Yrityspalvelusetelin juridinen toimintaympäristö mikä on mahdollista ja mikä ei 21.5.2015
Juridinen toimintaympäristö Palvelusetelin myöntäjä: Julkisoikeus Julkinen hallintotehtävä Hyvän hallinnon vaatimukset Valtiontukisääntely EU:n valtiontukisääntely De minimis asetuksen soveltaminen IT-oikeudelliset velvoitteet Tietoturva Tunnistautuminen Palvelusetelin vastaanottaja: Hankintalainsäädäntö Soveltamisala Valtiontukisääntely De minimis asetuksen noudattaminen 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 1
Yhteisöille myönnettävä etu julkinen hallintotehtävä Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 :ssä siten, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tähän voidaan katsoa kuuluvaksi esimerkiksi sen, että päätöksen tekee toimivaltainen viranomainen ja että toimenpide kuuluu viranomaisen tehtäviin. Perustuslain esitöiden mukaan julkisiin hallintotehtäviin kuuluu esimerkiksi yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyvät tehtävät. Harkinnanvaraisen avustuksen myöntäminen on luonteeltaan edunsuova, tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella myönnettävä hallintotoimi. Toimivalta toimia avustuksen myöntäjänä on vain julkista hallintotehtävää hoitavalla toimivaltaisella viranomaisella tai lain nimenomaisessa säännöksessä määritellyllä muulla toimijalla. Virkamieshallintoperiaatteeseen nojautuen on katsottu, että julkisia hallintotehtäviä voivat hoitaa vain viranomaiset. Virkamieshallintoperiaate ei kuitenkaan ole ehdoton este uskoa julkista valtaa viranomaisorganisaation ulkopuolelle. Julkisten hallintotehtävien uskominen viranomaisorganisaation ulkopuolelle edellyttää, että tehtävien antamisesta säädetään lailla ja lisäksi sitä, että huolehditaan riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Mikäli yrityspalveluseteli sisältää julkisella rahoituksella myönnettävän edun tai ns. tukielementin, tulee menettelyssä huomioida mm. julkista hallintotehtävää koskevat velvoitteet. Hyvän hallinnon takeet säädetään perustuslain 21 :ssä perusoikeudeksi. Pykälän 2 momentin mukaan julkisella vallalla on velvollisuus turvata lailla säädetyt hyvän hallinnon takeet. Hyvän hallinnon takeita ovat 1) oikeus tulla kuulluksi ja 2) oikeus saada perusteltu päätös. Momentissa mainitaan myös muut hyvän hallinnon takeet. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 2
Kuntalain toimialasäännös Kunnan tehtävät Kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunta omilla päätöksillään voi ottaa hoidettavakseen, ja tehtävät, jotka kunnan on eri lakien mukaan hoidettava. Kunnan toimialasta säädetään kuntalain 7 :ssä yleislausekkeella Yleistä toimialaa rajoittavat mm. yleishyödyllisyyttä, yhdenvertaisuutta, objektiivisuutta, paikallisuutta ja toissijaisuutta koskevat periaatteet Kunnan yleistoimialaan kuuluvilta tehtäviltä voidaan lähtökohtaisesti edellyttää kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Toimialaa rajaa hallinnon toissijaisuuden periaate: kunnan ei tule ottaa hoitaakseen tehtäviä, joita yksityinen sektori hoitaa tehokkaammin. Elinkeinopoliittinen tehtävä Kunnan elinkeinopoliittisena tehtävänä on pidetty yritystoiminnan yleisistä toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Myös työllisyyden ylläpitämisen on katsottu kuuluvan osaksi yritysten yleisistä toimintaedellytyksistä huolehtimista. Voitaneen johtaa em. pyrkimykseen edistää asukkaiden hyvinvointia. Suppea tulkinta: kaavoitus, infra ja yleiset toimintaedellytykset Laajempi tulkinta pitää sisällään kunnan/seudun kokonaisvaltaista kehittämistä 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 3
