Vuosiraportti 2013 1
2 Helsingin Vinkin Katuklinikan väkeä: kuvassa vasemmalta lääkäri Maarit Rauhala, lähivertaistoimija Päivi Kosunen, projektisuunnittelija Liisa Osolanus, lähivertaistoimija Petteri Vuorio ja tuntityöntekijä JP Pääskysaari. (Kuva: Jarkko Partanen)
Sisällys A-klinikkasäätiö 2013 lyhyesti Puheenjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiö Asiakkaat Palvelut Toimintayksikköjen kuvaukset Hämeen palvelualue Itä-Suomen palvelualue Järvenpään sosiaalisairaala Länsi-Suomen palvelualue Pirkanmaan palvelualue Uudenmaan palvelualue Kehittäminen ja tutkimus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot 2013 Toimintakertomus Tilinpäätös 4 6 7 8 14 17 17 20 23 26 28 31 33 36 38 41 50 56 63 3
A-klinikkasäätiö 2013 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 TOIMINTA-AJATUS A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. TOIMINNAN SISÄLTÖ A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ihmisarvon kunnioittaminen luottamuksellisuus suvaitsevaisuus vastuullisuus TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN 2013 (suluissa tiedot vuodelta 2012) Tuotot (milj. euroa) Henkilöstön määrä Palvelualueet 38,6 (37,3) 655 (633) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 6,3 (6,5) 83 (94) (ilman projekteja) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,3 (2,2) 34 (33) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,1 (1,0) 11 (11) Palvelutuotanto 1,3 (1,1) 11 (11) Yhteensä 49,6 (48,1) 794 (782) A-KLINIKKASÄÄTIÖN PALVELUTUOTANTO 2013 Avohoitopalvelut: 21 400 asiakasta 276 000 asiointikertaa Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt): 5 700 asiakasta 80 700 hoitovuorokautta Asumispalvelut: 290 asiakasta (palveluasuminen) 208 asiakasta (tukiasuminen) 4
Kuvatoimisto Vastavalo 5
Puheenjohtajan katsaus Vuoden 2013 jännityskertomus oli se, millaisen muodon valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus eli sote-uudistus lopulta saa. Ratkaisu tuli vuoden 2014 puolella: maa jaetaan viiteen suuralueeseen, jotka vastaavat jatkossa niin perus- kuin erityistason palveluiden järjestämisestä. Mallin vastaanotto on ollut pääosin myönteinen, mutta samalla on korostettu, että varsinainen rakennustyö on vasta alussa. Siinä prosessissa myös A-klinikkasäätiön on oltava aktiivisesti mukana. Hankintalakia uudistetaan EU-päätösten myötä. Järjestöjen olisi hyvä koota voimansa niin, että ainakin nykykäytännön pahimmat puutteet saataisiin korjattua ja pitkäjännitteiselle kehittämistyölle syntyisi paremmat edellytykset. Asetelmat, joissa A-klinikkasäätiö sitoutuu ylläpitämään tietyn palveluvalikon mutta kunta ei sitä käytä, täytyisi saada purettua tai ainakin tasapainotettua niin, että taloudelliset vastuut jakaantuisivat kummallekin osapuolelle. Kolmas isompi toimintaympäristön muutos liittyy Raha-automaattiyhdistyksen avustustoimintaan. Vuoden 2013 lopulla tulleet RAY:n rahoituspäätökset olivat A-klinikkasäätiölle pettymys. Yhden vuoden perusteella ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä, mutta olisi huolehdittava siitä, että hankkeiden valmistelu on viritetty niin, että aiempi hyvä menestys on mahdollinen myös tulevaisuudessa. Menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii organisaatiolta ripeää reagointia ja omien toimintatapojen jatkuvaa arviointia. A-klinikkasäätiö on alallaan iso toimija ja suuret laivat tapaavat kääntyä hitaasti. Toisaalta koko antaa skaalaedun: kaikki ei ole yhden kortin varassa, mikä tarjoaa mahdollisuuden uusien avausten rohkeisiin kokeiluihin ja pitkäjännitteiseen kehitystyöhön ilman välitöntä tuotto-odotusten täyttymistä. Vuosi 2013 oli ensimmäinen, jolloin A-klinikkasäätiön palvelurakenneuudistus oli toiminnassa kokonaisuudessaan. Uudistus on tärkeä säätiön toiminnan virtaviivaistamiseksi. Vuosiraportti kertoo, että palvelualueet ovat saaneet toimintansa hyvin käyntiin, vaikka taloustilanne alueilla on ollut haastava. Myös työ säätiön strategian jalkauttamisessa ja eteenpäinviennissä on ollut erinomaista. Julkinen talous on säästökuurilla. Tiukassa taloustilanteessa työn vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää. Päihdekuntoutuksessa, jossa asiakkaiden retkahdukset ja pitkäkestoiset ongelmakierteet ovat tavallisia, se ei ole ihan helppoa. A-klinikkasäätiön hallitus käsitteli teemaa kesäseminaarissaan. Norjalainen