Kehitämme hoitoketjuja mutta miten saamme kustannusketjut haltuun Keski-Suomen ja Kainuun vertailua. Toni Ruohonen 15.4.2015

Samankaltaiset tiedostot
Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy.

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA

Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Monikanavarahoitusta. yksinkertaistetaan ylijohtaja Outi Antila Etunimi Sukunimi

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Sote-tietopaketit Siun sotessa

Asiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Syöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen

Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Tervetuloa seminaariin!

Kansallinen terveys ( ja hoiva)rahasto

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

KARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy Proper Oy

STAR Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmittelyt

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Miten seurata työtä perusterveydenhuollossa Kuka vastaa laadusta, voiko sitä mitata?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Ikäihmisten palvelujen nykytila

ESSHP:n toimintaympäristö

Terveys ja talous 2016

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Hannu Issakainen HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

Mitä kautta työkyvyttömyys

Saamelaisten rajayhteistyöseminaari

Tapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt. Välimaa Pia,

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Pohjois-Suomen AVI hallintopäivä

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Projektipäällikkö Katja Klemola

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

LEHDISTÖTILAISUUS

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Rahoitusmallien lähtökohdat

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Transkriptio:

Kehitämme hoitoketjuja mutta miten saamme kustannusketjut haltuun Keski-Suomen ja Kainuun vertailua Toni Ruohonen 15.4.2015

Tietoa hoitotoiminnasta on paljon entäpä kokonaiskuva? Tietoa hoitotoiminnasta on saatavilla hyvin mikä siis on ongelma? tiedetään mitä on tehty, kenelle on tehty, milloin on tehty, kuka on tehnyt ja miksi, jne. Ongelma: tieto on usean eri toimijan käytössä ilman läpinäkyvyyttä kun tieto ei kulje, on asiakkaan hoitotoiminta vaikea organisoida kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti kun läpinäkyvyyttä myöskään kustannuksiin ei ole, ei havaita myöskään tarvetta muutoksiin ja vaikka havaittaisiin tarve muutoksiin, niiden kustannusvaikutuksista ja tarpeista ei tiedetä tarpeeksi lisäksi, kun jokainen taho on vastuussa vain omista kustannuksistaan, ei ole välttämättä motiivia tai kannustimia kokonaisvaltaiseen hoitoprosessien optimointiin olemassa

Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa -hanke Sosiaali- ja terveyspalvelujen monikanavarahoituksen kohdentumista on analysoitu Kainuun ja Keski-Suomen alueella seuraavien asiakasryhmien osalta diabetesasiakkaat silmäasiakkaat (kaihi) polven ja lonkan tekonivelasiakkaat Tarkastelu on tehty prosessilähtöisesti, kuvaamalla kerätyn rekisteritiedon pohjalta eri asiakasryhmien hoitopolut Hankkeessa on kuvattu valittujen kolmen kohderyhmän asiakkaiden hoitopolut ja analysoitu kustannusten kohdentumista prosessin eri vaiheissa Analyyseissä on yhdistetty sosiaali- ja terveyspalvelujen, erikoissairaanhoidon sekä Kelan rekisteritietoja

Hankkeen toteutus Hanke on toteutettu yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos Sitra Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sosiaali- ja terveysministeriö Kela Hankkeen rahoittajina ovat toimineet Sitra Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän kaupunki Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Jyväskylän yliopisto

Aineisto Analyysi on tehty vuosien 2012-2013 aineistoista Keski-Suomi Perus- ja erikoissairaanhoidon kaikki hoitotapahtumat Keskussairaalan, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen ja Seututerveyskeskuksen osalta aikaväliltä 1.1.2012-31.8.2014 Kustannuksissa Kuntahinnat ovat täsmällisiä laskutuksen mukaisia Asiakashinnat keskimääräisiä laskuttajien kanssa sovittuja hintoja Kainuu Kaikki tilastotapahtumat sosiaali- ja terveyspalveluiden tapahtumista aikaväliltä 1.1.2012-30.11.2014 Perusterveydenhuollon hintoja täydennettiin saatujen ulkokuntahintojen perusteella Kela Maksetut sairauspäivärahat vuosilta 2012 ja 2013 Yksityislääkäri ja kuntoutuspalvelut vuosilta 2012 ja 2013 Lääkekorvaukset 1.1.2012-6.12.2014 Matkakorvaukset 1.1.2012-3.12.2014

