Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 469/01.01.01/2012 202 Valtuustoaloite työllistymisvarojen käyttöön ottamiseksi hoito- ja hoivapalvelujen lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa Kaupunginvaltuusto 27.02.2012 17 250 / 015 / 2012 Valtuutettu Janne Laulumaan ym. aloite työllistymisvarojen käyttöön ottamiseksi hoito- ja hoivapalveluihin lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa Valtuutettu Janne Laulumaa jätti 27.2.2012 valtuustolle seuraavan aloitteen: "Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Raisiossa ja muissakin kunnissa ongelmaksi tulevaisuudessa tulee olemaan sitoutuneen hoitohenkilökunnan saaminen. Tähän vaikeuden tuo isojen ikäryhmien eläköityminen ja yös ammattitaitoisen henkilökunnan saanti. Tällä hetkellä suuret sairauspoissaolot hoiva-alalla vaikeuttavat päivittäistä johtamista ja työntekoa. Työ on erittäin raskasta ja valitettavasti tuki- ja liikuntaelinsairaudet eivät tee alaa helpoksi saati houkuttelevaksi. Tähän tuleekin kiinnittää huomiota työsuojeluorganisaatiossa, jotta hoito- ja hoivatyö saataisiin helpotettua oikeiden työmenetelmien neuvonnalla ja työn kehittämisen kautta. Kuitenkin sijaisten käyttäminen lyhyissä ja myös pitkäaikaisissa sairaustapauksissa on Raisiossa koettu hankalaksi. Lyhytaikaisiin poissaoloihin on varsin vaikea saada korvaavaa työntekijää. Ja kun ei saada sijaista, palvelutuotanto tehdään joko työvoimavajauksella tai siirtämällä vakituista työvoimaa työvuorosta toiseen. Tämä kuluttaa henkilökunnan jaksamista ja vie tarpeettomasti esimiesten työaikaa. Tähän helpotusta toisi oppisopimuskoulutuksen lisääminen työllisyysrahoista. Oppisopimuskoulutettavaa voisi käyttää ammattilaisen ohjauksessa tarvittavaan sijaisuuteen, kun ei saada lyhytaikaista sijaista. Opiskelun myöhemmässä vaiheessa hän korvaa koulutetun henkilön. Kun ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä ja sairaalassa olisi riittävästi perustehtävää suorittavia henkilöitä, voivat sairaanhoitajat keskittyä heidän ammattitaitoaan edellyttäviin tehtäviin. Tämä helpottaisi myös sairaanhoitajien rekrytointia. Olen keskustellut asiasta Ritva Seppälän kanssa ja Raision kaupungin kokemusten perusteella, oppisopimuskoulutuksella saadaan talon toimintatapaan hyvin perehtynyt työntekijä, jolle työvoiman nykyisen liikkuvuuden aikana löytyy aina myös vakinainen paikka vapautuneista vakansseista.
Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (2) Naapurikunta Naantali on käyttänyt vuosia työllisyysvarojaan oppisopimuskoulutukseen ja uudelleensijoittamiseen. Oppisopimusvakansseja tarjotaan työttömille naantalilaisille henkilöille. Tarkoitukseen on varattu 250 000 euroa + sivukulut vuodessa. Tällä hetkellä Naantalissa on 16 oppisopimuskoulutettavaa, kun vertauksena Raisiossa on hoito- ja hoivapalveluissa 4 henkilöä oppisopimuskoulutuksessa. Työllisyysvaroja voitaisiin käyttää myös uudelleen sijoittamiseen Raisiossa, mikäli työn fyysisyyden vuoksi ei voi tehdä kyseistä työtä. Tällöin saataisiin työpanos tuottavaan työhön ja resursseja ei menisi vajaatyökykyisen palkkakustannuksiin. Tällaiseen uudelleen sijoittamiseen työllisyysvaroista esim. Naantali on varannut 70 000 euroa + sivukulut/vuosi. Raisiossa kotikuntoutusavustajien tarve on suuri. Uudelleen sijoittamisella voitaisiin helpottaa tilannetta. Hoito- ja hoivapalveluista, jotka eivät fyysisten esteiden vuoksi pysty työtä tekemään voisi uudelleen sijoittaa kotikuntoutusavustajiksi. Tapauksissa, joissa kotihoidon lyhyet käynnit ei riitä, voi kalleimmissa hoidoissa kustannus olla 140 000 euroa/vuosi. Lähihoitajatasoisen kotikuntoutusavustajan kahdeksan tunnin läsnäolo ja apu kotona esim. kahdessa neljän tunnin jaksossa aamuisin ja iltaisin maksaa 35 000 euroa vuodessa. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Raision sosiaali- ja terveyskeskus aloittaa pikaisesti valmistelut työllisyysrahojen käytöstä oppisopimuskoulutukseen ja uudelleensijoittamistoimintaan. Tässä olisi hyvä tilaisuus myös aitoon yhteistyöhön kuntien välillä, kun toisella on jo kokemusta toiminnasta. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Raisiossa 27.2012 Janne Laulumaa Matti Alanen Jarmo Rosama Veli Jalonen Teuvo Helenius Hannele Lehto-Laurila" Kimmo Nurmi Juha Hellstén Merja Salo Raimo Sulonen Arto Jokinen Päätös Kaupunginvaltuusto: Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. : Johtava hoitaja Ritva Seppälä 5.11.2012:
Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (3) Valtuustoaloitteessa tehdään kaksi ehdotusta, joista toinen koskee sosiaali- ja terveysalan oppisopimuskoulutusta työllistymisvaroin ja toinen vajaatyökykyisten työntekijöiden uudelleensijoittamista kotikuntoutusavustajiksi. Johtava hoitaja on ollut yhteydessä Naantalin kaupungin työllistämistoimenpiteistä vastaavaan henkilöön Naantalin kokemuksista oppisopimukseen perustuvasta työllistämisestä. Naantalin kaupunki on jo useita vuosia käyttänyt työllistämiseen suunnattuja varojaan kahteen alla kuvattuun kohteeseen muiden kohteiden ohella: 1. Oppisopimusvakansseja tarjotaan työttömille naantalilaisille henkilöille. Tarkoitukseen on varattu työllistämisvaroja. Kuluvan vuoden alkupuolella Naantalissa on toistakymmentä oppisopimuskoulutettavaa. Ne työyksiköt, joihin opiskelijat on sijoitettu, vastaavat heidän kouluttamisestaan työssä, mutta eivät joudu käyttämään henkilöstöresurssejaan rahallisesti heihin. Naantalin ammattiopisto ja Raision seudun oppisopimustoimisto ovat tehneet yhteistyösopimuksen lähinnä työttömille suunnatun sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon oppisopimuksena toteutettavasta koulutuksesta. Ensimmäinen koulutus noin kahdellekymmenelle alkoi tammikuussa 2012, seuraavaa kaavaillaan alkavaksi syksyllä 2012. Koulutus kestää keskimäärin kolme vuotta. Oppisopimuskoulutusta tarjoavat muutkin sosiaali- ja terveysalan ammattioppilaitokset ns. non-stopperiaatteella kenelle tahansa alalle aikovalle. Koulutuksesta tehdään opiskelijan, oppilaitoksen oppisopimustoimiston ja työnantajan välinen sopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan opiskelijan kolmeksi vuodeksi. Oppisopimuskoulutettavan palkkakustannuksiin työnantaja saa 31,36 / 5 päivää / viikko palkkatukea yksilöllisesti vaihdellen 05 1,5 vuoden ajan. Opiskelijalla on lähikoulutuspäiviä 1-2 / kk, joiden ajalta työnantaja joko maksaa palkkaa tai opiskelija saa päivärahaa. 