässä henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2014 sisältyi esitys uusien virkojen perustamisesta (384 /2013) sisältyi perhetukiyksikön johtajan viran perustaminen. Kunnanvaltuusto on 18.12.2013 hyväksynyt ehdotuksen ( 165 /2013). Virkaan valittiin projektiaikana tehtävää hoitanut työntekijä. Nurmijärven kunnanhallituksen talousarvioesityksessä, 9.12.2013, ja siihen liittyvässä henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2014 sisältyi esitys uusien työsuhteisten tehtävien käyttöönottamisesta ( 386 /2013). Kunnanvaltuusto on 18.12.2013 hyväksynyt ehdotuksen ( 167 /2013) 9.12.2013. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti päätettiin vakinaistaa perhetukikeskus avotyön toiminta perustamalla neljä lastensuojelun

10 erityistyöntekijän työsuhdetta. Näihin työsuhteisiin valittiin tehtäviä projektiaikana hoitaneet työntekijät. Toiminta kuuluu Nurmijärven sosiaali-ja terveystoimen toimialaan perhe ja sosiaalipalveluihin. Liitteet: Liite 1. PERHETUKIKESKUS AVOPROJEKTIN ASIAKKUUDET AJALLA 13.8.2012-31.12.2013 TILANNE ASIAKKUUDEN ALKAESSA ja TILANNE ASIAKKUUDEN PÄÄTTYESSÄ: ARVIOINTIPALVELUT 1.Isä haki sijaisperhesijoituksen purkua, 1 alle kouluikäinen lapsi. Noin 4 kuukauden arviointityöskentelyn aikana todettiin, että isän edellytykset toimia vanhempana eivät mahdollista sijoituksen purkamista. Työskentelyn jälkeen isä hyväksyy sijoituksen aiempaa paremmin, ainakin jonkin ajan. Ja lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on perusteltu materiaali isän vanhemmuuskyvyistä/-kyvyttömyydestä käytössä tuleviin tarpeisiin. 2.Äiti hakee sijaisperheessä olevaan lapseensa ( n. 3-vuotias ) laajempaa yhteydenpitomahdollisuutta Noin 2 kuukauden arviointityöskentelyn aikana todettiin, että äidin tilanne mahdollistaa laajemman yhteydenpidon. 3. Arviointityöskentely lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoitetun pojan tilanteessa Noin 2 kuukauden arviointityöskentelyn jälkeen pojan vanhemmat ilmoittivat, etteivät halua jatkaa työskentelyä. Sosiaalityölle varmistuu tarve pojan tahdonvastaiselle huostaanotolle ja pidempikestoiselle perhehoidolle. 4. Arviointityöskentely perheessä, jossa on alle kouluikäiset kaksoset. Arviointityöskentely käynnistyi rinnan lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyn kanssa tilanteen vaativuuden vuoksi. Perhetukikeskuksen työskentelyn vaihtoehtona olisi saattanut olla lastenpsykiatrinen työskentely joko perheneuvolassa tai sairaalan lastenpsykiatrisella poliklinikalla tai jopa sijoitus kodin ulkopuolelle. Noin 4 kuukauden arviointityöskentelyn jälkeen perheen kanssa jatkettiin kuntouttavaa työtä avohuollossa reilun vuoden ajan. Lapset ovat asuneet vanhempiensa luona koko työskentelyn ajan, perheen lasten tilanteesta ei ole ensisijaisesti lastensuojelullista huolta. Työskentely oli tauolla syyskauden, tuolloin perhettä tavattiin harvatahtisesti. Samaan aikaan perheneuvola teki tytöille tutkimuksia. Kevään 2014 aikana työskentely on jatkunut perhetukikeskuksesta käsin. 5. Perheen 4 lasta on vanhempien erossa jaettu kummallekin vanhemmalle. Perheen vanhemmilla vakavia päihdeongelmia.