LONKKALEIKKAUS-ASIAKKAAN KUSTANNUSTEN KERTYMINEN

% % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lonkkaprotetisoitujen (kaikki tapahtumat) kustannusten (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen* Kokonaiskustannukset Kainuussa 0,4 % 0,2 % 12,1 % 10,2 % 78,0 % 79,9 % 9,5 % 9,6 % Vuonna 2012 Vuonna 2013 Muu Kokonaiskustannukset Kainuussa * Vuonna 2012 yhteensä 3 982 315 19 054 /asiakas (n=209) Vuonna 2013 yhtensä 3 986 563 19 447 /asiakas (n=205) 100 % 90 % 80 % 70 % Vakuutusyhtiö 60 % Kela 50 % 40 % Kunta 30 % Asiakas 20 % 10 % 0 % Kokonaiskustannukset Keski-Suomessa 0,0 % 0,4 % 9,4 % 8,5 81,1 % 82,5 % 9,8 % 9,9 % Vuonna 2012 Vuonna 2013 Kokonaiskustannukset Keski-Suomessa * Vuonna 2012 yhteensä 8 031 524 23 903 /asiakas (n=336) Vuonna 2013 yhteensä 7 793 878 22 142 /asiakas (n=352) Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas * Ei sisällä sairauslomakorvauksia

Lonkka - Kainuun tapahtumat 2012-2013 (N=392) 110 4 482 4 726 18 207 15 942 * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n= 61) 545 926 545 926 Lääkeosto (n=389) 236 667 458 042 694 709 Kelakorvattu matka (n=352) 44 710 372 564 417 274 1 586 Pth:n tapahtuma (n=389) 167 869 1 095 235 782 73 1 263 959 Esh:n tapahtuma (n=392) 139 021 5 198 241 22 970 5 360 232 Yksityinen palvelu n=237) 173 802 62 760 236 562 Yhteensä 762 069 6 293 476 1 439 292 * 23 752 73 8 518 662

Lonkka - Keski-Suomen tapahtumat 2012-2013 (N=629) 164 7 011 28 367 17 241 5 494 * sis. sairauslomakorvaukset 3 517 Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n=87) 949 945 949 945 Lääkeosto (n=625) 386 889 873 483 1 260 372 Kelakorvattu matka (n=494) 47 650 395 427 443 077 Pth:n tapahtuma (n=621) 419 876 4 109 738 309 4 529 923 Esh:n tapahtuma (n=629) 283 340 8 648 847 29 909 101 297 9 063 393 Yksityinen palvelu (n=383) 400 547 128 090 528 637 Yhteensä 1 538 302 12 758 585 2 346 945 * 30 218 101 297 16 775 347

100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kontaktien ja kustannusten jakautuminen toimipisteittäin (pl. Koti- ja asumispalvelut) Kontaktien jakautuminen toimipisteittäin Kainuussa 8,2 % 9,3 % 53,5 % 52,4 % 10,6 % 13,0 % 0,6 % 0,4 % 22,9 % 21,4 % Kontaktit 2012 Kontaktit 2013 Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Kustannusten jakautuminen toimipisteittäin Kainuussa 5,2 % 6,7 % 9,2 % 9,6 % 2,6 3,3 % 82,1 % 79,7 % Kustannukset 2012 Kustannukset 2013 Terapiapalvelut 100 % 80 % 60 % Suun terveydenhuolto 40 % Neuvola-, koulu- ja opiskelijath 20 % Keskussairaala Mielenterveysyksikkö Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Mielenterveysyksikkö 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kontaktien jakautuminen toimipisteittäin Keski-Suomessa 16,3 % 17,0 % 46,4 % 46,5 % 6,5 % 7,2 % 0,9 0,9 27,5 % 26,4 % Kontaktit 2012 Kontaktit 2013 20,5 % 22,8 % 8,5 % 1,3 7,0 % 1,5 69,1 % 68,2 % Kustannukset 2012 Kustannukset 2013 Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Diabetesvo Kustannusten jakautuminen toimipisteittäin Keski-Suomessa Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Diabetesvo

