Asiakirjan tyyppi SEN/3379/2015 /328284 Teknisen dokumentoinnin ohjeisto Osa 1: Digitaalinen aineisto CAD-ohje Versio 4.0 2.11.2015
Ohje 328284 2/22 CAD-ohje 4.0 Versiohistoria Versio 1.0 Versio 1.1 Versio 2.0 Versio 3.0 Versio 4.0 7.6.2000 Ensimmäinen 2D-CAD-ohje AutoCAD 14-versiolle. 11.9.2001 Organisaation nimenmuutos, Valtion kiinteistölaitos muuttui Senaattikiinteistöksi. 1.3.2004 CAD-ohjeen laaja päivitys ja ajanmukaistus. 9.7.2010 Rakenteen uudistus, sisällön ajanmukaistus ja sovelluskohtaisten liitteiden päivitysten lopetus. 2.11.2015 Ulkoasun ja rakenteen uudistus, sisällön ajanmukaistus ja tietomallintamista ja rakennusmittausta koskevien ohjeiden lisääminen. Dwg-tiedostojen laatuvaatimusten jakaminen perus- ja korotettuun tasoon. CAD-ohjeen päivityksen 4.0 toteutus Vastuuhenkilö: Ohjausryhmä: Juho Malmi, Sk Kari Alatalo, Sk Raila Tierma, Sk David Helander, Sk Jukka Riikonen, Sk Jonni Laitto, Sk
Ohje 328284 3/22 Ohjeen käyttöoikeus Ohjeen soveltaminen Ohjeen käyttöoikeus on vapaa kaikille, jotka käyttävät sitä muuttamattomana ja mainitsevat lähteen. Ohje on ladattavissa Senaatti-kiinteistöjen verkkosivuilta. CAD-ohjetta sovelletaan kaikissa Senaatti-kiinteistöjen (Sk) rakennushankkeissa ja muissa sellaisissa projekteissa, joiden tuloksena syntyy Sk:n kiinteistövarallisuutta koskevia teknisiä asiakirjoja. CADohjetta noudatetaan aina, ellei hankekohtaisesti muuta sovita. Teknisen dokumentoinnin muotovaatimusten kokonaisuus Ohjeisto koostuu kahdesta osasta: Osa 1: Digitaalinen aineisto, CAD-ohje Ohjeessa määritellään eri suunnittelualojen tuottamien CAD-tiedostojen teknisiä muotoseikkoja. Ohjeessa on lisäksi määritelty suunnitelmiin liittyvien teksti-, taulukkoja kuvatiedostojen muotoseikkoihin liittyviä asioita. Liitteet 1-7 käsittävät mallipohjat piirustusluettelolle, nimiölle, turvallisuusluokan tai suojaustason ilmaiseville CAD-leimoille sekä mallin tietosisältötaulukoille. Osa 2: Manuaalinen aineisto, Asiakirjojen luovutusohje Ohje koskee rakennustyön toteutusta vastaavien loppudokumenttien toimittamista tilaajalle manuaalisessa muodossa papereina ja tiedostoina ProjekTilaan sekä tarvittaessa CD/DVD -levyinä. Turvakriittinen aineisto toimitetaan aina CD/DVD -levyillä. Liitteet 1-3, jotka kertovat mitä luovutetaan ja mihin. Liitteet 4-5, jotka sisältävät mappiselkämyksen sekä luovutus CD/DVD:n kannen ja hakemistorakenteen mallit.
Ohje 328284 4/22 Liittyvät Senaatti-kiinteistöjen laatimat ja hyödyntämät ohjeistot HANKKEEN OHJAUKSEN ASIAKIRJOJA PÄTEVYYSJÄRJESTYKSESSÄ Rakennuttamis- ja suunnitteluohjelma CAD-ohje Asiakirjojen luovutusohje TEKNINEN DOKUMENTOINTI ProjekTilan ohjeisto Hankekohtaiset ohjeet Tehtäväluettelot (RT 12) Yleiset tietomallivaatimukset 2012 TEHTÄVÄT JA TOIMINTATAVAT TARPEEN MUKAAN Asiakirjojen luovutusohje ja ProjekTilan käyttöön liittyvät ohjeistot löytyvät Senaatti-kiinteistöjen verkkosivuilta. Yleiset tietomallivaatimukset on saatavilla buildingsmart Finlandin verkkosivuilta sekä RT-kortteina. Jos käytössä on hankekohtaisia rakennusmittauksen ja/tai tietomallintamisen ohjeita, niiden jakelusta huolehtii rakennuttajakonsultti tai Sk:n hankevastaava. Hankkeissa tyypillisimmin sovellettavat liittyvät ohjeet Suunnittelun ohjeisto: Yleiset tietomallivaatimukset 2012 Asiakirjojen luovutusohje liitteineen ProjekTilan ohjeisto: ProjekTilan ohjeet Projektipankin ohjeet Projektipankin tehtäväluettelot rakennushankkeissa osapuolittain
Ohje 328284 5/22 Sisällys 1 Yleistä... 7 1.1 Ohjeen tarkoitus... 7 1.2 Ohjeen tavoitteet... 8 1.3 Ohjeen rajaus... 8 1.4 Ohjeen vaatimusten esitystapa... 8 1.5 Suunnittelun rytmitys... 9 1.6 Terminologiaa...10 2 Tiedostomuodot...11 2.1 2D-CAD -tiedostot...11 2.1.1 2D-CAD -tiedostojen jako kahteen laatuvaatimusryhmään...11 2.2 Rakennusten tietomallit...11 2.3 Rakennusmittauksen aineistot...11 2.4 Muut digitaaliset tekniset aineistot...12 2.5 Julkaisutiedostot...12 2.5.1 Teksti-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikka-asiakirjat...12 2.6 Rasterikuvat...12 2.6.1 Valokuvat...12 2.6.2 Digitoidut (skannatut) tekniset piirustukset...12 2.7 Animaatio- ja videotiedostot...13 2.8 Tiedostojen salasanasuojaukset...13 2.9 Tiedostojen pakkaaminen...13 3 Nimeämiskäytännöt...13 3.1 CAD-tiedostojen nimeäminen...13 3.2 Tulostus- ja julkaisutiedostojen nimeäminen...13 3.3 Dwg-tiedoston kuvatasojen nimeäminen...13 4 Tiedosto- ja piirustusluettelot sekä nimiöt...14 4.1 Nimiö...14 5 Turvallisuusmerkinnät...15 5.1 Hankkeen turvallisuusvaatimukset...15 5.2 Asiakirjan suojaustaso- ja turvaluokkamerkintä...15 5.2.1 CAD-tiedoston suojaustaso- ja turvaluokkamerkintä...15
