257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014
258
259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Talousarvion tuloslaskelmaosa sisältää kaikki toiminnan menot ja tulot. Tämä tarkoittaa, että voimassa olevien suositusten mukaisesti sisäiset ostot ja myynnit sekä sisäiset vuokrat sisältyvät tuloslaskelmaosan menoihin ja tuloihin. Toimintatulot ja toimintamenot Kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut toimintatulot talousarviossa 2011 ovat 392,4 milj. euroa ja toimintamenot (ilman valmistusta omaan käyttöön) 1 318,3 milj. euroa. Vuoden 2010 alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintatulot kasvavat 7,5 prosenttia ja toimintamenot (ilman valmistusta omaan käyttöön) 5,3 prosenttia. Toimintatulojen ja -menojen korkeita kasvuprosentteja edellisvuoden talousarvioon nähden selittää osaltaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen irrottaminen sosiaali- ja terveystoimesta. Sisäiset palvelujen ostot näkyvät sosiaali- ja terveystoimen menoina ja suun terveydenhuollon liikelaitoksen tuloina. Kaupungin (ilman liikelaitoksia ja rahastoja) toimintatulot ovat vuoden 2011 talousarviossa 335,4 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2010 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 2,0 prosenttia. Kaupungin toimintamenot (ilman valmistusta omaan käyttöön) nousevat talousarviossa 1 260,8 milj. euroon eli 3,8 prosentilla edellisvuoteen nähden. Toimintakate osoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla, käyttötalouden valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla. Vuoden 2011 talousarvion mukaan koko kaupunkiorganisaation toimintakate on -925,9 milj. euroa. Toimintakate on negatiivinen, koska kaupungin toimintatulot kattavat vain pienen osan toimintamenoista. Näin ollen verotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksilla on merkittävä osuus toiminnan rahoituksessa. Vuoden 2010 alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintakate heikkenee 39,2 milj. euroa eli 4,4 prosenttia. Vuosikate kuvaa kaupungin rahoitustulosta ja se osoittaa mm. riittääkö kaupungin tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuvat menot eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikate on vuoden 2011 talousarviossa 38,2 milj. euroa. Vuoden 2010 alkuperäiseen talousarvioon nähden vuosikate kasvaa 6,2 milj. euroa. Käyttöomaisuuden poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti SAP-budjetoinnin poistolaskentajärjestelmällä. Olemassa olevan käyttöomaisuuden osalta tulevien vuosien poistot on simuloitu käyttöomaisuusjärjestelmästä. Vuonna 2010 valmistuvien investointien sekä taloussuunnitelmavuosien investointien poistovaikutukset perustuvat toimialojen näkemyksiin vuoden 2010 investointien toteumasta sekä taloussuunnitelmaan 2011-2014 esitettyihin investointeihin. Kaupungin ja liikelaitosten poistojen arvioidaan olevan vuonna 2011 yhteensä 67,9 milj. euroa. Kun vuosikatteesta vähennetään poistot ja satunnaiset menot ja lisätään satunnaiset tulot, saadaan tilikaudelle budjetoitujen tulojen ja menojen erotus eli tilikauden tulos, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Vuoden 2011 talousarvion tilikauden tulos on -29,6 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvion tilikauden alijäämä on -29,3 milj. euroa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät tuloksenkäsittelyerät sisältävät rahastojen muutosta osoittavan euromäärän, joka perustuu rahastojen yhteenlaskettuun talousarvion tilikauden tulokseen. Vuonna 2011 rahastot vähenevät 0,3 milj. euroa. Rahastojen yhdistellyt tulos- ja rahoituslaskelma osoittavat rahastojen vaikutukset kaupungin kokonaistalouteen. Liikelaitosten vaikutukset kaupungin talousarvioon Vantaan kaupungin liikelaitoksia vuonna 2011 ovat Vantaan Työterveyshuolto -liikelaitos, Suun terveydenhuollon liikelaitos sekä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Liikelaitoksen talousarviosta päättää kuntalain mukaan liikelaitoksen johtokunta kaupunginvaltuuston päättämien sitovien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden puitteissa. Liikelaitosten talousarviot ovat kaupungin talousarvion erillisiä, itsenäisiä osia. Liikelaitoksista esitetään tulos- ja rahoituslaskelmat sekä investointiosat. Liikelaitokset sisällytetään talousarviossa myös kaupungin tulos- ja rahoituslaskelmaan.
