PIPA 2- PROJEKTI Projektin loppuraportti Vesa Keinonen 4.5.2000 kommentit ja lisätietoja: vesa.keinonen@mediatampere.fi SISÄLLYS 1. PiPa 2-projektin idea ja tausta 1.1. Edeltävät projektit 1.2. Projektin toimijat 2. PiPa 2:n tavoitteet 2.1. Eri tavoitetasot 2.2. Projektin tavoitteiden täyttyminen 3. Projektin organisaatio ja hallinnointi 3.1. Projektin hallinnointi 3.2. Ohjausryhmä 3.3. Projektiryhmä 3.4. Toteutuskohtaiset työryhmät 3.5. Projektisuunnittelija ja muut henkilöresrussit 4. Projektin käytännön toiminta
4.1. Projektin tuottama koulutus ja konsultointi 4.2. Koulutusseminaarit 4.3. Projektin toteutukset 4.4. Pirkanmaan maakunnallinen käyttöliittymä 4.5. Tutkimukset 4.6. PiPan kotisivukilpailu 4.7. Netdays Tampere-tapahtuma 5. Projektin kustannukset ja rahoitus 6. Tiedotus 6.1. Sisäinen tiedotus 6.2. Ulkoinen tiedotus 7. Mitä PiPan jälkeen? 7.1. Kunnat verkottuneet kiitettävästi - jatkokehitystä kaivataan 7.2. Miten yhteistyö jatkuu 8. Hyödyllisiä linkkejä Tiivistelmä PiPa 2-projekti (Pirkanmaan Palvelutietojärjestelmä) lähti käyntiin PiPaprojektin päättyessä toukokuussa 1998. PiPa 2 lähti jatkamaan Pirkanmaan kuntien Internet-kehitystyötä suoraan edellisen projektin pohjalta. PiPa 2-projektin on kuulunut 24 kuntaa sekä Pirkanmaan liitto. Projektia on hallinnoinut 31.12.1999 asti Tampereen Teknologiakeskus Oy ja tämän jälkeen Media Tampere Oy. Projektissa on työskennellyt täysipäiväisesti palkattuna projektisuunnittelija Vesa Keinonen. Hänen apunaan ovat työskennelleet projektiassistentti Niko Bauer sekä neljä oppilaitosharjoittelijaa.
Projektin henkilöstön työtä on ovat ohjanneet kuntien edustajista kootut ohjausja projektiryhmä sekä toteutuskohtaiset työryhmät. PiPa 2:n keskeiset tavoitteet olivat saada projektissa mukana olevat kunnat toteuttamaan verkkoon ainakin tiedottavat kunnan peruspalvelut sekä mahdollisuuksien mukaan myös erilaisia pidemmälle meneviä toteutuksia. Tavoitteena oli myös sähköpostin käytön yleistyminen kuntien sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Käytännössä projektin keskeisin toimintamuoto on ollut kunnissa tapahtunut kouluttaminen, jonka tarkoituksena on ollut tukea kuntien omaa kotisivuntuotantoa, kotisivujen päivittämista sekä edelleen kehittämistä. Vähintään yhden päivän peruskoulutuksen Internetistä sai kunnissa projektin aikana n. 480 henkilöä. Peruskoulutuksen lisäksi projekti on järjestänyt erityneempää koulutusta myös mm. kuvankäsittelystä, editoreista sekä verkkosivujen visuaalisesta suunnittelusta. PiPa 2 on järjestänyt Tampereella myös seitsemän koulutusseminaaria, jotka ovat käsitelleet Internetiin liittyviä ajankohtaisia aiheita. Niihin on osallistunut yhteensä n. 310 henkilöä. PiPa 2:n aikana on myös jatkettu erilaisten kunnille esimerkiksi sopivien verkkototeutusten kehittämistä. Näistä mainittakoon mm. Pirkanmaan Kirjasto- Kissa, Pirkanmaan esihistorian sivusto, Pirkanmaan lähestymiskartta sekä Helppi - kansalaisen terveysopas. Projekti on tiedottanut sisäisesti mm. sähköpostin välityksellä sekä ulkoisesti järjestämällä tiedotustilaisuuksia. PiPa 2 on myös organisoinut ja järjestänyt vuosina 1998 ja 1999 maakunnallisen PiPa-kotisivukilpailun sekä marraskuussa 1999 Netdays Tampere-tapahtuman. Projekti on teettänyt tutkimuksia, joilla on pyritty selvittämään Internetin käyttöä Pirkanmaalla. Keväällä 1999 tutkimus tilattiin Suomen Gallup-Medialta ja kevään 2000 laajempi tutkimus Taloustukimukselta. Projektin päättyessä toukokuussa 2000 kaikilla mukana olleilla kunnilla on verkossa ainakin tiedottavat peruspalvelut, monilla paljon muitakin palveluita. Kuntien sivujen kehitystyö on myös saatu käyntiin. Samoin sähköpostin käyttö on kunnissa tullut jokapäiväiseksi rutiiniksi. 1. PiPa 2-projektin idea ja tausta
