Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusohjelma vuosille 2013 17

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusohjelma vuosille 2013 17 Työryhmä: Professori Arja Isola Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen Ylihoitaja Merja Meriläinen Tutkimuskoordinaattori Reetta Saarnio

TIIVISTELMÄ Tutkimusohjelma kuvaa hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusta Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Tutkimusohjelman tarkoituksena on luoda suuntaviivat tutkimukselle ja lisätä hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen näkyvyyttä sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirissä toteutetun hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää asiakkaiden hoidon laatua. Tutkimuksen visio on, että tutkimustoiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista ja arvostettua sekä vastaa alueen väestön muuttuviin terveystarpeisiin. Tulevaisuuden haasteena nähdään monitieteisten tutkimushankkeitten edelleen kehittäminen, joissa esimerkiksi hoitotieteen ja terveyshallintotieteen, lääketieteen sekä ravitsemustieteen tieto- ja tutkimusperinteen yhdistäminen mahdollistaa asiakkaan hoidon kokonaisvaltaisen kehittämisen. Tutkimus perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan, hoitotyön painopistealueisiin ja tutkimuksellisiin tarpeisiin sekä Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen kohdealueisiin. Sairaanhoitopiirin hoitotyön painopistealueet on kuvattu strategian mukaisesti eri näkökulmista; asiakas, prosessi, talous, henkilöstö, johtaminen ja uudistuminen. Työyksiköt laativat vuosittain oman konkreettisen hoitotyön toimintasuunnitelman, joka pohjautuu sairaanhoitopiirin strategiaan ja hoitotyön painopistealueisiin. Näin pyritään ohjaamaan tutkimus- ja kehittämistoiminta vastaamaan yksiköiden tarpeisiin. Yksiköiden hoitotyötä kehitetään yhteistyössä Oulun yliopiston terveystieteen laitoksen kanssa, jolloin yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa voidaan yhdistää tieteellisyys ja hoitotyön käytännön tarpeet. Tutkimuksen painopistealueita tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin, jotta ne vastaavat alueen väestön terveydellisiin tarpeisiin ottaen huomioon elämänkulun eri vaiheet. Tulevaisuudessa pyritään yksiköiden tutkimus- ja kehittämishankkeissa korostamaan erityisesti asiakkaiden näkökulmaa. Terveystieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota seuraavien alueiden vahvistamiseen: 1) sydän- ja verisuonitautien ehkäisy ja hoito, 2) lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen, 3) ikääntyvän väestön terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 4) tuotetun hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen kliinisen vaikuttavuuden arviointi sekä 5) palvelujärjestelmään kohdistuva tutkimus. Tärkeäksi nähdään erityisvastuualueen keskussairaaloiden välisen hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön edistäminen.

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN OMINAISPIIRTEET..4 2. TUTKIMUSOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 6 3. SAIRAANHOITOPIIRIN ARVOT TUTKIMUKSEN PERUSTANA..6 4. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN VISIO JA PERIAATTEET.....7 5. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PAINOPISTEALUEET.8 6. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN...10 6.1. Tutkimustoiminnan organisointi...10 6.2. Tutkimuslupamenettely...10 6.3. Rahoitus...11 6.4. Yhteistyötahot...12 7. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖHANKKEET OULUN YLIOPISTON KANSSA...12 7.1. Kliinisen hoitotieteen tutkimus...12 7.2. Hoitotyön opetukseen liittyvä tutkimus. 16 7.3. Hoitotyön johtamiseen liittyvä tutkimus..17 8. HOITOTYÖHÖN LIITTYVÄN TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖHANKKEET AMMATTIKORKEAKOULUJEN, MUIDEN YLIOPISTOJEN JA TUTKIMUSORGANISAATIOIDEN KANSSA...17 9. TULEVAISUUDEN HAASTEET...18 LÄHTEET..19 LIITTEET