11 Perheen lasten arviointityöskentelyä käynnistettäessä ilmeni isän vakava sairaus, tilanne kärjistyi ja päädyttiin lasten sijoitukseen. Arviointityöskentelyä ei jatkettu vaan lapset siirtyivät pitkäaikaiseen sijaishuoltoon. 6.Äiti hakee sijaishuollon purkamista, lapsi noin 3vuotias ja asunut lähes koko ikänsä sijaisperheessä. Noin 4 kuukauden mittaisen arviointityöskentelyn jälkeen päädyttiin lapsen paluuseen tuetusti äidin hoitoon. Lapsen ja äidin tukena jatketaan kuntouttavaa työskentelyä - työ jatkuu v. 2014. 7. Yksinhuoltajaäidille ja hänen pojalleen on tilattu rinnan lastenpsykiatrisen arviointityöskentelyn arvio Theraplay-tyyppisen vuorovaikutushoidon käyttökelpoisuudesta sekä mahdollista vuorovaikutushoitoa. Arviointityöskentely käynnistyi joulukuussa 2013 ja jatkui vuoden 2014 puolelle. KUNTOUTTAVA TYÖ AVOHUOLLOSSA 1.Perheen kuntouttava työskentely. 8-vuotiaasta lapsesta suuri lastensuojelullinen huoli, jopa kodin ulkopuolelle sijoituksen uhka. Vanhemmilla suuria ristiriitoja parisuhteessa, avioerosta puhuttiin vanhempien kanssa useita kertoja. Reilun vuoden työskentelyjakson jälkeen lastensuojelullinen huoli poistunut jopa siinä määrin, että lasten suojeluasiakkuus voidaan päättää. Työskentely keskittyi vanhempien kanssa asioiden työstämiseen. Toteutettu alkuvuodesta 2014 seurantatapaamiset ( n. 3 tapaamista), perheen tilanne jatkunut niin hyvänä, että lastensuojelun asiakkuus voidaan päättää. 2. Äidin kanssa asuvasta n. 8-vuotiaasta pojasta oli lastensuojelullinen huoli, ja kodin ulkopuolelle sijoituksen uhka. Äidin kanssa työskentelyn osoittauduttua riittämättömäksi, sovittiin työskentelystä pojan ja isän kanssa. Noin vuoden ajan työskennelty pojan ja isän kanssa, heillä oli yli 5-vuoden katkos tapaamisissa. Työskentelyn päättyessä pojan ja isän välit lähenivät niin, että säännölliset tapaamiset mahdollistuivat. Työskentelyn aikana ei ollut enää sijoituksen uhkaa, isän säännölliset tapaamiset tukivat äidin vanhemmuutta riittävästi. Kevään 2014 aikana isän ja pojan kanssa on työskennelty lyhyt seurantajakso. 3.Yksinhuoltajaäidin ja kahden lapsen tilanteesta on ollut useiden vuosien ajan lastensuojelullista huolta. Noin 9 kuukauden työskentelyn jälkeen Perhetukikeskuksen asiakkuus päätettiin lopettaa. Äiti ei halunnut jatkaa syvällisemmäksi muodostuvaa työskentelyä lastensuojelun ja perheneuvolan suosituksesta huolimatta. Perheen tilanne ennallaan, ei akuuttia lastensuojelullista huolta. 4. Nikinharjun lastenkodin koko perheen arviointi- ja kuntoutustyöskentelyn avohuollon kuntoutustyö jatkui äidin ja noin 8-vuotiaan pojan kanssa syksyllä 2013.

12 Perhetukikeskuksen työntekijät jatkoivat avohuollossa tapahtuvaa kuntouttavaa työtä äidin ja pojan kanssa noin 4 kuukauden ajan. Äidin psyykkinen vointi asettui tasapainoon ja äiti ohjattiin perheneuvolaan jatkotyöskentelyä varten. Huoli lapsen pitkäkestoisesta hyvinvoinnista jäi sosiaalityölle. 5. Edellinen asiakkuus; sosiaalityöntekijät tilaavan perheneuvolan suosituksesta uudelleen arviointityöskentelyjakson, nyt tulee arvioitavaksi em. 8-vuotiaan pojan mahdollisuuksista siirtyä isänsä luo pääasiallisesti asumaan. Noin 6kk työskentelyjakson aikana selviää, että isällä ei ole mahdollisuuksia kokoaikaiseen vanhemmuuteen. Työskennellään pojan äidin kanssa. Äiti ja poika suunnittelevat muuttoa ulkomaille. ( Arviointityöskentelyä - selvyyden vuoksi tässä kohdassa raporttia) 6.Äidin ja kahden lapsen arviointi- ja kuntouttava työskentely. Perheeseen syntyi työskentelyn aikana vauva. Kaikkien lasten sijoitusta on harkittu. Perhetukikeskuksen reilun vuoden työskentelyjakson aikana ( työ jatkuu v. 2014) perheen vanhin lapsista sijoitettiin sijaishuoltoon. Nuorempi lapsista jäi äidin hoitoon sekä sittemmin syntynyt lapsi. Äitiä on pystytty tukemaan Perhetukikeskuksen työskentelyllä niin, että nuorempien lasten sijoittamiselta on vältytty. 7.Perheen murrosikäisen tyttären sijoittamista kodin ulkopuolelle vakavasti harkitaan. 4 kuukauden työskentelyjakson avulla perheen ristiriidat tasoittuivat siinä määrin, että sijoitusta ei tarvittu. Toteutettu seurantatapaamiset, joiden aikana vahvistui, että tytön sijoitusta kodin ulkopuolelle ei tarvita tässä kohdassa. 8. Yksinhuoltajaäidillä vaativahko tilanne vilkkaiden kaksosten äitinä. Äidillä itsellään sijaishuollon asiakkuus nuoruusiällä. Noin 5 kuukauden työskentelyjakson aikana äidin elämäntilanne sellaisissa muutoksissa, että hän ei kyennyt sitoutumaan työskentelyyn. Perheen lasten tilanteesta ei suurta lastensuojelullista huolta. Työskentely päätetään. 9. Noin 15-vuotias poika palaa kahden vuoden sijoituksen (ammatillinen perhekoti) jälkeen kotiin. Sosiaalityöntekijät tilasivat työskentelyjakson siirtymävaiheen onnistumisen varmistamiseksi. Noin 6 kuukauden työskentelyn jälkeen Perhetukikeskuksen työskentely voidaan lopettaa. Pojan tilanne perheessään vaikuttaa riittävän hyvältä. 10. 18-vuotiaan äidin ja lapsen seurantatapaamisia. Työskentely alkoi v. 2012 Nikinharjussa sijaishuollossa asuvan tuolloin raskaana olleelle nuorelle tilattuna tukityöskentelynä. Seurantatapaamiset toteutettiin syyskaudella 2012, äidin ja lapsen tilanne vaikuttaa hyvältä, he asuvat omassa asunnossaan. Tukityöskentely lopetettiin.