1.1. Edeltävät projektit Pirkanmaan Palvelutietojärjestelmä -projekti (PiPa -projekti) www.tampere.fi/ pipa lähti käyntiin Internetin käytön voimakkaan lisääntymisen seurauksena 1990-luvun puolivälissä. Käyttäjäystävällinen graafinen käyttöliittymä World Wide Web (WWW) sekä HTML-kieli, jonka avulla kuka tahansa pystyy tekemään oman kotisivunsa maailman katseltavaksi nostivat Internet-palveluiden suosiota voimakkaasti. PiPa-projektin taustalla oli vuonna 1994 käynnistetty Tampereen kaupungin Palvelutietojärjestelmäprojekti (Pati), jonka tavoitteena oli kehittää Tampereen kaupungille yhtenäinen sähköinen tietojärjestelmä, joka palvelisi niin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, asiakas- palvelupisteiden henkilökuntaa, kuntalaisia sekä matkailijoita. Patin loppuraportti löytyy osoitteesta: www. tampere.fi/projekti/pati/patilop.htm 1990-luvun loppupuoliskon aikana myös julkinen sektori on voimakkaasti panostanut sähköiseen tiedottamiseen. Valtionhallinto on näyttänyt hyvää esimerkkiä, mutta myös kunnat ovat tulleet mukaan yksi toisensa jälkeen. Keväällä 2000 useimmilla Suomen kunnilla onkin Internetissa jo ainakin tiedottavat peruspalvelut. Monet kunnat tarjoavat näiden tiedottavien peruspalveluiden lisäksi jo todella monipuolisia verkkopalveluita, jotka sisältävät myös vuorovaikutteisia osioita. PiPa-projekti on neljän toimintavuoden aikana pyrkinyt viemään Pirkanmaan kuntia eteenpäin kohti Internetin kautta toteutettavaa kattavaa kunnallista palvelutietojärjestelmää. PiPa on ollut luonteeltaan maassamme ainutlaatuinen alueellinen projekti; se on pyrkinyt yhdistämään tietotaitoa ja lisäämään sitä koulutuksella sekä projektin tuloksia levittämällä. Pääpaino on ollut nimenomaan kuntien sivujen sisältöjen ja toimintaprosessien kehittämisellä, infrastruktuurin rakentaminen on jäänyt toisten tahojen tehtäväksi. Projektin ykkösvaiheen aikana (1996-98) pääpaino oli yhteisen kunnallisen wwwpalvelutietojärjestelmän mallin luomisessa. Tätä palvelutietojärjestelmää rakennettiin tiimityöskentelyllä, joka hyödytti myös niitä projektin osapuolia, jotka eivät ole mukana ao. työryhmässä. Projektin työryhmien tulokset, mm. kaikki toteutukset ovat olleet toistettavissa projektissa ilman eri korvausta tai lupaa. Kunnilla on ollut lisäksi täysi vapaus muokata toteutuksia omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. PiPa-projektin keskeinen toimintamuoto on ollut myös koulutus. Projektin puitteissa järjestetty omakustannehintainen koulutus on ollut osallistuville kunnille tapa lisätä tietotaitoa digitaalisten palveluiden kehittämisestä sekä saavuttaa hyvät edellytykset suunnitella ja toteuttaa kunnallisten Internet-