tutkija Grethe Lauritzen osoitti, että pitkäkestoisen asiakasseurannan avulla myös päihdepalveluiden vaikuttavuudesta on mahdollista saada vahvaa tutkimusnäyttöä. SHQS-laatujärjestelmän käyttöönotolla A-klinikkasäätiö pyrkii vahvistamaan vaikuttavuuden osoittamista palveluiden tilaajille. Päihdetilanteessa myönteistä oli alkoholin kulutuksen hienoisen laskun jatkuminen ja nuorten humalajuomisen väheneminen. Huumeiden kohdalla huolta herättivät kannabiksen kotikasvatus, muuntohuumeet ja alkoholin, huumeiden ja lääkeaineiden sekakäyttö. Useita eri päihteitä käyttävien moniongelmaisten nuorten ja nuorten aikuisten osuus A-klinikkasäätiön hoitopalvelujen asiakaskunnassa kasvoi. Henkilökohtaista pärjäämistä ja itsekontrollia korostavassa maailmassa päihdeongelmien kietoutuminen muihin sosiaalisiin ongelmiin saattaa korostua. A-klinikkasäätiön tehtävänä on tarjota palvelujaan useinkin juuri kaikkein vaikeimmin ongelmaisille asiakasryhmille. Työn keskeiset lähtökohdat määrittävät säätiön arvot: ihmisarvon kunnioittaminen, luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. Pekka Hakkarainen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja 6
Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jolloin A-klinikkasäätiön palvelualueet toimivat hallituksen strategian määrittelemällä tavalla. Samalla laadullinen kehittämistyö jatkui. Koko esimiesporrasta koskenut johtamisen erikoisammattitutkintokoulutus jatkui suunnitelmien mukaan. Koulutukseen liittyvien lopputöiden valmistelu aloitettiin, ja tämä prosessi liitettiin toiseen suuritöiseen kehittämistyöhön, A-klinikkasäätiön kaikki toiminnot käsittävään SHQS-laatuhankkeeseen. Molemmat etenivät toisiaan tukien ja suotuisasti. Samalla käynnistettiin säätiön asiakastietojärjestelmän uudistaminen: tavoitteena oli saada uusi ja aikaisempaa toimivampi asiakastietojärjestelmä käyttöön keväällä 2014. Mittavia kehittämishankkeita on ollut runsaasti ja tahti on ollut kova, joten henkilöstön jaksamiseen oli syytä kiinnittää erityistä huomiota. Keskustoimiston ja palvelualueiden yhteistyönä valmisteltiin koko henkilöstöä koskevat varhaisen välittämisen malliohjeet erilaisten työyhteisökysymysten käsittelyyn sekä ikäohjelma, jossa pyritään edistämään kaiken ikäisten työntekijöiden osaamista ja jaksamista. A-klinikkasäätiön päihdeohjelma päivitettiin aikaisempaa toimivammaksi. Henkilöstöhallinto tuotti yhteistyössä Eläke-Fennian asiantuntijoiden kanssa työkykyä ylläpitävää ohjelmaa, jota käynnistettiin kaikilla palvelualueilla. Henkilöstön työhyvinvointia seurattiin Työterveyslaitoksen Parempi työyhteisö -mittauksella keväällä 2013. Kyselyyn vastattiin yllättävän kattavasti, ja tulosten perusteella henkilöstön työhyvinvointi oli paremmalla tasolla kuin vertailuna käytetyissä suomalaisissa työyhteisöissä keskimäärin. Erot yksiköiden välillä olivat kuitenkin suuria, joten tuloksia tarkasteltiin alueittain ja yksiköittäin. Työnjakoa ja työn organisointia kehitettiin sekä alueilla että keskustoimistossa. Työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan yhdistämisen valmistelu aloitettiin henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitulla tavalla, ja asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuutta alettiin seurata systemaattisesti kaikissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä. Vuonna 2013 tuotettiin kokonaan uuden tyyppinen henkilöstöraportti, joka on osa tätä vuosikertomusta. Henkilöstön jaksamisesta on syytä huolehtia jatkossakin. Kuntien säästöpaineiden kasvaessa säätiön hoito- ja kuntoutusvastuulle ovat jäämässä kaikkein vaikeimmin kuntoutettavat asiakkaat. Vaikka perinteisten alkoholiriippuvaisten A-klinikka-asiakkaiden määrä on edelleen jonkin verran vähentynyt, tilalle on tullut kasvava määrä noin kolmekymppisiä useiden päihteiden ongelmakäyttäjiä ja vaikeasti huumeriippuvaisia asiakkaita. Erityisesti korvaushoitoon ja terveysneuvontaan turvautuvien asiakkaiden määrä oli kasvussa. Laitoskuntoutuksessa korostuivat suhteellisen lyhyet vieroitusvaiheen hoidot. Naisia oli edelleen noin kolmannes kaikista asiakkaista, mutta nuorten naisten osuus huumeiden käyttäjien hoidossa, laitosvieroituksessa ja palveluasumisen piirissä on tuntuvasti lisääntynyt. Varsinaista laitoskuntoutusta kunnissa käytetään edelleen säästeliäästi, samoin