Ohje 328284 6/22 5.2.2 Tiedostojen lähettämisessä huomioitavat turvallisuusasiat...16 5.2.3 Turvaluokitellun aineiston toimitus kopiolaitokselle...16 6 Dwg-tiedoston laatuvaatimukset...16 6.1 Perustaso...16 6.1.1 Piirtotarkkuus...16 6.1.2 Mittayksikkö ja mittakaava...16 6.1.3 Kaksiulotteisuus...17 6.2 Korotettu taso...17 6.2.1 Tiedoston siivous ja kunnon tarkistaminen...17 6.2.2 Koordinaatisto...17 6.2.3 Kuvatasot, värit ja viivatyypit...18 6.2.4 Symbolien käyttö...18 6.2.5 Mitoitus...18 6.2.6 Tekstit...19 6.2.7 Lohkojaot...19 6.2.8 Rakennuksen paikkatieto...19 6.2.9 Viitetiedostot...20 7 Julkaisutiedostot...20 8 Tilahallinta...21 8.1 Huonetilan tiedot arkkitehtisuunnittelijan suunnitelmissa...21 9 Tilaajan oikeudet suunnitelma-asiakirjoihin...21 10 Valmistautuminen loppudokumentointiin...22 10.1 Loppudokumentti on oma dokumenttityyppinsä...22 10.2 Pohjapiirroksen tulee kattaa koko rakennuksen alue...22 10.3 Tietomallinnettavassa hankkeessa loppudokumentit luodaan mallista...22
Ohje 328284 7/22 1 Yleistä Tässä ohjeessa määritellään eri suunnittelualojen tuottamien 3D-tietomallien sekä 2D-CAD - tiedostojen teknisiä muotoseikkoja. Ohjeessa on lisäksi määritelty suunnitelmiin liittyvien teksti-, taulukko- ja kuvatiedostojen muotoseikkoihin liittyviä asioita. Ohjeen muotovaatimuksia noudatetaan toimitettaessa tiedostoja Sk:lle suunnittelun aikana sekä loppudokumenttitiedostoja laadittaessa. Ohje koskee kaikkia hankkeen osapuolia suunnitelmien sekä muiden aineistojen laadinnassa käytetystä CAD-ohjelmasta tai muusta sovelluksesta riippumatta. Ohjeen kohdistusta on muutettu edellisiin versioihin verrattuna. Aiemmin kaikkia 2D dwg-tiedostoja koskivat samat vaatimukset. Nyt Sk:n toiminnan kannalta keskeisimpiin 2D dwg-tiedostoihin kohdistuvat korotetut laatuvaatimukset. Muihin dwg-tiedostoihin kohdistuvat kevyemmät perustason laatuvaatimukset. Tämän ohjeen muotovaatimusten mukaan tuotetaan: Sekä: 1.1 Ohjeen tarkoitus 2D-CAD -tiedostot suunnitteluohjelmista Pdf-muotoiset julkaisutiedostot kaikista ohjelmista Rakennuksen tietomallit Rakennusmittauksen aineistot Muut digitaaliset tekniset aineistot Digitaaliset valokuvat, animaatiot ja videot Rakennusmittauksessa ja tietomallintamisessa noudatetaan lisäksi Sk:n antamia hankekohtaisia ohjeita ja Yleisissä tietomallivaatimuksissa 2012 (YTV2012) kuvattuja käytäntöjä. IM-managerien toteuttamat dokumentaation muotovaatimusten laadunvalvontatarkastukset hankkeissa pohjautuvat tähän ohjeeseen ja hankkeen alussa sovittaviin pelisääntöihin. Ohjeen tarkoituksena on kertoa suunnittelijoille, millaista digitaalista aineistoa Sk:lle tulee toimittaa suunnittelun aikana ja loppudokumentteina.
Ohje 328284 8/22 1.2 Ohjeen tavoitteet 1.3 Ohjeen rajaus Tämän ohjeen tavoitteet ovat: suunnitelmien teknisen laadun varmistaminen, osapuolten välisen tiedonsiirron helpottaminen, suunnitteluvirheiden vähentäminen, digitaalisten aineistojen vakioiminen sekä kiinteistöliiketoiminnan ja ylläpidon palveleminen. Valtaosa Sk:n hankkeista on lisä- tai korjausrakentamista. Jokainen hanke on rakennuksen elinkaaren aikana muutostapahtuma, joka aiheuttaa päivitystarpeita. Muuttuneet tiedot päivitetään ajantasaisiin tietomalleihin, 2D-CAD -tiedostoihin, julkaisutiedostoihin (pdf), tilahallinta- ja vuokrausjärjestelmiin, huoltokirjoihin, kunnossapito-ohjelmiin ja dokumenttiarkistoihin. Ohjeen noudattaminen takaa 2D-CAD -tiedostojen käytettävyyden mahdollisimman hyvin tilanhallintaan ja dokumenttienhallintaan liittyvissä järjestelmissä takaa tiedostojen katseltavuuden katseluohjelmilla ja käsiteltävyyden sopivalla perusohjelmalla ilman erikoissovelluksia takaa suunnittelijoiden väliseen tiedonsiirtoon mahdollisimman hyvin toimivat ja teknisiltä muotoseikoiltaan vakioidut tiedostot takaa samaa suunnitteluohjelmaa käyttävälle jatkosuunnittelijalle parhaan mahdollisen pohjan (alkuperäistiedostot ja siihen liittyvät kirjastotiedostot) takaa eri suunnitteluohjelmaa käyttävälle jatkosuunnittelijalle mahdollisimman hyvän pohjan dwg-muotoisten 2D-CAD -tiedostojen ja ifc-muotoisten tietomallien kautta. Tämä ohje ei sisällä tietoa hankkeen aikaisesta tiedostoversioiden hallinnasta, tiedostojen tallentamisesta projektipankkiin tai paperimuotoisen loppudokumenttiaineiston luovuttamisesta. Tiedostojen tallentaminen projektipankkiin on kuvattu osapuolikohtaisissa projektipankin tehtäväluetteloissa (ks. ProjekTilan ohjeisto). Paperimuotoisen loppudokumenttiaineiston ja turvakriittisen digitaalisen loppudokumenttiaineiston luovuttaminen on kuvattu Asiakirjojen luovutusohjeessa. Tiedostoversioiden hallinta sovitaan rakennuttajakonsultin järjestämässä hankkeen tiedonhallinnan aloituspalaverissa (ks. Projektipankki-tehtäväluettelo rakennuttajakonsultille). Hankkeen aikaisen toiminnan pelisäännöt sovitaan kunkin hankkeen alussa suunnittelijoiden, rakennuttajakonsultin ja Sk:n asiantuntijaedustajien kuten IM-managerin yhteistyöllä. Hankkeen aikaisia tiedonhallinnan pelisääntöjä suunniteltaessa on otettava huomioon tämän ohjeen vaatimukset. 1.4 Ohjeen vaatimusten esitystapa Tämä asiakirja rakentuu vaatimuksista, ohjeista ja suosituksista. Ohjeen selkeyttämiseksi varsinaiset vaatimukset erotetaan suosituksista kappaleen vasempaan reunaan sijoitetulla paksulla pystyviivalla ja taustavärillä.