4 1. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN OMINAISPIIRTEET Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) on pohjoisin viidestä Suomen yliopistollisesta sairaanhoitopiiristä. Siihen kuuluu 35 jäsenkuntaa, joiden väkiluku on yhteensä noin 400 000. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän ja - rakenteen kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on noin 140 000 asukasta (Oulu Hailuoto). Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala. Vuoden 2010 alusta sairaanhoitopiiriin liitettiin myös Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän kehitysvammahuollon palvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois- Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 17 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Vuoden 2011 alusta sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön tulosalueisiin perustuva organisaatiorakenne, johon kuuluu seitsemän tulosaluetta ja tulosalueeseen rinnastettava yhtymähallinto. (http:///tietoa_toiminnasta.) Sairaanhoitopiirin erityisvastuualue kattaa koko Pohjois-Suomen eli noin puolet Suomen pinta-alasta. Erityisvastuualueella asuu 14 % koko maan väestöstä eli noin 740 000 henkilöä. Oulun yliopistollisen sairaalan lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa: Lapin keskussairaala, Länsi-Pohjan keskussairaala, Keski-Pohjanmaan keskussairaala ja Kainuun keskussairaala. (Parkkila 2012.) Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä miettii parhaillaan vaihtoehtoisia malleja julkisen Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaksi palvelurakenteeksi. Tässä keskustelussa on esitetty sairaanhoitopiirin lakkauttamista ja erityisvastuualueiden roolin selkeyttämistä.

5 PPSHP:n väestö ikääntyy ja työikäisten määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2009 demografinen huoltosuhde oli koko maassa 51.0 ja PPSHP:ssa 54.0. Ennusteen mukaan vuonna 2030 koko maan väestöllinen huoltosuhde tulee olemaan 73.0 ja PPSHP:ssa 77.0. Sairaanhoitopiirin väestön terveydentilaa voidaan tarkastella sairastavuusindeksin avulla. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Vuonna 2009 väestön sairastavuusindeksin keskiarvo oli PPSHP:ssa 114.2 ja koko maan kunnissa välillä 55.4 161.3. Kansansairauksien summaindeksi Suomen kunnissa oli vuonna 2009 välillä 59.9 171.4. PPSHP:ssa keskiarvo oli 139.4. Kansansairauksien summaindeksi koostuu seuraavien sairausryhmien esiintyvyydestä alueella, suhteutettuna maan keskiarvoon: verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit. (Parkkila 2012.) PPSHP:n alueella summaindeksit sairausryhmien osalta ovat sydämen vajaatoiminta (200,2), sepelvaltimotauti (151,2), verenpainetauti (135,0), astma (132,0), psykoosit (123,4), nivelreuma (120.7) ja diabetes (109,3) (Kelan terveyspuntarin kansantaudit 2012). Väestön ikääntyessä myös muistisairauksien määrä tulee lisääntymään. Vuonna 2010 koko Manner-Suomessa arvioitiin olevan 153 004 lievää, keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Vuonna 2020 kokonaismäärän arvioidaan olevan 205350 henkilöä. Pohjois- Suomessa vastaavat luvut ovat 22566 (v. 2010) ja 26163 (v. 2020). (Muistiliitto 2012.)

6 2. TUTKIMUSOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITE Tämä tutkimusohjelma kuvaa hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusta Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Tutkimusohjelman tarkoituksena on luoda suuntaviivat tutkimukselle ja lisätä hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen näkyvyyttä sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirissä toteutetun hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää asiakkaiden hoidon laatua. Tutkimusohjelmassa kuvataan sairaanhoitopiirissä toteutettavaa hoitotieteellistä ja terveyshallintotieteellistä tutkimusta ohjaavat arvot ja periaatteet, tutkimuksen painopistealueet ja tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä asioita. Lisäksi esitellään hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen yhteistyöhankkeet Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen kanssa ja näihin liittyvät väitöskirjatutkimukset. 3. SAIRAANHOITOPIIRIN ARVOT TUTKIMUKSEN PERUSTANA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta perustuu seuraaviin arvoihin ja eettisiin periaatteisiin: ihmisarvo, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja uusiutumiskyky sekä avoimuus (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia 2010 2015.) Näiden arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti myös hoitotieteellisessä ja terveyshallintotieteellisessä tutkimustoiminnassa huomioidaan: Ihmisarvo. Tutkimuspotilaita on kohdeltava huomaavaisesti ja heidän yksityisyyttään ja henkilökohtaista vakaumustaan on kunnioitettava. Tutkimustyössä noudatetaan hyvän tutkimuksen käytäntöjä ja periaatteita. Vastuullisuus. Jokaisella tutkimusryhmän jäsenellä on vastuu omasta tehtävästään ja ryhmän toimivuudesta sekä toiminnan ja resurssien yhteensovittamisesta. Vastuullisuuden lähtökohtana on, että osaamista kehitetään jatkuvasti ja työssä jaksamisesta huolehditaan.