Kaikki yhteensä Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Mielenterveysyksikkö Kontaktien (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen ammattiryhmittäin Kainuu vuonna 2012 7,12,5 % % 14,3 % 40,2 % 40,7 % 60,3 % toimipisteiden sisällä 34,3 % 34,5 % 90,4 % 81,9 % 93,1 % 45,4 % 100,0 % 25,5 % 24,9 % 32,5 % 7,2 % 18,1 % 6,9 % 40,4 % Kaikki yhteensä Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keski-Suomi vuonna 2012 Keskussairaala Diabetesvo 16,4 % 8,8 % 9,8 % 27,3 % 42,1 % 80,5 % 86,0 % 78,4 % 64,0 % 91,2 % 83,3 % 68,7 % 57,9 % 19,5 % 4,0 % 19,5 % 14,0 % 6,9 % 21,6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu ammattiryhmä Kainuu vuonna 2013 Kaikki yhteensä 39,3 % 34,6 % 26,0 % Tk-vuodeosasto 48,3 % 33,8 % 17,9 % Terveyskeskus 58,4 % 35,3 % 6,3 % Terapiapalvelut3,7 % 8,3 % 88,0 % Suun terveydenhuolto 84,0 % 16,0 % Neuvola-, koulu- ja opiskelijath 97,9 % 2,1 % Keskussairaala 14,0 % 43,2 % 42,8 % Mielenterveysyksikkö 88,1 % 7,1 % 4,8 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu ammattiryhmä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu ammattiryhma Keski-Suomi vuonna 2013 Kaikki yhteensä 17,6 % 61,9 % 20,4 % Tk-vuodeosasto1,4 % 44,9 % 53,7 % Terveyskeskus 29,1 % 64,6 % 6,2 % Terapiapalvelut 5,2 % 93,5 % Suun terveydenhuolto 80,1 % 19,9 % Neuvola-, koulu- ja opiskelijath 69,0 % 30,0 % 1,0 % Keskussairaala 10,7 % 84,2 % 5,1 % Diabetesvo 76,7 % 23,3 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu ammattiryhma

0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 90-99 100-109 110-119 120-129 130-139 140-149 150-159 160-169 330-339 430-439 530-539 Maksajatahon vaihtuminen Lonkkaprotetisointiasiakkaiden (kaikki tapahtumat) maksajataho vaihtuu tarkasteluajanjaksolla 2012-2013 Keski-Suomessa keskimäärin 32 kertaa, Kainuussa 33 kertaa Eniten palveluja käyttävällä Keski-Suomessa 537 kertaa, Kainuussa 159 kertaa Maksajatahon vaihtumisen Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä lukumäärä tarkastelujakson aikana tarkastelujakson aikana Keski-Suomessa Kainuussa 180 180 Potilaiden lukumäärä 160 140 120 100 80 60 40 20 0 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä

Yhteenvetoa lonkkaprotetisoitujen hoidosta Lonkkaprotetisoitujen asiakkaiden kontakteista Kainuussa yli puolet ja Keski-Suomessa lähes puolet kohdistui terveyskeskukseen Kainuussa enemmän kontakteja terapiapalveluissa Keski-Suomessa Keskussairaalassa ja Tk-vuodeosastolla Keski-Suomessa yli 60 % terveydenhuollon käynneistä olivat lääkärikäyntejä Keskussairaalakäynnit muodostivat suurimman osan terveydenhuollon kustannuksista Kainuussa suhteessa enemmän kuin Keski-Suomessa Keski-Suomessa suurempi osa kustannuksista muodostui tkvuodeosastokäynneistä kuin Kainuussa Kainuussa keskimääräiset lonkkaprotetisoidun asiakkaan kokonaishoitokustannukset* on noin 4000 euroa vähemmän kuin Keski-Suomessa *ei sisällä sairauslomakorvausta

