Lakiehdotuksen esittely Marja Heikkilä Sosiaalihuoltolain uudistamista koskeva kuulemistilaisuus Helsinki 22.6.2011
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä Työryhmän toimikausi 1.5.2009 31.12.2011 Työryhmän tehtävänä on: 1. Selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve. Selvityksessä tulee ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Selvitystä tehdessään työryhmän tulee olla yhteistyössä terveydenhuoltolain ja kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta annettavan lain valmistelun kanssa. Samoin tulee ottaa huomioon muutokset kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmässä sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen mukaisesti toteutettavat muutokset kunta- ja palvelurakenteeseen.
.työryhmän tehtävä 2. Tehdä edellä mainitun selvityksen pohjalta esitykset keskeisiksi linjauksiksi sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisessa. Linjaukset tulee antaa väliraportin muodossa maaliskuun loppuun 2010 mennessä. 3. Laatia vahvistettujen linjausten pohjalta esitys sosiaalihuollon lainsäädännön sisällön uudistamiseksi.
Työryhmän kokoonpano 1. Sillanaukee, Päivi osastopäällikkö, ylijohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Puheenjohtaja 2. Väärälä, Reijo apulaisosastopäällikkö sosiaali- ja terveysministeriö Varapuheenjohtaja 3. Koivuranta, Eija johtaja sosiaali- ja terveysministeriö Jäsen 4. Ilmonen, Kari johtaja sosiaali- ja terveysministeriö Jäsen 5. Ahonen, Hanna-Leena Erityisasiantuntija Valvira Jäsen 6. Kirmanen, Leena lääninsosiaalitarkastaja, sosiaalih tulosjohtaja Etelä-Suomen lääninhallitus, Helsingin toimipiste Jäsen 7. Komminaho, Alpo sosiaalijohtaja Rauman kaupunki Jäsen 8. Voutilainen, Paavo sosiaalijohtaja Helsingin kaupunki Jäsen 9. Kallunki, Hannu perusturvajohtaja Kuusamon kaupunki Jäsen 10. Näse, Stefan sosiaalijohtaja Pedersören kunta Jäsen 11. Särkelä, Riitta toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ry Jäsen 12. Niemelä, Markku toimitusjohtaja Eteva kuntayhtymä Jäsen 13. Salomaa, Eeva Johtajaylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Jäsen 14. Uotinen, Sami Neuvotteleva lakimies Suomen Kuntaliitto Jäsen 15. Haverinen, Riitta tulosaluejohtaja THL -terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jäsen 16. Mäntysaari, Mikko professori Jyväskylän yliopisto Jäsen
jatkuu 17. Heikkilä, Marja johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Jäsen 18. Mäenpää, Eeva lainsäädäntöneuvos valtiovarainministeriö, kuntaosasto Jäsen 19. Vorma, Helena lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Jäsen 1. Palola, Elina kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sihteeri 2. Kuusisto, Riitta hallitusneuvos sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri 3. Äijö, Kirsti suunnittelija sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri 4. Kauppinen, Sari neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri 5. Vuorinen, Virpi hallitussihteeri sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri 6. Rainakari, Kaisa hallitussihteeri sosiaali- ja terveysministeriö Sihteeri 1. Räty, Tapio Johtava lakimies Helsingin kaupunki Asiantuntija 2. Puro, Markku yhtymäjohtaja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Asiantuntija 3. Sarvimäki, Pirjo neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriö Asiantuntija 4. Kosonen, Maini hallitusneuvos sosiaali- ja terveysministeriö Asiantuntija 5. Kainulainen, Pirjo neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriö Asiantuntija 6. Metso, Juha sosiaali- ja terveysjohtaja Espoon kaupunki Asiantuntija
Väliraportti Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportti julkaistiin kesäkuussa 2010 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportti. STM:n selvityksiä 19:2010 Raportin sisältö 1. Yleiset periaatteet 2. Linjaukset 3. Lainsäädännön uudistamisen kokonaisuus