palveluiden käytäntö. 1.2. Projektin toimijat PiPa 2 -projektissa on ollut mukana 24 Pirkanmaan kuntaa (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Viljakkala, Kuhmalahti, Pälkäne, Toijala, Viiala, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Tampere, Ylöjärvi, Juupajoki, Orivesi, Mänttä, Vilppula, Kuorevesi, Virrat. Mouhijärvi, Vammala, Äetsä) joten projektin voidaan katsoa edustaneen Pirkanmaata (maakunnassa kaikkiaan 34 kuntaa) varsin kattavasti. Yhteensä PiPa-projektin eri vaiheissa on neljän vuoden aikana kaikkiaan ollut mukana 27 maakunnan kuntaa. Kuntien lisäksi projektissa on ollut mukana Pirkanmaan liitto. Maakuntaliitto on toiminut projektin yhtenä rahoittajana mutta myös aktiivisena projektin osapuolena. Pirkanmaan liiton kautta PiPa on lisäksi saanut kattavan kontaktipinnan muihin alueellisiin ja valtakunnallisiinkin tietoyhteiskuntahankkeisiin. 2. PiPa 2:n tavoitteet Projektin tavoitteet määriteltiin ensimmäisen kerran projektin ykkösvaiheen alkaessa keväällä 1996 ja toisen kerran jatkoprojektin, PiPa 2:n käynnistyessä kesällä 1998. PiPa 2:n alkaessa Pirkanmaan kunnat olivat jo päässeet hyvään alkuun kunnallisten Internet-palveluiden kehittämistyössä. Monet alueen kunnat kaipasivat kuitenkin vuonna 1998 yhä tukea tiedottavienkin peruskotisivujen tuotannossa. PiPa 2 lähti aikaisemman projektin pohjalta edelleen kehittämään pirkanmaalaisten kuntien Internet-osaamista. Internet on välineenä niin monimuotoinen ja nopeasti kehittyvä, että sen "haltuun ottamisessa" kuntien ja seutukuntien välinen yhteistyö on avainasemassa. Yksittäisen kunnan tai seutukunnankaan resurssien ei voida olettaa riittävän seuraamaan täydellisesti Internetin nopeaa kehitystä. Projektin ykkösvaiheessa keskeiseksi haasteeksi koettiin miettiä niitä palvelukokonaisuuksia joita ylipäätään Internetin kautta on mahdollista ja mielekästä toteuttaa. Tärkeää oli saada luotua verkkoon mahdollisimman kattavasti eri hallinnonalojen esimerkkitoteutuksia ja näin osoittaa että verkkotiedottaminen ylipäätään on varteenotettava vaihtoehto kunnalliseenkin tiedottamiseen. Samoin vuosina 1996-98 oli hyvin keskeisellä sijalla luoda myönteinen ilmapiiri palveluiden tarjoamiseen verkosta ja myös sähköpostin käyttöön. Tämän ylimenokauden aikana PiPan tiedotusta hoidettiin rinnakkain sekä perinteisellä
postituksella että sähköpostilla. Projektin kakkosvaiheen alkaessa nähtiin tarpeelliseksi muuttaa jonkin verran PiPan painopistettä. Ei koettu enää niinkään mielekkääksi tehdä kunnille esimerkkitoteutuksia verkkoon, koska niitä oli Internetissä kaikkien nähtävillä jo runsaasti. Myös valtakunnalliset kokemukset tukevat tätä painotuksen siirtämistä koulutukseen. Sisäministeriön Veturi-projektin helmikuussa 2000 julkaiseman alue- ja paikallishallinnon henkilöstölle tehdyn kyselyn (www.intermin.fi/suom/ julkaisut/veturi.pdf) tulokset kertovat tästä selvää kieltään: vastaajien mielestä henkilöstön (verkkopalvelu) koulutus tulisi kohdistaa kaikille asiakaspalvelutyötä tekeville sekä kaikille esimiehille. Sama kysely toteaa edelleen: Henkilöstön koulutuksen järjestämisessä nähtiin tarvetta yhteistyöhön erityisesti paikallisella tasolla. Parhaana mallina pidettiin yhteisesti järjestettyä perusasioiden koulutusta, jota täydennetään organisaatioiden sisäisellä koulutuksella. Osaamista levitetään muiden organisaatioiden henkilöstölle esim. kouluttajien koulutuksena. PiPa 2:n keskeisenä tehtävänä on ollutkin käytännön tietotaidon levittäminen kuntiin ja kuntien pitäminen ajan tasalla siitä missä Internet-tiedotuksessa mennään - niin sisällöllisesti kuin teknisestikin. Tätä tehtävää on toteutettu niin kunnissa annetulla "ruohonjuuritason" koulutuksella kuin Tampereella pidetyillä koulutusseminaareillakin. 