Ohje 328284 9/22 1.5 Suunnittelun rytmitys Lähes kaikissa Sk:n hankkeissa edellytetään mallintavaa suunnittelua, jossa kaikki suunnittelualat jatkuvasti päivittävät tietomallia omasta suunnittelukokonaisuudestaan ja suunnittelualakohtaiset mallit yhdistetään säännöllisesti ajantasaiseksi yhdistelmämalliksi. Rytmityksen hankekohtaiset perusteet on tavanomaisesti kuvattu hankkeen ohjelma-asiakirjoissa, mutta yleisesti noudatetaan seuraavia periaatteita: Hankesuunnitteluvaiheessa kootaan Sk:n ja muiden tahojen hallussa olevat lähtötiedot, tutkitaan niiden käytettävyys mallintavassa suunnittelussa sekä määritetään lisäselvitysten tarve ja käynnistetään selvitykset. Suunnittelun valmisteluvaiheessa tai ehdotussuunnittelun aluksi rakennuksen runko ja muut pääosin säilytettäväksi tiedetyt osat inventointimallinnetaan arkkitehti- tai rakennesuunnittelijan toimesta. Toisinaan inventointimallinnus on saatettu tilata ulkopuoliselta konsultilta jo aiemmin. Suunnittelualakohtaiset lähtötietomallit laaditaan inventointimallin pohjalta. Purettavat kevyet rakennusosat pyritään esittämään vain purkusuunnitelmien pohjana käytettävässä mallissa. Ehdotussuunnitteluvaiheessa suunnittelualakohtaiset mallit yhdistetään ja törmäykset tarkastetaan tarpeen mukaan. Yleissuunnitteluvaiheen alusta alkaen suunnittelualakohtaiset mallit yhdistetään ja mallien törmäykset tarkastetaan määrävälein. Rytmityksen hankekohtaiset perusteet on tavanomaisesti kuvattu hankkeen ohjelma-asiakirjoissa. Suunnittelun rytmityksen yleisperiaate noudattaa mallia: 1. Vetävä suunnitteluala suunnittelee eteenpäin sovitun aikaa. 2. Muut suunnittelualat sovittavat omat mallinsa muutoksiin. 3. Mallit yhdistetään ja törmäykset tarkastetaan. 4. Pienet mallinnusvirheet korjataan välittömästi. 5. Yhteistyötä vaativien törmäysten ratkaisusta sovitaan pääsuunnittelijan johdolla. 6. Palataan kohtaan yksi, kunnes kaikki suunnittelualat ovat valmiita ja mallit ristiriidattomia. Edellä kuvattua selkeästi rytmitettyä suunnittelua jatketaan toteutussuunnittelun loppuun asti. Rakentamisen valmistelussa syntyvät muutokset päivitetään malleihin ennen rakentamisen aloittamista. Rakentamisen aikaiset muutokset päivitetään malleihin urakoitsijan toimittamien tarketietojen perusteella (ks. 10.3).
Ohje 328284 10/22 1.6 Terminologiaa Hankkeen toteutussuunnitelmat ovat urakoitsijan toteutusta varten tehdyt yksityiskohtaiset revisiot suunnitelma-asiakirjoista eli ns. työpiirustukset. Urakoitsijan tarketiedot ovat toteutuksen yhteydessä työpiirustuksiin nähden tehtyjen urakoitsijan muutosten kirjaukset. Urakoitsija saattaa kirjoittaa ja piirtää ne käsin ns. punakynämerkintöinä paperisiin työpiirustuksiin. Toteutusvaiheen jälkeen urakoitsijan on digitoitava (skannattava) punakynämerkityt piirustukset ja tallennettava ne projektipankin Urakoitsijan tarkepiirustukset -kansioon suunnittelijoiden käyttöön, loppudokumenttien laatimista varten. Urakan luovutusasiakirjat ovat hankkeen viimeiset toteutussuunnitelmat päivitettyinä urakoitsijan toimittamilla tarketiedoilla. Urakan luovutusasiakirjat sisältävät versiohistorian muutosmerkintöineen koko hankkeen ajalta esim. puretut rakenteet ja urakkarajat. Senaatin hankkeiden loppudokumentit kuvaavat hankkeen jälkeistä tilaa eli valmista rakennusta päivitettyinä urakoitsijoiden antamilla tarketiedoilla. Loppudokumentit ovat lähtötietoja ja raakaainetta kaikkeen Sk:n kiinteistöliiketoimintaan. Näiden dokumenttien tekeminen sisältyy normaalisti kaikkiin Sk:n hankkeisiin. 1. Digitaalisia loppudokumentteja ovat kaikki suunnittelijoiden tekemät tietomallit, suunnittelutiedostot, piirustustiedostot, kaaviot, tekstit, taulukot, tietokannat ja laskelmat, jotka kuvaavat valmista rakennusta päivitettynä urakoitsijoiden antamilla tarketiedoilla. Hankkeen aikaiset merkinnät on poistettu (esim. purettavat rakenteet, luonnokset, vaihtoehdot) ja loppudokumentin sisältö vastaa rakennuksen nykytilaa. 2. Manuaalisia loppudokumentteja ovat kaikki paperi- ja CD/DVD- muodossa luovutettava materiaali, joka kuvaa valmista rakennusta päivitettynä urakoitsijoiden antamilla tarketiedoilla. (ks. Asiakirjojen luovutusohje) 3. Viranomaisluvat tarkoittavat työn suorittamiseen tarvittuja viranomaislupia tarkastuspöytäkirjoineen ja muine liitteineen alkuperäisinä paperisina dokumentteina, joita säilytetään rakennuksen olemassa olo ajan. Myös sähköisesti haetuista luvista toimitetaan paperiversiot. (ks. Asiakirjojen luovutusohje) CD/DVD:n sisällysluettelo = Tiedostoluettelo, joka sisältää tiedot kaikista CD/DVD:llä olevista tiedostoista sisältöselityksineen. BIM-koordinaattori on Sk:n osoittama konsultti joka tukee ja ohjeistaa mallien yhteensovittamista ja työn rytmittämistä tietomallinnettavissa hankkeissa. Hankkeissa joissa ei ole BIM-koordinaattoria koordinoinnista huolehtii pääsuunnittelija. IM-manageri on Sk:n käyttämä termi hankkeen tiedonhallinnan konsultista, jota Sk:n hankevastaava käyttää tukenaan hankkeiden dokumentaation tietoteknisessä laadunhallinnassa.