perhehoitoa ja odottavien äitien kuntoutusta. Vaativimman ja huono-osaisimman asiakasryhmän hoito ja kuntoutus näyttää olevan A-klinikkasäätiön päihdehuoltotyön pysyvää ydintä yhä tiukemmin kilpailutetussa palvelujärjestelmässä. Säätiön toiminta tavoittaa kaksi viidestä erityispalveluita käyttävästä asiakkaasta, joten A-klinikkasäätiön sosiaali- ja terveyspoliittinen merkitys on huomattava. Yhteistyötä tehtiin yli sadan kunnan kanssa. Lisäksi yhteistyö muiden järjestöjen kanssa vakiintui ja vahvistui. Toimintaympäristön muutokset johtivat järjestöyhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen, päihdealan viestintäyhteistyön kehittämiseen ja teemoittaiseen koordinointiin, yhteiseen näkemykseen päihde- ja mielenterveystyön järjestölähtöisen tutkimusyhteistyön tarpeesta sekä yhteistyöhön erilaisten verkkopalveluiden kehittämisessä. Samalla jatkettiin järjestöjen keskinäistä yhteistyötä toiminnan vaikutusten arviointivälineiden kehittämiseksi ja arviointitoiminnan vakiinnuttamiseksi. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja 7
A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio. A-klinikkasäätiö määrittelee säännöissään toimintansa tarkoitukseksi ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat säätiölaki, A-klinikkasäätiön säännöt, johtosääntö ja taloussääntö. Valtuuskunta Valtuuskunta on ylin A-klinikkasäätiön toimintaa valvova elin. Sen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintapaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunnan tärkeimmät tehtävät ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtuuskunta valitsee A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä määrittää näiden palkkiot. Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimii toimikaudella 2013 2016 Aarne Kinnunen (apulaisosastopäällikkö, oikeusministeriö) ja varapuheenjohtajina Tomi Lintonen (tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö) ja Outi Ruishalme (johtaja, Suomen Mielenterveysseura). Hallitus A-klinikkasäätiön hallituksen tehtävänä on johtaa ja seurata A-klinikkasäätiön tarkoituksen toteutumista. Hallituksen tärkeimpiä vuosittaisia tehtäviä ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu valtuuskunnan vahvistettavaksi. Hallitus vahvistaa A-klinikkasäätiön strategian ja valvoo sen toteutumista. A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimi toimikaudella 2012 2013 Pekka Hakkarainen (osastojohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja varapuheenjohtajana Sakari Laari (sosiaalineuvos, Kouvolan kaupunki). Hallituksen esittelijänä oli toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Hallituksen päätöksiä olivat sääntömääräisten asioiden lisäksi muun muassa Mediatri-tietojärjestelmän hankinta uudeksi asiakastietojärjestelmäksi Helsingin nuorisoaseman liikkeenluovutus Helsingin kaupungille 1.1.2014 alkaen SHQS-laatujärjestelmän hankinta (sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service) A-klinikkasäätiön strategian väliarvioinnin hyväksyminen keskustoimiston muutto Hakaniemestä Länsi-Pasilaan Johtoryhmä Toimitusjohtaja on nimennyt päätöksenteon tueksi A-klinikkasäätiön johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluvat Järvenpään sosiaalisairaalan palvelujohtaja, palvelualueiden aluejohtajat ja keskustoimistosta hallintojohtaja, talousjohtaja, kehittämisjohtaja, johtava ylilääkäri ja viestintäpäällikkö. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Johtoryhmän päätöksiä ja linjauksia olivat muun muassa päätös uusista hanke-ehdotuksista sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen integrointi ja tuotteistaminen taloussääntöä täydentävien ohjeiden valmistelu liittyminen ereseptin ja KanTa-palvelun käyttäjäksi A-klinikkasäätiön korvaushoitopalvelujen tuotteistaminen päätös hankintojen ja tarjouspyyntöihin vastaamisen prosesseista A-klinikkasäätiön strategisten ydinprosessien nimeäminen uuden työehtosopimuksen valmistelu 8
A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS Toimitusjohtaja Johtoryhmä PALVELUTOIMINTA alueellisen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen palveluyksiköt palveluprosessit kuntayhteistyö KESKUSTOIMISTO valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ehkäisevä työ talous- ja henkilöstöhallinto muut keskitetyt hallintopalvelut, sopimukset ja hankinnat viestintä ja sähköiset palvelut 9
