Jyväskylän kaupungintalo Kulttuurihistoriallinen arvo sekä poimintoja rakennuksen vaiheista Lähteet: Keski-Suomen museon kuva-arkisto Leena Lindell,Jyväskylän kaupungintalon rakennushistoriallinen selvitys Keski-Suomen museo 2009 3.3.2010 Heli-Maija Voutilainen
Jyväskylän kaupungintalon tekijät Vaasan lääninarkkitehti Karl Viktor Reinius (1862-1936) suunnitteli rakennuksen vuonna 1896, ensimmäisiä suunnitelmia jo pari vuotta aiemmin Reinius sai vaikutteita uusrenessanssityyliseen rakennukseen muun muassa1890-luvun alussa Wieniin tekemältään opintomatkalta Rakennusurakoitsijana helsinkiläinen Anders Viktor Grönhag (1861-1921) ja tämän konkurssin jälkeen August Tikka, tekijöinä 65 eri alojen ammattilaista Ensimmäisten sisämaalausten tekijä koristemaalari Emil Sanmark (1870-1900), jolla oli maalarinliike Jyväskylässä
Kunnallis-talo valmistui vuonna 1899 Monumentaalirakennuksen tarve: Yhteinen huone Jyväskylässä talon valmistuessa noin 3 000 asukasta 19 vuotta aiemmin valmistunut kirkko oli jo pian valmistumisensa jälkeen havaittu liian pieneksi Kunnallistalossa haluttiin varautua tulevaisuutta varten Pankin mukana olo varmisti lainan kalliille hankkeelle Lopputarkastus 27.10.1899 Kunnallistalosta kaupungintaloksi vuonna 1927, jolloin kunnallislain mukaan kaupungille piti valita kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus 1979-1981 peruskorjauksen ja entisöinnin yhteydessä palautettiin julkisivuun Kunnallistalo-teksti
Jyväskylän kaupungintalon monipuolinen tilaohjelma Rakennukseen aluksi: kaupungin hallinnosta ja järjestyksestä vastaavat maistraatti, raastuvanoikeus ja rahatoimikamari Kirjasto ja lukusali Suomen Pankki Huutokauppakamari Seurat ja yhdistykset, mm. Kauppalaisseura, Naisyhdistys, Nuorisoseura, Raittiusseura ja Työväenyhdistys,Taidepirtti Ravintola, naisten huone, herrain huone ja juhlasali, jossa järjestettiin tapahtumia, konsertteja ja tanssiaisia Ravintolan pitäjän ja vahtimestarin asunnot
Kulttuurihistoriallinen arvo Kaupungin olemassaolon tärkein symboli Puutalo-Jyväskylän asukkaiden mittavin ja suurin rakennushanke 1800-luvulla, toinen ruutuasemakaavaalueella olleista arkkitehdin suunnittelemista julkisista kivirakennuksista Runsaasti muutoksia käytön ja tilatarpeiden muuttumisen vuoksi, osassa muutoksia ei ole otettu huomioon rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa Vuosien 1979-1981 korjauksessa selvä rakennussuojelullinen näkökulma ja palauttava korjaus Korjauksissa ja muutoksissa huolehdittava, ettei kulttuurihistoriallisia tai rakennustaiteellisia arvoja tuhota; 111 vuotta talon rakennus- ja käyttöhistoriaa
Suojelu ja entisöinti Valtioneuvoston päätös 22.12.2009: Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Suojeltu 14.4.2009 vahvistetussa maakuntakaavassa Suojeltu 15.10.1998 vahvistetussa asemakaavassa Historiallisen jatkuvuuden eli kerrostuneisuuden hyväksyminen, oleva tilanne lähtökohtana Historiallisiin kerroksiin puuttuminen ja aiemman tilanteen palauttaminen tiettyihin tiloihin ja tilasarjoihin perusteltua ja pohjautuu hyvin tutkittuun tietoon Hallittu monimuotoisuus, jossa tärkeää ajallisen kerroksellisuuden esiin tuominen sekä rakennustaiteellisen eheyden ylläpitäminen
Tapahtumia ja muutoksia Kuvat Keski-Suomen museon kuva-arkisto
Kaupungintalo valmistui vuonna 1899, kadun puolen julkisivut koristeellisia, keskiosa työntyy ulos, Raati-huone, Kunnallis-talo ja Suomen pankki -tekstit. Talo sijoittui torin reunaan. Sen paikalta purettiin hirsiset markkinapuodit. Kuva 1900-luvun alusta.
P.J. Hannikainen johtaa sekakuoroa ja orkesteria Jyväskylän Kesäyliopiston hyväksi järjestetyssä konsertissa kaupungintalon juhlasalissa. Vasemmalla nurkassa salin alkuperäinen kaakeliuuni ja ovi ravintolan puolelle. Oikealla ovi herrain ja naisten huoneisiin. Sähkövalo saatiin Jyväskylään vuonna 1902.
Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 Jyväskylän kaupungintalo toimi venäläisten sotilassairaalana. Juhlasalista tuli suuri potilashuone rautasänkyineen ja pöytineen. Kuvassa oikealla valkoisessa takissaan kaupungin lääkäri William Wartiovaara. Taustalla juhlasalin näyttämö. Salin torin puoleisessa nurkassa on uusrenessanssityylisen uunin korvannut uusi kaakeli uuni.
Kaupungintalon juhlasalin näyttämökorokkeen reuna oli alun perin kaareva, yksinkertaisesti kasettiruuduin koristeltu. Valokuvaamo Päijänteen ottama kuva on 1920- luvulta. Suojeluskunnan kuoro esiintyi narsissikoreista päätellen keväällä.
Valokuvaamo Päijänne ikuisti Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokoontuneena 50- vuotisjuhlaistuntoon vuonna 1925. Taustalla näkyy piirilääkäri Wolmar Schildtin muotokuva. Talon alkuperäiset kalusteet olivat aitoja itävaltalaisen Thonet n tehtaan wieniläistuoleja.
Arkkitehti Kerttu Tamminen suunnitteli kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle uudet kalusteet 1928-1929. Hän piirsi puheenjohtajan, jäsenten, yleisön tuolit, puheenjohtajan, sihteerin ja jäsenten pöydät sekä sanomalehtimiesten pöydät. Suunnitelmista toteutettiin muun muassa kuvassa näkyvät kalusteet. Kaupungin satavuotispäivien juhlaistunnossa orkesteri soitti näyttämöllä, joka oli koristeltu juhlan kunniaksi.
1970-luvun alussa tehdyissä korjauksissa juhlasalin ilme muuttui. Näyttämön ja lehterin aukot suljettiin, koska niiden taakse tehtiin kipeästi kaivattuja työ- ja muita tiloja. Juhlasalin akustiikkaa pyrittiin parantamaan akustiikkalevyillä, joiden alle arvokkaat koristemaalaukset peittyivät vuosikymmenen lopussa tehtyyn peruskorjaukseen saakka.
Kaupungintalon ala-aula uudessa ja Jyväskylän kaupungin 100-vuotisjuhlaa varten koristellussa asussa vuonna 1937. Portaikko on vuonna 1967 otetussa jo maalattu vaaleaksi. Vuosina 1979-1981 aulaa ja portaikkoa entisöitiin; koristemaalauksia ja pylväiden marmorointeja palautettiin.
Kun kunnallistalo vuonna 1899 valmistui, valtuusmiehet kokoontuivat talon ensimmäisessä kerroksessa pääportaikon viereisessä suuressa huoneessa. 1930-luvun alussa huoneen sai kaupunginjohtaja. Siinä todennäköisesti kokoontui myös kaupunginhallitus. Valokuvaamo Päijänteen ottamassa kuvassa seinällä majuri Carl Christian Rosenbröijerin ja piirilääkäri Wolmar Schildtin muotokuvat.
Kaupunginjohtajan huone muutettiin kaupungin rahatoimistoksi vuonna1936. Lisää työtiloja saatiin, kun suuriin huoneisiin tehtiin ikkunallisia väliseiniä. Vuoden 1941 alueliitos lisäsi merkittävästi kaupungin asukaslukua sekä työmäärää ja työntekijöitä kaupungintalolla. Rahatoimiston tilat Aarne Pietisen kuvaamina.
1940- ja 1950-luvulla talon toimistotilojen määrä kasvoi ja rakennuksen ullakolle tehtiin kolmas kerros.
1. kerroksessa nykyisen kaupunginteatterin puoleisessa päässä sijainneita huoneita vuonna 1907, 1930-luvulla ja vuonna 1940.
Raastuvanoikeus toimi aluksi talon koillispäädyssä, mutta muutti vuonna1918 Suomen Pankille alun perin tehtyihin tiloihin. Jyväskyläläinen puuseppä Matti Kumpunen valmisti raastuvanoikeuden kalusteet vuonna 1907.
Kaupunginhallituksen kokous vuonna 1974 toisen kerroksen vanhassa ravintolasalissa, joka oli maalattu tuolloin vaaleaksi. Huoneen retkiaiheiset kattomaalaukset paljastuivat vuosina 1979-1981 tehden korjauksen yhteydessä.
Juhlasalin entisöinnissä 1970- ja 1980-luvun vaihteessa otettiin esille akustiikkalevyjen alle jääneet kattomaalaukset ja palautettiin alkuperäiset ovi- ja lehteriaukotukset.
Jyväskylän kaupungintalo Kuva Pekka Helin 26.2.2010