Ohje 328284 11/22 2 Tiedostomuodot 2.1 2D-CAD -tiedostot 2D-CAD -tiedostot toimitetaan Sk:lle dwg-muodossa. Tiedostoversiona käytetään uusinta mahdollista dwg-versiota tai hankkeessa erikseen sovittua vanhempaa dwg-versiota. Kun toimitettavat dwg-tiedostot ovat konvertoituja, toimitetaan Sk:lle sekä suunnitteluohjelman alkuperäistiedostot kirjastoineen että niistä muunnetut dwg-tiedostot, jotka on täydennetty vastaamaan dwg-tiedostojen vähimmäisvaatimuksia. 2.1.1 2D-CAD -tiedostojen jako kahteen laatuvaatimusryhmään Toimitettavat 2D-CAD -tiedostot jaetaan laatuvaatimusten perusteella kahteen ryhmään: 1. perustason laatuvaatimukset 2. korotetut laatuvaatimukset Perustason vaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia, jotka koskevat kaikkia hankkeen 2D-dwgtiedostoja. Korotetun tason vaatimukset koskevat aina vähintään rakennusmittauksen 2D-dwg-tiedostoja ja arkkitehtisuunnittelun pääpiirustuksia sekä niille piirrettyjä LVIS-taso- ja asemapiirustuksia. Ryhmittelyperusteet on esitetty yksityiskohtaisesti kohdassa 6 Dwg-tiedoston laatuvaatimukset. 2.2 Rakennusten tietomallit Rakennusten tietomalleista toimitetaan Sk:lle hankkeen eri vaiheissa hankekohtaisesti sovittavat versiot. Mallit toimitetaan suunnitteluohjelmien alkuperäistiedostoina ja niistä tehtyinä IFCmuunnoksina. Käytettävä IFC-versio sovitaan hankekohtaisesti. MITEN: Hankkeen aikana ja loppudokumentteina toimitettavien mallien tietosisällöt määritellään liitteen 7, Mallin tietosisältötaulukot, avulla. 2.3 Rakennusmittauksen aineistot Rakennusmittauksen pistepilvet toimitetaan käsittelyohjelmien alkuperäistiedostoina ja niistä tehtyinä E57-muunnoksina. Käytettävä E57-versio sovitaan hankekohtaisesti. Pistepilviaineistojen luovutusmenettelystä sovitaan hankekohtaisesti. Suurikokoisten pistepilviaineistojen tallettaminen projektipankkiin ei ole suositeltavaa. Rakennusmittauksen 2D-CAD tiedostoissa noudatetaan DWG-tiedoston korotetun tason vaatimuksia (ks. 6.2)
Ohje 328284 12/22 2.4 Muut digitaaliset tekniset aineistot 2.5 Julkaisutiedostot Digitaalisista teknisistä aineistoista, jotka eivät ole 2D-CAD -tiedostoja tai rakennuksen tietomalleja toimitetaan Sk:lle sekä ohjelmien alkuperäistiedostot että muunnokset hankkeessa tiedonsiirtoon käytettyihin tiedostomuotoihin. Digitaalisia teknisiä aineistoja ovat esimerkiksi: skannaamalla tuotetut pistepilvet ja niistä edelleen tuotetut pintamallit, muilla kuin tietomallinnusohjelmilla tuotetut mallinnukset sekä muilla kuin CADohjelmilla tuotetut kaksiulotteiset vektorikuvat. Kaikki teksti-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikka-asiakirjat toimitetaan pdf-muotoisina. Kaikki 2D suunnitelma-asiakirjat toimitetaan pdf-muodossa. Dwg-muodossa toimitettavat piirustukset toimitetaan myös pdf-muodossa. Kaikki pdf-tiedostot on tarkistettava katseluohjelmassa ennen toimittamista projekti-pankkiin. Katseluohjelmana suositellaan käytettäväksi Adoben Acrobat-perheen ohjelmistoa (Reader, Acrobat, Acrobat Pro). Pdf-versiona suositellaan käyttämään PDF/A:n viimeisintä Arkistolaitoksen hyväksymää muotoa. 2.5.1 Teksti-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikka-asiakirjat 2.6 Rasterikuvat 2.6.1 Valokuvat Microsoft Office -perheen ohjelmilla tuotetut teksti-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikka-asiakirjat suositellaan toimittamaan myös alkuperäisessä tiedostomuodossa, jolloin tiedostotarkenne on teksteille doc/docx, taulukoille xls/xlsx ja esitysdokumenteille ppt/pptx. Rasterikuvat suositellaan toimittamaan tiff-muodossa pikselitiheydellä 400 ppi/dpi ( 160 ppcm/dpcm). Valokuvamaiset kuvat, kuten havainnekuvat suositellaan toimittamaan jpeg-muodossa, mikäli kuvatiedoston koko tiff-muodossa olisi tarkoituksettoman suuri, eikä jpeg-pakkaus vaikuta kuvan laatuun merkittävästi. Suurikokoiset kuvat suositellaan toimittamaan alennetulla pikselitiheydellä, kuitenkin vähintään 150 ppi, mikäli 400 ppi:n kuvatiedoston koko olisi tarkoituksettoman suuri. Digitaaliset valokuvat toimitetaan jpeg-muodossa, tiedostotarkenne on jpg. Kuvankäsittelyohjelmassa käsiteltyjen kuvien jpeg-laatutekijäksi suositellaan vähintään 85% ja pikselitiheydeksi (resoluutioksi) samaa kuin alkuperäisessä kuvassa. 2.6.2 Digitoidut (skannatut) tekniset piirustukset Digitoidut tekniset piirustukset toimitetaan Tiff Group 4 -tiedostomuodossa, tiedostotarkenne on tif tai tiff. Kuvien pikselitiheyden on oltava vähintään 400 ppi.