Aino Majava A-klinikkasäätiön johtoryhmä työssään: Hannu Ranta, Ari Saarto, Timo Väisänen ja Olavi Kaukonen. Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. A-klinikkasäätiö antoi lausuntonsa seuraaviin lakiesityksiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin: talousarvioesitys vuodelle 2014 (eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto; päihdepalvelujen tarve, resurssien riittävyys ja mahdollisuudet palvelujen kehittämiseen) säätiölain uudistamistyöryhmän mietintö (oikeusministeriö) alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelu (sosiaalija terveysministeriö) raittiustyölain uudistaminen (sosiaali- ja terveysministeriö) Lisäksi tuotettiin oikeusministeriölle selvitys yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen psykososiaalisen kuntoutuksen järjestämisen ehdoista. A-klinikkasäätiö on jäsenenä Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (Päivyt), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön verkostossa, Raha-automaattiyhdistyksessä, Sosiaalipoliittisessa yhdistyksessä, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Lastensuojelun keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin) sekä SIDe Cluster -verkostoissa. A-klinikkasäätiö on Kriminaalihuollon tukisäätiön, Sovatek-säätiön ja Takuu-Säätiön perustajayhteisö. A-klinikkasäätiö tuottaa rahapeliongelmaisia ja heidän läheisiään palvelevaa Peluuri-palvelua yhdessä Sininauhaliiton kanssa. A-klinikkasäätiö on myös Helsingin Kaisaniemessä toimivan Peliklinikan hankekumppani. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC), ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions), Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja), ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs European Network) ja ENCARE-verkostossa (European network for children affected by risky environments within family). A-klinikkasäätiön yhteistyökumppaneita ovat myös muun muassa European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International ja Nordens Välfärdscenter (NVC). Toimitusjohtaja Olavi Kaukonen toimii hallituksen jäsenenä Takuu-Säätiössä, Sovatek-säätiössä ja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisessa säätiössä. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Olavi Kaukosen kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän asiantuntijajäseneksi (2010 2015). 10
A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2013 verkostoissaan muun muassa päihde- ja mielenterveystyön kehittämisohjelman (Mieli 09) täytäntöönpanon seurantaan alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen alkoholilain kokonaisuudistuksen valmisteluun järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdejärjestöjen kehittämis- ja tutkimusverkostojen rakentamiseen terveyden edistämiseen tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen järjestölähtöisen tutkimustoiminnan edistämiseen opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön puolustusvoimien mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittelyyn ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen työelämän päihderiskien hallintaan maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen vertaistuen edistämiseen sekä vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistamiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen kuntoilijoiden dopingaineiden käytön vähentämiseen sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisen SADe-ohjelman toteuttamiseen Henna Vuorento Auli Saukkonen Auli Saukkonen 1 2 3 1. Keskustoimisto muutti syksyllä Helsingin Hakaniemestä Länsi-Pasilaan. Viestintäpäällikkö Aino Majava muuttopuuhissa. 2. Projektitutkija Jukka Ahonen A-klinikkasäätiön vuosijuhlassa. 3. Tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä jaettiin 2013 neljälle A-klinikkasäätiön työntekijälle. Mitalin saivat Pirkanmaan palvelualueelta eläkkeelle jääneet yksikköjohtajat Helena Simula (vas.) ja Marja-Leena Majanmaa (oik.) sekä sairaanhoitaja Eija-Riitta Nurttila Järvenpään sosiaalisairaalasta (keskellä). Mitalin sai myös siivooja Teija Nieminen Itä-Suomen palvelualueelta. 11