260 Vantaan kaupungin tuloslaskelmaosaan muihin rahoitustuloihin sisältyvät Vantaan Työterveydenhuolto - liikelaitoksen ja Suun terveydenhuollon liikelaitoksen maksamat korvaukset peruspääomasta. Korkotuloihin sisältyvät Vantaan Työterveyshuolto -liikelaitoksen ja Suun terveydenhuollon liikelaitoksen maksamat korot kaupungin myöntämistä lainoista. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Vantaan kuntaosuus 9,6 milj. euroa on budjetoitu talousarviokohdalle 10 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kaupungilta laskuttamat sairaankuljetuksen kustannukset on budjetoitu sosiaali- ja terveystoimeen. Suun terveydenhuollon asiakasmaksutuotot kohdistuvat liikelaitokselle. Lisäksi liikelaitos laskuttaa tuottamistaan palveluista sosiaali- ja terveystoimea osapuolten välisen palvelusopimuksen mukaisesti. Kaupungin tuloslaskelmaosassa esitetään talousarviovuoden 2010 osalta rinnakkain kaupungin ja liikelaitosten talousarvioluvut sekä niiden yhdistellyt talousarvioluvut. Talousarviovuonna 2011 liikelaitosten yhteenlasketut toimintatulot ovat 56,4 milj. euroa ja toimintakulut 54,6 milj. euroa. Verotulot Kaupunki sai verotuloja yhteensä 763,6 milj. euroa ja valtionosuuksia 110,5 milj. euroa vuonna 2009. Verotulot kasvoivat 1,2 prosenttia ja valtionosuudet 4,2 prosenttia vuodesta 2008. Kunnallisverot kasvoivat 4,1 prosenttia talouden taantumasta huolimatta. Keskeisinä tekijöinä olivat kuntaryhmän jako-osuuksien korottaminen verovuosilta 2008 ja 2009, myös kaupungin osuuden kasvu ja siihen liittyvät oikaisut. Kaupungin osuuden taustalla oli muuta maata parempi ansiotulokehitys vuonna 2008. Yhteisöveroja kertyi kolmanneksen edellisvuotta vähemmän, sen sijaan kiinteistöverot kasvoivat 4,2 prosenttia. Vuodelle 2010 kunnallisveroprosentti korotettiin 19,00 prosenttiin. Kaupungille on kertynyt kunnallisveroja tammi-syyskuussa yhteensä 590,7 milj. euroa, 3,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kunnallisverotilitysten arvioidaan koko maassa jäävän vuoden 2009 tasolle veroprosenttien korotuksista huolimatta. Vantaalla kunnallisverotilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 2010 reilun prosentin kunnan jako-osuuden ja veroprosentin noston johdosta. Vantaan osuus kunnallisverosta on noin 4,4 prosenttia vuonna 2010 ja sen arvioidaan edelleen hieman nousevan. Tuleville vuosille arvioidaan keskimäärin noin 4-6 prosentin kunnallisveron kasvua. Kaupunki sai yhteisöveroja 39,2 milj. euroa vuonna 2009 ja vuonna 2010 yhteisöveroja arvioidaan kertyvän noin 48 milj. euroa, kasvua noin 22 prosenttia edellisvuoteen. Vantaa saa noin 3,5 prosenttia kuntien yhteenlasketusta yhteisövero-osuudesta. Kuntien korotettu yhteisövero-osuus on 31,99 prosenttia vuosina 2010 ja 2011 ja laskee voimassa olevan päätöksen mukaisesti 21,99 prosenttiin vuonna 2012. Vuonna 2011 yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 55 milj. euroa, kasvua noin 15 prosenttia valtakunnallisen arvion mukaisesti. Vuodesta 2012 lähtien yhteisövero on arvioitu kuntaryhmän alennetun osuuden pohjalta. Kaupunki sai kiinteistöveroja 53,4 milj. euroa vuonna 2009 ja vuoden 2010 kiinteistöveron maksuunpano on noin 60,5 milj. euroa, kasvua noin 13 prosenttia. Kiinteistöveron kasvu johtuu yleisen kiinteistöveron korotuksesta 0,10 prosenttiyksiköllä 1,00 prosenttiin. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousi 0,32 prosenttiin kiinteistöverolain alarajan nousun johdosta ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti nostettiin lain sallimaan ylärajaan, 2,85 prosenttiin. Kiinteistöveron kasvua hidasti vuonna 2010 rakennusten jälleenhankinta-arvon laskentaperusteisiin tehty noin prosentin muutos alaspäin, minkä seurauksena rakennusten verotusarvot laskivat. Näin ollen vakituisten asuinrakennusten verotusarvo Vantaalla laski uudisrakentamisesta huolimatta. Kaupungin kiinteistöveroprosentit pidetään vuoden 2010 tasolla. Tältä pohjalta arvioidaan kiinteistöverojen kasvavan keskimäärin noin 3 prosenttia vuodessa. Kaupungin arvioidaan saavan vuonna 2011 kunnallisveroja 711 milj. euroa, yhteisöveroja 55 milj. euroa, kiinteistöveroja 62 milj. euroa ja verotuloja yhteensä 828 milj. euroa.