Työstä poissaolon kustannusten arviointi - taustaa Monikanavaisen rahoitusjärjestelmä ei kannusta työkyvyttömyysajan lyhentämiseen (Räty 2015) Rahoituksen jakaantuminen edesauttaa vaativien leikkausten, kuten tekonivelleikkausten pitkittymistä (Keski-Jyrä ym.) Lyhyt jonotusaika lyhentää leikkauksen jälkeistä sairauslomaa ja parantaa asiakkaiden mahdollisuutta jatkaa työelämässä (Vehviläinen ym. 2004) Tämän hankkeen aikana tehdyt havainnot rahoituksen monikanavaisuuden haasteista: Rahoittajataho vaihtuu useasti hoitoprosessin aikana Tekonivelasiakkailla: leikkausta edeltävät hoitotapahtumat, itse leikkauksen sekä leikkauksen jälkeisen kontrollin kustantavat kunta ja asiakas leikkaukseen jonotuksen sekä leikkauksen jälkeisen kuntoutumisajan kustannuksista vastaavat pääasiassa Kela ja asiakas Työstä poissaolon välittömät ja välilliset kustannukset ovat Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan noin 300 /poissaolopäivä (2009) Keskimääräinen kuukausipalkka / tuntipalkkajakaja * työpäivän pituus * kerroin 3 Sairauspoissaolopalkkojen kokonaiskustannukset kohoavat kolminkertaisiksi maksettuihin sairausajan palkkoihin verrattuna

Työstä poissaolon kustannusten arviointi - taustaa Välittömät kustannukset Sairausajalta maksettavat nettopalkat Sairausajalta maksettavat vuosiloma ja vapaapäivien palkat Sairausajan palkkojen sosiaalimaksut Sijaisten ja ylitöiden kustannukset Sijaisille maksettavat korvaukset Työterveyshuollon kustannukset henkilöstön ajankäyttö hoidot lääkkeet kuntoutus Hallinnolliset kustannukset Välilliset kustannukset Työssä olevien työntekijöiden tuloksellisuuden ja tuottavuuden alentuminen Tuotannon ja palvelujen menetykset Toimitusten myöhästymiset, tuotannon ja palveluluiden viiveiden aiheuttamat kustannukset Tuotannon ja palvelujen menetykset Tuotannon ja palvelun laadun heikkenemisestä johtuvat kustannukset Työilmapiirin heikkeneminen Yrityksen kilpailukyvyn heikkeneminen Yrityksen maineen ja imagon huononeminen Lähde: Tornberg 2013

Esimerkki: Tekonivelasiakkaan kustannuspolku PTH ESH

Työstä poissaolon kustannusten arviointi simulointimääritteet Malliin tehty määritteet korvausten muodostumisesta seuraavin perustein työikäisyyden todennäköisyys korvausten saannin todennäköisyys työelämässä olon todennäköisyys työkyvyttömyyden kesto päivissä (työkyvyttömyyden alkupäivämääräkorvausjakson loppupäivämäärä) korvattujen päivien määrä työkyvyttömyysjaksolla korvatun päivän yksikköhinta Yritysten kustannusten arvioinnissa on käytetty Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaista määritystä yhden poissaolopäivän kokonaiskustannus on noin 300 Mallissa edellä mainitut asiat generoitu datasta määritellyistä tilastollisista todennäköisyysjakaumista potilaskohtaisesti Malliin määritetty 1+9 päivän karenssiaika sairauskorvauksen osalta Malli ajettu läpi 30 kertaa tilastollisen vaihtelun kattavaksi kuvaamiseksi jokainen ajokerta edustaa yhtä otosta

Työstä poissaolon kustannusten arviointi tulokset Simulointitulosten mukaan Keski-Suomen työikäisten ja työssä olevien tekonivelasiakkaiden työkyvyttömyysajalta on kertynyt yrityksille kustannuksia arviolta 56 000 euroa asiakasta kohden tarkastelujaksolla 2012-2013 Kainuussa vastaavat kustannukset työkyvyttömyysajalta olivat arviolta 44 500 euroa asiakasta kohden samaisella tarkastelujaksolla Vuonna 2013 terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Implanttirekisteriin ilmoitettiin runsaat 22 000 lonkan ja polven tekoniveltä 10 672 lonkkaproteesia 11 433 polviproteesia Keski-Suomen tietomääritteiden perusteella 22 105 leikkauksen kustannukset yrityksille koko maassa, vuositasolla olisivat arviolta 118 750 000 Kainuun tietomääritteiden perusteella 22 105 leikkauksen kustannukset yrityksille koko maassa, vuositasolla olisivat puolestaan noin 86 000 000

Työstä poissaolon kustannusten arviointi tulokset Kainuun prosesseilla kustannukset yrityksille olisivat yli 30 miljoonaa euroa pienemmät kuin Keski-Suomen prosesseilla Kainuussa työkyvyttömyysjakso oli keskimäärin yli kuukauden lyhyempi mikä selittää kustannuseroa Tämä osoittaa sen, että todelliset hyödyt ja säästöt saadaan toiminnan kautta