2.1. Eri tavoitetasot Pirkanmaan maakuntastrategian mukaisesti projektin kakkosvaihe on kiinnittänyt erityistä huomiota kuntien erilaisiin valmiuksiin kehittää digitaalista palvelutuotantoaan. Työskentely PiPa 2:ssa on tapahtunut näin periaatteessa kolmen eri tavoitetason mukaan. Tavoitetasoihin ei välttämättä ole jakaannuttu kunnittain, vaan kuntien eri hallinnonalat ovat voineet tähdätä eri tavoitetasojen saavuttamiseen. a. Perustaso PiPa 2 projektin alkaessa määriteltiin tavoitteet tälle ryhmälle: Tässä ryhmässä on pyritty saamaan verkkoon tiedottavat peruspalvelut sekä luomaan ylläpitokäytäntö verkkopalveluille. Näiden palveluiden saatavuus kaikille kuntalaisille pyritään takaamaan mm. kirjastojen verkkopäätteiden sekä virastoissa olevien infopisteiden avulla. Vuonna 2000 tällä ryhmällä on valmiina sekä kuntalaisia että ulkopaikkakuntalaisia palvelevat sähköiset palvelut, joilla tiedotetaan kunnan/hallinnonalan toiminnasta,
päätöksistä sekä palvelutoiminnasta. Tiedot pyritään pitämään aina luotettavina ja ajantasaisina. Tässä vaiheessa mahdollisimman monella kunnan työntekijällä on tarvittavat tiedot ja taito sekä välineet käyttää sähköpostia ja tätä uutta viestintätapaa myös aktiivisesti käytetään. Huhtikuussa 2000 valtaosa PiPa-projektissa mukana olleista kunnista on toteuttanut nämä perustason kriteerit täyttävät kotisivut. Useimmilla kunnilla pääpaino on kunnan hallinnon ja keskeisten palveluiden sekä matkailun esittelyllä. Kunnan kotisivut sekä niiden päivittäminen on toteutettu hyvin eri konsepteilla riippuen kunnan voimavaroista ja linjauksista. Samoin käytännössä lähes kaikissa projektissa mukana olevissa kunnissa käytetään sähköpostia jo täysin rutiininomaisesti sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. b. Tavoiteltava taso PiPa 2- projektin alkaessa määriteltiin tavoitteet tälle ryhmälle: Tällä tasolla kunnalla on verkossa kattavat tiedottavat palvelut sekä vuorovaikutteisia palveluita, joita myös aktiivisesti käytetään. Näiden palveluiden kehitystoiminta on koko ajan käynnissä. Tiedottavan palvelutoiminnan lisäksi kunnan Internet-sivuilla on vuorovaikutteista, keskustelevaa palvelutuotantoa. Tämä vuorovaikutteisuus sisältää mm. suoraa sähköpostiviestintää kuntalaisten ja kunnan viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden kesken, sähköisten hakemusten lähettämistä ja vastaanottamista, elämäntilanteeseen liittyvien maksujen ja taksojen tarkistamista laskurin avulla, reaaliaikaista ajanvarausta, keskustelupalstoja jne. Huhtikuussa 2000 monet PiPa-projektissa mukana olevat kunnat ovat saavuttaneet/ovat saavuttamassa tämän tason. Muutamia esimerkkejä tämän tason toteutuksista: - Haku kunnan/kaupungin karttapalvelusta (esim. Parkano, Toijala, Tampere) - Haku kunnan sivuilta/ haku tapahtumakalenterista (esim. Lempäälä, Mänttä) - Tapahtuman ilmoittaminen tapahtumakalenteriin (esim. Mänttä) - Kunnan talouden esittely (esim. Kangasala, Tampere) - Keskustelupalsta (esim. Vammala, Mänttä, Tampere) - Tonttiesittelyt ja tonttivaraukset (esim. Vilppula, Juupajoki, Ylöjärvi, Kuhmalahti) - Kaavamuutokset (esim. Nokia) - Kirjaston aineistohaku (esim. Ikaalinen-Parkano-Kihniö sekä Kuorevesi-Mänttä- Vilppula)