13 KUNTOUTTAVA TYÖ SIJAISHUOLLOSSA 1.Kolme lasta siirtyi vastaanottoyksiköstä sijaishuoltoon. Vanhemmilla oli vaikeuksia hyväksyä sijoitusta ja tukea lapsiaan jotta sijoitus onnistuu. Lisäksi sijaisvanhemmat hakevat perheneuvolasta tukea lapsille ( yhdelle tai kahdelle vanhemmalle lapselle). Noin 1,5 vuoden tukityöskentelyllä on tuettu vanhempien kuntoutumista ja vanhemmuutta lasten sijaishuollon aikana. Lapsia on tuettu ymmärtämään historiaansa ja sijoitukseen johtaneita syitä ja kaikkia osapuolia toimimaan lasten tueksi tässä vaativassa tilanteessa. Perhetukikeskuksen toteuttaman työskentelyn aikana ei ole aloitettu työskentelyä perheneuvolassa. Vanhemmat ovat työskennelleet omissa päihdehoidoissaan sekä kyenneet paremmin tukemaan sijaishuollossa kasvavia lapsiaan. Lasten perhehoitoon asettautumista on pystytty tukemaan monipuolisesti. Lasten kanssa työskentely jatkuu v. 2014. 2.Lastensuojelun sijaishuollosta kotiin palaava 17-vuotias lasta odottava nuori ( isä myös 17-vuotias). Suuria huolia nuorten kyvystä vanhemmuuteen sekä myös huoli äidin psyykkisestä voinnista. Noin vuoden työskentelyn jälkeen äidin ja lapsen tilanne on niin hyvä, että lastensuojeluasiakkuus voidaan päättää huolimatta vanhempien parisuhteen päättymisestä. 3. Perheen murrosikäinen tytär oli sijoitettuna sijaishuoltoon perhekotiin lyhyehkön ajanjakson. Perhetukikeskuksen työskentelyllä koko perheen kanssa tuettiin tyttären palautumista kotiinsa asumaan. Työskentelyjakson noin 7kk jälkeen perheen ja tyttären tilanteesta ei lastensuojelun sosiaalityön huolta. 4.Nuoren äidin tukityöskentelyjakso. Lastensuojelulla huoli vanhemmuudesta sekä vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta. Perhetukikeskuksen noin vuoden kestäneen työskentelyjakson aikana on tuettu äidin ja lapsen kiintymyssuhteen muodostumista. Tiiviimmän työskentelyn päättyessä ei suurta lastensuojelullista huolta äidistä ja noin vuoden vanhasta lapsesta ole. Tukitapaamisia jatketaan kevään 2014 harvatahtisesti. 5. Pitkäaikaisessa sijaishuollossa asuvien lasten ( 2 lasta ) ja vanhempien välien rikkoutuminen esti yhteydenpidon sijaishuollon aikana. Perhetukikeskuksen noin vuoden kestävän työskentelyjakson aikana on saavutettu toimiva yhteys lasten ja toisen vanhemman välillä ( toisen vanhemman omat ongelmat niin suuret, että pidempikestoinen yhteydenpito lapsiin ja työskentely ei ole tässä vaiheessa mahdollista). Työskentelyn päättyessä ei estettä valmistellulle lasten palaamiselle äidin kotiin ole. Työskentely jatkuu vuoden 2014 puolella, kesän 2014 aikana toinen lapsista palaa äidin luo asumaan, tukityöskentely perheessä jatkuu. 6. Noin 8-vuotias lapsi asuu ammatillisessa perhekodissa. Äiti ei ole usean vuoden aikana mahdollistanut lapsen ja isän tapaamisia. Sosiaalityöntekijät tilasivat vuorovaikutustyöskentelyä isän ja pojan suhteen syntymiseksi, jotta tapaamisia voidaan toteuttaa lapsen näkökulmasta turvallisesti.