Tukitoimenpiteet kuntalain nojalla Elinkeinotoiminnan tukeminen Toimialasäännös rajoittaa myös kunnan mahdollisuutta tukea elinkeinotoimintaa. Toimialansäännöksen perusteella yksittäisen yrityksen (huom. yhdenvertaisuusperiaate) tukeminen on lähtökohtaisesti katsottu mahdolliseksi, mikäli kunta voisi toimialansa puitteissa harjoittaa vastaavanlaista toimintaa tähän on erityinen syy, mm. työllisyyden turvaaminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Kuntalakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 192/1994 vp) annetussa hallintovaliokunnan mietinnössä HaVM 18/1994 vp on todettu: Kuntien elinkeinopolitiikkaan ei sovellu varsinaisen yritysriskin ottaminen. [ ] Takauksia ja muuta suoraa taloudellista tukea tulisi yleensä antaa vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat kunnan määräämisvallassa tai joiden toiminta läheisesti liittyy kunnan omaan toimintaan. Kuntalain kokonaisuudistus 2014 (HE 268/2014 vp): Perinteisen toimialaopin mukaan kunta sai tukea yrityksiä suoraan, jos se oli tarpeen työllisyyden edistämiseksi. EU-oikeudellisesti kunnan myöntämä tuki ei ole hyväksyttävää, vaikka kunta omasta mielestään tavoittelisi työllisyyden edistämistä. Komissio arvioi asiaa sisämarkkinatavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Samoin hankintasäännökset kieltävät kunnan hankintojen suoraa osoittamista kunnan alueella toimivalle yritykselle. Kunnalliset viranomaiset Hallintolakia sovelletaan kunnallisiin viranomaisiin, joita ovat kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset. Enimmäkseen kunnalliset viranomaiset ovat monijäsenisiä toimielimiä, kuten valtuusto, kunnanhallitus, lautakunta ja johtokunta. Myös yksittäinen kunnallinen viranhaltija on kunnallinen viranomainen, jos hänellä on itsenäistä toimivaltaa. Hallintolain soveltamisen ulkopuolelle jäävät sen sijaan yksityisoikeudelliset osakeyhtiöt, joissa kunnat ovat osakkaina. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 4
Tukitoimenpiteet kuntalain nojalla Johtopäätöksiä Kuntien liikkumavara elinkeinotoiminnan tukemisessa on rajallinen ja lainsäätäjä on viime vuosina kiinnittänyt huomiota mm. kilpailuneutraliteetin toteutumiseen. Seudullisten yritysten toiminta (yrityspalvelut) voinee nykyisellään täyttää tuen määritelmän, siirtyminen sähköiseen palveluntarjontaan ei keskeistä tässä arvioinnissa 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 5
EU:n valtiontukisääntely Kieltoperiaate Yrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat keskeiset edellytykset määritetään SEUT 107-109 artikloissa EU:n valtiontukisäännökset koskevat myös kuntien myöntämiä tukia Tukitoimenpiteet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Poikkeuksia mm. ryhmäpoikkeus- ja ns. de minimis - asetuksissa Tuen tunnusmerkistö ja markkinasijoittajaperiaate Tukitoimenpiteen tunnusmerkit: o Julkisia varoja tai etuja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin o Toimenpide tai etu on valikoiva ts. kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin tai toimialaan o Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua o Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan Sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioiminen Kieltoperiaatteesta johtuen lähtökohta on ns. notifiointimenettely, jossa myönnettävä tuki ilmoitetaan komissiolle etukäteen. Tuen myöntäminen on sallittua vasta komission hyväksymisen jälkeen. Ns. ryhmäpoikkeusasetuksissa hyväksyttyjen tukitoimenpiteiden osalta sovelletaan ns. jälkiilmoitusmenettelyä. De minimis -sääntely Muista tukimuodoista poiketen de minimis -tuesta ei tarvitse tehdä ilmoituksia tai raportointia komissiolle. De minimis -asetuksen mukaan yhdelle yritykselle on mahdollista myöntää tukea enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Tuen saajan muu tuki tulee selvittää ja myöntämistä koskevassa päätöksessä tulee mainita asetuksen soveltamisesta tukeen. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 6