Ohje 328284 13/22 400 ppi:n resoluutio on riittävä CAD-piirtämisen taustakuvaksi tarkoitetulle rasterikuvalle. Digitoinnit kannattaa yleensä suorittaa skannerin optimaalisella tarkkuudella. Resoluutiota voi tarvittaessa pienentää jälkikäteen kuvankäsittelyohjelmissa eri käyttötarkoituksiin sopivaksi. 2.7 Animaatio- ja videotiedostot Animaatio- ja videotiedostot luovutetaan Windows-käyttöjärjestelmään yhteensopivassa videotiedostomuodossa. 2.8 Tiedostojen salasanasuojaukset Luovutettavia asiakirjoja ei saa toimittaa salasanasuojattuina avaamista tai muokkaamista vastaan. Asiakirjakohtaisten salasanojen hallinnointi ja säilyttäminen johtaisi epäkäytännöllisiin ratkaisuihin. Salasanasuojaus haittaa arkiston massakäsittelyitä, joissa tiedostoja avataan ja tallennetaan ohjelmallisesti. 2.9 Tiedostojen pakkaaminen Luovutettavia asiakirjoja ei saa toimittaa pakattuina. Pakkaaminen vaikeuttaa asiakirjojen hallinnointia. Pakatut asiakirjat haittaavat arkiston massakäsittelyitä, joissa tiedostoja avataan ja tallennetaan ohjelmallisesti. 3 Nimeämiskäytännöt 3.1 CAD-tiedostojen nimeäminen Hankkeen tiedostojen nimeämiskäytäntö sovitaan hankkeen alussa. Tiedostojen nimeäminen voidaan sopia suunnittelualakohtaisesti. Nimeämiskäytäntö hankkeen ajalle ja loppudokumentaatiota varten on sovittava hankkeen tiedonhallinnan pelisäännöissä ja toimintamalleissa. Suunnittelualakohtainen nimeämiskäytäntö täytyy olla tarkasti kuvattu ja sitä on noudatettava kaikkien saman suunnittelualan dokumenttien nimeämiseen. SUOSITUS: MITEN: Tiedostojen nimeämiskäytäntö luodaan Talo 2000-, LVI2010- ja S2010-nimikkeistöjen pohjalta. Nimeämiskäytännöt sovitaan rakennuttajakonsultin järjestämässä palaverissa, jossa sovitaan hankkeen tiedonhallinnan pelisäännöistä ja käytännöistä. 3.2 Tulostus- ja julkaisutiedostojen nimeäminen Samasta suunnitelmatiedostosta voidaan luoda useita pdf-tiedostoja. Tulostus- ja julkaisutiedostot nimetään nimiön piirustusnumeron mukaan. 3.3 Dwg-tiedoston kuvatasojen nimeäminen Dwg-tiedostojen kuvatasot nimetään hankkeessa sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.
Ohje 328284 14/22 Hankkeen alussa määritellään CAD-pelisäännöt suunnittelijoiden väliseen tiedonsiirtoon ja sovitaan suunnittelualakohtaisesti käytettävistä kuvatasoasetuksista. Yhdessä sovittua määritystä on noudatettava suunnittelutoimistoittain koko hankkeen ajan ja myös muunnetuissa dwg-tiedostoissa. Kuvatasojen nimet voivat olla käytetyn sovellusohjelman mukaisia. Mikäli sovellusohjelma ei määritä käytettävää kuvatasojärjestelmää, suosituksena on käyttää tasojen nimeämiseen yleisiä nimeämisohjeita kuten Talo 2000-, LVI2010- tai S2010-nimikkeistöä. Tiedostojen käytettävyyteen vaikuttaa jatkossa ratkaisevasti niiden kuvatasojärjestelmä sekä kuinka hyvin sitä on noudatettu. Jos standardia tai sovellusohjelman mukaista määritystä on noudatettu, voidaan tiedoston asetuksia muokata myöhemmin tarpeen mukaan ohjelmallisesti. Esim. kuvatasojen nimiä, värejä ja viivatyyppejä voidaan muuttaa kaikkiin tiedostoihin yhdellä kertaa. Standardien vastaisilla asetuksilla tehtyä tiedostoa on vaikeaa ja hidasta korjata. 4 Tiedosto- ja piirustusluettelot sekä nimiöt Kaikki suunnittelijat laativat luettelon omista dokumenteistaan. Luettelot on pidettävä ajan tasalla läpi hankkeen. Tiedosto- ja piirustusluettelomalli on ladattavissa Senaatti-kiinteistöjen verkkosivuilta xls-muodossa. Omaa tiedosto- ja piirustusluetteloa saa käyttää, mutta luettelossa on oltava Sk:n mallia vastaavat tiedot. Tiedosto- ja piirustusluettelot tallennetaan ProjekTilaan pdf-muodossa, kohdan 2.5 mukaisesti. MITEN: Tiedosto- ja piirustusluettelomalli on ladattavissa Senaatti-kiinteistöjen verkkosivuilta. 4.1 Nimiö Piirustuksissa käytettävän nimiön ulkoasu voi olla suunnittelutoimiston oman mallin mukainen, mutta nimiössä on oltava vähintään Sk:n mallinimiön mukaiset tiedot. Käytetyt tausta-piirustustiedostot voidaan kertoa tekstinä. RT-ohjekortin 15-10802 Piirustuslehti, mukaisten piirustustietojen lisäksi nimiöstä tulee ilmetä sen tiedoston nimi, josta tuloste on tehty, sekä Sk:n ilmoittamat hallinnollisen kiinteistön, kiinteistön ja rakennuksen nimet ja numerot sekä hankkeen tunnus ja nimi. Piirustukseen tulee liittää vain yksi nimiö. Sovelluksen luoma nimiö on muokattava vastaamaan tiedoiltaan Sk:n nimiötä. Ns. lappukuvanipuissa nimiö on oltava ensimmäisellä sivulla. MITEN: Nimiön mallitiedosto on ladattavissa Senaatti-kiinteistöjen verkkosivuilta. Arkistojen jatkohyödyntämisessä yksi keskeinen asia on yhtenäiset nimiötiedot.
