TAIVALKOSKEN MATKAILUN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI



Samankaltaiset tiedostot
PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto

TAIVALKOSKEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN LOPPURAPORTTI

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Click to edit Master title. Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi

Taivalkosken matkailun yhteistoimintahanke

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Alueorganisaation rooli kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala

ATTRACTIVE OULU REGION 2018

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA MILJOONAA EUROA.

Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen Suvi Ahonen

Attractive Oulu Region Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Yöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

VALKEATIEN MATKAILUMARKKINOINNIN TUOTTEISTAMINEN

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

Myönnän hankkeen toteutukselle jatkoaikaa saakka.

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra

Team Finland kansainvälisen kasvun tukena

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Rautjärven sotahistoria- hanke

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Vientiagentin kanssa maailmalle!

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Leader-info. Yhteisökeskus , Pori. karhuseutu.fi

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Rahoitus ja kehittäminen

Suomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ (11) Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (käynti Nummik.), 1. krs

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

Matkailun yritysryhmiä ja yritysryhmäkokemuksia Satakunnasta

Pertunmaan kunnan strategia

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Toivakan kunta Toivakantie Toivakka

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Käy Kylässä- hanke. Yhteenveto esiselvityshankkeesta

Yhteistyö. Opintomatkat 2-4 kpl Itävalta Lappi Skotlanti Pohjois-Ruotsi Järvi-Suomi Uusi-Seelanti

Matkailun ajankohtaisia asioita

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Idän Taiga ry Jäsenyrityksiä 59 (tilanne ), joista 76 % (45) mukana yhteismarkkinoinnissa

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Matkailutilasto Marraskuu 2016

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Enontekiön Kehitys Oy Toiminta 2013

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Jyväskylän kokemuksia

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari Jorma Autio

Maaseudun yritystuet (teknologia yritykset) Iisalmi

Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Sanna Hiltunen

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

MATKAILU. KasvuKraft Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

Transkriptio:

Rahoittajat: Myötäle ry/pohjois-pohjanmaan TE-keskus, EMOTR. Tukipäätös Dnro 37601 4252/3510-2004 TAIVALKOSKEN MATKAILUN KEHITTÄMISHANKE LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 1.11.2004-30.06.2006 Hankkeen toteuttaja: Taivalkosken Matkailuyhdistys Ry. Hankkeen rahoitus ja kesto Hanke haettiin kaksivuotisena eli vuoden 2006 loppuun saakka, mutta rahoituspäätös tehtiin vuoden mittaiseksi. Hankerahoitus saatiin Koillismaan alueen paikallisen toimintaryhmän, Myötäle Ry:n kautta. Hanke jakautui kehittämis- ja investointiosioon. Kehittämisosoioon rahoitusta saatiin 119 600 euroa, josta 80 % oli avustusta, 20 % omarahoitusosuutta. Invenstoinnin kustannusarvio oli 10 500 euroa ja tuen osuus 50 %. Hankkeen tausta ja lähtökohdat Taivalkosken matkailuelinkeino on vielä tällä hetkellä melko vähäistä, etenkin majoituskapasiteetti on pieni. Arvioiden mukaan Taivalkoskella oli vuoden 2005 lopussa noin 500 vuodepaikkaa (arvioitu Taivalkosken matkailupalvelujen kautta välityksessä olevien yritysten vuodepaikat). Käytännössä osa majoituspaikoista majoittaa kuitenkin vähemmän, sillä nykyajan vaatimusten mukaisesti huoneissa tai huoneistoissa majoittuu 1-2 henkeä. Matkailuyritykset ovat useamman vuoden hoitaneet markkinoinnin itse, sillä Taivalkosken alueella ei ole ollut yhteismarkkinointiorganisaatiota. Osa markkinoinnista on hoidettu lähialueiden matkailukeskusten, Rukan ja Iso-Syötteen alueiden kanssa yhteistyössä. Kansainväliseen markkinointiin on perustettu vuonna 2003 alueellinen matkailuhanke. Taivalkosken kunnan palvelustrategian vuosille 2005-2015 visio on seuraava: "Taivalkoski on tietopalveluiden ja teollisuuden modernia maaseutua kansainvälistyvän luontomatkailualueen keskellä. Sen menestystekijöitä ovat ahkerat, vastuuntuntoiset ja yhteistyöhön sitoutuvat asukkaat, ajanmukaiset ja laajat yhteydet elinkeinoelämän toimijoihin sekä päätalolainen kulttuuri."