14 Työskentelyjakson pituus oli noin 6 kk. Tänä aikana on tavattu isää ja poikaa viikottain. Heidän kanssaan on toiminnallisilla työskentelytavoilla autettu toimivamman suhteen syntymistä. Työskentelyn päättyessä sovitaan isän ja pojan säännöllisistä tapaamisista. 7. Ammatillisessa perhekodissa asuva noin 15-vuotias tyttö oireilee kokemuksiaan, nuorisopsykiatrian arvion mukaan terapiatyöskentely ei ole ollut mahdollinen. Tyttöä on tavattu Perhetukikeskuksessa noin ½-vuoden ajan. Tapaamiset on toteutuneet noin joka toinen viikko tai harvemminkin. Työskentely jatkuu vuoden 2014 puolella. Tyttö tulee sitoutuneesti tapaamisiin, osa tapaamisista tapahtuu yhdessä perhekodin äidin kanssa. 8. Lastensuojelun sosiaalityön tilaama sijaisvanhemman ja lapsen terapeuttinen tukityö vaativassa uudelleen sijoituksessa. Työskentely on alkanut keväällä 2013 ja jatkuu vielä vuoden 2014 ajan. 9. Lastensuojelun sosiaalityön tilaama sijaisvanhemman ja lapsen terapeuttinen tukityö vaativassa uudelleen sijoituksessa. Työskentely on alkanut keväällä 2013 ja jatkuu ainakin kevään 2013 ajan. VUOROVAIKUTUSHOITO 1.Perheneuvolan tilaama Theraplay-vuorovaikutushoito äidille ja lapselle työskentelyjakson pituus 4kk. 2. Perheneuvolan tilaama Theraplay-vuorovaikutushoito äidille ja lapselle työskentelyjakson pituus 8kk, työskentelyn lopetusvaiheessa lastensuojelullisista syistä tapahtui sijoitus 3. Perheneuvolan tilaama Theraplay-vuorovaikutushoito äidille ja lapselle työskentely alkanut syksyllä 2013 - jatkuu kevään 2014

15 liite 2 PERHETUKIKESKUS AVOTYÖ PROJEKTIN ASIAKKAAT (ajalla 13.8.2012-31.12.2013) ARVIOINTITYÖSKENTELY perheiden lukumäärä työskentelyjakson keskimääräinen aika työskentely jatkuu kuntouttavana työnä perheiden lukumäärä työskentely aloitettu 9 perheessä 5, 1 kuukautta 4 perheessä (työskentely ei käynnistynyt 1 perheessä perheestä johtuvista syistä) KUNTOUTTAVA TYÖ AVOHUOLLOSSA perheiden lukumäärä työskentelyjakson keskimääräinen aika työskentely jatkuu seuranta-ajan jälkeen perheiden lukumäärä työskentely aloitettu 10 perheessä 9 kuukautta 3 perheessä KUNTOUTTAVA TYÖ SIJAISHUOLLOSSA perheiden lukumäärä työskentelyjakson keskimääräinen aika työskentely jatkuu seuranta-ajan jälkeen perheiden lukumäärä työskentely aloitettu 8 perheessä 10, 1 kuukautta 6 perheessä THERAPLAY- VUOROVAIKUTUSHOITO perheiden lukumäärä työskentely aloitettu 3 perheessä työskentelyjakson keskimääräinen aika 7,6 kuukautta 1 perheessä työskentely jatkuu seuranta-ajan jälkeen perheiden lukumäärä

16 Liite 3 NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS AVOTYÖN PALVELUTUOTTEET JA TUOTEKUVAUKSET TUOTERYHMIEN, PALVELUTUOTTEIDEN JA SUORITTEIDEN MÄÄRITTELY palvelukokonaisuus tuoteryhmä palvelutuote suorite samaan ryhmään kuuluvista palvelutuotteista/tuoteryhmistä muodostuva palvelukokonaisuus (esim. avoterv.huollon palvelut) Useammasta palvelutuotteesta koostuva kokonaisuus (talousarviossa määritetyt) (esim. päivystys) yksittäinen, selkeä kokonaisuus, jolla on kiinteä hinta (esim. päivystävän sairaanhoitajan vastaanotto) tulosyksikön suorite, joka voidaan kohdistaa suoraan palvelutoimintaan (esim. päivystävän sairaanhoitajan vastaanottokäynti) SOSIAALIPALVELUT/LAS- 1. 1.1. 1.1.1 TENSUOJELU arviointipalvelut vuorovaikutus- vuorovaikutusarvioin- PERHETYÖ arviointi tipaketti PERHETUKIKESKUS PALVELUT 1.2. 1.2.1 räätälöity perhetilanteen selvitys asiakastapaaminen 2. kuntoutus- 2.1. 2.1.1. palvelut räätälöity kuntouttava työ avohuollossa asiakastapaaminen 2.2. 2.2.1. räätälöity kuntouttava työ asiakastapaaminen sijaishuollossa 1.3. 3 terapiapalvelut Theraplayvuorovaikutushoito 1.3.1. asiakastapaaminen