Yleiset periaatteet I Yhdenvertaisuuden periaate tarkoituksena on varmistaa henkilöiden yhdenvertainen kohtelu mutta tarvittaessa myös positiivinen erityiskohtelu Julkisen vastuun periaate tarkoituksena on määrittää yksilön ja julkisten toimijoiden vastuunjakoa sekä arvioida, toteutuvatko yksilöiden perusoikeudet nykyisellä/tulevalla sääntelyllä Universaalisuuden periaate palvelujärjestelmä tulisi jatkossakin rakentaa siten, että se on yhtäläisesti avoin kaikille palveluja tarvitseville Sosiaalisen vastuun periaate sosiaaliset näkökohdat huomioitava kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa, ei pelkästään sosiaalihuollon sektorilla
Yleiset periaatteet II Ennaltaehkäisyn periaate sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyössä edistävä ja ehkäisevä toiminta tulee tehdä näkyväksi sekä rakenteissa että toiminnassa Normaalisuuden periaate erilaisista lähtökohdista riippumatta kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus olla ja toimia osana yhteisöä ja yhteisön tulee huomioida ja hyväksyä erilaisuudesta aiheutuvat tarpeet lähtökohtaisesti osana normaaleja toimintoja Kokonaisvaltaisuuden periaate tulevassa lainsäädännön uudistuksessa tulee täsmentää koko asiakaspalvelujärjestelmän vastuuta asiakkaasta sekä asettaa täsmällisempiä vaatimuksia asiakaspalvelu-prosessien laadulle
Keskeiset linjaukset I Sosiaalinen kestävyys sosiaalihuollon kehittäminen investointi yhteiskunnan hyväksi jokaisella oikeus aktiiviseen ja omatoimiseen kansalaisuuteen tavoitteeksi kestävä, tehokas ja vaikuttava sosiaalihuolto Hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen painopiste korjaavasta ehkäisevään uusia toimintatapoja ongelmien ehkäisyyn ja niiden kroonistumisen torjuntaan Palvelujen saatavuus palvelujen joustavuus ja avoimuus matala kynnys
Keskeiset linjaukset II Heikoimpien asema palvelu-/hoivatakuu heikoimmassa asemassa olevia tuettava vaikuttavimmilla ja tehokkaimmilla keinoilla Apu arjen omassa ympäristössä irti laitoskeskeisyydestä tuki ja palvelut ihmisen omaan arkiympäristöön Palveluiden laatu ja asiakkaan asema ja oikeudet yksilön oikeusturvan vahvistaminen valvontaviranomaisten aseman selkiyttäminen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Kilpailukulttuurista aitoon yhteistyöhön kunnan, yksityisen yritystoiminnan ja järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Keskeiset linjaukset III Joustava monialainen yhteistoiminta sosiaalihuollon yhteistyötä muiden toimijoiden vahvistettava, kuten myös sosiaalihuollon osaamista muilla sektoreilla opetus- ja sivistystoimi, terveydenhuolto, työhallinto, asuntotoimi Monimuotoistuva sosiaalihuolto erityisryhmien tarpeet huomioitava esim. maahanmuuttajat Henkilöstön osaaminen ja riittävyys työvoima- ja osaamistarpeita ennakoitava paremmin työelämän ja koulutuksen yhteistyötä tiivistettävä johtamista vahvistettava Vankka tietoperusta parempi pohja sosiaalihuollon tiedontuotannolle, tutkimukselle ja kehittämistoiminnalle asiakaspalautejärjestelmät, kokemusasiantuntijuus ja valtakunnallinen vertailutieto
Lainsäädännön uudistaminen I I kokonaisuus: Uusi sosiaalihuoltolaki II kokonaisuus: Sosiaalihuoltoa ohjaavien erityislakien sisällön tarkistaminen Vanhuspalvelulaki Vammaispalvelulainsäädäntö III kokonaisuus: Sosiaalihuollon rajapintojen sääntelyn tarkistaminen. MM. suhde terveydenhuoltolakiin, järjestämislakiin, ym. sote-lakeihin Muiden alojen lait, mm. opetus, asuminen, työvoimahallinto
Uuden sosiaalihuoltoa säätelevän lain nimi? SOSIAALIHUOLTOLAKI? LAKI SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ JA SOSIAALIPALVELUISTA? LAKI SOSIAALITYÖSTÄ JA SOSIAALIPALVELUISTA?
Lain rakenne (15.6.2011 tilanne) 1. Yleiset säännökset 2. Hyvinvoinnin edistäminen 3. Tuen ja avun tarpeet, joihin sosiaalihuollon on vastattava 4. Keinot, joilla tuen tarpeisiin vastataan 5. Tuen tarpeen selvittäminen ja arviointi sekä päätöksenteko 6. Palvelujen laadun turvaaminen 7. Erinäiset säännökset
1. luku. 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta; 2) turvata riittävien sosiaalipalvelujen yhdenvertainen saatavuus; 3)edistää elinolojen myönteistä kehittymistä; 4)tukea ihmisten arjessa toimimista; sekä 5)torjua huono-osaisuutta, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.
