Nelikenttä pilotoinnin työkaluna Kiuruveden perhepäivähoidossa Muokattu Varpaat vauhtiin ohjaajan opas 2013 Lähteinä: Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Orientaation lähteillä varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti Vasu-näkökulmia Seppo Sarras, Vasu-konsultti (Helsingin kaupunki) ja Jyrki Reunamo, KT (Helsingin yliopisto) -2005
KIURUVESI Kiuruvesi on aito savolaiskaupunki hyvien kulkuyhteyksien ja kauniin sekä puhtaan luonnon äärellä Pohjois-Savon luoteisosassa. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873 ja kaupungiksi se muuttui vuoden 1993 alussa. Asukkaita Kiuruvedellä on noin 9000. Palvelut, aina peruspalveluista kulttuuripalveluihin saakka, ovat laadukkaita ja lähellä ihmisiä. Kiuruveden naapurikuntia ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä. Varhaiskasvatuspalvelut: työntekijöitä 70, näistä varhaiskasvatuksen johtaja, 2 hallinnollista johtajaa, 1 perhepäivähoidon ohjaaja, KELTO päiväkotiryhmät (5) yhteensä 80+25, (esiopetus on koulutoimen alla, AIP toiminta varhaiskasvatuksen alla) perhepäivähoidossa: 2 ryhmistä kyläkouluilla, 1 ryhmis keskustassa (yhteensä 30 lasta), kotona olevilla hoitajilla 110 lasta (ohjaajalla 32 työntekijää) avoin päiväkoti ma-to 9-12 Kiuruvettä leimaa maaseutumainen ympäristö, järvimaisema ja asumusten laaja levittäytyminen.
Tutkimusmatkalla perhepäivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin Elokuun työillassa (2013) kerrottiin lyhyesti valtakunnallisesta liikkumis- ja hyvinvointiohjelmasta Syyskuun kirjeessä hoitajat saivat enemmän tietoa ohjelmasta, Kiuruveden hankkeen tavoitteista sekä ohjeet nelikentän täytöstä. Lisäksi hoitajat saivat Vauhti varpaan ohjaaja opas vihkosen, joka oli apuna nelikentän täyttämisessä Marraskuussa 2013 pidettiin perhepäivähoidon työilta, jossa oli mukana kaikki kotona työskentelevät perhepäivähoitajat ja keskustan ryhmishoitajat >TAVOITTEENA PERHEPÄIVÄHOIDOSSA: - perhepäivähoidon asemaa vahvistetaan merkittävänä pienten lasten hoitomuotona - hoitajan sitoutuminen lasten liikunnan suosituksiin - liikkumaan innostavan ympäristön rakentaminen (sisä- ja ulkotilat), kehittäminen ja uuden välineistön valmistaminen ja hankkiminen - jokainen perhepäivähoidossa oleva lapsi saa riittävästi fyysistä aktiivisuutta ja harjoitella monipuolisesti liikkumista - hoitaja suunnittelee oman liikuntakasvatuksen suunnitelman
TUTKIMUSMATKALLA PEREHPÄIVÄHOIDON UUSIIN LIIKKUMISEN KÄYTÄNTÖIHIN HOITAJAN NIMI: Minun kehitystehtävä: MOTIIVI (mitä haluan ja miksi?) MAHDOLLISUUS (uudet ideat) KAAOS (vaikeat asiat) HARMONIA (hyvät asiat)
Ohjeet nelikentän käyttöön Valitse kehityskohteeksi joku ulkoiluun liittyvä näkökulma ja täytä oheinen nelikenttä. Voit käyttää apuna esim. Varpaat vauhtiin ohjaajan oppaan s.15 1.) HARMONIA: kirjoita asioita, jotka toimivat kehitystehtävän suhteen hyvin ja johon olet erittäin tyytyväinen. 2.) KAAOS: kirjoita asia tai asioita, jotka ovat kehitystehtävän osalta ristiriitaisia, epäselviä tai ongelmallisia. Asiaan voi liittyä tietämättömyyttä tai epävarmuutta. 3.) MOTIIVI: kirjoita asioita, jotka ovat kehitystehtävässä erityisen tärkeitä, mutteivät vielä toteudu ainakaan täysin. Mitä haluat kehittää? Miksi tämän tehtävän toteuttaminen on vaikeaa? 4.) MAHDOLLISUUS: kirjoita asia tai asioita, jonka toteuttaminen antaisi lisäaineksia kehitystehtävän ratkaisuun. Mikä uusi ja kokeilemisen arvoinen näyttäisi houkuttelevalta? Kun nelikenttä on valmis, palaa siihen tietyn väliajoin. Kuukauden kuluttua arvioi muodostunutta kokonaiskuvaa: Miltä kokonaisuus nyt näyttää? Puuttuuko jotain olennaista? Onko toimintasi muuttunut?
