Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen
Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle. Valtakunnallinen suositus. STM, Stakes, Suomen Kuntaliitto 1999)
Laadukas palvelutoiminta perustuu Asiakkaan / perheen yksilöllisiin tarpeisiin; Kattavaan palvelutarpeen arviointiin säädetyissä määräajoissa; Tavoitteellisuuteen, säännölliseen arviointiin ja toteutukseen kirjallisen hoito- ja palvelusuunnitelman ohjaamana; Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään toimintaan; Toteutukseen yhteistyössä asiakkaan, hänen läheistensä ja eri palveluntuottajien kanssa sekä Tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen hyödyntämiseen. Suosituksen mukaisesti laadun ominaisuuksia ovat mm: oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut
Palvelutarpeen arviointi Tavoitteena on parantaa iäkkäiden ihmisten edellytyksiä asua omassa kodissaan. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä henkilön iästä riippumatta. Ei-kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta, mikäli henkilö on vähintään 75-vuotias tai saa Kelan eläkettä saavan ylintä hoitotukea.
Arviointi edellyttää osaamista toimintakyvyn arviointiin, jotta on käsitys siitä, mitä tulee arvioida käyttää eri arviointimenetelmiä (esim. miten toimintaa havainnoidaan) kerättyjen tietojen analysointiin ja tulosten tulkintaan ennaltaehkäisy ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, voimavarat riskien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen toiminnan rajoitteiden arviointi ja niihin puuttuminen laaja-alainen näkökulma toimintakykyyn subjektiivinen ja objektiivinen arviointi
Ennakoiva palvelutarpeen arviointi A) Arvioidaan toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat riskitekijät: terveydentilan epävakaudet, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys, kipu B) Henkilön voimavarat C) Taloudellisen tilanteen vakaus, asumisympäristöön liittyvät puutteet, vaaratekijät sekä mahdollisuudet ja vahvuudet.
Toimintakyvyn vajavuuksia ennustavat Tautien aiheuttama kuormitus Huono itsearvioitu terveys Muistia ja älykkyyttä vaativien toimintojen heikkeneminen Liikunnan vähäisyys, alaraajojen heikkous Vähentynyt tai suurentunut kehon massaindeksi Näön ja kuulon heikkeneminen Masentuneisuus Kontaktien vähäisyys, yksinäisyys Raittius suhteessa alkoholin kohtuukäyttöön Tupakointi
Palvelutarpeen arviointiprosessi käytännössä Elämänkulku (lapsuus, nuoruus, aikuisikä, vanhuus) Asuminen (missä, asumismuoto, esteettömyys, tyytyväisyys asumiseen, palvelujen saatavuus jne.) Palvelutarpeeseen vaikuttavat fyysiset tekijät kognitiiviset tekijät emotionaaliset ja psyykkiset tekijät sosiaaliset tekijät Terveydentila ja sairaudet Henkilön käyttämät palvelut Teknologian käyttö Talous Palvelutarpeen arvioinnin johtopäätökset ( HOPASU) Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 9.11.2012
Fyysinen toimintakyky Elämää ylläpitävät fysiologiset perustoiminnot Lihasvoima, hapenottokyky, tasapaino, nivelliikkuvuus, Havaintomotoriikka ja kehon koostumus Terveydentila
Psyykkinen toimintakyky Voimavarat Yksilölliset voimavarat ulkoiset voimavarat, joiden avulla selviytyy arjen haasteista Elämänhallinta Mielenterveys Psyykkinen hyvinvointi
Psyykkinen toimintakyky Tuntemiseen ja ajatteluun liittyvät toiminnot Kyky vastaanottaa ja käsitellä tietoa Kyky tuntea ja kokea Kyky muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta Kyky suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja
Sosiaalinen toimintakyky Kyky toimia sekä välittömissä, läheisissä yksilöiden välisissä suhteissa ja eri yhteisöissä Sosiaaliset taidot Temperamentti Motiivit, tavoitteet, arvostukset Ongelmat näkyvät vaikeuksina selviytyä arkielämän edellyttämistä tehtävistä tai sosiaalisina ongelmina
Psykososiaalisen toimintakyvyn mittaaminen kannattaa Vaikutusmekanismit monimuotoisia ja ulotteisia ei vielä täysin tunneta Voimavara Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä Sairauksista toipumisessa Pitkäaikaissairauksien kanssa elämään sopeutumisessa ja niiden hallinnassa Edistää terveyttä ja terveellisiä elintapoja Huono psykososiaalinen toimintakyky vaikuttaa terveyteen negatiivisesti
Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi Vaikea arvioida suoraan Voidaan hyödyntää epäsuoria menetelmiä Yksilön oma kokemus tärkeä itsearviointi Sosiaalinen suotavuus otettava huomioon vastauksissa Iäkkäillä myös esim. omaisten läsnäolo saattaa vaikuttaa arviointiin Fyysisillä tekijöillä on vaikutusta (näkö ja kuulo)
1. Kattava arviointi Palvelutarpeen arvioinnissa lähtökohtana on toimintakyvyn kokonaisuuden kattava hahmottaminen, jotta arvioinnin jälkeen voidaan miettiä, millä palveluilla ja tukitoimilla hänen palvelutarpeensa voidaan tyydyttää Palvelutarpeen arviointi sisältää aina toimintakyvyn neljä ulottuvuutta: fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen Haastatteluilla ja kotikäynneillä selvitetään asiakkaalle tärkeät toiminnot ja toimintaympäristöt. Arvioidaan asunnon ja lähiympäristön esteettömyyttä sekä selvitetään mm. lähipalveluiden saavutettavuutta. Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 9.11.2012
2. Asiakkaan voimavarojen ja tarpeiden selvittäminen Asiakkaan omat voimavarat ja tarpeet mahdollisimman kattavasti Asiakkaan läheiset ja muut sosiaaliset verkostot Läheisten näkemykset sekä asiakkaan että myös heidän omista tarpeistaan ja voimavaroistaan on hyvä tietää.