Strategian elinkeino-osuudessa mainitaan myös, että "kunnan liikunta-, luonto- ja kulttuurimatkailua kehitetään pitkäjänteisesti ja matkailupalvelujen roolia selkeytetään yhteistyössä matkailuyhdistyksen ja yrittäjien kanssa." Siinä todetaan myös, että "kunnan imagoa ja tunnettavuutta työ- ja asuinpaikkana ja matkailukohteena kehitetään". Kunnan palvelustrategia perustuu matkailun elinkeinotoiminnan osalta pitkälti yrittäjien ja kunnan yhteistyössä laatimaan "Taivalkosken Matkailustrategia 2010 asiakirjaan". Arja Lehtimäen kirja on keskustan uusin suosittu nähtävyys. Kuva: Arja Lehtimäki Taivalkosken Matkailuyhdistys Ry. perustettiin vuonna 2003 edistämään matkailutoimintaa kunnassa, ja toimimaan yhteistyöelimenä sekä Taivalkosken kuntaan kuin muihinkin alueen matkailuyhdistyksiin ja organisaatioihin päin. Taivalkosken Matkailuyhdistys Ry. ja Taivalkosken kunta solmivat ostopalvelusopimuksen matkailupalveluiden järjestämisestä vuodelle 2005. Tämän raportin kirjoittamisen aikana näyttää siltä, että tämä yhteistyö tulee jatkumaan myös vuonna 2006.

Jalavan Kauppakartano osoittautui oivaksi matkailuinfon paikaksi. Samassa yhteydessä toimi myös hankkeen toimisto. Kun Taivalkosken Matkailuyhdistys Ry. päätti ryhtyä hakemaan kaksivuotista matkailun kehittämishanketta vuonna 2003, päätavoitteena oli saada aikaan yhtenäinen markkinointiorganisaatio kunnan matkailuyrityksille. Tämän vuoksi yksi hankkeen tavoite oli hankkia oma keskusvaraamo-ohjelma majoituspaikkojen online-varauksia varten. Samoin hankkeen aikana oli tarkoitus vahvistaa yhteistyötä alueen muiden matkailuorganisaatioiden kanssa. Matkailuyhdistys toimi myös yhteistyössä Taivalvaara 2010 -hankkeen kanssa luodakseen kuntaan oman matkailustrategian vuodelle 2010 saakka. Paikalliskulttuuri on kunnassamme luonnollisesti vahva matkailuvaltti kirjailijaprofessori Kalle Päätalon tehtyä kuntamme tunnetuksi ja sen maisemat lähes kansallismaisemiksi suomalaisten lukijoiden mielikuvissa. Tämän lisäksi päätettiin kunnassamme panostaa vahvasti sauvakävelyyn. Tämän takia päätettiin lähteä luomaan Taivalkoskelle keskieurooppalaisen konseptin mukaista sauvakävelypuistoa. Konsepti perustuu varsinkin saksankielisissä maissa suositun Nature.Fitness.Park :in mukaiseen malliin. Puistolle varattiin paikka Taivalvaaran alueelta Metsähallituksen mailta, ja Taivalkosken kunta ja Metsähallitus olivat vaikuttamassa suuresti siihen, että puisto saatiin kuntaan. Sauvakävelypuiston markkina-alueeksi suunniteltiin niin koti- kuin ulkomaanmatkailijat. Puiston lanseeraaminen ja markkinointi olikin yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita.