7 Oikeudenmukaisuus. Tutkimustoiminnan periaatteet sovitaan yhteisesti, jokaisen osaamista arvostetaan ja jokaisella on oikeus osallistua toiminnan kehittämiseen ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Uusiutumiskyky ja avoimuus. Toiminnan kehittämisessä arvostetaan innovatiivisuutta. Tiedon avoimuuden periaatetta sovelletaan myös tutkimustyöhön. 4. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN VISIO JA PERIAATTEET Tutkimuksen visio on, että tutkimustoiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista ja arvostettua sekä vastaa alueen väestön muuttuviin terveystarpeisiin. Hoitotieteellinen ja terveyshallintotieteellinen tutkimus ovat näkyvästi mukana monitieteisissä tutkimushankkeissa. Tulevaisuuden haasteena nähdäänkin monitieteisten tutkimushankkeitten virittäminen, joissa esimerkiksi hoitotieteen ja terveyshallintotieteen, lääketieteen sekä ravitsemustieteen tieto- ja tutkimusperinteen yhdistäminen mahdollistaa asiakkaan hoidon kokonaisvaltaisen kehittämisen. Sairaanhoitopiirin strategiassa 2010 2015 mainitaan terveystieteellisen tutkimuksen avulla tuotettavan uutta tietoa ja osaamista, joiden avulla varmistetaan terveyspalveluiden vaikuttavuus ja ajanmukaisuus. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiede- ja tutkimusstrategiassa 2011-2015 tutkimustyön eräänä visiona mainitaan, että terveydenhuollon palvelujärjestelmä-, vaikuttavuus- ja hoitotieteellinen tutkimus on nivottu kliiniseen tutkimukseen. (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tiede- ja tutkimusstrategia 2011-2015)

8 Hoitotieteellinen ja terveyshallintotieteellinen tutkimustoiminta nojaa seuraaviin periaatteisiin: Tutkimustulosten avulla pyritään kehittämään asiakkaiden hoidon laatua. Tutkimustoiminta pohjautuu tulosalueiden ja vastuualueiden kehittämistarpeisiin ja -hankkeisiin. Tutkimuksesta vastaa hallintoylihoitaja yhdessä hoitotieteen ja terveyshallintotieteen professoreiden, tutkimusylihoitajan sekä senioritutkijoiden kanssa. Hoitotyön tutkimusneuvoston tehtävänä on tutkimustoiminnan edistäminen ja yhtenäistäminen sairaalan eri tulosalueilla sekä tutkimustoimintaan liittyvän koulutuksen organisointi. Henkilöstön osallistumista tutkimustoimintaan tuetaan huolehtimalla resursseista ja tutkimuksellisten valmiuksien kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Pyritään luomaan ja tukemaan sairaanhoitopiirin ja yliopiston sekä ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeita esimerkiksi nivomalla opiskelijoiden opinnäytetyöt laajempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. 5. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PAINOPISTEALUEET Tutkimus perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan, hoitotyön painopistealueisiin ja tutkimuksellisiin tarpeisiin sekä Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen kohdealueisiin. Sairaanhoitopiirin hoitotyön painopistealueet on kuvattu strategian mukaisesti eri näkökulmista; asiakas, prosessi, talous, henkilöstö, johtaminen ja uudistuminen. (http:///ammattilaiset/prime101/prime117.aspx.) Vastuuyksiköt laativat vuosittain oman konkreettisen hoitotyön toimintasuunnitelman, joka pohjautuu sairaanhoitopiirin strategiaan ja hoitotyön painopistealueisiin. Näin