261 Valtionosuudet Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia 110,5 milj. euroa vuonna 2009, ja ministeriöiden (VM, OPM) päätösten mukaan vuonna 2010 kaupunki saa valtionosuuksia 129 milj. euroa. Vuonna 2010 kunnan valtionosuudet muodostuvat valtiovarainministeriön peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Kunnille valtionosuudet maksetaan yhtenä kokonaisuutena kuukausittain. Peruspalvelujen valtionosuus sisältää aiemman valtionosuusjärjestelmän sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen ikäluokkapohjaiset laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja asukaskohtaisen kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet. Näistä kustannuksista vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Peruspalvelujen valtionosuus sisältää yleisen osan ja valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset sisältäen myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Vantaan verotulotasaus oli -59,3 milj. euroa vuonna 2009 ja -62,2 milj. euroa vuonna 2010. Ennakkotiedon mukaan verotulotasaus vuonna 2011 olisi -61,0 milj. euroa. Opetustoimen ns. ylläpitäjäjärjestelmän mukaisista valtionosuuksista, lukiot, ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut, päättää opetusministeriö ja ne maksetaan yhdessä muiden valtionosuuksien kanssa. Vuoden 2010 valtionosuusuudistus oli pääosin tekninen, ns. yhden putken malliin perustuva. Valtionosuuksiin tehtäneen 1,6 prosentin indeksitarkistus vuonna 2011. Kaupungin valtionosuudet määräytyvät ikäryhmittäisestä väestökehityksestä, oppilasmääristä ja erilaisista olosuhdekertoimista. Esi- ja perusopetuksen ikäryhmittäisiin valtionosuuksiin liittyvät kuntien kesken maksettavat kotikuntakorvaukset huomioidaan sivistystoimen käyttötaloudessa. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaustulot ja -menot budjetoidaan sivistystoimen käyttötaloustuloiksi ja -menoiksi. Vastaavasti kotikuntakorvaukset kirjataan kuukausittain sivistystoimen tuloihin ja menoihin ministeriön päätöksen mukaisesti. Kaupungin arvioidaan saavan valtionosuuksia noin 133 milj. euroa vuonna 2011 ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan reilulla kahdella prosentilla tulevina vuosina. Vantaan veroprosentit vuosina 2011-2014: Tuloveroprosentti 19,00 Kiinteistöveroprosentit - yleinen 1,00 - vakituinen asuinrakennus 0,32 - voimalaitos 2,85 - rakentamaton rakennuspaikka 2,50
262 Vantaan kaupungin verorahoitus vuosina 2009-2014 Milj. euroa TP 2009 TA 2010* TA 2011 TS 2012 TS 2013 TA 2014 Verotulot yhteensä 763,6 785,0 828,0 867,0 905,0 942,0 %-muutos 1,2 2,8 5,5 4,7 4,4 4,1 Kunnallisvero 670,9 676,5 711,0 754,0 788,0 821,0 %-muutos 4,1 0,8 5,1 6,0 4,5 4,2 Yhteisövero-osuus 39,2 48,0 55,0 49,0 51,0 53,0 %-muutos -33,2 22,3 14,6-10,9 4,1 3,9 Kiinteistövero 53,4 60,5 62,0 64,0 66,0 68,0 %-muutos 4,2 13,2 2,5 3,2 3,1 3,0 Valtionosuudet yhteensä 110,5 129,0 133,0 136,0 139,0 142,0 %-muutos 4,2 16,7 3,1 2,3 2,2 2,2 Verorahoitus yhteensä 874,1 914,0 961,0 1 003,0 1 044,0 1 084,0 %-muutos 1,6 4,6 5,1 4,4 4,1 3,8 * Verotulojen toteutumisarvio ja valtionosuudet ministeriöiden (VM, OPM) päätösten mukaiset