Syyskuussa järjestetty ensimmäinen Sauvakymppitapahtuma kokosi paikalle kaikenikäisiä sauvakävelystä innostuneita henkilöitä. Tapahtumaan osallistui myös saksalaisia matkanjärjestäjiä. Samana iltana järjestettiin neljännen kerran myös Koski palaa tapahtuma. Markkinoinnillisesti tapahtuma olisi ihanteellinen matkanjärjestäjien tutustumismatkan ajankohdaksi. Hankkeen tavoitteet, tehtävät ja tulokset Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi mm. seuraavaa: "Tavoitteena on saada luoduksi yhtenäinen jatkuva organisaatio matkailuyrittäjien markkinoinnin tueksi sekä pidemmän aikavälin markkinointistrategia niin koti- kuin ulkomaan markkinoille." Laskennallisista tavoitteista todettiin seuraavaa: " Ensisijainen tavoite on kuitenkin majoitusyritysten käyttöasteen nostaminen ja sitä kautta matkailutulon lisääminen. Tätä kautta saadaan aikaan myös majoituskapasiteetin lisäämistä." Toukokuussa vietettiin kaksipäiväinen koulutustilaisuus Kuusamossa Oivangin Lomakartanossa, jossa laadittiin asiantuntijoiden johdolla yhdistykselle oma käytännönläheinen matkailustrategia. Tämän strategian pohjalta lähdettiin toteuttamaan

hanketta. Yrittäjiä kurssille osallistui yhteensä kymmenen. Kattava joukko uusia ja kokeneita taivalkoskelaisyrittäjiä kokoontui Oivangin Lomakartanoon laatimaan matkailustrategiaa lähivuosille. Majoituskapasiteetti on lähtenyt selkeästi nousemaan. Taivalvaaralle ja Kostojärven alueelle on kaavoitettu loma-asuntotontteja, ja niistä on varattu jo yli puolet. Vuoden 2006 aikana on Taivalvaaralle nousemassa viisi uutta matkailukäyttöön tarkoitettua lomaasuntoa ja ainakin yksi loma-asunto muualle. Investointisuunnitelmia ja majoitustilojen lisäämistä on suunnitteilla myös muilla majoitusyrityksillä. Yksityisten rakentajien lisäksi julkista infrastruktuuria on rakennettu ja rakennetaan edelleen. Taivalkosken kunta on panostanut kehittämiseen mm. Taivalvaaran alueella. Taivalvaaran hiihtokeskukseen valmistui vuoden 2005 aikana uusi hiihtomaja, ja aluetta kehitetään muutenkin. Kuitenkin tulevaisuuden haasteena tulee olemaan julkisen infrastruktuurin lisääminen matkailijamäärien kasvaessa. Taivalkoskelaisille matkailuyrittäjille valmistuu käyttöön Pitkälammen alueelle uusi eräleirikeskus, jonka omistaa Taivalkosken kunta, mutta joka tulee olemaan yrittäjien käytössä. Vuoden 2005 aikana lähetettiin kaikille Taivalkosken alueen 1600 mökkiläiselle markkinointikirje, jonka yhteydessä kyseltiin myös halukkuutta tarjota omaa yksityistä lomamökkiä välitykseen yhdistyksen kautta. Kiinnostuneita oli joitakin ja vuonna 2006 jatketaan samaa toimintaa. Näin kapasiteettia saadaan edelleen lisää. Tämän mahdollistaa yhdistyksen oma keskusvaraamojärjestelmä. Hankkeen aikana kuitenkin kilpailutettiin keskusvaraamo-ohjelmien hankkiminen. Vuoden 2005 loppupuolella kuitenkin päätettiin hakea jatkoaikaa hankkeelle koneiden ja laitteiden osalta. Jatkoa haettiin ja saatiin vuoden 30.6.2006 saakka.