9 pyritään ohjaamaan tutkimus- ja kehittämistoiminta vastaamaan yksiköiden tarpeisiin. Yksiköiden hoitotyötä kehitetään yhteistyössä Oulun yliopiston terveystieteen laitoksen kanssa, jolloin yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa voidaan yhdistää tieteellisyys ja hoitotyön käytännön tarpeet. Tulevaisuudessa pyritään yksiköiden tutkimus- ja kehittämishankkeissa korostamaan erityisesti asiakkaiden näkökulmaa. Oulun yliopiston terveystieteen laitoksen hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimuksen pääasialliset kohdealueet ovat kliinisen hoitotieteen tutkimus, hoitotyön opetuksen ja hoitotyön johtamisen tutkimus sekä hoitotieteen metodologiset kysymykset. Kliinisen hoitotieteen tutkimus kohdentuu pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden hoitoon sitoutumiseen ja potilasohjaukseen, lasten ja perheiden hyvinvointiin sekä ikääntyvän muistisairaan potilaan hoidon kehittämiseen. Hoitotyön opetuksen tutkimus kohdentuu terveysalan opettajan/opettajaopiskelijan, hoitotyön opiskelijan ja hoitohenkilökunnan osaamiseen. Hoitotyön johtamisen tutkimuksen sisältöalueet ovat johtaminen ja työhyvinvointi terveydenhuollossa, terveydenhuollon tuottavuus ja työelämän kulttuurisuus terveydenhuollossa. Oulun yliopistollinen sairaala on myös tutkimuskenttänä tieteenalojen metodologiaa kehitettäessä. Hoitotieteen metodologiset kysymykset tutkimushankkeen tarkoituksena on kehittää ja testata korkeatasoisia, hoitotieteellisiä teorioita ja mittareita hoitotyön käytännön ja tutkimuksen käyttöön. (http://www.oulu.fi/hoitotiede/esite). Sairaanhoitopiirin hoitotyön johtoryhmän ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotieteen professoreiden välistä vuoropuhelua pyritään tiivistämään säännöllisin väliajoin tapahtuvaksi toiminnaksi. Näin mahdollistetaan sairaanhoitopiirin hoitotyön tutkimus- ja kehittämistarpeiden säännöllinen kartoitus ja voidaan arvioida mahdollisuuksia vastata niihin tutkimuksen keinoin.

10 6. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 6.1. Tutkimustoiminnan organisointi Hallintoylihoitaja johtaa sairaanhoitopiirin hoitotyöhön liittyvää tutkimustoimintaa sekä vastaa sen kehittämisestä. Tulos- ja vastuualueiden ylihoitajat vastaavat ja seuraavat tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteutumista omilla alueillaan. Hoitotieteen professori toimii ylihoitajan sivuvirassa kehittäen ja linjaten sairaanhoitopiirin hoitotieteellistä tutkimustoimintaa. Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen professorit ja senioritutkijat vastaavat omien tutkimushankkeittensa tieteellisestä tasosta. Hoitotyöhön liittyvä tutkimusten kehittäminen ja koordinointi on keskitetty tutkimusylihoitajalle. Hän toimii yhteistyössä hallintoylihoitajan, hoitotieteen professorin (sivuvirkainen ylihoitaja) ja tulosalueiden kanssa sekä toimii hoitotyön tutkimusneuvoston vetäjänä. Hoitotyön 13-jäsenisen tutkimusneuvoston (http:///ammattilaiset/hoitotyö) tehtävänä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen ja prosessien yhtenäistäminen sairaanhoitopiirin eri tulosalueilla. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi ja tulosten hyödynnettävyyden parantamiseksi on tulosalueille perustettu omia hoitotyön tutkimusja kehittämisryhmiä. Hyvän tutkimus- ja kehittämistyön edellytyksenä on tiivis yhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. 6.2. Tutkimuslupamenettely Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kaikki tutkimustoiminta on luvanvaraista (Hallintokeskuksen tiedote 15/2009) rahoituslähteestä riippumatta. Sairaanhoitopiiriin tutkimuspalveluyksikkö tarjoaa tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksien parissa työskenteleville henkilöille. Ohjeet tutkimuslupamenettelyyn ja eettisen toimikunnan ohjeet löytyvät sairaanhoitopiirin internetsivustolta Tutkijoille -osiosta (http:///tutkimuslupakaytannot).