Ohje 328284 15/22 5 Turvallisuusmerkinnät 5.1 Hankkeen turvallisuusvaatimukset Hankkeen tuottamien tietojen suojaustasot ja asiakirjojen turvaluokat sekä niiden vaikutukset asiakirjojen tuottamiseen selvitetään heti hankkeen alussa. Sk:n hankevastaava sopii asiakkaan kanssa toimintaohjeet tapauskohtaisesti. Hankkeen turvallisuusvaatimukset määräytyvät perustuen Suomen lakeihin ja asetuksiin, valtiovarainministeriön ohjeisiin, tilaajan turvallisuuskäytäntöihin sekä toimintaohjeisiin ja tilaajan tekemiin turvallisuussopimuksiin asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Valtaosa Sk:n hankkeista sisältää joitain turvaluokiteltuja asiakirjoja. 5.2 Asiakirjan suojaustaso- ja turvaluokkamerkintä Asiakirjaan on merkittävä sitä koskeva suojaustaso (IV, III tai II) ja mahdollinen turvaluokitus (käyttö rajoitettu, luottamuksellinen, salainen) sekä lainkohta (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621), jonka perusteella dokumentti on turvaluokiteltu. Suojaustason lyhenne on sisällytettävä myös tiedoston nimeen. Selkeyden vuoksi tiedostonimissä käytetään lyhenteitä ST4, ST3 ja ST2. 5.2.1 CAD-tiedoston suojaustaso- ja turvaluokkamerkintä CAD-tiedoston suojaustaso- ja turvaluokkamerkintä sijoitetaan CAD-tiedostoihin siten, että se näkyy tulostus-tiedostossa (pdf) ja paperitulosteessa etulehdellä nimiön yläpuolella. Turvaluokkamerkinnän koko tulosteessa on 7,0 x 1,8 cm. MITEN: Malliblock (dwg-tiedosto) ja täyttöohje turvaluokkamerkintöjä varten on saatavissa Sk:n verkkosivuilta. Lainkohta(-dat) päivitetään merkintään tapauskohtaisesti. Ohessa esimerkkejä lainkohdista:
Ohje 328284 16/22 5.2.2 Tiedostojen lähettämisessä huomioitavat turvallisuusasiat Suojaustaso IV:n asiakirjoja ei saa lähettää julkisessa verkossa salaamattomana. Tiedoston lähettäminen sähköpostin liitetiedostona ilman salausjärjestelmää on kielletty. Suojaustasojen III ja II asiakirjoja ei saa käsitellä julkiseen verkkoon liitetyllä työasemalla lainkaan. Tiedoston lähettäminen sähköpostin liitteenä on kielletty. 5.2.3 Turvaluokitellun aineiston toimitus kopiolaitokselle Suojaustason IV aineiston jakelu ja kopiolaitostoiminnot voidaan hoitaa: 1. Salakirjoittamalla tiedosto Sk:n hyväksymällä tiedostojen salausjärjestelmällä ja lähettämällä suojattu tiedosto sähköpostin liitteenä. 2. Senaatin hankkeissa käytetyn turva-auditoidun projektipankin kautta. Suojaustasojen III ja II aineiston kopiolaitostoimitukset hoidetaan aina lähettipalvelulla. Turvaluokitellussa kopiotilauksessa on oltava normaalien tilaustietojen lisäksi selkeä merkintä suojaustasosta (STIV, STII, STII). 6 Dwg-tiedoston laatuvaatimukset 6.1 Perustaso 6.1.1 Piirtotarkkuus Dwg-tiedoston asetukset koskevat sekä AutoCAD-ohjelmalla tehtyjä dwg-tiedostoja että muista ohjelmista tuotettuja dwg-tiedostoja. Perustason vaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia, jotka koskevat kaikkia hankkeen 2D-dwgtiedostoja. Viivojen, kaarien ja alueiden tulee olla täsmällisesti kohdistettuja. Viivojen päiden tulee kohdata nurkissa. Alueiden rajaviivojen tulee pysyä suljettuina. 6.1.2 Mittayksikkö ja mittakaava Mittakaavalliset suunnitelmat tehdään siten, että yksi millimetri luonnossa vastaa yhtä yksikköä dwgtiedoston koordinaatistossa eli mittakaavaan 1:1. Dwg-tiedostoissa käytettävä mittayksikkö on millimetri. Julkaistaessa piirustus pienennetään haluttuun mittakaavaan tulostusnäkymässä (Layout-tila). Piirustusta ei saa skaalata suunnittelunäkymässä (Model-tila). Käytetty mittayksikkö tallentuu dwg-tiedoston mukana. Riippuen käytetystä mittayksiköstä ohjelma käyttää viiva- ja täyttökuvioille joko metristä tai tuumaista kirjastotiedostoa.
Ohje 328284 17/22 6.1.3 Kaksiulotteisuus 2D-dwg-kuvissa on varmistettava, ettei objekteja jää väärään korkeusasemaan 3Dsuunnitteluavaruudessa. Kaikkien objektien korkeusaseman on oltava 0. 3D-avaruudessa olevat objektit sekoittavat helposti 2D-tiedostoissa mitoituksen ja kyselykäskyjen tulokset (kuten pituuden tarkistamisen), kun kohdistuspisteet osuvat 3Davaruudessa eri tasoille. 6.2 Korotettu taso Korotetun tason vaatimukset koskevat aina vähintään seuraavia suunnitelma-asiakirjoja sekä rakennusmittauksen 2D-CAD tiedostoja. Asemapiirros Pääpiirustukset Kiinteistön LVIS-tasopiirustukset piirrettyinä arkkitehtisuunnittelijan pääpiirustuksille Kiinteistön LVIS-asemapiirrokset piirrettynä arkkitehtisuunnittelijan asemapiirrokselle Rakentamista koskevien suunnitelmien ja selvityksien sisällöt, sähkösuunnittelua lukuun ottamatta, on kuvattu Ympäristöministeriön ohjeessa YM3/601/2015 (ent. RakMk A2). Hankkeessa voidaan sopia toimitettavaksi korotettutasoisina muitakin suunnitelmia tarpeen mukaan. 6.2.1 Tiedoston siivous ja kunnon tarkistaminen Dwg-tiedostoista on poistettava kaikki käyttämättömät tasot, symbolit, mitoitus- ja tekstityylit, viivatyypit sekä shape-tyylit. Dwg-tiedosto on tarkistettava ja tarvittaessa korjattava mahdollisten tiedostovirheiden varalta. Tiedoston tarkistaminen on erityisen tärkeää konvertoiduille dwg-tiedostoille. Tiedostosta on poistettava kaikki varsinaisen suunnitelman ulkopuolella olevat turhat piirto-alkiot. MITEN: Tiedoston koko pienenee, tiedoston käsittely nopeutuu ja tiedosto saadaan auki. AutoCAD-komennot: Purge (käyttämättömien objektien poistaminen), Audit tai Recover (tiedoston kunnon tarkistaminen) 6.2.2 Koordinaatisto Kaikki projektikohtaiset pohjapiirrokset on tallennettava perus- eli World-koordinaatistossa. Kaikki pohjakuvat on sijoitettava origoon nähden samaan kohtaan. Peruskoordinaatiston origon tulee sijaita suunniteltavan rakennuksen läheisyydessä maastoon merkityssä pisteessä, jonka koordinaatit tunnetaan. Työn aikana pohjakuvaa ei saa siirtää suhteessa peruskoordinaatistoon. Viitepiirustuksia käytettäessä on ehdottoman tärkeää, että kaikki saman kohteen piirustukset ovat kohdakkain (esim. arkkitehdin tasokuva ja LVI-suunnitelma). MITEN: AutoCAD-komennot: UCS = World ja Base = 0,0,0
Ohje 328284 18/22 6.2.3 Kuvatasot, värit ja viivatyypit Piirustuksen rakenne on jaettava kuvatasoiksi. Kaikki käytön kannalta tärkeät asiat on esitettävä tiedostossa omilla kuvatasoillaan. Dwg-tiedoston väri- ja viivatyyppiominaisuudet annetaan kuvatasoille eli ovat tyyppiä Bylayer. Yksittäisen alkion ominaisuudet periytyvät siitä tasosta, jolla se sijaitsee. Viitepiirustustekniikalla kutsuttu pohjakuva halutaan usein "valkaista" taustakuvaksi. Jos värit on kiinnitetty viivoihin, ei niitä pysty muuttamaan viitepiirustustekniikalla. Jos taas värit ja viivatyypit tulevat kuvatasojen perusteella, voidaan viitepiirustus kutsua toiseen piirustukseen ikään kuin suodattimen läpi ja muuttaa värien (ja viivatyyppien) esitystavat halutuiksi. Loppupiirustusten taso-ominaisuuksien tarkistaminen Taso-ominaisuudet on tarkistettava konvertointien jälkeen. MITEN: Osa virheistä (tulostuksen esto, viivaleveydet) näkyy vain tulostuksen esikatselussa ja sieltä niitä on vaikea huomata. Konvertoinnin tekijä vastaa syntyvän dwg-tiedoston laadusta. Tarkastuksen voi suorittaa esimerkiksi ilmaisella DWG TrueView -ohjelmalla. 6.2.4 Symbolien käyttö 6.2.5 Mitoitus Hankkeenaikaisten tasoasetusten siivous Loppupiirustukset on siivottava kaikesta hankkeenaikaisesta väliaikaisesta apugeometriasta. Pelkkä tasojen sammuttaminen/jäädyttäminen ei riitä, vaan tasot on tyhjennettävä ja poistettava tiedostosta. Symboleita eli blockeja tulisi käyttää kaiken toistuvan grafiikan esittämiseen, jotta mm. tiedoston koko pysyisi kurissa. Blockit toimivat vain ehjinä, joten niitä ei saa räjäyttää. Mittaobjektin tekemää automaattista mittalukua ei saa muuttaa jälkikäteen. Poikkeustilanteessa, jos lukuarvoa on muutettu, on se korostettava erottuvasti esim. alleviivauksella. Muokattuja mittalukuja ei erota muuten mitenkään tarkoista, todellisista mitoista. Älykkäitä mittoja ei saa räjäyttää viivoiksi ja tekstiksi. Mitan käsiteltävyys ja älykkyys tuhoutuu räjäytyksessä. Ehjän mitan mittaluku päivittyy esim. mitan venytyksen yhteydessä.
