Fennia Railin toiminnan käynnistyminen ja tavoi2eet Logis5ikka- foorumi 12.3.2015 Seinäjoki Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy
Fennia Rail lyhyes6 Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rauta6eoperaa8ori Suomen rataverkolla Peruste8u 2009 (Proxion Train), nimi muute8u 2014, kun omistuspohjaa laajenneein Omistajina suomalaisia yri8äjiä ja yksityishenkilöitä Turvallisuustodistus vuonna 2011 Kolme veturia 6la8u Tšekeistä, toimitus 2015 toisella puoliskolla 1.4.15 2
Suomen rauta6emarkkina muutospaineessa VR on Suomen ainoa rauta6eoperaa8ori Rauta6eliikenteen liikevaihto matkustajaliikenteessä 459 M ja tavaraliikenteessä 332 M (2013) VR nauei monopoliasemansa suojaa sekä saa toimintaansa suoraa val6on tukea. Rauta6epalveluiden asiakasyritykset toivovat vaihtoehtoisia toimijoita ja lisää kilpailua markkinoille. Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta toimivat kuljetukset ovat erityisen tärkeitä Tavaraliikenne on ava8u kilpailulle vuoden 2007 alusta. Korkea alalletulokynnys on estänyt markkinoiden kehi8ymisen. Venäjän yhdysliikenteen monopoli on purkautumassa lähivuosina Matkustajaliikenne säilyy VR:n monopolina toistaiseksi 1.4.15 3
Tavaraliikenteen ne8otonnikilometrit 1.4.15 4
Tavaraliikenteen volyymi tuotelajei8ain M.nt.t.km (2013) Muut tuo8eet, 57 Kasvi- ja eläintuo8eet, 12 Koneet ja lai8eet, 112 Kemian teollisuuden tuo8eet, 1286 Metalliteollisuustuo8eet, 762 Kivennäistuo8eet, 2828 Paperiteollisuustuo8eet, 1598 Puu ja puuteokset, 2815 1.4.15 5
Mihin rautateiden kilpailua tarvitaan? Kilpailu hyödy8ää asiakkaita (vrt. lentoliikenne) kilpailu hinnoilla kilpailu palvelulla kilpailu laadulla Kilpailu hyödy8ää omistajia puretut monopolit ovat pääsääntöises6 pärjänneet monopolin mene8ämisen jälkeen paremmin kuin aiemmin Kilpailu hyödy8ää elinkeinoelämää terve liiketoiminta työllistää, maksaa verot ja lisää taloudellista ak6viteeea Kilpailu hyödy8ää henkilöstöä enemmän työmahdollisuuksia, kilpailu osaajista 1.4.15 6
Fennia Railin visio Lisäämme rautateiden tavaraliikenne9ä. Parannamme teollisuuden kilpailukykyä. Toimintamme on kanna9avaa ja turvallista. Kuljetuksemme vähentävät ympäristökuormitusta, maanteiden ruuhkautumista ja liikenneonne9omuusriskiä. Saavutamme kymmenen prosenan markkinaosuuden rautateiden tavaraliikenteestä. 1.4.15 7
Kilpailustrategia 1. Korkea käy8öaste Tavoi8eena on kaluston korkea käy8öaste. Tarkoituksenmukaisella kalustolla, tehokkaalla suunni8elulla ja hyvällä yhteistyöllä asiakkaan kanssa kaluston kierrosta saadaan tehokasta. 2. Tehokas organisaa6o Organisaa6on kiinteät kustannukset pidetään alhaisina. Organisaa6ossa on moniosaajia. Pienessä organisaa6ossa ei ole 6ukkoja raja- aitoja eri tehtäväryhmien välillä. 3. Asiakaslähtöiset ratkaisut Ratkaisut lähtevät asiakkaan logis6ikkaketjun ja tuotannon tarpeista. Tavoi8eena on pienentää asiakkaan kokonaiskustannuksia eikä siirtää kustannuspaine8a väärillä ratkaisuilla toisaalle. Panostetaan ratkaisujen toimivuuteen ja toiminnan luote8avuuteen. 1.4.15 8
Suomen rataverkko Suomen rataverkko pääosin yksiraiteista Rataverkko suurelta osin vajaakäytössä Muutamia runsasliikenteisiä pullonkauloja Kokkola Ylivieska ja Riihimäen kolmioraide työn alla Ratahankkeet eivät saa olla populis6sia tai aluepoliiesia Pisararata, Tallinnan rauta6etunneli, Jäämeren rata Pääpaino pitäisi olla nykyisen infran ylläpito ja parantaminen 1.4.15 10
Suomi harvoja yhden operaa8orin maita Valtaosassa Euroopan maista rautateillä on usean operaa8orin liikenne8ä Kilpailu on avautunut hitaammin maissa, joissa raideleveys poikkeaa standardiraideleveydestä (Suomi, Irlan6, Espanja) Kokemukset markkinoiden avautumisesta pääosin myönteisiä 1.4.15 11
Suomen rauta6et poikkeavat muista Suomeen hanki8avan kaluston on täyte8ävä vaa6mukset, joita ei ole käytössä missään muussa maassa Venäläisperäinen raideleveys (1435 mm vs. 1524/1520 mm) Talvikäytön vaa6mukset (- 25 ᴼC vs. - 40 ᴼC) Länsimaiset kalustostandardit (UIC vs. GOST) Suomalainen kulunvalvonta (kansallinen standardi) Sähköjärjestelmä (25 kv AC vs. 15 kv AC Ruotsi ja Norja, 3kV DC Venäjä ja Viro) Valmistajilla ei ole tarjota valmista kalustoa Suomeen Kalusto tehtävä räätälöimällä Pienten sarjojen valmistus ei ole houku8elevaa Kallista, hidasta ja vaikeaa 1.4.15 12
Venäjän yhdysliikenne avautuu Venäjän yhdysliikenne on edelleen määritelty EU- säännösten vastaises6 VR:n yksinoikeudeksi. Nykyisellään se on noin kolmasosa VR:n tavaraliikenteestä Liikenteen avaaminen muille toimijoille lii8yy Suomen ja Venäjän välisen yhdysliikennesopimuksen uusimiseen. Sopimus on nyt uusi8u. Markkina avataan muille toimijoille LVM:n mukaan vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla. 1.4.15 16
Seinäjoki rauta6ekeskuksena Seinäjoelta lähtee rauta6e viiteen suuntaan (Oulu, Tampere, Vaasa, Kaskinen ja Jyväskylä) Kaskisten radan tulevaisuus epävarma Seinäjoella edellytykset toimia logis6sena keskuksena ( sisämaan satama ) Yhdiste8yjen kuljetusten merki8ävä lisääminen (esim. Vuosaari- Seinäjoki- Oulu) Terminaalialue yhdistetyille kuljetuksille Toisaalta, Seinäjoelta puu8uu rautateitä suuressa mi8akaavassa käy8ävä teollisuus 1.4.15 17
Kiitos