11 6.3. Rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriö on jakanut valtion varoista yliopistosairaaloille vuosittain lääkärien koulutuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen kustannuksiin ns. erityisvaltionosuutta (EVO). Terveydenhuoltolain mukaisesti erityisvaltionosuus tutkimusta varten korvautuu valtion tutkimusrahoituksella (VTR) vuoden 2013 alusta. Yliopistotasoinen terveyden tutkimuksen rahoitus jaetaan hallinnollisten tulosalueiden sijaan suoraan tutkimusryhmille alueellisten tutkimustoimikuntien toimesta hakemusten pohjalta. Tutkimustoimikuntia on viisi, yksi jokaisessa yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä ja niiden tehtävänä on määritellä yhteistyössä STM:n kanssa tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet ja päättää rahoituksen jakamisesta. (Yhtymähallinnon tiedote 17.1.2013) Erityisvastuualueen tutkimustoimikunta on aloittanut toimintansa vuoden 2012 alustaja siinä on hoitotieteen edustus (professori Helvi Kyngäs). Alueellinen tutkimustoimikunta jakaa VTR -rahat hakemusten perusteella tutkimushankkeille. (http:///tutkijoille). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvaltionosuudesta jaetaan pääosa (75 %) suoraan opetus- ja tutkimustoimintaa harjoittaville tulosalueille korvaamaan näistä toiminnoista aiheutuneita kustannuksia. Joitakin koulutus- ja tutkimustoiminnan kustannuksia (25 %) vähennetään erityisvaltionosuudesta suoraan. Näitä ovat mm. amanuenssien palkat, koe-eläinkeskuksen OYS:n osuus, kliinisen tutkimuksen yksikön (CRC) ylläpitokulut, tutkimustoiminnan tukipalvelut, kirjasto- ja informaatiopalvelut, tutkijavierailut, kannustinraha ulkopuoliselle rahoitukselle ja muut kliinisen tutkimuksen ja opetuksen yhteiset kulut sekä hammaslääkärikoulutus (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvaltionosuuden jakosuunnitelma vuodelle 2012). OYS:n ERVA -alueen tutkimusryhmät voivat hakea terveystieteelliseen tutkimustoimintaan saadun erityisvaltionosuuden ulkopuolisen rahoituksen perusteella ns. kannustinrahaa, jota voivat saada vain sellaiset ERVA -alueen tutkimusryhmät, joiden johto ja jäsenet toimivat ko. ERVA sairaalassa. Kannustinrahan myöntämisen perusteena on vuodelle 2012 saatu EVO:n ulkopuolinen rahoitus. Kannustinrahan hakijana toimii

12 tutkimusryhmän johtaja. PPSHP:n alueellinen tutkimustoimikunta päättää kannustinrahan saajista. (Yhtymähallinnon tiedote 4/2012). Hoitotieteelliseen ja terveyshallintotieteelliseen tutkimukseen haetaan lisäksi ulkopuolista tutkimusrahoitusta muun muassa säätiöiltä (Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry). MRC 6.4. Yhteistyötahot Hoitotieteellisiä ja terveyshallintotieteellisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa. 7. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖHANKKEET OULUN YLIOPISTON KANSSA Seuraavassa kuvataan meneillään olevat tutkimushankkeet. Niihin liittyvät väitöskirjatutkimukset ovat nähtävillä liitteessä 1. 7.1. Kliinisen hoitotieteen tutkimus Kliinisen hoitotieteen tutkimus sisältää viisi osatutkimusta: 1. Ikääntyvä muistisairas, 2. Terveyden edistäminen ja vaikuttava ohjaus, 3. Terveys- ja sosiaalialan opetus ja osaaminen ja 4. Kriittisesti sairastuneen potilaan hoidon kehittäminen ja 5. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin erityiskysymykset.

13 Ikääntyvä muistisairas osatutkimus Tutkimushankkeen johtajat: professori Arja Isola, TtT Satu Elo ja TtT Reetta Saarnio Tutkimushankkeessa kehitetään iäkkään muistisairaan potilaan hoitoa erikoissairaanhoidossa sekä medisiinisella että operatiivisella tulosalueella ja tuotetaan uutta tieteellistä tietoa muistisairaiden hoitotyössä toimivien pohjoissuomalaisten hoitajien työn tärkeistä osa-alueista sekä työhyvinvointia tukevista ja kuormittavista tekijöistä. Medisiinisella tulosalueella toimintaa kehitetään toimintatutkimuksen avulla, johon aktiivisesti osallistuu neljän osaston henkilökunta. Tutkimuksissa painottuvat sekä asiakkaiden että ammattihenkilöiden näkökulmat, sillä aineistoa kerätään potilailta, heidän läheisiltä, hoitohenkilökunnalta ja lääkäreiltä. Aineistonkeruumenetelminä käytetään kyselylomaketta sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluita. Lisäksi analysoidaan Haipro-rekisteriin kerättyjä tietoja. Aineistot analysoidaan tilastollisilla perus- ja monimuuttujamenetelmillä sekä laadullisella sisällönanalyysillä. Ikääntyvä muistisairas osatutkimuksessa kehitetään iäkkään muistisairaan potilaan hoitoa muunmuassa toimintatutkimuksen avulla, jolloin voidaan esimerkiksi koulutuksen avulla vaikuttaa hoitohenkilökunnan tieto-taitotasoon ja käyttämiin hoitomenetelmiin kyseisen potilasryhmän kohdalla. Hoitohenkilökunnan omaksumien uusien hoitokäytäntöjen avulla voidaan vähentää esimerkiksi fyysisten rajoitteiden käyttöä hoidon aikana ja lisätä näin muistisairaiden potilaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Terveyden edistäminen ja vaikuttava ohjaus osatutkimus Tutkimushankkeen johtajat: professori Helvi Kyngäs, TtT Maria Kääriäinen ja TtT Satu Elo Tutkimushankkeessa arvioidaan potilasohjauksen vaikuttavuutta pitkäaikaisesti sairaiden ja sairauden riskissä olevien henkilöiden hoitoon/terveellisiin elintapoihin sitoutumiseen