- Tulostettavat lomakkeet (esim. Äetsä, Tampere) c. Pitkälle kehittynyt taso PiPa 2 projektin alkaessa määritellyt tavoitteet tälle ryhmälle : Tällä tasolla tiedottavat peruspalvelut sekä vuorovaikutteiset palvelut eri toimialoilla ovat luotuina ja ne ovat myös aktiivisessa käytössä. Kunnan sähköistä palvelutietojärjestelmää käytetään rutiininomaisesti ja sen kehittäminen tapahtuu vuorovaikutussuhteessa kuntalaisten ja kunnan viranhaltijoiden kesken. Tässä vaiheessa kunnallisen peruspalvelutietojärjestelmän rinnalle on luotavissa myös Internetin kehittyviä ominaisuuksia hyödyntäviä palveluita, joiden kysyntä on koko ajan kasvamassa. Nämä palvelut tukeutuvat mm. elektronisen maksamisen tapoihin, paikkatiedon esittämisen mahdollisuuteen sekä sähköisen identiteetin todentamiseen. Huhtikuussa 2000 muutamat PiPa-projektissa mukana ovat kunnat ovat ottamassa käyttöön näitä Internetin kehittyneitä palveluita tai selvittämässä niitten käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. Näissä palveluissa tullaan tukeutumaan mm. henkilön sähköiseen tunnistamiseen (hst), joka mahdollistaa mm. erilaisten lomakkeiden lähettämisen allekirjoitettuna verkon kautta. Ensimmäiset Pirkanmaan kunnat ovat todennäköisesti ottamassa käyttöön hst-pohjaisia palveluita jo vuoden 2000 aikana. 2.2. Projektin tavoitteiden täyttyminen PiPa 2:n projektisuunnitelma edellytti että projektin päättyessä kunnalliset Internet-palvelut kattavat koko Pirkanmaan. Huhtikuussa 2000 tämä tavoite on käytännössä toteutunut. Internetissä oleva kunnallinen palvelutietojärjestelmä nähdään Pirkanmaan kunnissa keväällä 2000 olennaisena osana kunnan palvelutarjontaa ja sähköposti on otettu käytännössä kaikissa kunnissa jokapäiväiseksi työvälineeksi. Kunnallisen Internetissä olevan palvelutietojärjestelmän jatkuva kehitystyö Pirkanmaan kunnissa on myös saatu käyntiin. 3. Projektin organisaatio ja hallinnointi 3.1. Projektin hallinnointi PiPa 2 -projektia hallinnoinnista vastaisi 31.12.1999 asti Tampereen Teknologiakeskus Oy (TTOy). Projekti on korvannut TTOy:lle 10 % vuoden projektituotoista korvauksena projektin hallinnoinnista. Tämä hallinnointi sisälsi projektin talous- ja henkilöstöhallinnon ja yleisten toimintapuitteiden
järjestämisen. PiPan hallinnointi siirtyi 1.1.2000 Media Tampere Oy:lle (entinen Tampereen Uusmediakeskus). Media Tampereen verkkosivut: www.mediatampere.fi 3.2. Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä on seurannut ja arvioinut projektin etenemistä kokoontuen Tampereella noin puolivuosittain. Ohjausryhmässä on ollut edustaja jokaisesta mukana olevasta kunnasta ja he ovat samalla toimineet projektissa kuntiensa yhteyshenkilöinä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut projektipäällikkö Jarkko Lumio ja sihteerinä projektisuunnittelija Vesa Keinonen. 