YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY



Samankaltaiset tiedostot
Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Joupinkangas Wind Farm Oy. Kurikan Joupinkankaan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT

Tuulivoimapuisto Viiatti Oy. Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Intercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Viiatti Oy. Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Intercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

Kankaanpään kaupunki. Honkajoen Kankaanpään tuulivoimapuistojen lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Pöyry Finland Oy. Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU Marko Vauhkonen

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN

Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys Ari Parviainen

Honkajoen kunta. Honkajoen Kankaanpään tuulivoimapuistojen lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

KHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Pesimälinnustoselvitys

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010

TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Lauttakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Päivämäärä EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Vapo Oy. Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi

9M VAPO OY ENERGIA ISOSUON-RUOSTESUON LINNUSTOSELVITYS

LINNUSTOSELVITYSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LIITTEET

LINNUSTOSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M

PÖYRY FINLAND OY VIMPELIN RAHKANEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

Karhunnevankankaan tuulipuiston YVA-selostus. Liite 7. Linnustoselvitykset. - Saara-Kaisa Konttori

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY

Kainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat

PÖYRY FINLAND OY. Huso Pöylän tuulivoimapuiston. soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

LIITE 5 Jokisuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010

Vapo Oy Leväsuon linnustoselvitys, Pyhäjärvi 16WWE

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Honkajoen Kuivakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi

LUVIAN JA PORIN OOSIN MARTINPALON HANGASSUON ALUEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2010 AHLMAN

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston (Natura FI ; FI ) linnuston linjalaskennat 2018

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

9M VAPO OY ENERGIA ONKINEVAN LINNUSTOSELVITYS

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

TALVIVAARA PROJEKTI OY

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

9M Vapo Oy. Iso-Lehmisuon linnustoselvitys, Vaala

Transkriptio:

YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 8/2014

sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Kevätmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät... 11 Lajikohtaista tarkastelua... 14 Kirjallisuus... 20 Liitteet... 21 Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin... 21 Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin... 26 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014. Ahlman Group Oy. 2

JOHDANTO Tämä raportti esittelee YIT Rakennus Oy:n tilaaman Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Yhtiö suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Peuralinnan alueelle, joka sijaitsee Kyyjärvellä. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin kymmenen kilometriä luoteeseen Kyyjärven keskustaan nähden. Keskikylä on noin kahden kilometrin päässä kaakkoispuolella (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (Keski- Suomen ELY-keskus 2013). Suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi 27 MW. Osana hanketta toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset ja mahdolliset populaatiotason riskit voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Kuva 1. Hankealueen (punainen katkoviiva) ja kaava-alueen (musta katkoviiva) sijainti. 3

Raportista Tässä raportissa esitetään maaliskuun puolivälin ja toukokuun puolivälin välisenä aikana 2014 toteutetun lintujen kevätmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin kymmenen kilometrin etäisyydellä luoteeseen Kyyjärven keskustaan nähden. Alue on Alajärven ja Perhon rajalla, ja osa tutkimusrajausta on kyseisten kuntien puolella (kuva 2). Peuralinnan suunniteltu tuulivoimapuisto on pääosin metsäseudulla, mutta lähistöllä on myös runsaasti luonnontilaisia soita sekä turvesoita. Tuulivoimapuistoa suunnitellaan 740 hehtaarin laajuiselle alueelle, jossa on pääosin karuja mäntymetsiä, ojitettuja rämeitä, turvesoita ja hakkuualoja sekä muutama pieni vesistö rajauksen pohjoisosassa. Kokonaisuutena luontotyypit ovat voimakkaasti käsiteltyjä. Kuva 2. Hankealueen tarkka sijainti. 4

TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat kokeneet lintuharrastajat ja muutonseuraajat Hannu Honkonen ja Timo Mäkinen. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman. Heillä kaikilla on merkittävästi tietoa ja kokemusta Kyyjärven ja Karstulan seudun lintujen muutosta. kevätmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä yhdeksänä päivänä yhteensä 54 tuntia (108 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, valikoitui parhaaksi paikaksi Alajärven puolella sijaitseva Puukkoharju (kuva 3), josta oli erinomainen näkyvyys pohjoiseen, itään ja etelään, sillä seurantaa tehtiin muuta ympäristöä korkeamman kallion päältä laajan hakkuualan laiteilla. Länteen havainnointisektoria oli kuitenkin niukasti. Kuva 3. Seurannan havaintopisteet. Puukkoharju on merkitty punaisella ja Isoneva sinisellä pallolla. 5