Ohje 328284 19/22 6.2.6 Tekstit Piirustuksissa on käytettävä AutoCADin tai Windows-käyttöjärjestelmän perusfontteja. Erillisiä fonttitiedostoja on vaikea hallinnoida. Vain työasemasta löytyvät fontit näkyvät kuvassa automaattisesti oikein. 6.2.7 Lohkojaot Tekstin minimikorkeus on 2,5 mm. Hankkeen aikana rakennusten pohjapiirustusten lohkojaot on pidettävä yhdenmukaisina kaikkien suunnittelualojen (ARK, RAK, LVIA, SÄH) piirustuksissa. Loppudokumenteissa lohkojakoja ei esitetä. 6.2.8 Rakennuksen paikkatieto Rakennuspaikan ja rakennuksen sijainnin ilmaisevat koordinaatit on merkittävä asemapiirroksen dwgtiedostoon. Rakennuspaikan sijainti ilmoitetaan merkitsemällä asemapiirrokseen kahden tunnetun pisteen koordinaatit sijaintikunnan ETRS-GK koordinaatistossa (esim. rakennuksen nurkkapiste ja kunnan kiintopiste). Rakennuksen sijainti ilmoitetaan vähintään yhdellä rakennuksen nurkkapisteen koordinaatilla sijaintikunnan ETRS-GK koordinaatistossa. Uudisrakennukselle merkitään myös valtakunnallisen ETRS-TM35FIN koordinaatiston sijaintipiste joka sijoitetaan rakennuksen asemapiirrosmuodon sisään, lähelle painopistettä (keskikohtaa). MITEN: Rakennuksen sijoittaminen kartalle tarkasti on vaikeaa yhden tunnetun koordinaattipisteen ja suuntakulman (esim. pohjoisnuoli, apukoordinaatisto) perusteella, johtuen suuntakulman tarkkuuden riittämättömyydestä. Ilmoittamalla kaksi tunnettua pistettä mahdollistetaan kaikkien piirroksen pisteiden sijaintitiedon säilyminen koordinaatistomuunnoksissa. Asemapiirros on laadittava käyttäen pohjana sijaintikunnan ETRS-GK koordinaatistossa olevaa karttaa. Yksi asemapiirroksessa ilmoitetuista maastoon merkityistä pisteistä valitaan suunnittelukoordinaatiston origoksi. Toisena vaadittavana maastoon merkittynä pisteenä voidaan käyttää rakennuksen nurkkapistettä, mikäli sen koordinaatit tunnetaan mittauksen perusteella. Jos pohjakartta ei ole saatavissa ETRS-GK koordinaatistossa, on pohjakartan koordinaattijärjestelmä merkittävä asemapiirustukseen.
Ohje 328284 20/22 6.2.9 Viitetiedostot Viitetiedostoksi tarkoitetuissa dwg-tiedostoissa (esim. arkkitehtisuunnittelijan pohjapiirros) on huomioitava seuraavaa: rakennuksen sijainti CAD-tiedoston origoon nähden on sovittava käytettyjen sovellusten mahdolliset rajoitukset huomioiden päällekkäisten kerrosten on oltava origoon nähden samassa kohdassa rakennuksen sijaintia origoon nähden ei saa työn aikana muuttaa pohjakuvat tulisi olla kerroksittain yhtenä kokonaisuutena (jos kerrokset joudutaan jakamaan osiin, osat on sijoitettava origoon nähden siten, että ne asettuvat koottaessa origon suhteen paikalleen) värit Bylayer asiat sijoitettava oikeille kuvatasoilleen siten, että kuvatasoja sammutettaessa ei katoa näkyvistä sellaista informaatiota, joka ei liity sammutettaviin kuvatasoihin mikäli tiedostoissa on käytetty perus-autocadiin kuulumattomia fontteja, on fontti-tiedostot (shx-tiedostot) toimitettava dwg-tiedoston mukana varsinaiseen suunnitelmaan kuulumattomat apuviivat ja apugeometriat tulee poistaa tiedostoja toimitettaessa tiedostojen nimiä ei saa muuttaa (ei esim. revisiomerkintää tai päivämäärää tiedoston nimeen) Käytettäessä esim. arkkitehtisuunnittelijan pohjapiirrosta viitetiedostona, tulee kuvatasojen sammuttaminen ja värien vaihtaminen tehdä tasohallinnan keinoin. Suunnitelmat toimitetaan hankkeen aikana muille osapuolille ja tallennetaan projektipankkiin ilman viitepiirustusten sitomista. Poikkeuksena ns. vaihepiirustukset ja loppudokumentit, joissa viitetiedosto sidotaan kiinni. Viitetiedostojen sidonta Dwg-viitetiedostot on sidottava kiinni, kun toimitetaan ns. vaihepiirustus (esim. urakkasarja) projektipankkiin. Dwg-viitetiedostot on sidottava kiinni loppudokumenttitiedostoihin. MITEN: AutoCAD: viitepiirustus sidotaan kiinni Xref-käskyn Bind-lisämääreellä. Älä käytä sitomiseen Insert-vaihtoehtoa. Jos sidottavassa kuvassa on samannimisiä määrityksiä (blockeja, tyylejä yms.) kuin pohjakuvassa, ne häviävät. Dokumenttienhallinta, viitepiirustusten versioiden ja polkujen hallinta helpottuu merkittävästi. Tiedoston koot eivät ole enää este sitomiselle. 7 Julkaisutiedostot CAD-tiedostoista (sekä teksti- ja taulukkotiedostoista) tehdään julkaisutiedostot pdf-muodossa paperitulostamista ja digitaalista julkaisua varten.