2. Henkilöstön uudelleensijoitustoiminta: Työntekijälle, jonka työkykyä nykyinen työ uhkaa, annetaan mahdollisuus siirtyä kaupungin sisällä toiseen työhön, jossa fyysiset rajoitteet eivät haittaa tai mukautettuun työhön niin, että sijoitusyksikkö ei joudu käyttämään vakanssejaan vajaatyökykyisen henkilön palkkaamiseen. Sosiaali- ja terveysalan oppisopimuskoulutus työllistymisvaroin Raisiossa Raision sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaville viranhaltijoille tulee viikoittain useita kyselyjä mahdollisuudesta päästä oppisopimusvakanssille. Erityisesti hoito- ja hoivapalveluihin lähihoitajan oppisopimuskoulutuksesta on suurta kysyntää. Mahdollisuudet ottaa tällaisia opiskelija/työntekijöitä ovat nykyisessä tilanteessa erittäin rajalliset, koska henkilöstömitoitukset eivät salli vakanssien käyttämistä kouluttamattomiin työntekijöihin. Hoito- ja hoivapalveluissa on tällä hetkellä neljä oppisopimus-koulutettavaa (työntekijöitä yhteensä noin 280). Hoito- ja hoivapalveluissa oli vuonna 2011 sairauspoissaoloja yhteensä 9432 päivää, eli joka päivä 25,8 työntekijää (liki 10 %) oli sairaana. Näistä lyhytaikaisia poissaoloja oli puolet eli 4655 (12,5 /pv). Vuonna 2012 tilanne ei oleelli-
Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (4) sesti ole muuttunut. Lyhytaikaisiin poissaoloihin on varsin vaikea saada korvaavaa työntekijää. Tässä tilanteessa palvelutuotanto tehdään joko työvoimavajauksella tai siirtämällä vakituista työvoimaa työvuorosta toiseen, mikä kuluttaa henkilökunnan jaksamista ja vie tarpeettomasti esimiesten työaikaa. Varahenkilövakansseja hoito- ja hoivapalveluissa on seitsemän, joista Kerttulakodin yksi vakanssi on säästösyistä kuluvana syksynä jätetty täyttämättä ja on juuri muutettu kuntouttavan päivätoiminnan fysioterapeutin vakanssiksi. Vanhusten määrän kasvaessa ja hoitohenkilöstön eläköityessä työvoiman saatavuus käy koko ajan vaikeammaksi erityisesti ympärivuorokautisessa hoidossa, jota ei koeta kaikkein houkuttelevimpana työsarkana nuorten keskuudessa. Saatavuusongelmia on paitsi sijaisuuksiin, myös vakituisiin vakansseihin. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähiesimiesten saatavuus on vaikeutunut paljon. Lisäuhkan hoitohenkilöstön riittävyydelle Raisiossa tullee aiheuttamaan kaupungin alueelle sijoittuvat uudet palveluasumisyksiköt. Kilpailu osaavasta henkilökunnasta paikallisesti tulee lisääntymään. Oppisopimuskoulutus, siitä huolimatta, että suuntautuu yksinomaan lähihoitajan ja hoiva-avustajan tehtäviin, tarjoaisi edellä mainittuihin ongelmiin osaratkaisua. Oppisopimuskoulutettava pystyy antamaan ammattilaisen ohjauksessa tarvittavan sijaispanostuksen silloin, kun lyhytaikaista poissaoloa ei saada sijaistettua muutoin. Opiskelun myöhemmässä vaiheessa hän korvaa koulutetun henkilön. Kun ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä ja sairaalassa olisi riittävästi perustehtävää suorittavia henkilöitä, voisivat sairaanhoitajat keskittyä omaa ammattitaitoaan edellyttäviin tehtäviin, mikä helpottaisi sairaanhoitajien rekrytointia. Oppisopimusaika tuottaa työantajalle nykyisen kokemuksen mukaan motivoituneen, talon toimintatapaan hyvin perehtyneen työntekijän, jolle