EU:n valtiontukisääntely De minimis -sääntely Summassa tulee huomioida maan kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus Asetusta sovelletaan yrityksille myönnettävään tukeen kaikilla aloilla lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyä. De minimis -asetus ei oikeuta maksamaan vientitukea eikä tukea, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen määrä on rajattu 100 000 euroon kolmen vuoden aikana eikä tukea saa myöntää ajoneuvojen hankintakustannuksiin. Muilta osin tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen eri lähteistä saaman de minimis -tuen kokonaismäärä ei ylitä 200 000 euron rajaa. Tuen myöntämistä koskevat tiedot on säilytettävä 10 vuoden ajan, jotta tarvittaessa voidaan todentaa, että de minimis - asetuksen määräyksiä on noudatettu. Tukiehdoissa lähtökohtaisesti vastaanottajalle ilmoitusvelvollisuus. Kunnan arvioitavaksi tulee myös onko yksittäiselle toimijalle kohdistuva (vähämerkityksellisen) tuki yhdenvertaisen kohtelun periaatteen valossa perusteltavissa. Sisämarkkinasääntely EU:n sisämarkkinoilla (yhtenäismarkkinoilla) ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä. EU oikeuden kilpailuoikeudellinen syrjintäkielto tarkoittaa, ettei sisämarkkinoilla toimivaa yritystä tai yhteisöä voi syrjiä. Kunta ei voi toiminnallaan asettaa paikallisia ja muita yrityksiä eriarvoiseen asemaan etuuksia yms. myöntäessä. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 7
Hallintolain velvoitteet Asian käsittelyä koskevat vaatimukset Viivytyksettömyys Huolellisuus Käsittelyajan määritteleminen Kielto käsitellä asiaa esteellisenä Asian selvittäminen Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos [ ] Päätös o hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Kirjallinen muoto Sisältö (viranomainen, ajankohta, asianosaiset, perustelut, seuraus, lisätietoja) Päätöksessä mainittava mikäli sovelletaan EU-asetusta (mm. de-minimis) Valitusoikeus Päätökseen liitettävä valitusosoitus, josta ilmenee valitusviranomainen, kenelle valitus on toimitettava, valitusaika ja miten se lasketaan. Kuntalain 88 : Kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 8
EU:n valtiontukisääntely ja hallintomenettely Johtopäätöksiä Pk-yrityksille myönnettävien yrityspalvelujen osalta de minimis -tuki lienee varteenotettavin menettelytapa (vrt. notifiointi yms. velvoitteet). Tuen myöntäjällä on valvontavelvoitteita. Tuen saajien valikoituminen paikallisuuden perusteella lähtökohtaisesti kiellettyä. Hyvän hallinnon vaatimukset teknisesti neutraaleja, vaatimukset huomioitava myös sähköisessä järjestelmässä. Viime kädessä vastuuhenkilö tulisi nimetä (vrt. ulkoistaminen) 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 9
Hankintalain soveltamisala Julkisista hankinnoista säädetyn lain (348/2007, hankintalaki) 1 :n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Hankintayksikön on lain 2 :n 1 mom. mukaan käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintalain 6 :ssä on lueteltu ne toimijat (hankintayksiköt), joiden tulee noudattaa hankintalakia hankinnoissaan: Laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat: 1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset; [ ] 4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja: a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö; b) jonka johto on 1 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä 5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. TEM mietintö 13.5.2015: Julkisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu muun muassa teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen (esim. kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 10