3.3. Projektiryhmä Projektin käytännön toimintaa on koordinoinut projektiryhmä, jossa on mm. keskusteltu projektin käytännön luotauksista ja päätetty sen keskeisistä toimintaperiaatteista. Projektiryhmälle on esitelty projektin kannalta ajankohtaiset ja projektin piirissä esille tulleet asiat ja se on kokoontunut kesäkautta lukuun ottamatta keskimäärin kerran kuussa. Projektiryhmä on myös tehnyt ohjausryhmälle esityksen projektin määrärahojen käytöstä ja valvonut projektin rahankäyttöä. Projektiryhmä on myös koordinoinut pilottipalveluiden testauksen ja antanut niiden sisällöstä, toimivuudesta ja tavoitettavuudesta arvioinnin toteutuskohtaisille työryhmille. Projektiryhmään on kuulunut vaihtelevalla kokoonpanolla noin 10 jäsentä eri kunnista sekä Pirkanmaan liitosta. 3.4. Toteutuskohtaiset työryhmät PiPan ykkösvaiheen aikana keskeisessä roolissa olivat toimialakohtaiset työryhmät, jotka mm. suunnittelivat oman toimialansa toteutuksia. Ongelmaksi koettiin se, että matkaongelmien ym. esteiden takia ei aina koettu mielekkääksi matkustaa kokouksiin Tampereelle. PiPa 2 -projektissa puolestaan organisoiduttiin asiantuntijoista koottuihin toteutus- sekä pro-jektikohtaisiin työryhmiin. Toteutuskohtaisissa työryhmissä on ollut kussakin 5-10 henkilöä, kun taas Netdays Tampere-projektia koordinoineessa työryhmässä toimi projektin laajuudesta johtuen n. 20 henkilöä. Toteutuskohtaiset työryhmät ovat suunnitelleet sivulla 9 mainittuja toteutuksia ja muita projekteja.
Kokoustyöskentelyn ohella toteutuskohtaiset työryhmät ovat työskennelleet tiiviisti sähköpostin välityksellä. Näin on tehokkaasti vältetty turhaa kokoustamista. PiPa 2 -projektissa puolestaan organisoiduttiin asiantuntijoista koottuihin toteutus- sekä projektikohtaisiin työryhmiin. Toteutuskohtaisissa työryhmissä on ollut kussakin 5-10 henkilöä, kun taas Netdays Tampere-projektia koordinoineessa työryhmässä toimi projektin laajuudesta johtuen n. 20 henkilöä. Toteutuskohtaiset työryhmät ovat suunnitelleet sivulla 9 mainittuja toteutuksia ja muita projekteja. Kokoustyöskentelyn ohella toteutuskohtaiset työryhmät ovat työskennelleet tiiviisti sähköpostin välityksellä. Näin on tehokkaasti vältetty turhaa kokoustamista. 3.5. Projektisuunnittelija ja muut henkilöresurssit Projektiin palkattu päätoiminen projektisuunnittelija Vesa Keinonen on koordinoinut projektin toimintaa ja toiminut eri työryhmien sihteerinä tai puheenjohtajana. Projektisuunnittelijan toimenkuvaan ovat kuuluneet myös mm. kouluttaminen kunnissa, kuntien yleinen konsultointi Internet-kehityksessä, kontaktit yhteistyökumppaneihin sekä projektista tiedottaminen. Projektisuunnittelijan apuna PiPa 2 -projektissa on oppisopimuksella työskennellyt 1.6.1998-31.12.1999 projektiassistentti Niko Bauer. Bauerin toimenkuvaan kuului mm. toteutusten graafinen ja rakenteellinen suunnittelu, koodaus ja kuvankäsittely. Bauer myös oli tarvittaessa Vesa Keinosen apukouluttajana kunnissa tapahtuneessa koulutuksessa. PiPa 2:n harjoittelijoina on toiminut neljä henkilöä. FM Päivi Lappalainen oli harjoittelijana 1.6.1998-31.8.1998 päätehtävänään Helppi-terveysopas (www.tampere.fi/projekti/pipa/helppi/index.htm) HTM Kimmo Nissinen työskenteli projektin harjoittelijana 15.9.-15.12.1998. Nissisen päätehtävänä oli suunnitella Pirkanmaan käyttöliittymään (www. pirkanmaa.org) tulevia toteutuksia, mm. Pirkanmaan vuoden 1999 kulttuurikalenteri (www.tampere.fi/culture/pirkan99/index.htm) Helmi-huhtikuun 1999 PiPan harjoittelijana oli KTM Petteri Jarva, joka teki työryhmän avustuksella Ajan Virrassa - Pirkanmaan esihistoriaa -toteutuksen (www.mediatampere.fi/esihist/) Jarva toimi myös tarvittaessa kuntakoulutuksessa Vesa Keinosen apukouluttajana.
