Grundtvigilainen pedagogiikka opistotyön eri osa alueilla Anita Malinen 6. elokuuta 2013
Kaikki tiet vievät Tanskaan Kokemuksellinen oppiminen Andragogiikka Grundtvigilainen pedagogiikka
Kokemuksellinen oppiminen Hän näkee vaivaa ollakseen menettämättä liian paljon ennakkoasenteitaan yhdellä kertaa. Varovasti, hitaasti, muuten hänestä ei jää mitään jäljelle. Elias Canetti
The third is to allow identity to be expanded to include the threatening experience so that its status is altered from alien to family. Nothing is changed except that my tears or rage or frailty lose power to threaten me because I allow them to become me. It is as simple as that and as difficult, because in doingsowehaveto give up an aspect of what we thought we were. We have to die a little. This is experiential learning. Guy Claxton
Perusmäärittelyä Experiential Learning Theory (ELT) on kokonaisvaltainen teoria aikuisen oppimisesta ja aikuisen kehittymisestä (mm. henkilökohtaisen kasvun teema). Kokemuksen muokkaaminen on oppimista (reconstruction, re organisation, re defining, rethinking, re shaping jne.). Oppimiskokemukset ja tekeminen ovat osa oppimisprosessia.
Kokemukselliset menetelmät Sellaiset ohjauksen menetelmät, jotka auttavat oppijaa pääsemään aiemmin ajatellun tai koetun reshaping tilaan, ovat kokemuksellisia menetelmiä. Tavoitteena on tiedostaa toiminnan ja kokemuksen kautta avautuvaa sanatonta tietoa, kehollista tietoa, kokemustietoa. Oppimisympäristö + dialogi
Andragogiikka Experience is the adult learner s living textbook. Eduard Lindeman 1926
Perusmäärittelyä Andragogiikka on kokoava teoria aikuisen oppimisesta eron tekeminen pedagogiikkaan.
Eduard Lindeman (1885 1953) kirjoitti vuonna 1926 The meaning of adult education teoksen (Dewey ja Grundtvig!). Keskeiset teoreetikot Malcolm Knowles teki käsitteen tunnetuksi 1960 luvulla (1950 Informal Adult Education). Hän tutustui käsitteeseen vuonna 1967 jugoslavialaisen Dusan Savicevicin kautta. Saksalainen opettaja Alexander Kapp 1833 kirjoitti andragogiikasta vuonna 1833 (Jugoslavia, Unkari, Saksa) Jugoslavilainen andragogiikan professori Duśan M. Savićević (1929 ) kirjoitti mm. Adult Education: From Practice to Theory Building teoksen (1990).
Eduard Lindeman vuonna 1926 1) Education is life ei pelkkää valmistautumista tulevaisuuteen, josta ei tiedetä 2) non vocatiomal ideals its purpose is to put meaning into the whole of life 3) the approach to adult education will be via the route of situations, not subjects 4) the resource of highest value is the learner s experience
Eduard Lindemanin kuusi tärkeää teemaa 1) aikuiskasvatuksen käsitteellistäminen 2) kriittinen teoria aikuisen oppimisesta 3) andragogiikka käsitteen esittely (yhdessä Martha Andersonin kanssa) 4) aikuiskasvatus on social effort 5) pienryhmäkeskustelut metodina (!) 6) sosiaalisten ja poliittisten kysymysten opetusohjelma
Andragogical assumptions about learners 1. The need to know 2. The learners self concept > capable for self direction 3. The role of learners experience 4. Readiness to learn for real life situations 5. Orientation to learning is problem or life centered 6. Motivation is mostly internal Lähteenä Knowles (1990) The adult learner: a neglected species Malinen & Piirainen 2010
Andragogiikan ja kokemuksellisen oppimisen lähtökohtana toisenlainen ymmärrys oppijasta luottamus oppijan omaan potentiaaliin ja kykyyn ajatella itse itsetoiminnallisuuden vaatimus/odotus (ks. Seppo Niemelän väitöskirja)
Omakohtaisen ja omaehtoisen oppimisen tukemiseksi muutosta tarvitaan... 1) opetussuunnitelmaan, 2) pedagogisiin rakenteisiin ja työtapoihin, 3) ohjaukseen ja opettajuuteen sekä 4) arviointiin.
Oppijan kokemus elävänä oppikirjana Experience is the adult learner s living textbook. (Lindeman 1926, 7) Kokemus on aikuisen oppijan elävä oppikirja.
Rakenteet ja työtavat: tutkivan asenteen harjoittaminen Omien kokemusten tutkiminen Omien havaintojen tutkiminen Oman ajattelun tutkiminen Yhdessä ryhmässä tutkiminen Opettajille: pedagogisen maailman tutkiminen
Grundtvigilaisen opettajan/ohjaajan perustehtävä? auttaa oppijaa palauttamaan luottamus omaan ajatteluunsa herättää oppijan uinuva autonomisuus Opettajan ja ohjaajan vastuu on sekä asiantuntijavastuuta että ihmisen oikein kohtelemisen vastuuta.
Opettajuuden ulottuvuudet vahvistaa oppijan oikeanlaista käyttäytymistä olla mallina oppijalle olla peilinä oppijan ajatuksille ja olla dialogisessa yhteydessä oppijaan ohjata omakohtaista oppimista, HOPSin toteutumista ohjata itse ja vertaisarviointiin ja olla oppimisen arvioijana.
Käytännössä, arjessa 1) Auta oppijaa ajattelemaan itse (Tell the whole story behind it.). 2) Anna oppijan puhua (Tell with your own words). 3) Keskity kuuntelemaan. 4) Mieti, mitä ja miten kysyt (How do you know that,kalle?). 5) Opettele sietämään erilaisuutta. 6) Tutki omaa toimintaasi ja pidä mielessä oppimisen koko elinkaari.
Summa summarum Omakohtaisuus, tutkivuus ja dialoginen yhteisöllisyys kuuluvat yhteen. Mikään niistä ei erikseen ja yksinään riitä.