Miten jatketaan? Hoitajat saivat rauhassa tutustua kysymyksiin > pohtia omaa työtään ja asennettaan kysymyssarjojen avulla Hoitajat täydensivät omaa kehitystehtävää Osalle hoitajista nelikentän täyttäminen oli vaikeaa ja kehityskohdetta ei löytynyt > yhteisen kehityskohteen sai etsiä työparin tai tiimin kanssa Korostettiin, että jokainen valitsee oman näköisen kehityskohteen, paperia ei tehdä ohjaajalle, vaan itselle Nelikenttä palautettiin ohjaajalle marraskuun loppuun mennessä Siihen palataan kehityskeskustelussa sekä seuraavissa työilloissa
TULOKSIA, MITÄ ON SAATU AIKAISEKSI? Yhden työparin nelikenttä ajatuksia: Motiivi: Eläköityvästä vanhasta työntekijästä ei tod.näk. pysty enää leipomaan edes lisäaineilla notkeaa, liikkuvaa, reipasta, solakkaa, motivoitunutta liikuttajaa > hoidan mielelläni tieto, taito ym. vähemmän liikuntaa vaativat tehtävät omalta osaltani mahd. hyvin. Liikutan mahdollisuuksien mukaan (lapsiryhmä). Liikkumisesta tullut pakkopullaa (lapset kysyy onko pakko lähteä) jatkuva lähteminen jonnekin Mahdollisuus: mietintämyssyt päässä > katsotaan mitä saadaan aikaiseksi Harmonia: liikunnan ja tutkimisen yhdistäminen Kaaos: vaatetus ei aina vastaa ulkoliikunnan tarpeita pienten ja isojen liikuntatarpeet taidot (=valmiudet) hyvin erilaiset / ryhmäjako: viisi 1-2v ja neljä yli 3v Miten lähdettiin työstämään? - Ohjaaja: Mitä ajatuksia nelikentän täyttäminen sai aikaan? Miltä kaavakkeen täyttäminen tuntui? - Hoitajien ajatuksia: liikuntapaonotteista tämä touhu koko ajatus väsyttää lapset reagoineet pitääkö taas lähteä paperin täyttöä ärsyttää, että lapset tulevat pomppimalla syömään Ohjaajana olin valmistautunut seuraavilla kysymyksillä? - Mitä teidän mielestä on pienten lasten liikunta? Mitä pienet lapset tarvitsevat, miksi? - Mitä tarkoititte jatkuvalla lähtemiselle? - Mitä näissä tiloissa / tällä alueelle voi tehdä? Mitä mahdollisuuksia? (takapiha, etupiha, puisto, hiekka-jääkenttä, välineet, eri vuodenaikoina?
Mitä on saatu aikaiseksi? Kahden perhepäivähoitajan ajatuksia. Saman kadun varrella työskentelee kaksi hoitajaa, jotka näkevät lähes päivittäin toisiaan. Halusivat tehdä kehittämistehtävän yhdessä. Perhepäivähoitaja hoitaa omassa kodissaan( 4½ lasta). Lapset iältään 1-6v, näistä alle 3-vuotiaita viisi lasta. Meidän kehitystehtävä: Talven ajalle monipuolinen leikkipaikka lapsille omalle pihalle (molemmat voivat toteuttaa omassa pihassa) - rakennetaan lumilinnaa ja eläinhahmoja lumesta. Pieni mäki muotoillaan pihalle kertyvästä lumesta - käytetään lähipuiston mäenlaskupaikkaa (tunnelit ja pulkat) - tehdään tunneleita pieneen penkkaan niin, että ei ole sortumavaaraa ja ettei lapsi jää kiinni tunneliin - suojasäällä lumilyhdyt, lumiukkoja, lumilinnan seinät - pulkat ja rattikelkat, isommat lapset voivat vetää pienempiä.- lapset osallistuvat myös lumitöihin omilla lapioillaan - lasten ideoita ja toiveita otetaan huomioon ja toteutetaan myös - saukkoratoja, lumienkeleitä - rekka-autoilla lumen ajoa - retket makkaranpaistoineen ym. - ohjattuun jumppaan osallistutaan
Ohjaajan mietteitä Kysymykseksi ja pohdittavaksi noussut edelleen 1.) miten motivoin työntekijän, joka ei ole yhtään kiinnostunut liikunnasta, ei pidä sitä kovinkaan tärkeänä? 2.) miten motivoin henkilön, kun itse olen erittäin motivoitunut asiaan? Kehittämishankkeessa on tärkeää sisäinen motivaatio: 1.) tehdä omalla tavalla 2.) omat kyvyt 3.) merkityksellisyys Ohjaajana annoin jatkomietittäväksi mikä on sinun tapa toteuttaa liikuntakasvatusta?
Kartoita tiloja ja välineitä, ympäristöä näe uusilla silmillä mahdollisuudet Mikä on sinulle luontainen tapa toteuttaa/ohjata/mahdollistaa lasten liikkuminen? Ottaa huomioon lapsilta nousseet ideat Hoitajien kanssa palataan kehitystehtävään työillassa 11.2.2014 - Jaetaan omia kokemuksia toisten hoitajien kanssa pienryhmissä - Kirjataan omaan nelikenttään ajatuksia, miten oma kehitystehtävä on konkreettisesti toteutunut
Hoitajien kanssa palataan kehitystehtävään kehityskeskustelussa Kartoitetaan hoitajan omaa motivaatioita ja ajatuksia. Kuullaan hoitajaa, miten hän arjessa toteuttaa liikuntakasvatusta. Kannustetaan ja motivoidaan löytämään itselle ominainen tapa toteuttaa lasten aktiivista liikkumista Käydään läpi lapsiryhmän tarpeita (ikä ja kehitysvaihe) Mitä mahdollisuuksia omasta kodista ja ympäristöstä löytyy?