17 PERHETUKIKESKUS AVOTYÖN PALVELUTUOTTEIDEN KUVAUKSET Palvelukuvaus: Palvelun nimi: Kohderyhmä: PERHETUKIKESKUS / AVOTYÖ VANHEMMAN JA LAPSEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUSARVIOINTI Nurmijärven kunnan lastensuojelun sosiaalityön asiakasperheet. Lähettäjätaholle on noussut huolta lapsen tunne-elämän kehityksestä tai vuorovaikutuksesta. Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen arvioinnilla selvitetään lapsen kiintymyssuhteen laatua. Lapsen kiintymyssuhde on merkittävä lapsen hyvinvointia/pahoinvointia kuvaava elementti. Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen arvioinnilla ja vanhemmalle tehtävällä haastattelulla selvitetään vuorovaikutuksen pulmakohtia ja lapsen lapsen kiintymyssuhteen vaurioita ja mistä ne mahdollisesti johtuvat. Vuorovaikutuksen pulmakohtien selvittäminen auttaa perheelle tarjottavien tukien suunnittelussa. Vuorovaikutusarviointi soveltuu parhaiten alle 12-vuotiaan lapsen ja hänen vanhempansa vuorovaikutuksen ja lapsen kiintymyssuhteen arviointiin. Palvelun sisältö: Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusarviointi toteutetaan tapaamalla vanhempaa noin 5-6 kertaa ja lasta ja vanhempaa yhdessä yhden kerran. Lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta arvioidaan toteuttamalla noin puolen tunnin mittainen lapsen ja vanhemman yhteinen jäsennetty toiminnallinen tuokio. Toiminnallinen tuokio toteutetaan Perhetukikeskuksen tiloissa ja se videoidaan. Vanhemman omissa tapaamisissa kerrotaan arvioinnin toteuttamisesta, tehdään vanhemmalle vanhemmuuden mielikuvia selvittävä videoitu haastattelu (kesto noin ½-2h). Vanhemmalle annetaan palaute omalla tapaamisella. Arvioinnin tilaajalle annetaan suullinen palaute yhteisessä tapaamisessa tilaaja+ vanhempi+arvioinnin tekijät sekä erikseen kirjallinen palaute joko tapaamisen yhteydessä tai myöhemmin. Vuorovaikutusarviointia voidaan täydentää erikseen sovittavalla perheelle räätälöidyllä perhetilanteen selvityksellä. Perhetukikeskuksen työntekijät tarjoavat myös kuntouttavaa työskentelyä arvioinnissa ilmenneiden pulmien hoitamiseksi Theraplay-vuorovaikutushoidon muodossa. Palvelun saatavuus: Vuorovaikutusarviointeja toteutetaan asiakasperheiden tarpeen ja Perhetukikeskuksen työtilanteen mukaisesti. Vastuuhenkilöt: Perhetukikeskus Avotyön johtava sosiaalityöntekijä Vuorovaikutusarvioinnin tekeminen edellyttää työntekijöiltä erityiskoulutuksen MIM ( Marchack Interview Method) ja WMCI The Working Molde of the Child Interview) menetelmien käyttöön.

18 Resurssit: Vanhemman ja lapsen välisen vorovaikutusarvion toteuttaminen kestää tavallisesti noin 2-3 kk. Vuorovaikutusarviointi toteutetaan seuraavina asiakastapaamisina, noin kertaviikkoisissa tapaamisissa Perhetukikeskuksen tiloissa: 1. asiakastapaaminen, jossa asiakkaan, työn tilaajatahon ja työn toteuttajatahon kanssa sovitaan arvioinnin toteuttamisesta. 2.työntekijöiden ja asiakaan tapaaminen, jossa asiakas saa tarkemman tiedon vuorovaikutusarviointitapaamisesta ja vanhemman haastattelutapaamisesta sekä ohjeet lapsen valmistelemisesta tapaamiseen. 3. vanhemman haastattelutapaaminen ( WMCI) videoidaan 4.lapsen ja vanhemman vuorovaikutus havannointitapaaminen (MIM) videoidaan. On ohjeistettu toiminnallinen tuokio. 5. perhetukikeskuksen työntekijät antavat vanhemmalle palautteen arvioinnista 6. palautetapaaminen jossa on mukana vanhempi+työn tilaajataho+työn toteuttajataho Perhetukikeskuksen työntekijät antavat vuorovaikutusarvioinnista kirjallisen arviointilausunnon. Perhetukikeskuksen työntekijöiden kokonaistyöpanos on n. 54 työtuntia, joka sisältää matkoihin-, tapaamisten valmisteluun-, dokumentointiin- ja mahdolliseen konsultointiin/työnohjaukseen käytetyn työajan. Mikäli arvioinnin tekemiseen käytetään ulkopuolisen konsultin/työnohjaajan arviota, konsultin/työnohjaajan palkkio tulee huomioida työskentelyn kokonaiskustannuksissa. Vuorovaikutusarvioinnin toteuttaminen edellyttää videointilaitteistoa, vuorovaikutusarviointitapaamiseen tarvittavaa välineistöä. Haastattelut ja tapaamiset toteutetaan Perhetukikeskuksen tiloissa tähän toimintaan erikseen varatuissa ja