Toinen havaintopiste sijoitettiin hankealueen itäpuolelle Isonevan turvetuotantoalueelle, jotta hankealueen itäpuolen muuttovoimakkuudesta saatiin kattavampi kuva. Näin ollen paikka toimi sekä kontrollipisteenä että hankealueen havaintopisteenä. Isonevalta oli erityisesti länteen hyvä näkyvyys, mutta myös pohjoiseen, itään ja etelään oli kohtalaisesti havainnointisektoria. Puukkoharjun ja Isonevan havaintopisteiden välinen etäisyys oli noin 6,7 kilometriä. Isoneva sijaitsee Puukkoharjuun nähden itä-lounaassa. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 4) siten, että ensimmäinen aste oli 0 75 metriä, toinen 75 150 metriä, kolmas 150 205 ja neljäs yli 205 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksolla ei havaittu yhtään lentoa, joka olisi yli 205 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Molempien paikkojen lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-paikantimen avulla. 6

Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin yhdeksänä päivänä (12.3. 13.5.), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Hannu Honkonen havainnoi jokaisena päivänä Puukkoharjulla ja Timo Mäkinen Isonevalla. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan maalis toukokuussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan tunti ja 37 minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti viisi minuuttia sitä ennen (taulukko 1), riippuen kevätmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Havainnointia tehtiin viidestä seitsemään tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui melko hyvin, sillä vallitsevat tuulet olivat lounaasta, etelästä, kaakosta, lännestä sekä pohjoisista ilmansuunnista (taulukko 2 ja 3). Pitkien pohjoisvirtausten aikana säätilat kylmenivät niin merkittävästi, että muutto seisahtui käytännössä kokonaan. Tällaisina päivinä ei havainnoitu, sillä aineistoa olisi kertynyt erittäin niukasti. Pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteet olivat vaihtelevia. Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kuudesta pakkasasteesta 16 lämpöasteeseen. 205 m 130 m 140 m Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu 12.3. 8.30 13.30 6.53 24.3. 7.30 13.30 6.10 5.4. 7.30 12.30 6.29 10.4. 7.00 12.00 6.12 17.4. 6.00 13.00 5.49 21.4. 5.30 11.30 5.35 24.4. 5.30 11.30 5.25 27.4. 5.30 12.30 5.16 13.5. 5.00 11.00 4.25 Kuva 4. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 75 m 7

Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 12.3. 2 C 7 C 6/8 6/8 4 m/s SW 6 m/s SW 24.3. 0 C 7 C 0/8 0/8 4 m/s SW 4 m/s SW 5.4. -2 C 5 C 5/8 6/8 4 m/s W 6 m/s W 10.4. -6 C 2 C 0/8 0/8 1 m/s SE 5 m/s S 17.4. 1 C 8 C 4/8 8/8 4 m/s S 6 m/s S 21.4. 4 C 16 C 4/8 0/8 1 m/s S 2 m/s SE 24.4. -6 C 8 C 0/8 0/8 0 m/s 3 m/s SW 27.4. -2 C 12 C 0/8 6/8 0 m/s 0 m/s 13.5. 5 C 9 C 8/8 8/8 1 m/s NE 3 m/s NE Taulukko 2. Sääolosuhteet Puukkoharjulla havaintopäivittäin. Päivämäärä Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 12.3. 3 C 7 C 6/8 6/8 5 m/s W 7 m/s W 24.3. -1 C 5 C 0/8 0/8 4 m/s NE 6 m/s NE 5.4. -4 C 3 C 4/8 5/8 3 m/s SW 6 m/s W 10.4. -6 C 2 C 0/8 0/8 1 m/s S 3 m/s S 17.4. 1 C 6 C 8/8 8/8 3 m/s SW 5 m/s S 21.4. 4 C 13 C 8/8 4/8 1 m/s SE 2 m/s S 24.4. -6 C 6 C 0/8 0/8 3 m/s SW 4 m/s W 27.4. -3 C 13 C 0/8 8/8 1 m/s N 1 m/s NW 13.5. 4 C 7 C 8/8 8/8 1 m/s N 3 m/s N Taulukko 3. Sääolosuhteet Isonevalla havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Kevätmuuttoselvitys käsitti yhdeksänä päivänä yhteensä 54 tuntia havainnointia maaliskuun puolivälin ja toukokuun puolivälin välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua varsin tehokkaasti, vaikka kevätmuutto oli selvästi tavanomaista etuajassa. Muutto alkoi poikkeuksellisesti jo maaliskuun alussa, mikä on hyvin harvinaista Kyyjärven seudulla. Havainnointipäivät jouduttiin näin ollen jakamaan suunniteltua pidemmälle aikajaksolle, mutta otanta oli silti edustava. Toukokuun jälkipuoliskolla näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain joidenkin kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen (mehiläis- ja nuolihaukka) muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan toukokuun puolivälin jälkeen, sillä painoarvoa annettiin enemmän muiden suurten lintujen muutolle. 8