Ohje 328284 21/22 Sama tiedosto palvelee kahdessa eri käyttötarkoituksessa, jolloin säästetään aikaa tiedostojen luonnissa ja käsittelyssä. Pdf-tiedosto toimii katselutiedostona projektipankkiympäristössä ja tulostustiedostona kopiolaitoksella ja sitä voi katsella omalle koneelle tallennettuna ilmaisilla katseluohjelmilla. 8 Tilahallinta Arkkitehtisuunnittelijan pohjapiirroksen tilatietoihin liittyvät välttämättömät eriteltävät kuvatasot tilanhallintaohjelmistoja varten: 1. Kevyet väliseinät, kantavat seinät, osastoivat seinät 2. Kuilut, aukot ja hormit 3. Ovet ja ikkunat 4. Huonealan ja bruttoalan rajaviiva sulkeutuvalla polyline-viivalla 5. Huonetilatiedot (huoneen numero, käyttötarkoitus, nimi ) 8.1 Huonetilan tiedot arkkitehtisuunnittelijan suunnitelmissa Suunnitelmat laaditaan siten, että niistä saadaan tekstitiedostona huoneluettelo. Huoneluettelon tiedot ovat: huonenumero huoneen käyttötarkoitus, tilatyyppi huoneala huoneen nimi Pohjapiirroksen jokaiseen huonetilaan merkitään huonenumero, huoneen käyttötarkoitus (tilatyyppi) ja huoneala. Huonetilamerkinnän voi tehdä käytettävän suunnitteluohjelman valmiilla toiminnoilla (suunnitteluohjelman luoma huonetilablokki, mallinnusohjelman tilaobjekti, tms.). 9 Tilaajan oikeudet suunnitelma-asiakirjoihin Sk omistaa sille toimitetut dokumentit ja niiden sisältämät tiedot. Sk:lla on dokumentaatioon täysi käyttöoikeus rakennuskohteessa tilaajan vapaasti valitsemiin käyttötarkoituksiin. Sk:lla on täysi oikeus luovuttaa dokumentaatio kohteen mukana tai kohteessa käytettäväksi, mutta ei erikseen. Dokumentaation luovutuksen yhteydessä luovutuksensaajalle siirtyvät samat oikeudet kuin luovuttajalla oli. Käyttöoikeus sisältää myös oikeuden dokumentaation muuttamiseen rakennuskohteessa.
Ohje 328284 22/22 10 Valmistautuminen loppudokumentointiin 10.1 Loppudokumentti on oma dokumenttityyppinsä Hankkeiden loppudokumenttien pääkäyttötarkoitukset eroavat huomattavasti rakennusvaiheen tarpeista. Tärkeimmäksi kohoavat rakennuksen vuokraustoiminnan tilatiedot (tilarajat) ja kiinteistön ylläpitoon liittyvät talotekniikan tiedot, sekä toteutuneet geo- ja rakennetiedot, joita tarvitaan tulevissa korjaus- ja muutoshankkeissa. CAD-ohjeen mukainen toiminta suunnitteluvaiheessa antaa hyvät valmiudet loppudokumenttien laatimiseen. Loppudokumentit ovat oma kuvasarjansa, ei uusi revisio suunnittelunaikaisista tiedostoista. Loppudokumenteista laaditaan oma tiedosto/piirustusluettelo. Luovutettavat CAD-tiedostot eivät saa enää sisältää ylimääräisiä (hankkeen aikaisia) merkintöjä kuten esim. ylimääräisiä raameja, purettavia rakenteita, apugeometriaa ja urakkarajoja, vaan tulevat vastata tilannetta valmistumisajankohtana. Ylimääräisiä merkintöjä ei saa olla edes sammutetuilla kuvatasoilla. 10.2 Pohjapiirroksen tulee kattaa koko rakennuksen alue Sk:n kohteet ovat usein suuria ja vaiheittain rakennettuja. Suuria määriä vanhojen kohteiden suunnitelmista on vain muovi- tai paperiversioina. Hankkeen yhteydessä vanhat piirustukset ja uudet toteutuneet suunnitelmat pyritään aina sulauttamaan yhdeksi ajan tasalla olevaksi kokonaisuudeksi. Yksityiskohdat tehtävästä sovitaan suunnittelusopimuksissa. Kaikki pohjapiirrokset on tehtävä kattamaan koko kohteena olevan rakennuksen alue. 10.3 Tietomallinnettavassa hankkeessa loppudokumentit luodaan mallista Tietomallinnettavassa hankkeessa loppudokumenttien tulee olla ristiriidattomia mallin kanssa. Loppudokumentteja saa rikastuttaa dokumenttikohtaisella 2D-tiedolla, kuten detaljeilla, mittaviivoilla ja teksteillä. Malliin perustuvaa geometriaa ei saa muuttaa kuin detaljitasolla. Loppudokumenttien luominen aloitetaan päivittämällä suunnittelumallit vastaamaan urakoitsijan tarketietoja. Kun kaikkien suunnittelijoiden mallit on päivitetty, suoritetaan törmäystarkastelu ja korjataan ilmenevät ristiriidat. Ristiriidattomiksi todetuista malleista tuotetaan vaadittavat kaksiulotteiset CAD-kuvat sekä julkaisu- ja tulostusasiakirjat. Kaksiulotteisten CAD-kuvien laatimisjärjestys on: Arkkitehtisuunnittelija laatii ensimmäisenä lopulliset pääpiirustukset, jonka jälkeen päivitetään niihin tukeutuvat muiden suunnittelijoiden piirustukset (ks. kohta 2.1). Vaadittujen kaksiulotteisten CADkuvien sekä julkaisu- ja tulostusasiakirjojen laatimisen jälkeen tehdään vaadittavat ifc-muunnokset (ks. kohta 2.2). Viimeisenä luovutusta varten tallennetaan siivottu, ainoastaan rakennuksen toteumatietoja sisältävä suunnitteluohjelman alkuperäistiedosto. Kaikki luovutettavat suunnitelma-asiakirjat tuotetaan mallista.