kalustetuissa tiloissa. Arviointitapaaminen voidaan erityistilanteissa toteuttaa myös muualla, tällöin matkoista ja tarpeellisen tilan toimintakuntoon saattamisesta tulee lisäkustannuksia. Arviointityöskentely edellyttää työntekijöiltä erityiskoulutuksen. Yhteistyötahot: Toteuttaja: Tavoite: Nurmijärven kunnan lastensuojelun sosiaalityö asiakasperhe Nurmijärven kunnan Perhetukikeskus Avotyön erityistyöntekijät Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen arvioinnilla selvitetään lapsen kiintymyssuhteen laatua. Lapsen kiintymyssuhde on merkittävä lapsen hyvinvointia/pahoinvointia kuvaava elementti. Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen arvioinnilla ja vanhemmalle tehtävällä haastattelulla selvitetään vuorovaikutuksen pulmakohtia ja lapsen kiintymyssuhteen vaurioita ja mistä ne mahdollisesti johtuvat. Vuorovaikutuksen pulmakohtien selvittäminen auttaa perheelle tarjottavien tukien suunnittelussa. Laatu: Vuorovaikutusarvioinnin toteuttamisessa ja arvion tekemisessä on mukana aina vähintään kaksi erityistyöntekijää laadun varmistamiseksi. Joissain tilanteissa laadun varmistamiseksi konsultoidaan vuorovaikutusarvioinnista kokenutta osaajaa

19 keskustellen/katsoen videoitua tallennetta. Laatutekijänä toimivat myös arvioinnissa käytetty videoitu materiaali. Materiaali on pysyvää ja esiin nostetut asiat voidaan aina palauttaa alkuperäisessä materiaalissa näkyviin tekijöihin. Vuorovaikutusarvioinnin sisältö on vakioitu; kaikilla asiakkailla (lapsi-vanhempi pari) on samanlaiset tehtävät videoidussa lapsen ja vanhemman toimintahetkessä. Samoin vanhemmalle tehtävässä haastattelussa kaikille esitetään samat kysymykset ja samassa järjestyksessä. Asiakastyytyväisyyttä mitataan asiakaskyselyllä. Palvelukuvaus: PERHETUKIKESKUS AVOTYÖ Palvelun nimi: RÄÄTÄLÖITY PERHETILANTEEN SELVITYS Kohderyhmä: Nurmijärven kunnan lastensuojelun sosiaalityön asiakasperheet. Lastensuojelun sosiaalityöntekijälle on noussut huolta lapsen voinnista perheessään; huoli lapsen käyttäytymisestä, huoli lapsen tunne-elämän kehityksestä tai vuorovaikutustaidoista. (Palvelu on tarkoitettu erityisesti ns. "suuren huolen lastensuojeluperheille", perheille joissa työskentely edellyttää vaativaa osaamista.) Palvelun sisältö: Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi asiakassuunnitelman mukaisesti tilata Perhetukikeskuksen Avotyöstä lapselle ja hänen perheelleen avohuollossa tapahtuvan räätälöidyn perhetilanteen selvitys-työskentelyn. Työskentelyn sisältö räätälöidään perhekohtaisesti. Työskentely voi sisältää perheenjäsenten välisiä vuorovaikutussuhteita havainnoivia ja arvioivia menetelmiä. Havainnointi ja arviointi ulottuu myös perheen kotitilanteisiin. Räätälöity arviointityöskentely voidaan toteuttaa myös Perhearviointi-menetelmää käyttäen, mikä soveltuu erityisesti perheille joissa on nuoria. Havainnoinnin apuna voidaan käyttää videointia. Työskentelyn aikaiset tapaamiset voivat olla koko perheen yhteistapaamisia, vanhempien tapaamisia tai kummallekin vanhemmalle erikseen järjestettyjä tapaamisia tai lapsen omia tapaamisia. Tapaamisissa voi myös vaihdella perheenjäsenten kokoonpano käsiteltävien teemojen edellyttämällä tavalla, ja ulottuen perheen verkostojen tapaamisiin. Työskentelyn päättyessä työskentelystä laaditaan kirjallinen loppuyhteenveto työn tilaajan ja perheen käyttöön.