Tulosten tarkastelussa huomioitavaa Otoskoko tarkastelussa oli suhteellisen pieni johtuen tarkasteltavasta potilasryhmästä Tarkempien ja luotettavampien tuloksien saamiseksi tarkastelua pitäisi suorittaa potilasryhmällä, jossa otoskoko sekä työikäisten määrä suurempi yksi merkittävä potilasryhmä voisi olla tule potilaat Työhön paluuta ei datasta pystytä selvittämään ei ole tietoa onko henkilö palannut töihin, jäänyt työttömäksi, siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, tms tehty olettamus, että henkilö on työelämän käytettävissä Työkyvyttömyysaika on arvioitu korvausta saaneiden henkilöiden perusteella työkyvyttömänä on saattanut olla myös työssä olevia henkilöitä, joille korvauksia ei ole maksettu oletuksena on, että edellä mainitun ryhmän työkyvyttömyysaika noudattaa samoja lainalaisuuksia eikä esimerkiksi korvauksia saaneita henkilöitä ole priorisoitu leikkaukseen pääsyn osalta Pitää tarkemmin analysoida työkyvyttömyyden alun ja korvausjakson välistä suhdetta

Johtopäätökset Kustannukset ja hoitoprosessit vaihtelevat tarkastelualueiden välillä diagnoosiryhmittäin Kainuussa lonkkaprotetisointi edullisempaa kuin Keski- Suomessa, mutta Kaihin ja diabeteksen hoitoprosessit kalliimpia Monikanavaisen rahoitusmallin läpinäkyvyyden lisääminen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa taloudellisesti ja vaikuttavuudeltaan parhaat käytännöt kaikkialla Suomessa Selkeämpi rahoitusmalli ei itsessään tuo ratkaisuja vaan todellinen muutos tapahtuu prosesseja kehittämällä mutta selkeämpi rahoitusmalli saattaa luoda tarvittavat kannustimet organisoida toimintaa kustannustehokkaammin

Jatkohanke suurkuluttaja-analyysi ja merkittävimpien potilasryhmien hoitotoiminnan analysointi sekä kehittäminen Tavoitteena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävät asiakkaat Kainuun ja Keski-Suomen osalta, identifioida/profiloida tästä suurkuluttajien ryhmästä merkittävimmät asiakasryhmät, kuvata kyseisten asiakkaiden hoitopolut, identifioida palvelutoiminnasta mahdollisia kehittämistarpeita, kehittää ratkaisumalleja näihin tarpeisiin sekä laskennallisesti arvioida muutosten vaikutuksia toiminnan sujuvuuteen niin organisaation, henkilöstön kuin myös asiakkaan näkökulmista.

Jatkohanke - tutkimuskysymykset Ketkä ovat palveluiden suurkuluttajia palvelujen käytön perusteella? Mitkä ovat merkittävimmät potilasryhmät suurkuluttajien joukossa? Onko alueiden (Kainuu, Keski-Suomi) välillä eroja suurkuluttajaryhmien välillä? Millaisilla toimenpiteillä suurkuluttajaryhmien palveluiden käyttöä voidaan tehostaa/vähentää? Minkälaisia vaikutuksia suunnitelluilla toimenpiteillä olisi toiminnan sujuvuuteen, resurssien käyttöön, jne.

Kiitoksia mielenkiinnosta! Lisätietoa: Toni Ruohonen (FT) toni.ruohonen@jyu.fi +358 405 251 044 Kaisa Hänninen (TtM) kaisa.m.hanninen@jyu.fi +358 408 054 542 Juha Soikkeli (KtM) juha.t.soikkeli@jyu.fi +358 408 054 585

KAIHIASIAKAS

Kaihipotilaiden (kaikki tapahtumat) kustannusten (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen* Kainuu kokonaiskustannukset Keski-Suomi kokonaiskustannukset 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18,2% 17,7% 70,1% 70,0% Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 11,3% 10,8% 77,4% 77,5% Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 10 % 0 % 11,5% 12,2% Vuonna 2012 Vuonna 2013 10 % 0 % 11,4% 11,7% Vuonna 2012 Vuonna 2013 Kokonaiskustannukset Kainuussa * Vuonna 2012 yhteensä 9 287 643 6147 /asiakas (n=1511) Vuonna 2013 yhtensä 9 872 917 6795 /asiakas (n=1453) Kokonaiskustannukset Keski-Suomessa * Vuonna 2012 yhteensä 13 522 812 6069 /asiakas (n=2228) Vuonna 2013 yhteensä 13 781 781 6245 /asiakas (n=2207) * Ei sisällä sairauslomakorvauksia