tulokset Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 7 291 lentoa, joista noin 74 prosenttia havaittiin Puukkoharjulla (taulukko 4 ja kuva 5). Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa alueen länsipuolella Puukkoharjulla, sillä kokonaislentomäärä oli siellä lähes kolminkertainen Isonevaan nähden. Seurannan aikana havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että samoja lintuja havaittiin molemmilla paikoilla joidenkin lajien osalta. Tällaisia lajeja edustaa lähinnä metsähanhi. Molempien havaintopisteiden yhteislentomäärästä vain neljä prosenttia (300 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella lentämässä hankealueen päällä. Molemmilla paikoilla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin koilliseen ja pohjoiseen. Kahden havaintopisteen ansiosta hankealueen yli muuttaneiden lintujen osuus saatiin erittäin hyvin selville. Aineiston perusteella noin 45 prosenttia (3 260 yksilöä) kirjatuista lennoista ylittivät hankealueen jossain pisteestä, mutta niistä valtaosa lensi riskikorkeuden alapuolella. Yksikään lintu ei lentävät lapakorkeuden yläpuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli melko voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan huhtikuun puoliväliin saakka liikehdintä oli heikkoa, samoin toukokuun puolella. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin korkeammat Puukkoharjulla (taulukko 5 ja kuva 6). Taulukko 4. Lentojen lukumäärät päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Puukkoharju Isoneva 12.3. 115 52 24.3. 195 163 5.4. 213 92 10.4. 203 117 17.4. 881 442 21.4. 1 098 347 24.4. 776 225 27.4. 1 846 304 13.5. 100 122 Yhteensä 5 427 1 864 Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Puukkoharju Isoneva 12.3. 23 10 24.3. 33 27 5.4. 43 15 10.4. 41 23 17.4. 126 63 21.4. 157 50 24.4. 129 38 27.4. 264 43 13.5. 17 20 Yhteensä 101 35 9

Puukkoharju Isoneva 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 12.3. 24.3. 5.4. 10.4. 17.4. 21.4. 24.4. 27.4. 13.5. Kuva 5. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Puukkoharju Isoneva 300 250 200 150 100 50 0 12.3. 24.3. 5.4. 10.4. 17.4. 21.4. 24.4. 27.4. 13.5. Kuva 6. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10

Päätelmät Havainnointia tehtiin kahden kuukauden jaksolla (12.3. 13.5.), jolloin saatiin melko kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Toukokuun puolivälistä eteenpäin näkyvä muutto olisi ollut vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista (mehiläis- ja nuolihaukka). Tulosten valossa hankealueen länsipuolella Puukkoharjulla havaittiin selvästi enemmän muuttavia lintuyksilöitä, mikä johtuu kuitenkin osittain laajemmasta havainnointisektorista. Isoista linnuista lähes kaikkia lajeja havaittiin enemmän Puukkoharjulla kuin Isonevalla, mutta se johtuu osittain Isonevan pienemmästä havainnointisektorista. Erityisesti laulujoutsenia ja päiväpetolintuja merkittiin runsaammin Puukkoharjulla. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja/järripeippoja merkittiin eniten (2 111 yksilöä), mutta myös peippoja (1 373 yks.), vihervarpusia (497 yks.), sepelkyyhkyjä (339 yks.), räkättirastaita (316 yks.) ja metsähanhia (202 yks.) kirjattiin enemmän kuin muita lajeja. Nämä kuusi lajia tai lajiryhmää muodostivat 66 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten laulujoutsenia, hanhia ja päiväpetolintuja havaittiin yhdeksän päivän aikana vähän suhteessa havainnointiaikaan. Kaikkia kookkaita lintuja havaittiin yhteensä 1 567 yksilöä, mutta niistä vain 254 lensi riskikorkeudella tuulivoimapuiston läpi. Lukema on erittäin pieni. Merkittävin määrä koskee metsähanhia, joita muutti 94 yksilöä lapakorkeudella. Päiväpetolintujen muuttajamäärät olivat varsin pieniä, mikä johtunee kevään pitkästä etelävirtauksesta, jolloin muutto-olosuhteet olivat hyvin pitkään suotuisat päivittäin. Linnut ovat todennäköisesti muuttaneet tuolloin hyvin korkealla iltaan saakka. Samoin kurkien lentomäärät jäivät vaatimattomiksi, sillä muutto painottui myöhäisille iltapäiville ja illoille. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 108 havaintotunnin aikana noin 7 300 yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 68, mikä on pieni lukema keväällä sisämaassa. Seurannan perusteella Peuralinnan tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen tai heikon kevätmuuttoreitin varrella. Taulukossa 6 olevat lajit ovat pääosin muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: teeri, metso, maakotka, palokärki, hömötiainen, töyhtötiainen, harakka ja korppi (Puukkoharju) sekä teeri, harakka ja korppi (Isoneva). 11