20 Palvelun saatavuus: Räätälöity perhetilanteen selvitys kestää n. 3kk -6 kk riippuen perheen koosta ja selviteltävien asioiden monimuotoisuudesta tai vaativuudesta. Räätälöityä perhetilanteen selvitys työskentelyä tarjotaan asiakasperheiden tarpeen ja Perhetukikeskuksen työtilanteen mukaisesti. Vastuuhenkilöt: Perhetukikeskuksen Avotyön johtava sosiaalityöntekijä Resurssit: Räätälöity perhetilanteen selvitys työskentelyn aikana työntekijät tapaavat perhettä joko Perhetukikeskuksen tapaamisiin soveltuvissa tiloissa, perheen kotona tai muualla tapaamisiin soveltuvissa tiloissa. Osassa toiminnallisissa ja arvioivissa tapaamisissa tarvitaan pienehköjä tarvikkeita: paperia, pumpulia, karkkia, kyniä, vesivärejä jne. Joissain työskentelymenetelmissä tarvitaan videointia, tuolloin tarvitaan videokamera sekä tallenteiden katsomista varten joko tietokone tai tv-vastaanotin. Myös valokuvaamista käytetään työskentelymenetelmänä. Työskentelyprosessi kestää kokonaisuudessaan 3kk - 6kk. Tapaamisia voi olla useita kertoja viikossa, keskimäärin 1-2. tapaamista/viikko, kukin tapaaminen n. 1,5 h kestoltaan. Työntekijät valmistelevat jokaisen tapaamisen etukäteen, tähän menee aikaa n. 15-45min/ tapaaminen. Laadun varmistamiseksi työntekijäparilla on mahdollisuus käyttää työnohjaajan ammatillista tukea. Yhteistyötahot: Toteuttaja: Perhe, Nurmijärven kunnan lastensuojelun sosiaalityö. Sekä muut perheen kanssa työskentelyssä merkittävät viranomaisyhteistyötahot. Nurmijärven kunnan Perhetukikeskuksen Avotyön lastensuojelun erityistyöntekijät. Perheen kanssa työskentelee työntekijäpari, joista vähintään toisella on psykoterapiakoulutus. Kun työskentelyssä käytetään jotain erityistä työskentelymenetelmää, on työntekijällä työskentelyn edellyttämä koulutus ja/ tai työskentely tapahtuu työnohjattuna. Tavoite: Laatu: Arvioida perhekohtaisesti toteutetulla työskentelyllä nurmijärveläisiä lastensuojelun tarpeessa olevia lapsiperheitä. Arvioinnin tarkoitus on löytää lapselle ja perheelle soveltuvia työskentelymuotoja, jotta huoli lapsen tilanteesta perheessä voisi helpottua. Perhetukikeskuksen erityistyöntekijöillä on työhönsä peruskoulutus (vähintään sosionomi amk taso) sekä erityiskoulutuksia terapeuttiseen työhön esim. psykoterapiakoulutus ja työskentelyssä

21 käytettäviin erilaisiin menetelmiin. Työskentely toteutetaan parityönä, hyödynnetään koko Perhetukikeskuksen työtiimin ja johtavan sosiaalityöntekijän ammatillisuutta. Perhetukikeskuksen työntekijöillä on käytössä työnohjaus. Työskentely dokumentoidaan lastensuojelun asiakastietojärjestelmään. Asiakastyytyväisyyttä mitataan asiakaskyselyn avulla. Palvelukuvaus: Palvelun nimi: PERHETUKIKESKUS AVOTYÖ RÄÄTÄLÖITY KUNTOUTTAVA TYÖ AVOHUOLLOSSA Kohderyhmä: Nurmijärven kunnan lastensuojelun sosiaalityön asiakasperheet. Lastensuojelun sosiaalityöntekijälle on muodostunut huolta lapsen voinnista perheessään; huoli lapsen käyttäytymisestä, huoli lapsen tunne-elämän kehityksestä tai vuorovaikutustaidoista. (Palvelu on tarkoitettu erityisesti ns. "suuren huolen lastensuojeluperheille", perheille joissa työskentely edellyttää vaativaa osaamista.) Palvelun sisältö: Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi asiakassuunnitelman mukaisesti tilata Perhetukikeskuksen Avotyöstä lapselle ja hänen perheelleen avohuollossa tapahtuvaa kuntouttavaa työskentelyä. Kuntouttava työskentely räätälöidään perhekohtaisesti. Työskentelyssä on mukana terapeuttisia ja toiminnallisia työskentelymenetelmiä, joilla tuetaan lapsen ja hänen perheensä vuorovaikutussuhteita ja vanhempien kasvatus- ja huolenpitotehtävää. Työskentelyn aikaiset tapaamiset voivat olla koko perheen yhteistapaamisia, vanhempien tapaamisia tai kummallekin vanhemmalle erikseen järjestettyjä tapaamisia tai lapsen omia tapaamisia. Työskentelyssä voi myös vaihdella tapaamisten kokoonpano käsiteltävien teemojen edellyttämällä tavalla, ulottuen perheen verkostojen tapaamisiin. Työskentelyn tilaajan, lastensuojelun sosiaalityöntekijän, perheen ja Perhetukikeskuksen työntekijäparin yhteistapaamisia järjestetään työskentelyn alkaessa ja päättyessä sekä tarpeen mukaan jakson välillä. Työskentelyn päättyessä työskentelystä laaditaan kirjallinen loppuyhteenveto työn tilaajan ja perheen käyttöön. Jakson aikana perheen tapaamisia (voi olla eri kokoonpanoissa) on 1-2 kertaa/viikko, tapaamisten kesto n. 1,5 h. Työskentelyjakson kokonaispituus on 3 kk - 1,5 vuosi.