Kaihi - Kainuun tapahtumat 2012-2013 (N=1541) 16610 60562 17592 62676 6967 Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n= 61) Lääkeosto (n= 1399) Kelakorvattu matka (n= 995) Pth:n tapahtuma (n= 1508) Esh:n tapahtuma (n= 1531) 94 * sis. sairauslomakorvaukset 128 857 128 857 712 352 2 036 645 2 748 997 133 860 1 155 388 1 289 248 295 925 4 751 010 1732 5 048 667 431 894 8 677 919 23 477 296 9 133 586 242 901 940 060 Yksityinen palvelu (n= 1273) 697 159 Yhteensä 2 271 191 13 428 929 3 563 792 * 25 209 296 15 725 625

Kaihi - Keski-Suomen tapahtumat 2012-2013 (N=2298) 12724 18079 61381 131 7491 * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n= 84) 243 273 243 273 67905 Lääkeosto (n= 1243) Kelakorvattu matka (n= 836) 689 025 2 127 106 88 223 663 076 2 816 131 751 229 Pth:n tapahtuma (n= 2218) 1 057 175 9 686 285 10 743 460 Esh:n tapahtuma (n= 2284) 648 969 11 455 767 12 104 736 Yksityinen palvelu (n= 1092) 667 447 221 520 888 967 Yhteensä 3 150 839 21 142 052 3 254 975 * 0 0 24 292 891

Kontaktien (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen ammattiryhmittäin toimipisteiden sisällä Kainuu Vuonna 2012 Keski-Suomi vuonna 2012 Kaikki yhteensä Muu Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto euvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Mielenterveysyksikkö 5,78% 8,94% 20,47% 51,51% 35,31% 94,44% 42,66% 34,15% 64,99% 82,57% 92,41% 34,66% 54,39% 29,37% Kaikki yhteensä 22,24% 5,56% Tk-vuodeosasto Terveyskeskus 29,49% Terapiapalvelut0,09% Suun terveydenhuolto 6,90% Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala 7,63% Diabetesvo 65,84% 60,78% 66,49% 99,83% 79,71% 86,07% 87,48% 89,13% 11,91% 39,18% 4,02% 20,29% 13,54% 4,88% 10,87% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hoitohenkilokunta Laakari Muu ammattiryhma Kainuu Vuonna 2013 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hoitohenkilokunta Laakari Muu ammattiryhma Diabetesvo Keski-Suomi vuonna 2013 Kaikki yhteensä 52,17% Muu 94,74% Tk-vuodeosasto 49,94% Terveyskeskus 65,60% Terapiapalvelut 5,05% 90,26% Suun terveydenhuolto 78,54% euvola-, koulu- ja opiskelijath 93,44% Keskussairaala 21,10% 52,69% Mielenterveysyksikkö 52,07% 4,13% 35,75% 12,08% 32,25% 17,81% 30,86% 3,54% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaikki yhteensä Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto 21,46% Neuvola-, koulu- ja opiskelijath 6,04% 26,21% Keskussairaala 43,80% Diabetesvo 10,61% 24,98% 33,34% 68,53% 77,53% 84,79% 85,57% 99,90% 63,19% 83,63% 61,24% 31,44% 11,83% 22,47% 5,41% 14,43% 5,76% 14,43% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hoitohenkilokunta Laakari Muu ammattiryhma Hoitohenkilokunta Laakari Muu ammattiryhma Diabetesvo

100 % 90 % Kontaktien ja kustannusten jakautuminen toimipisteittäin (pl. Koti- ja asumispalvelut) Kontaktien jakautuminen Kainuussa 2,82% 0,05% 3,96% 0,05% Muu 100 % 90 % Kontaktien jakautuminen Keski-Suomessa 6,52% 7,13% Tk-vuodeosasto 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 68,60% 67,50% 2,65% 0,74% 2,23% 2,84% 0,98% 2,32% 22,50% 22,05% 2012 2013 Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Kustannusten jakautuminen Kainuussa 3,08% 4,46% 30,60% 28,71% 0,71% 1,28% 0,80% 1,29% 64,11% 64,52% Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 59,93% 59,61% 5,54% 4,66% 1,82% 1,15% 1,76% 1,24% 23,74% 24,44% 1,31% 1,16% 2012 2013 18,30% 20,09% 24,45% 19,63% 0,56% 0,57% 2,27% 0,51% 0,71% 1,93% 53,72% 56,77% 2012 2013 Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Diabetesvo Kustannusten jakautuminen Keski-Suomi Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala

0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 90-99 100-109 110-119 120-129 130-139 140-149 150-159 160-169 170-179 190-199 210-219 230-239 250-259 540-549 620-629 640-649 710-719 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 90-99 100-109 110-119 120-129 130-139 140-149 150-159 160-169 170-179 180-189 190-199 200-209 210-219 220-229 270-279 280-289 550-560 Maksajatahon vaihtuminen Kaihiasiakkailla (kaikki tapahtumat) Keski-Suomessa maksajataho vaihtuu tarkasteluajanjaksolla 2012-2013 Keski-Suomessa keskimäärin 22 kertaa, Kainuussa 35 kertaa Eniten palveluja käyttävällä Keski-Suomessa 711 kertaa, Kainuussa 559 kertaa Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä tarkastelujakson aikana Keski-Suomessa Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä tarkastelujakson aikana Kainuussa 1200 1200 1000 1000 800 800 600 600 400 400 200 200 0 0

Yhteenvetoa kaihipotilaiden hoidosta Kaihipotilaiden kontakteista suurin osa sekä Kainuussa että Keski-Suomessa kohdistui terveyskeskukseen Kainuussa liki 70% ja Keski-Suomessa 60% Keski-Suomessa suurin osa terveydenhuollon kontakteista oli lääkärikontakteja, Kainuussa kontaktit painottuivat enemmän hoitohenkilökunnalle Keski-Suomessa kaikista kontakteista lääkärikontakteja liki 65% Kainuussa hoitohenkilökunnalla kontakteja kaikista kontakteista yli 50% Keskussairaalakäynnit muodostivat suurimman osan terveydenhuollon kustannuksista Kainuussa suhteessa enemmän kuin Keski-Suomessa Keski-Suomessa suurempi osa kustannuksista muodostui tkvuodeosastokäynneistä kuin Kainuussa 16.4.2015

DIABETES-ASIAKAS

Nuoruusiän diabeetikoiden (kaikki tapahtumat) kokonaiskustannusten (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen* Kainuun e10 kokonaiskustannukset Keski-Suomen e10 kokonaiskustannukset 100 % 100 % 90 % 80 % 27,8% 27,5% 90 % 80 % 27,2% 27,1% 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 63,8% 64,4% Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 62,5% 62,4% Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 10 % 0 % 8,2% 7,7% Vuonna 2012 Vuonna 2013 10 % 0 % 10,2% 10,2% Vuonna 2012 Vuonna 2013 Kainuun kokonaiskustannukset Vuonna 2012 yhteensä 3 450 625 6766 /asiakas (n=510) Vuonna 2013 yhteensä 3 698 924 7433 /asiakas (n=493) Keski-Suomen kokonaiskustannukset: Vuonna 2012 yhteensä 6 770 984 5610 /asiakas (n=1197) Vuonna 2013 yhteensä 6 950 310 5777 /asiakas (n=1197) * Ei sisällä sairauslomakorvauksia

Aikuisiän diabeetikoiden (kaikki tapahtumat) kokonaiskustannusten (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen* 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kainuun e11 kokonaiskustannukset 26,4 % 23,9 % 62,7 % 65,6 % 10,8 % 10,4 % Vuonna 2012 Vuonna 2013 100 % 90 % 80 % Muu 70 % Vakuutusyhtiö 60 % 50 % Kela 40 % Kunta 30 % Asiakas 20 % 10 % 0 % Keski-Suomen e11 kokonaiskustannukset 21,2 % 21,0 % 66,1 % 66,2 % 12,6 % 12,7 % Vuonna 2012 Vuonna 2013 Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas Kainuun kokonaiskustannukset Vuonna 2012 yhteensä 10 728 742 6627 /asiakas (n= 1612) Vuonna 2013 yhteensä 12 092 669 7548 /asiakas (n= 1598) Keski-Suomen kokonaiskustannukset: Vuonna 2012 yhteensä 22 915 198 5793 /asiakas (n=3923) Vuonna 2013 yhteensä 23 653 749 5985 /asiakas (n=3932) * Ei sisällä sairauslomakorvauksia