14 ja potilasohjauksen laatuun sekä arvioidaan potilasohjauksen kehittämisinterventioiden ja tehostetun palveluohjauksen vaikuttavuutta. Osatutkimuksessa käytetään sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä ja -asetelmia, kuten RCT, kvasikokeellinen, survey, rekisteritutkimus ja haastattelututkimus. Kohderyhmänä ovat potilaat, omaiset, hoitohenkilökunta ja lääkärit. Aineistot analysoidaan tilastollisilla perus- ja monimuuttujamenetelmillä sekä laadullisella sisällönanalyysillä. Terveyden edistäminen ja vaikuttava ohjaus osatutkimuksessa kehitetään erilaisia interventioita (sosiaalinen media, skype ohjaus, hoitohenkilökunnan koulutus, palveluohjaus malli), joiden vaikuttavuutta arvioidaan ohjauksen laatuun ja potilaiden omahoitoon sitoutumiseen ja miten omahoitoon sitoutuminen vaikuttaa painoon, verenpaineeseen ja kolesteroliarvoihin sekä fyysiseen aktiivisuuteen (mitataan Polarin aktiivisuusmittarilla). Lisäksi on kehitetty mallia vaikuttavasta ohjauksesta ja terveyttä tukevasta ympäristöstä. Tutkimukset toteutetaan sekä OYS:ssa että sen ERVA-alueella. Osatutkimuksessa kehitetään vaikuttavia ohjausmenetelmiä, joiden oletetaan kehittävän potilasohjauksen laatua ja edistävän pitkäaikaisesti sairaiden ja riskiryhmään kuuluvien potilaiden ja heidän omaistensa sitoutumista hoitoonsa ja terveelliseen elintapoihin. Tämä puolestaan edistää potilaiden ja heidän omaistensa terveyttä ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia (esim. uusintakäynnit, lääkkeiden käyttö, sairaspoissaolot). Terveys- ja sosiaalialan opetus ja osaaminen osatutkimus Tutkimushankkeen johtaja: dosentti Maria Kääriäinen, professori Helvi Kyngäs ja professori Arja Isola Tutkimushankkeen tarkoituksena on arvioida koulutusinterventioiden vaikutusta terveysja sosiaalialan opiskelijoiden ja hoitohenkilöstön/terapeuttien osaamiseen ja selittää siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi osatutkimuksessa selvitetään ammattiryhmien ja organisaatioiden välistä työnjakoa sairaanhoitopiirissä ja koko erityisvastuualueella (ERVA).