3. Muuttuvan palvelutarpeen huomioiminen Toimintakyky on muuttuva kokonaisuus käytössä olevia palveluita tulee lisätä, vähentää tai yhdistellä suhteessa asiakkaan toimintakyvyn tai muun tilanteen muutoksiin. Palvelujen tulisi joustaa sujuvasti ja nopeasti myös tilanteissa, joissa toimintakyvyn tai muun tilanteen muutoksista johtuen asiakkaan palvelujen tarve vaihtelee nopeasti. Asiakkaan palvelutarvetta arvioitava säännöllisesti tai aina, kun hänen toimintakyvyssään tai muussa tilanteessaan tapahtuu palvelujen tarpeeseen vaikuttavia muutoksia. Miten tämä onnistuu?
Toimintakyvyn heikkeneminen ei vie toimijuutta - arki on tärkeintä Palvelutarpeen arvioinnissa tarkastellaan iäkkään henkilön toimijuutta, arjesta suoriutumista ja elämäntilannetta laaja-alaisesti ja moniulotteisesti Arvioinnin on tarkoitus johtaa tarvittavien palvelujen yksilölliseen palveluohjaukseen ja räätälöintiin Lopuksi Iäkkään henkilön voimavarat huomioiden sovitaan hänelle tarpeellisista palveluista, tehdään näihin liittyvät päätökset ja kootaan häntä tukeva palvelukokonaisuus, minkä jälkeen seurataan arjen sujumista. Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 9.11.2012
Moniammatillisuus auttaa arvioinnissa Eri ammattilaiset arvioivat asiakkaan toimintakykyä / avuntarvetta erilaisilla arviointivälineillä. Sopivia arviointivälineitä - käyttäessä tulee miettiä: Millä välineillä saadaan arvioitua asiakkaan toimintakykyä riittävän laajasti? Minkä ikäisten asiakkaiden arviointiin väline on tarkoitettu? Mille asiakasryhmille väline on tarkoitettu? Mittaako / arvioiko väline sitä, mitä on tarkoitus mitata / arvioida? Mihin ympäristöön väline on tarkoitettu? Esim. laitosympäristööntarkoitettu hoitoisuusmittari ei sovellu käytettäväksi kotona asuvan henkilön arviointiin. Vaatiiko välineen käyttö esim. tiettyä ammattia tai koulutusta?
Kotihoidon omavalvonta ja palvelutarpeen arviointi Arviossa käytetään valideja mittareita Asiakasta kuullaan ja toiveet huomioidaan ja kuullaan tarvittaessa asiakkaan omaisia ja läheisiä Arviointi dokumentoidaan (sis kodin esteettömyys-arvion ja apuvälinetarvearvion) asiakkaan omat voimavarat huomioidaan Arvio tehdään aina 75 vuotta täyttäneille, laaditaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa omaisten kanssa Tarkistetaan tarvittaessa ja määräajoin Mikäli asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen, tai ymmärtämään ehdotettuja vaihtoehtoja ja päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa.
Kotihoidon omavalvonta... palvelun toteutus dokumentoidaan vastuuhoitaja on nimetty noudatetaan yhteisiä sopimuksia asiakas tietää kehen ottaa yhteyttä kiireellisissä ja muissa tilanteissa asiakas saa ohjausta lisäpalveluiden ja muiden palveluiden hakemisessa asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti ja se käsitellään/siihen vastataan palvelutarvetta arvioidaan jatkuvasti palvelusta tiedotetaan yhteystiedot saatavilla vastaavan henkilön tavoittaa kohtuullisessa ajassa palveluohjausta annetaan yhteydenotto kirjataan yhteydenotto johtaa tarvittaviin toimenpiteisiin