Hankintalain kynnysarvot 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 11
Hankintalainsäädännön soveltaminen palvelusetelijärjestelmässä Lähtökohtana voitaneen pitää, että kunnan tytäryhteisö on hankintayksikkö Mikäli yrityksille tarjottavat palvelut (palveluseteli tms) olisivat valikoituneet tietyille palveluntarjoajille (esim. kunnan puitesopimuskumppanit) tulisi tämän lähtökohtaisesti perustua kilpailutukseen. (ks. kuvio A) Mikäli taas yrityksille tarjottava palvelu mahdollistaa sen vapaan hyödyntämisen kysymys edunsaajan kilpailuttamisvelvollisuudesta. (ks. kuvio B) Hankintalain 6 :n 1 mom. 5 kohdan lähtökohtana 50 % sääntö. Nykyinen hankintalaki ei ota kantaa palvelusetelimalliin. (vrt. myös laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009). Kuvio A Kuvio B 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 12
Hankintalainsäädännön soveltaminen palvelusetelijärjestelmässä Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty vuonna 2014. Ns. asiakasvalintajärjestelmät eivät direktiivin mukaan ole hankintoja (esim. palveluseteli- ja lupajärjestelmät, joissa hankintayksikkö ottaa mukaan kaikki vähimmäisvaatimuksen täyttävät toimittajat). Voimassa olevan hankintalain soveltamisen kannalta arvoltaan vähäisten palveluseteleiden käyttöön ei lähtökohtaisesti sovelleta hankintalakia johtuen kynnysarvojärjestelmästä. TEM mietintö 13.5.2015: Hankintadirektiivin johdanto-osan 4 perustelukappaleen mukaan tilanteita, [ ] kuten asiakkaan valinnanvapauteen perustuvat järjestelmät ja palvelusetelijärjestelmät, ei olisi pidettävä hankintana vaan pelkästään lupajärjestelminä. Tällaisessa tilanteessa hankintayksikkö ei itse käytä valtaa tarjoajien valinnassa muutoin kuin asettamalla vähimmäisvaatimuksia valittavien piiriin pääsemiseksi. Jos hankintayksikkö asettaa runsaasti itse lainsäädäntöön perustumattomia yksityiskohtaisia vaatimuksia toimittajille, olisi järjestely lähempänä hankintasopimusta. Asiakkaita voisivat tässä yhteydessä olla luonnollisten henkilöiden ohella myös oikeushenkilöt, kun esimerkiksi yritys valitsee itse itselleen tietyn yritysten kehittämispalveluja koskevan palveluntarjoajan.. Kuvio A Kuvio B 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 13
Hankintalain soveltamisala Johtopäätöksiä Hankintalainsäädäntö mahdollistaa tietyin edellytyksin sähköisen palvelusetelin hyödyntämisen yrityspalvelujen tarjoamisessa. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 14
IT-oikeudellisia velvoitteita Tietoturvavaatimukset Lainsäädäntö edellyttää mm. tietoturvallista toimintaa ja hyvää tietojenkäsittelytapaa Organisaation tulee pohtia vastauksia seuraaviin kysymyksiin ennen tietoturvallisuuden kehittämisen aloittamista: Minkälaisia tietoja tullaan käsittelemään? o Yrityssalaisuudet, arkaluonteiset henkilötiedot ym. o Taloudellinen informaatio, immateriaalioikeudet ym. Kuka käsittelee tietoja ja ketä tieto kiinnostaa? o Kuka voi lain mukaan käsitellä tunnistamistietoja tai yrityssalaisuuksia? Mihin tietoa hyödynnetään tai luovutetaan? o Onko luovutuksen vastaanottajalla oikeus käsitellä tietoja? o Onko tietojen käsittelyyn esitetty ulkopuolisia vaatimuksia? Kansallinen tietosuoja- ja tietoturvalainsäädäntö Perustuslain 10 (yksityisyyden suoja) Henkilötietolaki (523/1999) o Palomuurit, salasanakäytännöt, tilojen suojaus ym. o Henkilötietolain 32 Tietoturvapykälä Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (62171999) o Soveltamisalana muut kuin viranomaiset julkisen vallan käytössä o Liike- ja ammattisalaisuudet salassa pidettäviä Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) Viestintäpalveluiden tarjoaminen ja käyttö, sähköisen viestinnän luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 15