VALTUUSKUNTA 2013 2016 Varsinainen jäsen Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Professori Hannu Alho Professori Georg Borgström Laatupäällikkö Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Kotimaanavun suunnittelija Anita Hartikka Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä Psykososiaalisten palvelujen johtaja Niina Helminen Perusturvajohtaja Päivi Hiltunen Johtaja Maritta Iso-Aho Sosiaalineuvos Jukka Kailio Apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen (pj.) Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Johtaja Jyrki Koskela Sosiaalineuvos Sakari Laari Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen (1. vpj.) Hallinto- ja talousjohtaja Tapio Lyömiö Perusturvajohtaja Päivi Mattila Kriisikeskusjohtaja Outi Ruishalme (2. vpj.) Erikoistutkija Samuli Saarni Ylilääkäri Jan Schugk Professori Kaija Seppä Diakoniajohtaja Seppo Sulkko Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Kehittämispäällikkö Maarit Suomela Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen Strategiapäällikkö Ritva Varamäki Erityisasiantuntija Ellen Vogt Henkilökohtainen varajäsen Kari Vuorinen Leea Muhonen ei nimettyä varajäsentä Marja Dahl Christoffer Tigerstedt Outi Mustonen Sanna Haakanen Maria Närhinen Merja Salmi Erkki Pakola Marja-Leena Nousiainen Jukka-Pekka Takala Päivi Heimonen Mikko Kettunen Minna Laakso Hannu Silvennoinen Elianne Riska Matti Tuusa Merja Niemelä Susanna Winter Tinja Lääveri Matti Rautalahti Kalle Jokelainen Mari Tuomainen Eero Pirttijärvi Jussi Lehto Lotta Heiskanen Kaarina Tamminiemi Jaana Viemerö HALLITUS 2012 2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen (pj.) Laatupäällikkö Riitta Flinck Johtaja Maritta Iso-Aho Sosiaalineuvos Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Oikeusneuvos Jarmo Littunen Kehittämispäällikkö Airi Partanen Toiminnanjohtaja Timo Peltovuori Professori Kaija Seppä Henkilöstön edustaja (ei äänivaltaa) Virpi Lecklin TILINTARKASTAJAT 2013 KHT, KTM Johanna Hilden varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen KHT, KTM Kaija Tuominen varatilintarkastajanaan KHT, KTM Camilla Viherlaakso 12
A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT Alko Oy Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti VAK ry (Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry) Väestöliitto ry Keväällä 2014 käyttöön otettua asiakas- ja potilastietojärjestelmä Mediatria opiskeltiin vuoden aikana ahkerasti. Klaus Olsen 13
Asiakkaat Avopalvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä kohdattiin vuonna 2013 kaikkiaan noin 27 600 päihdeongelmaista tai heidän läheistään. Heistä avohoitopalveluissa asioi 21 400. Avohoitopalvelujen asiakasmäärä pysyi vuoden 2012 tasolla. Asiointikertoja avohoitopalveluissa kertyi 276 000, jossa oli kasvua kahdeksan prosenttia. A-klinikoiden asiakasmäärä laski neljä prosenttia ja asiointikertojen määrä nousi prosentin edellisvuodesta. Asiakkaita A-klinikoilla oli 10 600. Heistä kolmasosa oli toimintavuonna palveluun tulleita uusia asiakkaita. Yli 60- ja alle 30-vuotiaiden sekä naisten osuus pysyi vuoden 2012 tasolla. Lähes 60 prosenttia hakeutui hoitoon oma-aloitteisesti ja kaksi kolmasosaa ilmoitti hoitoon tulon syyksi alkoholinkäytön. Asiakkaista noin neljännes oli työssäkäyviä. Lähes 40 prosenttia A-klinikka-asiakkaiden hoitotapahtumista oli sovittuja yksilötapaamisia ja neljännes ilman ajanvarausta tapahtuneita päivystyskäyntejä. Ryhmätapaamisten määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Nuorisoasemat tarjoavat palveluja sekä nuorille että heidän läheisilleen. Lähes kaksi kolmannesta nuorisoaseman asiakkaista oli uusia toimintavuonna palveluun tulleita asiakkaita. Nuorten asiakkaiden määrä laski nuorisoasemilla 9 prosenttia. 16 17-vuotiaiden määrä puolittui edellisvuoteen verrattuna ja 20 21-vuotiaiden ikäluokkaan kuuluvien määrä kasvoi jonkin verran. Nuorten hoitoon tulon suurin yksittäinen ensisijainen syy oli huumeidenkäyttö. Alkoholin osuus hoitoon tulon syynä laski viisi prosenttiyksikköä. Nuorista asiakkaista neljännes oli työttömiä. Korvaushoidon (K-klinikat) asiakkaiden määrä nousi toimintavuonna yhdeksän prosenttia ja asiointikertojen määrä 36 prosenttia. Asiakasmäärät nousivat melkein kaikissa korvaushoitoyksiköissä. Neljännes korvaushoitoasiakkaista oli uusia. Naisten osuus asiakkaista kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Yli puolet korvaushoitoasiakkaista kuului ikäluokkaan 30 39-vuotiaat. Huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen terveysneuvontapisteiden ja matalan kynnyksen palvelujen asiakasmäärä nousi neljä prosenttia mutta käyntien määrä laski neljä prosenttia. Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden suurimman ikäryhmän muodostivat 30 35-vuotiaat. Päiväkeskustoiminnan asiakas- ja käyntimäärät olivat edellisvuoden tasolla. Laitospalvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä laitoshoidon asiakkaita oli vuonna 2013 noin 5 700. Määrä laski vuodesta 2012 kaksi prosenttia. Hoitovuorokausia kertyi 80 700. Määrä laski yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Hoitojaksojen määrä laski prosentin. Kuntouttavia laitosmuotoisia palveluja siirrettiin palveluasumiseen. Vuoden aikana avattiin kaksi uutta palveluasumisen yksikköä ja yksi uusi selviämishoitoyksikkö. Katkaisu- ja selviämishoitoyksiköiden asiakkaiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Asiakasmäärät vähenivät lähes kaikissa yksiköissä, mutta Turun selviämishoitoyksikön avaaminen tasoitti asiakasmäärätilastot. Hoitovuorokausien määrä laski neljä prosenttia. Naisten ja alle 30-vuotiaiden osuus laski prosenttiyksikön. Yli 60-vuotiaiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla, joskin yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä oli 14 prosentin kasvu. Katkaisu- ja selviämishoitoyksiköiden asiakkaista 9 prosenttia oli asunnottomia ja 14 prosenttia työssäkäyviä. Asiakkaista uusia oli lähes puolet. Kuntoutusyksiköiden asiakasmäärä laski 40 ja hoitovuorokaudet 20 prosenttia toimintavuonna. Eniten laskuun vaikutti kahden yksikön siirtyminen palveluasumisen tilastoon. Alle 30-vuotiaiden osuus kuntoutusyksiköiden asiakaskunnasta putosi kymmeneen prosenttiin. Naisten osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Hieman yli puolet asiakkaista oli uusia. Järvenpään sosiaalisairaalan asiakas- ja hoitopäivien määrässä sen sijaan oli pientä kasvua. Alle 30-vuotiaiden osuus sosiaalisairaalan kaikista potilaista kasvoi yli 40 prosenttiin. Lastensuojeluyksiköissä asiakasmäärä aleni hieman. Tyttöjen suhteellinen osuus nuorista laski jonkin verran. Hoitojaksojen määrä laski 20 ja hoitovuorokausien 12 prosenttia. Kiireelliset sijoitukset vähenivät kolmanneksella. Huostaanotettujen määrä oli 18 prosenttia edellisvuotta suurempi. Asumispalvelut Palveluasumisen asiakasmäärä kasvoi 70 prosenttia. Kasvua selittää kahden uuden palveluasumisen yksikön avaaminen (Salon Hillerinkujan palveluasumisyksikkö ja Pyhtään Valkama-yhteisö) ja kahden yksikön siirtäminen kuntoutusyksiköiden tilastosta palveluasumisen tilastoihin (Salon Louhela-yhteisö ja Anjalansalon yhteisökoti). Asumisvuorokausia oli seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Uusien asiakkaiden osuus oli lähes 60 prosenttia. 14
Asiakkaiden sukupuoli (%) Palveluasuminen Stopparit Järvenpään sosiaalisairaala Katkaisu- ja selviämishoito Päivätoiminta Matala kynnys ja terveysneuvonta Korvaushoito Nuorisoasemat (nuoret) A-klinikat Asiakkaiden hoitoon ohjautuminen (%) Asiakkaat ikäryhmittäin (%) 15
Asiakkaiden työtilanne (%) A-klinikka-asiakkaat ikäryhmittäin 2005-2013 (%) Asiakasmääriä A-klinikkasäätiön yksiköissä 2005-2013 14000 12000 10000 8000 terveysneuvonta 6000 4000 2000 0 16
Palvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköt tarjoavat asiantuntija-apua erilaisissa päihde- ja riippuvuusongelmissa. Tavoitteena on vähentää ongelmallista riippuvuuskäyttäytymistä ja siitä aiheutuvaa haittaa ja kärsimystä. Keskeiset palveluiden tuottamiseen liittyvät koko A-klinikkasäätiötä koskevat muutokset vuonna 2013 olivat päätös siirtyä uuteen Mediatri-potilas- ja asiakasjärjestelmään 1.4.2014 alkaen sekä palveluprosessien kehittäminen osana A-klinikkasäätiön laatuhanketta ja hallintorakenteiden kehittämistyötä. Henkilökohtaisesti kasvokkain tapahtuvia palveluita täydentämään tai osittain korvaamaan otetaan käyttöön uutta viestintäteknologiaa hyödyntäviä palveluita. A-klinikkasäätiön strategian mukainen sähköisten palveluiden kehittäminen on edennyt suunnitelmien mukaan konkretisoituen vuoden 2014 aikana. Hoitolinjaukset A-klinikkasäätiön palveluyksiköissä perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun tai kokemusperäiseen tietoon. Hoito ja kuntoutus rakentuvat henkilöstön monipuolisen ammattitaustan ja -taidon varaan. Asiakastyö perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, monitieteellisyyteen ja monipuolisesti koulutetun työryhmän joustavaan yhteistyöhön. Eri ammattiryhmien osaaminen ja eri tieteenalojen tieto tukevat toinen toisiaan ja takaavat asiakkaalle laadukkaan palvelun. A-klinikkasäätiön palvelukokonaisuus sisältää laajan kirjon erilaisia palveluja. Ne ovat tällä hetkellä jatkuvassa muutoksessa, mitä selittävät osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja muut valtakunnalliset linjaukset, kuten kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma. Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman mukaisesti A-klinikkasäätiön yksiköissä on lisätty yhteistyötä mielenterveyssektorin ja psykiatristen palveluiden kanssa. Konsultointi on lisääntynyt, ja asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi sekä siihen liittyvä ohjaus ja yhteistyö ovat nousseet yhä keskeisemmälle sijalle. Päihdehuollon erityispalveluita on suunnattu vaativampien ja moniongelmaisten asiakkaiden palveluihin ja niiden kehittämiseen. Asiakaskunnan palvelutarpeet ovat muutoksessa. Erityisesti moniongelmaisten ja monia päihteitä käyttävien nuorten ja nuorten aikuisten osuus on kasvanut A-klinikkasäätiön hoitopalveluissa. He tarvitsevat useammanlaista apua ja enemmän työntekijöiden aikaa ja verkostoyhteistyötä. Vaativampien asiakkaiden hoito on muuttanut palveluita. Muutokset näkyvät erityisryhmien palveluiden, matalan kynnyksen palveluiden sekä eri tavoin jalkautuvan toiminnan kehittämisenä ja lisääntymisenä. Näkyvissä on myös vertaistoiminnan ja asiakaskunnan osallistumisen lisääntyminen palveluiden sisällä ja rinnalla. Myös kunnissa tehdyt linjaukset ovat jo muuttaneet A-klinikkasäätiön yksiköiden asiakaskuntaa ja palveluja. Taustalla ovat sote-uudistukseen varautumisen lisäksi ennen kaikkea kiristyneen kuntatalouden tuomat säästöpaineet. Vaikeana jatkuva taloustilanne ja kuntien muuttuneet käytännöt ovat johtaneet siihen, että palvelujen ostamista on vähennetty vuoden 2013 aikana. Ostopalveluja on myös uudelleenarvioitu laajassa mitassa ja asiakasohjausta tiukennettu. Kilpailutukset ovat koskettaneet yhä useampaa A-klinikkasäätiön palvelualuetta ja tuotettua palvelua. A-klinikkasäätiön palvelutuotannossa haasteeksi on muodostunut joustavien, laadukkaiden ja yksilöllisten palveluiden tuottaminen. Erityinen huoli kohdistuu edelleen yhä useamman avun tarvitsijan jäämiseen hoidon ulkopuolelle. Tämä koskee erityisesti työelämän ulkopuolella olevia nuoria ja seniorikansalaisia. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2013 hoito- ja kuntoutuspalveluille asettamansa vuositavoitteet lähes kaikissa toimintayksiköissään. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet osin ylittyivät, kun taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osittain saavuttamatta. Vuosittain toteutuvat palvelusuoritteet ja niiden ennakkoresursointi eivät ole olleet tasapainossa kaikissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä, jolloin A-klinikkasäätiö on joutunut sopeuttamaan toimintaansa. TOIMINTAYKSIKKÖJEN KUVAUKSET Avohoito A-klinikka on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös päihteiden käytöstä aiheutuneita vieroitusoireita. Jos paikkakunnalla ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdepalveluja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasema on suunnattu nuorille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä tukea erilaisiin nuoruuden kehitysvaiheiden haasteisiin. Terveysneuvontapiste tarjoaa sosiaali- ja terveyden- 17
huoltopalveluita huumeita piikittämällä käyttäville. Terveysneuvontapisteistä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Pistämällä tarttuvien virustautien ehkäisemiseksi tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta hiv- ja hepatiittitesteihin ja hepatiittirokotuksiin. Moni tarvitsee myös apua arkisten asioiden hoitamiseen. Korvaushoitoklinikka (K-klinikka) on opioidiriippuvaisten avohoitoyksiköitä, joissa toteutetaan pitkäkestoista lääkehoitoa ja asiakkaan tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Hoidon tarve arvioidaan huolellisesti ennen varsinaisen korvaushoidon aloittamista. Päivä- ja toimintakeskus tarjoaa tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. Laitoshoito Selviämisasema tarjoaa päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja päihtymystilasta selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun asiakkaan selviydyttyä päihtymyksestä. Katkaisuhoitoasema on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- tai sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Kuntoutusyksikkö ja hoitoyhteisö on tarkoitettu pitempiaikaiseen kuntoutumiseen, joka alkaa elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Joissain yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete. Lastensuojelun piiriin kuuluva nuorten laitoshoito perustuu A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Siinä pysähdytään oman tilanteen selvittämiseen, harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja yhteisesti sovitut säännöt, jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkehoito toteutetaan hoitavan lääkärin ohjauksessa. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito- ja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. Hoitoon hakeutuu myös jonkin verran itsemaksavia asiakkaita. Asumispalvelut Tukiasunto on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esimerkiksi A-klinikkaan. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin taitoihin ja kykyihin. Palveluasuminen liittyy usein kuntoutusyksikön toimintaan. Asunnot on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemus- ja hoitopalveluja. Ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin, on järjestetty erityisasumista, jossa tarjotaan asunto, ravitsemuspalvelu, perushoito, tuki ja valvonta. Kuvassa (yllä) asuinhuone Hillerinkujan palveluasumisyksikössä Salossa. 18
Lääkäri Maarit Rauhala (vas.) ja projektisuunnittelija Liisa Osolanus tekevät töitä Helsingin Vinkin Katuklinikka-hankkeessa. Jarkko Partanen 19
HÄMEEN PALVELUALUE Toiminta-ajatus: Hämeen palvelualue tuottaa Hämeenlinnan ja Lahden seudun kunnille monipuolisia ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön hoito- ja asiantuntijapalveluita. Sopimuskunnat: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Lahti, Heinola, Peruspalvelukeskus Oivan kunnat (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki), Peruspalvelukeskus Aavan kunnat (Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Pukkila, Orimattila ja Sysmä) Väestöpohja: noin 297 000 asukasta Aluejohtaja: Hanna Ahokas Ylilääkäri: - Henkilöstön määrä: 90 Kokonaismenot 2013: 6,2 milj. euroa Palvelukokonaisuus: Hämeenlinna: A-klinikka, katkaisuhoitoyksikkö, terveysneuvontapiste Living room, asumispalvelut (Sotkan asumispalvelukeskus ja tukiasuminen), ehkäisevän päihdetyön yksikkö, Nuorten Selvis Lahti: A-klinikka, K-klinikka, Pitkämäen kuntoutusyksikkö (katkaisuhoito-osasto, kuntoutusosasto, vuokra-asuminen, tukiasuminen), lastensuojeluyksikkö Stoppari Vuosi 2013 oli Hämeen palvelualueen ensimmäinen toimintavuosi. Palvelualueen toiminnan käynnistäminen vaati paljon muutostyötä niin sisäisesti kuin suhteessa sopimuskuntiin. Vuotta leimasivat aktiivinen kehittäminen ja toimintojen yhtenäistäminen. Palveluprosesseja ja niiden kuvaamista kehitettiin kaikissa yksiköissä. Hämeenlinnan seudulla on panostettu pitkään monen toimijan voimin asumispalveluihin, mikä näkyy hyvin vähäisenä asunnottomuutena seudulla. Toimintavuonna Hämeenlinnan kaupunki jatkoi samaa kehitystä satsaten voimakkaasti päihdekuntoutujien asumispalveluihin. Pitkäaikainen haave toteutui, kun Y-säätiön rakennuttama 25-paikkainen Sotkan asumispalvelukeskus valmistui keväällä. Lahden seudulle on keskittynyt paljon syrjäytyneisyyttä monilla indikaattoreilla mitattuna. Kaupungin kireä taloustilanne pakottaa samaan aikaan säästämään palveluista. Asunnottomia on monista korjausyrityksistä huolimatta muuta maata keskimääräistä enemmän. Tilannetta ei helpottanut, että kaupunki päätti Pitkämäen 18-paikkaisen asuntolan alasajosta kevääseen 2013 mennessä, koska tilat eivät täyttäneet nykyisiä vaatimuksia. Sopivien asuntojen löytäminen monille Pitkämäessä pitkään asuneille ja paljon tukea tarvitseville asukkaille oli hyvin haastava projekti. Lahden Pitkämäen kuntoutusyksikön palvelukokonaisuutta kehitettiin asuntolan alasajon myötä. Asuntolan tiloissa tuotetaan tällä hetkellä pienimuotoisesti määräaikaista vuokra-asumista omatoimisille päihdekuntoutu- 1. Mega-yhtye musisoi Pitkämäen kuntoutusyksikön 25-vuotisjuhlissa. 2. Lahden viihdekuoro esiintymisvuorossa. Klaus Olsen Klaus Olsen 1 2 20