E10 - Kainuu vuodet 2012 ja 2013 yhteensä (N=519) 37 6077 11054 17839 14688 1460 120 Tapahtuma Asiakkaan osuus Kunnan osuus Kelan osuus Vakuutusyhtiön osuus Muun Yhteensä Sairausloma (n=79) 305 599 305 599 Lääkeosto (n=518) 1 592 38 1 576 332 1 576 332 Kelakorvattu matka (n=257) 34 927 349 401 * sis. sairauslomakorvaukset 384 328 Pth:n tapahtuma (n=516) 61 704 754 351 1 666 817 721 Esh:n tapahtuma (n=508) 162 642 3 831 671 18 309 248 4 012 870 Yksityinen palvelu (n=194) 147 832 51 228 199 060 YHTEENSÄ 566 343 4 586 023 2 282 560 * 19 975 248 7 455 149

38 E10 - Keski-Suomi vuodet 2012 ja 2013 yhteensä (N=1243) 252 13992 34742 25771 4109 6937 * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n=172) 665 475 665 475 Lääkeosto (n=1097) 313 704 3 256 680 3 570 384 Kelakorvattu matka (n=336) 30 907 346 727 377 634 Pth:n tapahtuma (n=1222) 244 155 2 388 670 3 514 996 2 637 335 Esh:n tapahtuma (n=988) 427 760 6 179 371 17 773 1 390 6 626 294 Yksityinen palvelu (n=592) 383 495 126 153 509 648 YHTEENSÄ 1 400 020 8 568 041 4 395 034 * 21 287 2 386 14 386 768

E11 - Kainuu vuodet 2012 ja 2013 yhteensä (N=1 644) 39 20687 81400 20771 90606 4587 248 * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n=148) 1 051 316 1 051 316 Lääkeosto (n=1640) 942 701 4 099 191 5 041 892 Kelakorvattu matka (n=1038) 141 077 1 425 112 1 566 189 Pth:n tapahtuma (n=1445) 372 941 4 695 155 8 432 148 5 076 676 Esh:n tapahtuma (n=1296) 398 055 9 958 596 28 612 10 385 263 Yksityinen palvelu (n=784) 557 563 193 828 751 391 YHTEENSÄ 2 412 336 14 653 752 6 769 447 * 37 044 148 17 103 280

E11 Keski-Suomi vuodet 2012 ja 2013 yhteensä (N=4024) 22553 126429 30405 173144 14120 395 * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n=230) 1 118 391 1 118 391 Lääkeosto (n=3329) 1 876 944 8 249 968 10 126 912 Kelakorvattu matka (n = 1286) 118 660 1 094 522 1 213 182 Pth:n tapahtuma (n = 4016) 1 567 378 14 508 920 5 561 616 16 082 475 Esh:n tapahtuma (n = 2600) 936 553 16 288 660 68 287 1 234 17 294 734 Yksityinen palvelu (n= 1998) 1 373 443 478 200 1 851 643 YHTEENSÄ 5 872 979 30 797 580 10 941 081 * 73 848 1 850 47 687 338

Maksajatahon vaihtuminen Aikuisiän diabeetikoilla (kaikki tapahtumat) maksajataho vaihtuu tarkasteluajanjaksolla 2012-2013 Keski-Suomessa keskimäärin 38 kertaa, Kainuussa 43 kertaa eniten palveluja käyttävällä Keski-Suomessa 644 kertaa, Kainuussa 559 kertaa Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä tarkastelujakson aikana Keski-Suomessa Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä tarkastelujakson aikana Kainuussa 800 700 600 500 400 300 200 100 0 800 700 600 500 400 300 200 100 0

Yhteenvetoa diabetespotilaiden hoidosta Keski-Suomessa diabeteksen hoito molemmissa diabetesryhmissä on lääkärivetoisempaa kuin Kainuussa Sekä aikuis- että nuoruustyypin diabeteksen hoitokustannukset ovat Kainuussa suuremmat kuin Keski-Suomessa Tässä merkittävänä selittävänä tekijä on yksittäisten kalliiden hoitojen vaikutus 16.4.2015