työvoiman nykyisen liikkuvuuden aikana löytyy aina myös vakinainen paikka vapautuneista vakansseista. Oppisopimuskoulutettavien henkilöiden määrä voi olla maksimissaan yksi henkilö / keskikokoinen (10 15 vakituisen hoitajan) palveluyksikkö. Hoito- ja hoivapalveluissa Ruskon yksiköt mukaan lukien tämä tarkoittaa maksimissaan 10 oppisopimusvakanssia. Vuosikustannus tästä olisi yhteensä koko yhteistoiminta-alueella noin 280 000 euroa (Raisiolle noin 190 000 euroa) ja säästö sijaisresurssista lähihoitajaopiskelijan kolmantena vuonna noin 30 000 euroa/opiskelija, joten kolmannen vuoden oppisopimusopiskelijasta ei tule kustannuksia vaan jonkin verran nettosäästöä. Opintojen alkuvaiheen kustannusten kattamiseksi voitaneen ensimmäisen kuuden työllistämiskuukauden osalta harkita kaupungin varausta työllistettävien palkkaukseen. Oppisopimustoiminnalla turvataan ennen kaikkea Raision ja Ruskon hoito- ja hoivapalveluiden kilpailuasemaa motivoituneen ja osaavan henkilöstöresurssin saamisessa, mutta nettosäästöä on saavutettavissa vasta opintojen loppuvaiheessa, kun opiskelija voi toimia sijaistyövoimana. Vajaatyökykyisten työntekijöiden uudelleensijoittaminen kotikuntoutusavustajiksi Yksi suurimmista ongelmista hoito- ja hoivapalveluiden tulosalueella on työn fyysisestä raskaudesta johtuvat henkilökunnan tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka aiheuttavat jopa vuosia kestäviä sairausloma-, kuntoutus- ja päivärahajaksoja. Kokonaistaloudellisesti on erittäin epäviisasta, että nämä henkilöt
Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (5) ovat sairaslomalla tai päivärahalla, koska he pystyisivät tekemään sopeutettua työtä muussa tehtävässä tai yksikössä. Erinomainen esimerkki tästä on kotikuntoutusavustajan tehtävä, johon kotihoidossa on suuri tarve. Kun kotihoidon lyhyet käynnit eivät riitä turvaamaan asiakkaan kotona selviytymistä, ainoaksi vaihtoehdoksi jää liian usein asiakkaan muuttaminen palveluasumiseen, jonka kustannukset kaupungille ovat 36 000 euroa/vuosi. Lähihoitajatasoisen kotikuntoutusavustajan läsnäolo ja apu kotona esim. kahden tunnin jaksossa aamuisin ja iltaisin turvaa jo kahden vanhuksen kotona asumisen. Kustannus on sama kuin yhden palveluasumispaikan kustannus, joten nettosäästö on samansuuruinen. Raisiossa on yhden kotikuntoutusavustajan palvelusta kahden vuoden ajalta toiminnallinen ja taloudellinen seuranta. Palvelu on nykyään kohdennettu toimintakyvyltään kaikkein huonokuntoisimmille ja eniten tuen tarpeessa oleville henkilöille. Palvelua olisi järkevää kohdentaa jossain määrin myös niiden iäkkäiden aktivoimiseen ja sosiaaliseen tukeen, joiden kotona asumista vaarantaa yksinäisyydestä aiheutuva masennus ja ahdistus. Uudelleen sijoitettavan työntekijän työpanos aiemmassa yksikössään tulee korvata toisella henkilöllä, koska Raision hoito-hoivapalveluiden henkilöstömitoitukset ovat suosituksen alarajalla joissain tapauksissa jopa alle suosituksen edellyttämän vähimmäismäärän. Kahden henkilön uudelleen sijoittaminen kotikuntoutusavustajaksi maksaa 76 000 euroa/ vuosi, koska uudelleen sijoitettavan henkilön aiemmin miehittämän oman vakanssin miehittäminen uudella työntekijällä aiheuttaa lisäkustannuksia. Kotikuntoutusavustajan turvin pystytään kuitenkin ehkäisemään 4 7 vanhuksen sijoittaminen tehostettuun palveluasumiseen, mistä kustannuksena on 150 000 250 000 euroa. Nettosäästö on siis varsin huomattava. Päätösehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää antaa valtuustoaloitteeseen yllä olevan vastauksen. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (6)