Hankkeen markkinointia hoidettiin paljolti ulkomaille Nature.Fitness.Park:n (tästedes NFP) kautta. NFP:n markkinointi ja puiston lanseeraus kilpailutettiin. Ostopalvelun hoiti Boreal Tours Ky. Yrittäjä Barbara Willenin saamansa kontaktit messuilla (ITB Berliinissä ja Salon du Mondial de Paris Ranskassa) saivat 12 uutta suurta matkanjärjestäjää kiinnostumaan NFP:stä, jotka ovat matkailuyrittäjien käytössä lisämarkkinointia varten. Kontaktien kautta on saatu jo kauppaakin tehtyä. Kunnan alueella ja matkailuyrtyksissä vieraili matkanjärjestäjiä mm. Alankomaista (Voigt Travel), Saksasta (Club Aktiv), Italiasta (Norama)ja Sveitsistä. Kotimaan markkinointia tehtiin lähinnä messujen ja suorakirjeiden avulla. Lisäksi markkinoitiin kunnan omia tapahtumia, mm. Päätaloviikkoa, Koski palaa tapahtumaa sekä kesäteatterinäytelmää. Lisäksi lähetettiin paketteja linja-autoyhtiöille lähialueilla sekä kauempana. Projektinvetäjä osallistui myös Pohjois-Pohjanmaan Liiton järjestämään Oulun sisäiset myyntipäivät myyntitapahtumaan, jonka kautta saatiin hyvä osoitteisto yrityksistä ja organisaatioista Oulun seudulla. Tätä osoitekantaa käytettiin hyväksi mm. pikkujoulupakettien markkinoinnissa. Paketeista mainittakoon mm. hemmottelupaketti pienten yritysten henkilöstölle, pikkujoulupaketti sekä ryhmäpaketti Jokijärven alueelle. Taivalkosken Matkailuyhdistys Ry. hoiti vuoden 2005 aikana myös matkailupalveluja, joissa oli palkattuna yksi henkilö. Tämän vuoksi yhteistyö oli kiinteää ja erittäin hyvää myös niiden kanssa. Hankkeen aikana osallistuttiin kolmille eri messuille: Matkamessuille Helsingissä, Erämessuille Oulussa ja SkiExpo messuille Helsingissä. Oulun Erämessut eivät suoranaisesti tarjonneet mahdollisuutta nk. ammattilaistapaamisiin, mutta kuntaa ja sen yrityksiä markkinoitiin Oulun seudun yksityisille matkailijoille. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi tapahtumaa samana päivänä, Sauvakymppitapahtuma ja Koski palaa tapahtuma, jotka on tarkoitettu tulevaisuudessakin markkinoinnin edistämiseen. Tapahtumat onnistuivat hyvin.

Kesän Päätaloviikolla esittäytyivät myös uudet hevosyrittäjät antamalla yleisönäytöksen kouluratsastuksesta ja esteratsas- tuksesta. Kuvassa Harjakon yrittäjä E Väisänen näyttää kouluratsastusmallia. ija Hankkeen arviointi ja ongelmat Hankkeen suurimmat ongelmat aiheutuivat ehdottomasti siitä, että hankkeen rahoituspäätöksen arveltiin tulevan huomattavasti nopeammalla aikataululla kuin se loppujen lopuksi tuli; hanketta oli viety eteenpäin jo puoli vuotta, kun rahoituspäätös tuli, ja ennakko saatiin kesäkuussa 2005. Kassavarannon suhteen oltiin liian optimistisia, ja se kostautuikin väliaikaisesti. Lainan turvin hanke vietiin loppuun. Laina otettiin henkilökohtaisella rajatulla takausvastuulla Taivalkosken Osuuspankista, ja se oli suuruudeltaan 30 000 euroa. Samoin yllätyksenä tuli NFP:n rahoitusosuuden lisääntyminen alkuperäiseen verrattuna. Alun perin siihen piti osallistua toisenkin hankkeen, mutta näin ei käynytkään, joten tämän hankkeen ostopalveluihin varatut rahat menivät suunniteltua enemmän NFP:n lanseeraukseen. Tämän takia joidenkin lähinnä kotimaan markkinointiin suunnitellut toteutettiin erilaisina kuin alun perin oli suunniteltu. Hankkeen tavoitteita jouduttiin korjaamaan, koska hanke rahoitettiinkin vain yksivuotisena. Tästä syystä mm. markkinointiorganisaation luominen jäi alkuperäistä suunnitelmaa vähemmälle. Samoin koneiden ja laitteiden osalta päätettiin hakea hankkeelle jatkoaikaa kesäkuun 2006 loppuun saakka, sillä keskusvaraamo-ohjelman tarve ei vielä 2005 aikana ollut ajankohtainen. Tämä johtui siitä, että Taivalkosken Matkailuyhdistys Ry. jatkoi vielä vuoden 2005 ajan Taivalkosken kunnan ja FinFun Rukan aikanaan solmimaa yhteistyösopimusta, johon kuului mm. online-varausmahdollisuus. Kotimaan markkinointi saatiin alkuun. Lähetimme suoramarkkinointikirjeitä 4 kertaa eri teemoittain, ja jälkimarkkinointia suoritettiin puhelimitse. Lisäksi kolmilla messuilla pidimme matkailuyrityksiämme esillä. Samoin uusi Taivalkoskiesite tehtiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Kansainvälistä markkinointia hoidettiin pääasiassa yhteistyössä Koillismaan alueella toimivan kansainvälistymishankkeen kanssa, mm. osallistuimme matkanjärjestäjille tarkoitettuun esitteeseen. Yrittäjät tekivät myös suoraan yhteistyötä