1. luku. 3 Määritelmät Hyvinvointi sosiaalinen hyvinvointi Sosiaalityö Sosiaaliohjaus Sosiaalipalvelu Osallisuus, tuki. Vrt. Terveydenhuoltolaissa määritellään käsitteitä palvelurakenteen pohjalta: mm. terveyden edistäminen, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, erikoistason sairaanhoito, sosiaalihuolto, jne. Mikä merkitys määritelmillä on? Niitä voidaan hioa loputtomiin
1. luku. 4 Sosiaalihuollon toimintaedellytykset Riittävä määrä ammatillista henkilöstöä Oikea henkilöstörakenne Ammatillisen työn johtamisen asiantuntijuus Toimitilat Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointi
2. luku. Hyvinvoinnin edistäminen Tärkeää tarkastella asiaa sosiaalisesta näkökulmasta Asiasta säädetty jo kuntalaissa ja terveydenhuoltolaissa Jatkossa yhteensovitus Tavoitteena ei ole lisätä turhia, erillisiä strategioita, suunnitelmia ja kertomuksia mappeihin pölyttymään
2.luku. 3 Hyvinvointiraportti ja - kertomus Vuosittainen raportointi kuntalaisten sosiaalisesta hyvinvoinnista väestöryhmittäin ja alueittain Suhde sosiaaliasiamiehen selvitykseen? Raportin (ja kertomuksen) tulee sisältää: 1) ammatillinen arvio 2 :n 2 momentissa tarkoitettujen kunnassa toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksesta asukkaiden sosiaaliseen hyvinvointiin (väestöryhmittäin?); (perustuttava hyvinvointiindikaattoreihin) 2) kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden arviointi ja ennakointi; 3) arvio kunnan sosiaalihuoltoon varattujen taloudellisten voimavarojen riittävyydestä sekä asukkaiden saaman sosiaalihuollon määrästä ja laadusta suhteessa heidän tarpeisiinsa; 4) arvio sosiaalihuollon henkilöstön tilasta (riittävyydestä, täydennyskoulutustarpeesta, työssä jaksamisesta jne.); 5) arvio 2 :n 3 momentissa tarkoitetun vastuunjaon sekä yhteistyön toimivuudesta; (kertomus) 6) ehdotukset toimenpiteiksi, joilla 1-5 kohdassa tarkoitetuista arviosta ilmeneviä epäkohtia voidaan korjata.
2.Luku. 4 ja 5 Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Ei pelkkää vaikuttamista, vaan myös mahdollisuus osallistua tavoitteiden asettamiseen ja toimenpiteiden määrittelyyn Ryhmä- ja aluekohtaisten neuvostojen tai raatien asettaminen Edellytysten luominen hyvinvointia edistävälle toiminalle Konkreettisia tiloja, välineitä, ohjausta yhteisöllisyyden ja omaehtoisen toiminnan tukemiseksi
Luku 3. Tuen tarpeet, joihin sosiaalihuollon on vastattava Lain keskeinen lähtökota asiakkaiden/kansalaisten tarpeet Tarpeet jaoteltu 9 erilaiseen luokkaan Kattaako kaikki elämäntilanteet, joissa sosiaalihuollon apua tarvitaan? Vrt. Ennakkokysely! Tulkinnat Talous Jotakin puuttuu Väärä lähtökohta
3.luku. Lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun edellyttämä tuen tarve Tavoitteena vastata varhaisessa vaiheessa perheen tuen tarpeisiin. Vrt. Lastensuojelulaki Toimintakykyyn liittyvä tuen tarve Perinteisintä sosiaalihuollon toiminta-aluetta
3. Luku jatkuu Tuen tarve syrjäytymisen torjumiseksi Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi: Vaikeasti työllistyvät henkilöt Koulusta ja koulutuksesta syrjäytyneet nuoret Maahanmuuttajat, jotka eivät pääse syystä tai toisesta kotoutumiseen ja yhteiskuntaan "kiinni Muut murrosvaiheessa olevat ihmiset Tuen saamiseksi ei tarvita diagnoosia Antaa tukea niiden heikkojen ryhmien tukemiseksi, joille nykyisen lain nojalla on ollut vaikea löytää resursseja
3. Luku. jatkuu Tuen tarve vaikeissa elämäntilanteissa Ajateltu tilanteita, joissa vaikea elämänhallintaan liittyvä ongelma, esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelma, pitkittynyt kriisi Työryhmässä pohdittu myös kysymystä siitä, voiko yhteisö olla vaikeassa elämäntilanteessa, esimerkiksi slummiutuminen tai erilaiset kriisipesäkkeet
3.luku Lähisuhde- tai perheväkivallasta aiheutuvan tuen tarve Halutaan korostaa, että lähisuhde- ja perheväkivalta on tilanne, johon aina oikeus saada apua Äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve Kriisiavun selkiyttäminen uudessa laissa Kriisityön ennaltaehkäisevä merkitys!