Taulukko 6. Kevätseurannan aikana Puukkoharjulla ja Isonevalla muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella (75 205 m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat molempien paikkojen aineistoon. Lisätietojen VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Isoneva Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Puukkoharju Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 100 53 153 95-30 24 82 L, V Metsähanhi (Anser fabalis) 104 98 202 77-94 55 85 NT, V Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) 2-2 - - 2 100 100 - Harmaahanhilaji (Anser sp.) 13-13 1 - - 0 8 - Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 1 5 6 3 - - 0 50 - Isokoskelo (Mergus merganser) - 2 2 2 - - 0 100 NT, V Teeri (Lyrurus tetrix) 71 87 158 101 - - 0 64 NT, L, V Metso (Tetrao urogallus) 2-2 2 - - 0 100 NT, L, V Kuikkalaji (Gavia sp.) 1-1 - - 1 100 100 - Merikotka (Haliaeetus albicilla) 4 4 8 - - 3 100 38 VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) - 1 1 1 - - 0 100 L Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 1-1 1 - - 0 100 VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) 9 2 11 6-3 33 82 - Varpushaukka (Accipiter nisus) 23 4 27 10-2 17 44 - Hiirihaukka (Buteo buteo) 8-8 1-4 80 63 VU Piekana (Buteo lagopus) 15 7 22 3-13 81 73 - Maakotka (Aquila chrysaetos) 9-9 3-1 25 44 VU, L Sääksi (Pandion haliaetus) 1 4 5 1-3 60 100 NT, L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 4 1 5 2-1 33 60 - Kurki (Grus grus) 142 21 163 59-29 33 54 L Pikkutylli (Charadrius dubius) - 1 1 1 - - 0 100 - Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 10 11 21 8-8 50 76 L Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 129 26 155 126-12 9 89 - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 6 4 10 6 - - 0 60 - Pikkukuovi (Numenius phaeopus) 1 8 9 6 - - 0 67 V Kuovi (Numenius arquata) 31 37 68 34-11 24 66 V Valkoviklo (Tringa nebularia) 10 3 13 1 - - 0 8 V Metsäviklo (Tringa ochropus) 7 8 15 7 - - 0 47 - Liro (Tringa glareola) 9 1 10 1 - - 0 10 L, V Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) - 1 1 1 - - 0 100 L, V Naurulokki (Larus ridibundus) 5 29 34 13-8 38 62 NT Kalalokki (Larus canus) 30 60 90 49-17 26 73 - Selkälokki (Larus fuscus) 1-1 - - - 0 0 VU, V Harmaalokki (Larus argentatus) - 1 1 1 - - 0 100 - Sepelkyyhky (Columba palumbus) 242 97 339 221-12 5 69-12

Laji Isoneva Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Puukkoharju Riskilentoja Riski % Alueen kautta Käki (Cuculus canorus) 2-2 - - - 0 0 - Palokärki (Dryocopus martius) 3-3 2 - - 0 67 L Käpytikka (Dendrocopos major) 1-1 1 - - 0 100 - Kiuru (Alauda arvensis) 7 8 15 8-2 20 67 - Haarapääsky (Hirundo rustica) - 7 7 7 - - 0 100 - Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 8 3 11 1 - - 0 9 - Lisätiedot Niittykirvinen (Anthus pratensis) 144 74 218 62 - - 0 28 NT Keltavästäräkki (Motacilla flava) - 1 1 - - - 0 0 VU Västäräkki (Motacilla alba) 5 7 12 5 - - 0 42 - Tilhi (Bombycilla garrulus) 65-65 - - - 0 0 - Rautiainen (Prunella modularis) - 1 1 1 - - 0 100 - Mustarastas (Turdus merula) 2-2 - - - 0 0 - Räkättirastas (Turdus pilaris) 179 137 316 189-6 3 62 - Laulurastas (Turdus philomelos) 7-7 1 - - 0 14 - Punakylkirastas (Turdus iliacus) 8 1 9 1 - - 0 11 - Kulorastas (Turdus viscivorus) 22 2 24 6 - - 0 25 - Iso rastas (Turdus pil/vis/mer) 201-201 160-4 2 82 - Pieni rastas (Turdus phi/ili) 31-31 15 - - 0 48 - Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) 3-3 - - - 0 0 - Hömötiainen (Parus montanus) 7-7 - - - 0 0 - Töyhtötiainen (Parus cristatus) 1-1 - - - 0 0 - Talitiainen (Parus major) 19-19 - - - 0 0 - Närhi (Garrulus glandarius) 78 16 94 67 - - 0 71 - Harakka (Pica pica) 2 9 11 10 - - 0 91 - Naakka (Corvus monedula) 15 20 35 24-5 17 83 - Varis (Corvus corone cornix) 87 134 221 169-12 7 82 - Korppi (Corvus corax) 96 28 124 54-17 24 57 - Kottarainen (Sturnus vulgaris) 1 3 4 3 - - 0 75 - Peippo (Fringilla coelebs) 783 590 1373 596 - - 0 43 - Järripeippo (Fringilla montifringilla) 166 44 210 33 - - 0 16 - Peippolaji (Fringilla sp.) 2026 85 2111 568 - - 0 27 - Viherpeippo (Carduelis chloris) 4 5 9 1 - - 0 11 - Vihervarpunen (Carduelis spinus) 434 63 497 79 - - 0 16 - Urpiainen (Carduelis flammea) 9 2 11 - - - 0 0 - Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) 2-2 - - - 0 0 - Käpylintulaji (Loxia sp.) 10 1 11 8 - - 0 73 - Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) 3 2 5 - - - 0 0 - Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) 1 1 2 1 - - 0 50 - Pulmunen (Plectrophenax nivalis) - 42 42 42 - - 0 100 NT Keltasirkku (Emberiza citrinella) - 2 2 2 - - 0 100 - Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 4-4 - - - 0 0 - Yhteensä 5 427 1 864 7 291 2 959 0 300 4 45 13

lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Puukkoharjulla yhteensä 64 ja Isonevalla myös 64. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 30 % [L] [V] Laulujoutsenet muuttivat tavanomaiseen kevääseen nähden etuajassa. Joutsenet muuttavat Suomeen suurelta osin Pohjanlahden poikki Ruotsista ja pysähtyvät muun muassa Satakunnan pelloille ruokailemaan ja odottelemaan pohjoisempien olosuhteiden paranemista. Muutto hajaantuu viuhkamaiseksi melko pian sisämaassa. Keski-Suomessa suuria kevätkerääntymiä nähdään niin pelloilla kuin kosteikoillakin. Seurannassa havaittiin korkeintaan kohtalaisesti joutsenia. Puukkoharju 100 yks. Isoneva 53 yks. 12.3.: 40 12.3.: 6 24.3.: 9 24.3.: 16 5.4.: 20 5.4.: 8 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: 21 17.4.: 14 21.4.: 2 21.4.: 2 24.4.: 1 24.4.: 7 27.4.: 5 27.4.: - 13.5.: 2 13.5.: - Metsähanhi (Anser fabalis) 55 % [NT] [V] Metsähanhet saapuivat laulujoutsenten tavoin tyypillistä aiemmin Suomeen, mutta Keski- Suomen päämuutto ajoittui tavanomaiseen aikaan. Metsähanhien muuttoreitti kulkee Ruotsista kohti koillista. Molemmilla paikoissa havaittiin lähes saman verran muuttajia. Puukkoharju 104 yks. Isoneva 98 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: 7 5.4.: 2 10.4.: 5 10.4.: 2 17.4.: 57 17.4.: 58 21.4.: 25 21.4.: 21 24.4.: - 24.4.: 1 27.4.: 8 27.4.: 7 13.5.: 2 13.5.: 7 Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) 100 % Lyhytnokkahanhia tavataan Suomessa eniten länsirannikolla. Keski-Suomessa laji on hyvin harvalukuinen läpimuuttaja. Puukkoharjulla nähtiin kaksi muuttajaa 17.4. Harmaahanhilaji (Anser sp.) 0 % Muutonseurannan aikana Puukkoharjulla havaittiin yhteensä 13 määrittämätöntä harmaahanhea 21.4. ja 24.4. Todennäköisesti havainnot koskevat metsähanhia. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 50 % Sinisorsat muuttavat voimakkaammin yöllä, mutta osa linnuista liikkuu myös päivävalossa. Puukkoharjulla merkittiin yksi muuttaja 21.4. ja Isonevalla yhteensä viisi yksilöä 17.4. ja 21.4. 14

Isokoskelo (Mergus merganser) 100 % [NT] [V] Isokoskelo on poikkeuksellinen vesilintu keväällä, sillä sen muuttoa havaitaan yleisesti auringonnousun jälkeen ja yhtä lailla niin merellä kuin sisämaassakin. Seurannan ainoa havainto koskee Isonevan kahta yksilöä 21.4. Teeri (Lyrurus tetrix) 0 % [NT] [L] [V] Teeriä havaittiin säännöllisesti molemmissa paikoissa, kun linnut siirtyivät ruokailualueilta toisille ja vastaavasti soidinalueille. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Puukkoharju 71 yks. Isoneva 87 yks. 12.3.: - 12.3.: 8 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: 27 5.4.: 33 10.4.: 36 10.4.: 18 17.4.: 5 17.4.: - 21.4.: 3 21.4.: - 24.4.: - 24.4.: 17 27.4.: - 27.4.: 11 13.5.: - 13.5.: - Metso (Tetrao urogallus) 0 % [NT] [L] [V] Metsoista kertyy yleensä hyvin niukasti lentoja tuulivoimapuistohankkeissa. Seurannan ainoa havainto koskee Puukkoharjun kahta yksilöä 12.3. Merikotka (Haliaeetus albicilla) 100 % [VU] [L] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin varhain maaliskuussa, mutta pesimäkannan runsastumisen myötä muuttajia on alettu nähdä myös huhtikuussa ja jopa toukokuun puolella. Molemmissa paikoissa havaittiin neljä muuttavaa yksilöä. Puukkoharju 4 yks. Isoneva 4 yks. 24.3.: 2 24.3.: 4 5.4.: - 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: 1 17.4.: - 21.4.: 1 21.4.: - 24.4.: - 24.4.: - 27.4.: - 27.4.: - 13.5.: - 13.5.: - Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 0 % [L] Ruskosuohaukat ovat levittäytyneet pesimään lähes koko Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, mutta keväiset muuttajamäärät ovat pieniä käytännössä kaikkialla. Isonevalla merkittiin yksi lento 17.4. Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 0 % [VU] [L] Sinisuohaukat muuttavat usein peltoalueita myötäillen, mutta yksittäisiä lintuja voidaan nähdä käytännössä missä tahansa. Seurannan ainoa havainto koskee Puukkoharjun yhtä muuttajaa 21.4. Kanahaukka (Accipiter gentilis) 33 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Näin ollen kevään paluumuutto on yleensä varsin vaihtelevaa, eikä se ole koskaan voimakasta. Osa seurannan havainnosta koskenevat kiertelijöitä. Puukkoharju 9 yks. Isoneva 2 yks. 12.3.: 3 12.3.: - 24.3.: 2 24.3.: 2 5.4.: 2 5.4.: - 10.4.: 1 10.4.: - 17.4.: - 17.4.: - 21.4.: - 21.4.: - 24.4.: - 24.4.: - 27.4.: 1 27.4.: - 13.5.: - 13.5.: - 15