hankkeen kanssa. Hankkeessa autettiin tarvittaessa yrityksiä siten, että tehtiin mm. neljälle yritykselle ensimmäiset esitteet siksi aikaa, kun varsinaiset esitteet ilmestyvät. Esitteitä pidettiin esillä infopisteessä, ja myös yrittäjät kopioivat niitä omaan käyttöön. Erittäin paljon yhteistyötä tehtiin myös Taivalkosken Matkailupalvelujen kanssa. Lähetimme mm. yhteisiä markkinointikirjeitä, ja tietenkin infopisteessä oli mahdollisuus jakaa myös hankkeesta tietoa. Taivalkosken Matkailuyhdistys Ry. hakee uutta hanketta vuodelle 2006. Näin yhdistyksellä on mahdollisuus toteuttaa loputkin alkuperäisen hankkeen tavoitteista. Hankkeen vastuullisen johtajan puheenvuoro Taivalkosken Matkailun kehittämishanke aloitettiin innostuneesti ja saatiin Taivalkoskelaiset yritykset toimimaan ja ajattelemaan tulevaisuutta yhdessä. Hankeen aikana saatiinkin monta hyvää ajatusta itämään ja moni ajatus eteni myöskin tekojen asteelle. Suurimpana ja näkyvimpänä asiana oli Suomen ensimmäisen sauvakävelypuiston markkinointi ja lanseeraus. Tämän puiston kautta saimme paljon julkisuutta ja kaikista tärkeintä oli että saimme matkanjärjestäjät ja matkatoimiston ihmiset käymään paikan päällä tutustumassa Taivalkoskeen. Lisäksi usko Taivalkoskella matkailuun on kasvanut ja investointeja yksityisellä saralla matkailupuolelle on alkanut. Hankkeen suurimpana ongelmana oli kuitenkin hankeosaaminen. Näinkin ison hankkeen hallinnointi ja hoitaminen oli hyvin vaikeaa ensi alkuun ja kaiken lisäksi hankkeen aloitus venyi pitkälle. Ei löytynyt tarpeeksi rohkeutta aloittaa hanketta täysipainoisesti ennen kuin virallinen rahoituspäätös oli tullut. Kaiken kaikkiaan näen hankkeen onnistuneen hyvin niissä puitteissa mitä meillä oli. Tärkeimpänä asiana oli yritysten yhteistyön löytyminen ja yhteisen tulevaisuuden rakentaminen. Juha Schroderus Puheenjohtaja Hankkeen rahoitus ja kustannukset

Rahoitus saatiin Myötäle Ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen Maaseutuosaston kautta. Myötäle Ry:n kautta rahoitusta saatiin myös Taivalkosken kunnalta. Avustuksen osuus oli 80 % ja omarahoitusosuus 20 %. Rahoitus jakautui seuraavasti: Vuosi 2004 TEkeskus ja 640,00 valtio Kunta 160,00 Yksityinen rahoitus 200,00 YHTEENSÄ: 1 000,00 Vuosi 2005: TEkeskus ja valtio Kunta Yksityinen rahoitus YHTEENSÄ: 75 904,00 18 976,00 23 720,00 118 600,00 Yhteensä kustannuksia kertyi molemmilta vuosilta 119 600, eli kustannusarviossa pysyttiin melko tiukasti, kun se haettiin 119 600 :n suuruisena. Koneet ja laitteet/kalusto TE-keskus ja valtio Kunta Yksityinen rahoitus 4 200,00 1 050,00 5 250,00 YHTEENSÄ: 10 500,00