15 Terveys- ja sosiaalialan opetus ja osaaminen osatutkimuksessa kehitetty/kehitetään erilaisia interventioita (simulaatio-opetus, yhteistoiminnallinen, verkko-opetus), joiden vaikuttavuutta hoitohenkilöstön/terapeuttien ohjaamaan oppimiseen, opiskelijaohjaajien ohjausosaamiseen, sairaanhoitajaopiskelijoiden kliiniseen (erityisesti ei-tekninen tiimitoiminta) osaamiseen, tehohoidon henkilökunnan osaamiseen (esim. VAP) sekä sairaanhoitajien laskimonsisäisen neste- ja lääkehoidon osaamiseen. Lisäksi ammatillisella työnjakotutkimuksella selvitetään hoitohenkilöstön välistä työnjakoa sairaanhoitopiirin somaattisen aikuispuolen työyksiköissä. Tutkimukset toteutetaan sekä OYS:ssa että sen ERVA-alueella. Osatutkimuksessa käytetään sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä ja - asetelmia, kuten RCT, kvasikokeellinen, survey, havainnointi- ja haastattelututkimus. Kohderyhmänä ovat hoitohenkilökunta, terapeutit, lääkärit ja hoitotyön opiskelijat. Aineistot analysoidaan tilastollisilla perus- ja monimuuttujamenetelmillä sekä laadullisella sisällönanalyysillä. Terveys- ja sosiaalialan opetus ja osaaminen osatutkimuksessa lisätään hoitotyön opiskelijoiden, hoitohenkilökunnan ja terapeuttien osaamista esimerkiksi potilaiden ja opiskelijoiden ohjaukseen, VAP:n ennaltaehkäisyyn, tiimitoimintaan ja lääkehoitoon. Tavoitteena on, että hoitohenkilökunta/terapeutit osaavat toimia näyttöön perustuvan toiminnan mukaisesti ja siten edistää potilaiden terveyttä, omaisten jaksamista, jatkohoidon onnistumista sekä vähentää uusintakäyntejä ja yhteydenottoja. Kriittisesti sairastuneen potilaanhoidon kehittäminen osahanke Tutkimushankkeen johtaja: professori Helvi Kyngäs ja TtT Merja Meriläinen ja professori Tero Ala-Kokko Tutkimushankeen tarkoituksena on arvioida ja kehittää kriittisesti sairastuneen potilaan hoitoa hoitoprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen kohteena ovat kriittisesti sairastunut potilas ja tehohoitotyö. Tutkimuksessa arvioidaan ja kehitetään hoitoprosessia potilaan tehohoitoon joutumisesta jatkohoitoon ja kuntoutumiseen. Lisäksi tutkitaan

16 tehohoitotyötä, sen toteutumista, hoitohenkilökunnan sitoutumista, tietoja ja taitoja sekä hoitokertomusjärjestelmän sisältöä ja toimintaa. Tavoitteena on tutkia esimerkiksi tehohoidon aikaisten hoitotoimenpiteiden vaikutusta potilaan jatkohoitoon, kuntoutumiseen ja elämänlaatuun. Aineistot analysoidaan tilastollisilla perus- ja monimuuttuja sekä laadullisilla menetelmillä. Tavoitteena on, että kriittisesti sairastunut potilas tunnistetaan ajoissa ja että moniammatillinen hoitohenkilökunta toimii näyttöön perustuen ehkäisten tarpeetonta potilaan toimintakyvyn alenemista ja edistää potilaan nopeaa toipumista. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin erityiskysymyksiä- osatutkimus Tutkimushankkeen johtaja: dosentti Tarja Pölkki Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää lasten kivun arviointia ja tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa kivunlievitysmenetelmien vaikuttavuudesta, kuvata lasten ja perheiden hyvinvointia pohjoisessa ja selittää siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä arvioida ja kehittää lapsi- ja perhekeskeisiä hoito- ja tutkimusmenetelmiä. 7.2. Hoitotyön johtamiseen liittyvä tutkimus Johtaminen ja työhyvinvointi terveydenhuollossa Tutkimushankkeen johtaja: professori Leena Paasivaara Tutkimushankkeen tarkoituksena on kuvata, arvioida ja kehittää sosiaali- ja terveysalan moniammatillista johtamista erityisesti henkilöstöjohtamisen, työhyvinvoinnin ja etiikan kysymyksinä. Terveydenhuollon tuottavuus

17 Tutkimushankkeen johtaja: professori Leena Paasivaara Tutkimushankkeen tarkoituksena on tarkastella terveydenhuollon tuottavuuden parantamista prosessien ohjausjärjestelmien näkökulmasta. Työelämän kulttuurisuus terveydenhuollossa Tutkimushankkeen johtaja: professori Leena Paasivaara Tutkimushankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä työelämän kulttuurisuudesta. Hankkeessa yhdistyvät terveyshallintotieteellinen ja kulttuurintutkimuksellinen ote. 7.3. Hoitotieteen metodologiset kysymykset tutkimushanke Tutkimushankkeen johtaja: professori Helvi Kyngäs, TtT Maria Kääriäinen ja TtT Satu Elo Tutkimushankkeen tarkoituksena on kehittää ja testata korkeatasoisia, hoitotieteellisiä teorioita ja mittareita hoitotyön käytännön ja tutkimuksen käyttöön. 8. HOITOTYÖHÖN LIITTYVÄN TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖHANKKEET AMMATTIKORKEAKOULUJEN, MUIDEN YLIOPISTOJEN JA TUTKIMUSORGANISAATIOIDEN KANSSA Tavoitteena on, että tulos- ja vastuualueilla tehtävät opinnäytetyöt ovat osa yksiköiden tutkimus- ja kehittämishankkeita, ja näin ollen työelämälähtöisiä. Eriasteiset opinnäytetyöt toteutetaan yhteistyössä työyksiköiden kanssa, jotta käytetty hoitotyön asiantuntijatieto olisi mahdollisimman päivitettyä. Tulos- ja vastuualueilla opinnäytetöiden aiheista pidetään opinnäyteaihepankkia, jonka hallinta on kunkin alueen opetuskoordinaattorin vastuulla (Ohjeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille opinnäytetyön tekemiseen PPSHP:ssä 2012). Sairaanhoitopiiri ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun eri yksiköt toimivat yhteistyössä uusien laajojen ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien kehittämishankkeiden rakentamiseksi.