IT-oikeudellisia velvoitteita EU:n tietosuoja-asetus Tiukennuksia on odotettavissa organisaatioiden vastuisiin organisoidessaan tietosuojan toteuttamista Asetus painottaa mm. henkilötietojen käsittelyn ennakkosuunnittelua sekä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta Tietoturvavastaavan tehtävän perustaminen (>5 000 henkilön tietoja /12 kk) Tietosuojavelvoitteensa laiminlyöville yrityksille voidaan langettaa merkittäviä seuraamusmaksuja Yksityiskohtaista sääntelyä mm. rekisteröidyn oikeus tulla unohdetuksi Asetus tulee saman sisältöisenä voimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa eikä kansallisilla parlamenteilla ole mahdollisuutta säätää siihen poikkeuksia tai lievennyksiä. Tunnistautuminen (1/2) Luottamuksellisissa vuorovaikutteisissa sähköisissä asiointipalveluissa vaaditaan käyttäjän vahvaa tunnistamista. Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain (617/2009) 2 :n mukaan vahvalla sähköisellä tunnistamisella tarkoitetaan käyttäjän yksilöimistä ja tunnisteen aitouden ja oikeellisuuden todentamista sähköistä menetelmää käyttämällä perustuen vähintään kahteen seuraavista kolmesta vaihtoehdosta: a) salasanaan b) sirukorttiin tms. c) sormenjälkeen tms. Mikäli palvelussa käsitellään henkilötietolain tarkoittamia arkaluonteisia henkilötietoja tai organisaation salassa pidettäviä tietoja, organisaation on käytettävä vahvasti todennettua käyttäjäidentiteettiä, joka on kytketty ao. organisaatioon viranomaisen järjestelmässä. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 16
IT-oikeudellisia velvoitteita Tunnistautuminen (2/2) Sähköisen asioinnin tunnistus tapahtuu palvelun ulkopuolisessa tunnistuksenohjauspalvelussa (esim. valtiolla Katso). Vahvasti todennettu Katso -tunniste liittää yhteen henkilön identiteetin sekä hänen roolinsa organisaation toimivaltaisena edustajana Katso -järjestelmään voi liittyvä organisaatio, joka voi olla viranomainen tai muu organisaatio, tuo omia asiointipalveluitaan Katso-järjestelmän piiriin. Palvelun tuottajan vastuut Järjestelmään on sisällytettävä riittävät vastuunrajoituslausekkeet koskien mm.: o muista lähteistä saatuja tietoja o palvelun käyttäjän antamaa tietoa Korostettava käyttäjän rikosoikeudellista vastuuta väärinkäytöstilanteissa (avustuspetos) Korostettava takaisinperintävelvoitetta Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on avannut avoimen datan verkkopalvelun, jonka kautta voi maksutta hakea, katsella ja ladata koneluettavassa muodossa PRH:n ja Verohallinnon yhteisen YTJ-tietopalvelun tietoja. PRH:n tarjoama avoin data on tarkoitettu ensisijaisesti haettavaksi ja muokattavaksi toiseen sovellukseen tai järjestelmään. 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 17
IT-oikeudellisia velvoitteita Johtopäätöksiä Sähköisen palvelusetelijärjestelmän toteutuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota mm. käyttäjän antamaan suostumukseen, sitoutumisen antamiseen tietojen oikeellisuudesta ja palveluntuottajan vastuunrajoituksiin EU:n tietosuoja-asetus tulee muuttamaan säädösympäristöä oleellisesti 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 18
KIITOS! 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International. Jan Ljungman, VT, Legal Counsel jan.ljungman@kpmg.fi Puh: 020 760 3220