3. Luku Taloudellisen tuen tarve ja asumiseen liittyvä tuen tarve Perinteisiä sosiaalihuollon toimintoja Omaisen tai läheisen tuen tarve Tarkoitetaan tilannetta, jossa omaistaan tai läheistään jatkuvasti hoitavalla henkilöllä on tuen tarvetta Tärkeää jaksamisen turvaamiseksi!
4. luku. Keinot, joilla tuen tarpeisiin vastataan Tuovatko keinoja niihin ongelmatilanteisiin ja tarpeisiin, joihin lailla pyritään vastaamaan? Uusia keinoja uusiin tarpeisiin? Onko löydetty oikeat keinot?
4.Luku 1 Tarpeisiin vastaamisen yhteiset periaatteet Sen lisäksi, mitä 3 luvussa säädetään, kaikkien asiakkaiden tuen tarpeisiin vastattaessa on otettava huomioon: 1) hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy, osallisuuden edistäminen sekä varhainen tuki; 2) asiakkaan yksilölliset tarpeet, yhteistoiminta asiakkaan kanssa (asiakkaan aito kohtaaminen) ja hänen mielipiteensä huomioiminen (koskee erityisesti lapsia); 3) yhteistyö muiden toimijoiden kanssa; 4) suunnitelmallinen itsenäisen suoriutumisen edistäminen ja kuntouttava työtapa (omien voimavarojen vahvistaminen); 5) arjen tukeminen; 6) uusien sosiaalisten ongelmien syntymisen estäminen; sekä 7) lasten asema.
4.luku.Hyvinvointineuvonta ja - ohjaus Vrt. terveydenhuoltolaki ja ikälaki, kunnan yleinen neuvonta- ja ohjaus Sähköinen, puhelin, henkilökohtainen Pohja kaikelle toiminnalle Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Vastuutyöntekijä
4. luku. Tuki itsenäiseen suoriutumiseen Kunnan on huolehdittava 1) henkilökohtainen tuki (auttaa asiakasta tekemään asioita, joista ei suoriudu omin voimin) 2) kodinhoitopalvelu (palvelut toimintoihin, joista henkilö ei kykene suoriutumaan) 3) Asiointipalvelu Vrt. Vammaispalvelulaki: Henkilökohtainen apu, itsemääräämisoikeus
4. luku. Hyvinvointiteknologia Mahdollistettava - yhteydenpito - turvallisuus (myös itsemääräämisoikeus) - uudenlaiset palvelut (toimintakykyä tukevat asiat) Mikä on sosiaalihuollon rooli? Tulisiko lisätä aktiivisuutta?
5 luku. Tuen tarpeen selvittäminen ja arviointi sekä päätöksenteko Asiakassuunnitelma Asiakassuunnitelmaan kirjataan 1) asiakkaan tuen tarve; 2) (sosiaalihuollon) toimet, joilla niihin vastataan; 3) toimenpiteille asetettavat tavoitteet; 4) suunnitelman seurantaa ja arviointia koskevat tiedot; 5) tarpeen uudelleen arvioinnin määräajat; sekä 6) asianomaisten eriävät näkemykset avun ja tuen tarpeesta sekä toimista, joilla tarpeisiin vastataan. Vrt. Nykyinen asiakaslaki utopiaa?!
Vastuutyöntekijä Vastuutyöntekijän tehtävänä on asiakkaan tarpeiden mukaisesti: 1) tukea asiakasta tämän omissa tavoitteissa sekä omien voimavarojen vahvistamisessa ja käyttämisessä; 2) antaa asiakkaalle tarvittaessa sosiaalihuoltoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa; 3) suunnitella ja arvioida asiakkaan avun ja tuen tarpeisiin vastaamiseen tarvittavia toimenpiteitä yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa; 4) sovittaa yhteen asiakkaan tarvitsema apuja tuki mahdollisten muiden palvelujen ja sosiaaliturvan kanssa siten, että asiakkaan saama palvelukokonaisuus vastaa kokonaisvaltaisesti hänen yksilöllisiä tarpeitaan; 5) tarvittaessa olla yhteydessä 4 kohdassa tarkoitettujen toimien järjestämisestä vastaaviin tahoihin; 6) seurata asiakkaan saamasta avustaja tuesta muodostuvan kokonaisuuden toteutumista ja asiakkaan tarpeiden muutosta; 7) auttaa avun ja tuen saantiin liittyvissä ongelmatilanteissa; sekä 8) toimia tarvittaessa muissa tässä laissa säädetyissä tehtävissä.
Keskeneräiset pykälät 6 luku. Palvelujen laadun turvaaminen 7 luku. Erinäiset säännökset
KIITOS