Varpushaukka (Accipiter nisus) 17 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu kevätmuutolla. Lajin edustajia muutti selvästi enemmän Puukkoharjulla, mutta kokonaisuudessaan yksilömäärät olivat korkeintaan kohtalaisia. Muutto oli voimakkainta tyypilliseen aikaan 17. 21.4. Puukkoharju 23 yks. Isoneva 4 yks. 24.3.: 1 24.3.: 1 5.4.: 3 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: 8 17.4.: 2 21.4.: 5 21.4.: - 24.4.: 1 24.4.: - 27.4.: 2 27.4.: - 13.5.: 3 13.5.: 1 Hiirihaukka (Buteo buteo) 80 % [VU] Hiirihaukka on varhaisimpia kevätmuuttajia, mutta lentomäärät jäivät vähäisiksi, eikä Isonevalla havaittu yhtään lajin edustajaa. Puukkoharju 8 yks. Isoneva 0 yks. 24.3.: 2 24.3.: - 5.4.: 1 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: - 17.4.: - 21.4.: 3 21.4.: - 24.4.: 1 24.4.: - 27.4.: 1 27.4.: - 13.5.: - 13.5.: - Piekana (Buteo lagopus) 81 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Merenkurkussa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Keski-Suomessa muutto ei ole tyypillisesti koskaan voimakasta. Seurannassa kirjattiin yhteensä 22 muuttavaa piekanaa, mikä on varsin edustava lukema. Puukkoharju 15 yks. Isoneva 7 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: 6 17.4.: 4 21.4.: 9 21.4.: 3 24.4.: - 24.4.: - 27.4.: - 27.4.: - 13.5.: - 13.5.: - Maakotka (Aquila chrysaetos) 25 % [VU] [L] Maakotka on hyvin varhainen muuttaja, jonka päämuutto ajoittuu yleensä maaliskuulle. Muuttajia nähdään kuitenkin myös huhtikuun puolella. Päämuuttoaikaan parhaimmilla paikoilla nähdään vain muutamia yksilöitä. Puukkoharjulla merkittiin seurannan aikana yhteensä yhdeksän lentoa, joista osa koskee kierteleviä yksilöitä. Sääksi (Pandion haliaetus) 60 % [NT] [L] Sääksi on tyypillisesti hyvin harvalukuinen muuttaja Keski-Suomessa. Puukkoharjulla havaittiin yksi lintu ja Isonevalla vastaavasti neljä yksilöä. Puukkoharju 1 yks. Isoneva 4 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: - 17.4.: 1 21.4.: 1 21.4.: 2 24.4.: - 24.4.: - 27.4.: - 27.4.: 1 13.5.: - 13.5.: - 16

Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 33 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä. Puukkoharjulla havaittiin yhteensä neljä muuttajaa 17.4. ja 21.4. sekä Isonevalla puolestaan yksi lintu 17.4. Kokonaismäärä on tyypillisen vähäinen. Kurki (Grus grus) 33 % [L] Kurkimuutto oli keväällä hankalasti kontrolloitavissa, sillä liikehdintä painottui hyvin myöhään iltapäivälle tai iltaan, eikä sen ennustaminen ollut mahdollista. Seurannan kokonaislentomäärä jäi melko pieneksi. Puukkoharju 142 yks. Isoneva 21 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: 14 5.4.: 2 10.4.: 5 10.4.: 7 17.4.: 79 17.4.: 3 21.4.: 23 21.4.: 5 24.4.: 4 24.4.: 1 27.4.: 16 27.4.: 2 13.5.: 1 13.5.: 1 Pikkutylli (Charadrius dubius) 0 % Pikkutylli on erittäin harvalukuinen laji kevätmuutolla, sillä havainnot ovat käytännössä täysin satunnaisia. Isonevalla kirjattiin yksi muuttava lintu 21.4. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 50 % [L] Kapustarintojen päämuutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, jolloin seurantaa tehtiin yhtenä päivänä. Linnut muuttavat kuitenkin tyypillisesti hyvin korkealla, minkä vuoksi hyvien sääolosuhteiden aikana parvia ei havaita. Seurannan kokonaismäärä jäi hyvin vähäiseksi. Puukkoharju 10 yks. Isoneva 11 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: 5 17.4.: - 21.4.: 1 21.4.: 3 24.4.: - 24.4.: - 27.4.: 4 27.4.: - 13.5.: - 13.5.: 8 Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 9 % Töyhtöhyyppä on ensimmäinen keväällä muuttava kahlaaja, jonka päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin. Seurannan yhteismäärä oli varsin pieni. Puukkoharju 129 yks. Isoneva 26 yks. 24.3.: 96 24.3.: 20 5.4.: 10 5.4.: - 10.4.: 6 10.4.: 3 17.4.: 4 17.4.: 1 21.4.: 10 21.4.: 2 24.4.: - 24.4.: - 27.4.: 3 27.4.: - 13.5.: - 13.5.: - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 0 % Taivaanvuohien keväiset muuttajamäärät vaihtelevat voimakkaasti, mutta Keski-Suomessa ei koeta koskaan massamuuttopäiviä. Seurannassa kirjattiin yhteensä vain kymmenen yksilöä. Puukkoharju 6 yks. Isoneva 4 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: - 17.4.: - 21.4.: - 21.4.: 1 24.4.: - 24.4.: 1 27.4.: 5 27.4.: 1 13.5.: 1 13.5.: 1 17

Pikkukuovi (Numenius phaeopus) 0 % [V] Pikkukuovien päämuutto ajoittuu toukokuun puolivälin tienoille, jolloin suuria muuttajamääriä havaitaan lähinnä rannikkoseudulla. Puukkoharjulla merkittiin yksi lintu 13.5. ja vastaavasti Isonevalla yhteensä kahdeksan yksilöä 27.4. ja 13.5. Kuovi (Numenius arquata) 24 % [V] Kuovit ovat hanhien ja joutsenten tavoin koillismuuttajia, joiden muutto tapahtuu yleensä lyhyen ajanjakson sisällä. Tarkkailussa ei havaittu yhtään merkittävää muuttopäivää, minkä vuoksi seurannan yhteismäärä oli hyvin pieni. Puukkoharju 31 yks. Isoneva 37 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: 9 17.4.: 13 21.4.: 12 21.4.: 8 24.4.: 7 24.4.: 12 27.4.: 3 27.4.: 3 13.5.: - 13.5.: 1 Valkoviklo (Tringa nebularia) 0 % [V] Valkoviklojen kevätmuutto on voimakkaimmillaan toukokuun puolivälissä ja kuukauden alkupuolella. Seurannan aikana havaittiin hyvin niukasti lajin edustajia; yhteensä vain kymmenen yksilöä Puukkoharjulla ja kolme Isonevalla kahden viimeisen päivän aikana. Metsäviklo (Tringa ochropus) 0 % Metsäviklojen kevätmuutto ajoittui tavanomaiseen aikaan, sillä päämuutto koettiin 17. 27.4. välisenä aikana, jolloin molemmilla paikoilla havaittiin yhteensä 15 yksilöä. Kokonaisyksilömäärät jäivät molemmilla paikoilla tyypillisen vähäiseksi. Puukkoharju 7 yks. Isoneva 8 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: - 17.4.: 1 21.4.: 6 21.4.: 3 24.4.: - 24.4.: 1 27.4.: 1 27.4.: 3 13.5.: - 13.5.: - Liro (Tringa glareola) 0 % [L] [V] Liron päämuutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, jolloin seurantaa tehtiin yhtenä päivänä. Voimakkaan muuton aikana päiväsummat saattavat olla parhaimmilla paikoilla jopa nelinumeroisia, mutta parvet lentävät tyypillisesti hyvin korkealla. Seurannan yhteismäärä jäi erittäin pieneksi. Puukkoharju 9 yks. Isoneva 1 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: - 17.4.: - 21.4.: - 21.4.: - 24.4.: - 24.4.: - 27.4.: 3 27.4.: 1 13.5.: 6 13.5.: - Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) 0 % [L] [V] Pikkulokkien muutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, mutta se on käytännössä aina hyvin vaatimatonta Kyyjärven seudulla. Seurannan ainoa havainto koskee Isonevan yhtä lintua 13.5. Naurulokki (Larus ridibundus) 38 % [NT] Naurulokit muuttavat melko pitkällä ajanjaksolla keväällä, eikä sisämaassa nähdä usein merkittäviä muuttoja. Havainnoinnin kannalta laji on haastava, sillä muutto saattaa jatkua iltaan asti. Peuralinnan alueella havaittiin erittäin niukasti naurulokkeja. 18