18 Sairaanhoitopiirin henkilöstö suorittaa terveystieteellisiä jatko-opintoja Oulun yliopiston lisäksi myös muissa yliopistoissa kuten Itä-Suomen yliopiston terveystieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimusorganisaatioista muun muassa Hoitotyön Tutkimussäätiö on yhteistyökumppani tutkimus- ja kehittämistyössä. Hoitotyön Tutkimussäätiö toimii JBIkeskuksen (Joanna Briggs Instituutti) isäntäorganisaationa ja Oulun yliopistollinen sairaala toimii JBI -keskuksen yhteistyöorganisaationa viiden muun organisaation kanssa. 9. TULEVAISUUDEN HAASTEET Tutkimuksen painopistealueita tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin, jotta ne vastaavat alueen väestön terveydellisiin tarpeisiin ottaen huomioon elämänkulun eri vaiheet. Terveystieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota seuraavien alueiden vahvistamiseen Sydän- ja verisuonitautia ja diabetesta ehkäisevien terveellisten elintapojen ja terveellisen ympäristön edistäminen ja jo sairastuneiden terveyden ylläpitäminen ja edistäminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen Ikääntyvän väestön terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Pohjoisessa ympäristössä elävän yksilön terveyden vahvistaminen elämänkulun eri vaiheissa Hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen kliinisen vaikuttavuuden arviointi Kehittyvän teknologian mahdollisuudet terveyden edistämisessä Palvelujärjestelmään kohdistuva tutkimus Hoitotieteellinen ja terveyshallintotieteellinen tutkimus ovat näkyvästi mukana monitieteisissä tutkimushankkeissa Erityisvastuualueen keskussairaaloiden välisen hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön edistäminen

19 LÄHTEET Hoitotieteellinen tutkimus Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksella. http://www.oulu.fi/hoitotiede/esite. Hoitotyöhön liittyvä tutkimustoiminta. http:///ammattilaiset/hoitotyö Kelan terveyspuntarin kansantaudit 2012. http://raportit.kela.fi Ohjeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille opinnäytetyön tekemiseen PPSHP:ssä 2012. http:///instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/26008_opinnaytetyop ankki_1_1_2012.pdf Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotyön painopistealueet. http:///ammattilaiset/prime101/prime117.aspx Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia 2010 2015. Tavoitteena terveyttä. http:///instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/18664_ppsph_stategia _2010-15.pdf Ppshp:n tutkimusten rekisteröinti- ja lupakäytännöt. Hallintokeskuksen tiedote 15/2009. http:///instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/17079_hallintokeskuks en_tiedote_15_2009.pdf Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry. http://www.saatiopalvelu.fi/ Tietoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminnasta. http:///tietoa_toiminnasta Tutkimuslupakäytännöt ja -ohjeet. http:///tutkimuslupakaytannot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvaltionosuuden jakosuunnitelma vuodelle 2012. http:///instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/24691_hallitus20.6.20 11.pdf

20 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan kannustinrahan hakeminen OYS:n erityisvastuualueella (ERVA-alueella). Yhtymähallinnon tiedote 4/2012. http:///instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/26796_tiedote_kannu stinraha_2012.doc Julkaisemattomat lähteet Muistiliitto 2012. Arvio keskivaikeiden ja vaikeiden muistisairauksien esiintyvyydestä sekä lievistä muistisairauksista Suomessa. Parkkila P. 2012. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2012. Diaesitys 2012. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tiede- ja tutkimusstrategia 2011 2015.