263 TULOSLASKELMAOSA KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET 1000 Euroa Kaupunki + rahastot TA2011 Liikelaitokset TA2011 Yhteensä TA2011 Myyntitulot 44 615 20 920 65 535 Maksutulot 56 398 4 506 60 904 Tuet ja avustukset 29 978 12 29 990 Muut tulot 42 637 138 42 774 Sisäiset tulot 162 342 30 857 193 199 Tulot yhteensä 335 970 56 433 392 403 Valmistus omaan käyttöön 184 517 0 184 517 Henkilöstömenot -453 559-38 562-492 120 Asiakaspalvelujen ostot -321 173-1 350-322 523 Muiden palvelujen ostot -250 268-3 965-254 233 Sisäisten palvelujen ostot -101 651-1 746-103 397 Materiaalin ostot -54 429-2 460-56 889 Avustukset -93 692 0-93 692 Vuokrat -169 555-5 827-175 382 Muut kulut -3 915-671 -4 587 Menot yhteensä -1 448 242-54 582-1 502 824 Toimintakate -927 755 1 851-925 903 Verotulot 828 000 0 828 000 Valtionosuudet 133 000 0 133 000 Rahoitustulot ja -menot 3 349-221 3 129 Korkotulot muilta 13 410 0 13 410 Korkotulot liikelaitoksilta 170 20 190 Muut rahoitustulot muilta 17 079 0 17 079 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 71 0 71 Korkomenot -27 020-170 -27 190 Muut rahoitusmenot -360-71 -431 Vuosikate 36 595 1 631 38 225 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -66 210-1 646-67 856 Satunnaiset erät Satunnaiset tulot 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 Tilikauden tulos -29 615-16 -29 631 Poistoeron lisäys/vähennys 0 0 0 Varausten lisäys/vähennys 0 0 0 Rahastojen lisäys/vähennys 327 0 327 Tilikauden ylijäämä(alijäämä) -29 289-16 -29 304
264 TULOSLASKELMAOSA KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET 1000 Euroa TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Myyntitulot 67 518 61 926 65 535 65 535 53 070 51 829 54 576 Maksutulot 63 104 57 014 60 904 60 904 62 207 64 257 66 385 Tuet ja avustukset 26 970 33 349 29 990 29 990 33 408 34 370 35 754 Muut tulot 40 355 39 492 42 774 42 774 42 506 48 308 49 961 Sisäiset tulot 181 372 173 153 193 039 193 199 205 415 211 243 217 252 Tulot yhteensä 379 318 364 934 392 243 392 403 396 606 410 007 423 928 Valmistus omaan käyttöön 104 709 109 663 183 957 184 517 167 520 142 880 131 508 Henkilöstömenot -457 728-471 748-491 955-492 120-503 191-511 460-519 614 Asiakaspalvelujen ostot -317 183-294 422-323 323-322 523-319 132-325 466-332 282 Muiden palvelujen ostot -179 024-225 641-252 033-254 233-293 370-295 837-292 642 Sisäisten palvelujen ostot -55 465-48 539-103 397-103 397-47 341-23 914-24 214 Materiaalin ostot -44 316-51 884-57 077-56 889-56 621-55 776-55 172 Avustukset -82 015-94 030-93 427-93 692-95 085-96 755-98 573 Vuokrat -167 314-171 598-174 932-175 382-177 914-181 013-184 162 Muut menot -1 764-3 484-4 702-4 587-6 489-6 762-6 598 Menot yhteensä -1 304 808-1 361 345-1 500 847-1 502 824-1 499 145-1 496 982-1 513 256 Toimintakate -820 781-886 748-924 646-925 903-935 019-944 095-957 820 Verotulot 763 622 784 000 825 000 828 000 867 000 905 000 942 000 Valtionosuudet 110 512 130 000 133 000 133 000 136 000 139 000 142 000 Rahoitustulot ja -menot 3 772 4 786 2 901 3 129-11 292-19 322-29 812 Korkotulot muilta 2 208 13 417 13 410 13 410 13 415 13 420 13 420 Korkotulot liikelaitoksilta 9 389 61 31 190 190 190 190 Muut rahoitustulot muilta 17 611 16 890 17 079 17 079 9 153 9 158 9 168 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 2 247 3 3 71 71 71 71 Korkomenot -24 804-25 261-27 190-27 190-33 690-41 690-52 190 Muut rahoitusmenot -2 878-324 -431-431 -431-471 -471 Vuosikate 57 125 32 037 36 255 38 225 56 689 80 583 96 368 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -71 543-65 436-68 105-67 856-75 084-81 708-91 114 Satunnaiset erät Satunnaiset tulot 0 0 0 0 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -14 418-33 399-31 850-29 631-18 395-1 125 5 254 Poistoeron lisäys/vähennys 0 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys/vähennys 0 0 0 0 0 0 0 Rahastojen lisäys/vähennys 21 233 327 327 280 311 347 Tilikauden ylijäämä(alijäämä) -14 397-33 166-31 523-29 304-18 114-814 5 601