Puukkoharju 5 yks. Isoneva 29 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: - 17.4.: - 21.4.: 1 21.4.: 11 24.4.: 1 24.4.: - 27.4.: 1 27.4.: 10 13.5.: 2 13.5.: 8 Kalalokki (Larus canus) 26 % Kalalokit muuttavat usein pieninä parvina joko lajipuhtaasti tai harmaa- ja naurulokkien kanssa. Muuttolukemat ovat tyypillisesti melko pieniä Keski-Suomessa. Peuralinnan alueella kirjattiin yhteensä vain 90 yksilöä, mikä on pieni lukema. Puukkoharju 30 yks. Isoneva 60 yks. 24.3.: - 24.3.: - 5.4.: - 5.4.: - 10.4.: - 10.4.: - 17.4.: 27 17.4.: 40 21.4.: 1 21.4.: 8 24.4.: - 24.4.: 3 27.4.: 1 27.4.: 5 13.5.: 1 13.5.: 4 Harmaalokki (Larus argentatus) 0 % Harmaalokista kertyi yllättävän vähän havaintoja, mutta toisaalta massamääriä ei havaintopisteillä ollut odotettavissakaan, koska mitään merkittävää ruokailupaikkaa (esimerkiksi suuri kaatopaikka) ei ole lähistöllä. Seurannan ainoa havainto tehtiin yhdestä linnusta Isonevalla 5.4. Sepelkyyhky (Columba palumbus) 5 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmasta päivämuuttajista keväällä, mutta muuttolukemat ovat syksyyn verrattuna selvästi pienempiä. Peuralinnan seurannan 339 yksilöä voidaan pitää pienenä kevätmääränä. Puukkoharju 242 yks. Isoneva 97 yks. 24.3.: 13 24.3.: 6 5.4.: 30 5.4.: 13 10.4.: 44 10.4.: 6 17.4.: 62 17.4.: 50 21.4.: 52 21.4.: 14 24.4.: 23 24.4.: 4 27.4.: 17 27.4.: - 13.5.: 1 13.5.: 4 Selkälokki (Larus fuscus) 0 % [VU] [V] Nimirodun selkälokkilentoja kertyi vain yksi Puukkoharjulta 27.4. Laji on Jyväskylän seudulla erittäin runsaslukuinen kevätlevähtäjä, mutta Kyyjärven seudulla se on harvalukuinen. 19

KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Keski-Suomen ELY-keskus 2013: Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. KESELY/17/07.04/2013. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 20

liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi 7.30 8.00 jakson lentomäärä on kerrottu kahdella. 12.3.2014 KLO 8.00 14.00 Puukkoharju Isoneva 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 24.3.2014 KLO 7.00 14.00 Puukkoharju Isoneva 80 70 60 50 40 30 20 10 0 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 21

5.4.2014 KLO 7.00 13.00 Puukkoharju Isoneva 60 50 40 30 20 10 0 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 10.4.2014 KLO 7.00 12.00 Puukkoharju Isoneva 80 70 60 50 40 30 20 10 0 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 22

17.4.2014 KLO 6.00 13.00 Puukkoharju Isoneva 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 21.4.2014 KLO 6.00 13.00 Puukkoharju Isoneva 350 300 250 200 150 100 50 0 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 23

24.4.2014 KLO 5.00 12.00 Puukkoharju Isoneva 300 250 200 150 100 50 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 27.4.2014 KLO 5.00 13.00 Puukkoharju Isoneva 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 24

13.5.2014 KLO 5.00 11.00 Puukkoharju Isoneva 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 25

liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. PUUkkoharju Pvm 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 12.3. - - - 27 45 17 5 15 6 24.3. - - 10 66 45 41 25 7 1 5.4. - - 26 55 42 37 39 14-10.4. - - 68 60 33 14 28 - - 17.4. - 86 155 106 174 132 124 104-21.4. - 320 240 162 98 113 109 56-24.4. 268 72 168 142 56 59 11 - - 27.4. 319 884 348 136 60 40 39 20-13.5. 3 5 19 27 12 34 - - - isoneva Pvm 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 14 12.3. - - - 7 12 14 4 1 14 24.3. - - 19 73 13 41 12 3 0 5.4. - - 21 28 25 12 5 1-10.4. - - 49 19 31 15 3 - - 17.4. - 85 87 62 66 69 16 57-21.4. - 54 99 43 60 39 50 2-24.4. 30 33 35 44 28 40 15 - - 27.4. 89 35 17 37 21 5 64 36-13.5. 6 11 41 16 15 33 - - - 26

27