22 Työskentelyjakson päättymisen jälkeen, n. 3kk - ½vuoden päästä, perhettä voidaan tavata 1-5 kertaa ns. seurantakäynneillä. Palvelun saatavuus: Kuntouttavaa työtä avohuollossa tarjotaan asiakasperheiden tarpeen ja Perhetukikeskuksen työtilanteen mukaisesti. Vastuuhenkilöt: Perhetukikeskuksen Avotyön johtava sosiaalityöntekijä Resurssit: Kuntouttava työ avohuollossa prosessin aikana työntekijät tapaavat perhettä joko Perhetukikeskuksen tapaamisiin soveltuvissa tiloissa, perheen kotona tai muualla tapaamisiin soveltuvissa tiloissa. Osassa toiminnallisissa ja terapeuttisissa tapaamisissa tarvitaan pienehköjä tarvikkeita: paperia, pumpulia, karkkia, kyniä, vesivärejä jne. Joissain työskentelymenetelmissä tarvitaan videointia, tuolloin tarvitaan videokamera sekä tallenteiden katsomista varten joko tietokone tai tv-vastaanotin. Myös valokuvaamista käytetään työskentelymenetelmänä. Työskentelyprosessi kestää kokonaisuudessaan 3kk - n. 1 vuosi. Tapaamisia voi olla 1-2 kertaa viikossa, yhden tapaamisen kesto n. 1,5 tuntia. Tapaamisten tiiviys voi myös vaihdella työn aikana esim. 2 tapaamista /kk. Työntekijät valmistelevat jokaisen tapaamisen etukäteen, tähän menee aikaa n. 15-45min/ tapaaminen. Laadun varmistamiseksi työntekijäparilla on mahdollisuus käyttää tiimin ja työnohjaajan ammatillista tukea. Yhteistyötahot: Toteuttaja: Perhe, Nurmijärven kunnan lastensuojelun sosiaalityö. Sekä muut perheen kanssa työskentelyssä merkittävät viranomaisyhteistyötahot. Nurmijärven kunnan Perhetukikeskuksen Avotyön lastensuojelun erityistyöntekijät. Perheen kanssa työskentelee työntekijäpari, joista vähintään toisella on psykoterapiakoulutus. Kun työskentelyssä käytetään jotain erityistä työskentelymenetelmää, on työntekijällä työskentelyn edellyttämä koulutus ja/ tai työskentely tapahtuu työnohjattuna (Theraplay, DDP terapiat). Tavoite: Laatu: Tukea perhekohtaisesti toteutetulla työskentelyllä nurmijärveläisiä perhekohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevia lapsiperheitä. Perhetukikeskuksen erityistyöntekijöillä on työhönsä peruskoulutus (vähintään sosionomi amk taso) sekä erityiskoulutuksia terapeuttiseen työhön esim. psykoterapiakoulutus ja työskentelyssä käytettäviin erilaisiin menetelmiin.

23 Työskentely toteutetaan parityönä, hyödynnetään koko Perhetukikeskuksen työtiimin ja perhetukikeskuksen johtajan/sosiaalityöntekijän ammatillisuutta. Perhetukikeskuksen työntekijöillä on käytössä työnohjaus. Työskentely dokumentoidaan lastensuojelun asiakastietojärjestelmään. Asiakastyytyväisyyttä mitataan asiakaskyselyn avulla. Palvelukuvaus: Palvelun nimi: Kohderyhmä: PERHETUKIKESKUS AVOTYÖ RÄÄTÄLÖITY KUNTOUTTAVA TYÖ SIJAISHUOLLOSSA Nurmijärven kunnan lastensuojelun sosiaalityön asiakasperheet. Lastensuojelun sosiaalityöntekijälle on muodostunut huolta lapsen voinnista sijaishuollossa, lapsen vanhempien ja lapsen välisestä suhteesta sijaishuollon aikana tai työskentely perheen jälleen yhdistämiseksi on tarkoituksenmukaista. Palvelun sisältö: Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi asiakassuunnitelman mukaisesti tilata Perhetukikeskuksen Avotyöstä lapselle ja hänen perheelleen sijaishuollossa tapahtuvaa perheen kuntouttavaa työskentelyä. Kuntouttava työskentely räätälöidään perhekohtaisesti. Työskentelyssä on mukana terapeuttisia ja toiminnallisia työskentelymenetelmiä, joilla tuetaan lapsen ja hänen perheensä vuorovaikutussuhteita ja vanhempien kasvatus - ja huolenpitotehtävää. Työskentelyn aikana tuetaan vanhempien ja sijaishuoltopaikan aikuisten yhteistyötä. Työskentelyn aikaiset tapaamiset voivat olla koko perheen ja sijaishuoltopaikan aikuisten yhteistapaamisia tai vanhempien omia tapaamisia, sijaishuoltopaikan aikuisten tai vanhempien ja lasten välisiä tapaamisia tai lapsen omia tapaamisia. Työskentelyssä voi myös vaihdella tapaamisten kokoonpano käsiteltävien teemojen edellyttämällä tavalla, ulottuen verkostojen tapaamisiin. Kuntouttavan työskentelyjakson aikana tapaamisia on 1-2 kertaa viikossa, kukin tapaaminen noin 1,5 tunnin mittainen. Työskentelyjakson kesto on 3 kuukaudesta vuoteen. Työskentelyn tilaajan, perheen, lapsen sijaishuoltopaikan ja Perhetukikeskuksen työntekijäparin yhteistapaamisia järjestetään työskentelyn alkaessa ja päättyessä sekä tarpeen mukaan jakson välillä. Työskentelyn päättyessä työskentelystä laaditaan kirjallinen loppuyhteenveto työn tilaajan ja perheen käyttöön. Työskentelyn päättymisen jälkeen perhettä voidaan tavata n. 3kk-½vuoden päästä 1-5 kertaa ns. seurantakäynneillä. Palvelun saatavuus: Kuntouttavaa työtä avohuollossa tarjotaan asiakasperheiden tarpeen ja Perhetukikeskuksen Avotyön työtilanteen mukaisesti.