Lokakuun 1999 - tammikuun 2000 harjoittelijana toimi kuvataitelija/taiteen perusopettaja Eeva-Liisa Ylinen. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat mm. Viljakkalan kotisivujen (www.viljakkala.fi) sekä Mäntän matkailusivujen (tuleva osoite: www.mantta.fi/kaupunki/matkailu) kehittäminen. Lisäksi Ylinen oli suurena apuna Netdays Tampere -tapahtuman järjestelyissä. 4. Projektin käytännön toiminta 4.1. Projektin tuottama koulutus ja konsultointi PiPa 2:n keskeisimmäksi toimintatavaksi muodostui projektin ykkösvaiheen aikana syntyneen tietotaidon levittäminen kuntiin. Käytännössä tätä toteutettiin mm. monipuolisella koulutuksella, jonka tarkoituksena on tukea kuntien omaa kotisivuntuotantoa ja kotisivujen päivittämistä sekä edelleen kehittämistä. Projektisuunnittelija Vesa Keinonen on kiertänyt projektin aikana kunnissa pitämässä 1-2-päiväistä Internetin- ja HTML:n peruskurssia, jonka ohjelma räätälöitiin kunkin kunnan tarpeita vastaavaksi. Runsaan kahden vuoden aikana useimmat projektissa mukana olleet kunnat saivat ainakin yhden koulutusjakson PiPan tuottamaa koulutusta, osa kunnista useamman jakson. Tätä peruskoulutusta sai PiPan 2:n aikana kaikkiaan eri kunnissa n. 480 henkilöä. Peruskoulutuksen lisäksi järjestettiin keskitetysti Tampereella myös eriytyneempää koulutusta. Vuoden 1999 aikana PiPa järjesti kolme Paint Shop Pro 5.0 -ohjelman peruskurssia, joka on antanut perusvalmiudet webbisivuilla tarvittavien kuvien ja muiden graafisten elementtien käsittelyyn. Koulutukseen osallistui n. 60 henkeä projektin eri kunnista ja siitä perittiin 200 mk:n maksu, joka kattoi ulkopuolisen kouluttajan palkkion. Syyskaudella 1999 järjestettiin kaksi kurssia, joissa perehdyttiin Front Pageeditorin käyttöön. Omakustannehintainen koulutus tilattiin ulkopuoliselta kouluttajalta. Kursseille osallistui yhteensä 20 henkilöä. Lokakuussa 1999 pidettiin Tampereen valtuustosalissa koulutustilaisuus, joka oli suunnattu lähinnä kuntien Internet-pääkäyttäjille. Osallistujia n. 30 henkilöä. Koulutuksen ohella projektin henkilökunta on myös mahdollisuuksiensa mukaan konsultoinut kuntia kotisivujen tuotantoon liittyvissä kysymyksissä ja auttanut kuntia yhteistyökumppanien etsinnässä. 4.2. Koulutusseminaarit
PiPa 2-projektin aikana Tampereella on pidetty osallistujille maksuttomia koulutusseminaareja, joiden tarkoituksena on ollut antaa kunnille tiivis tietopaketti jostakin ajankohtaisesta Internetiin liittyvästä kysymyksestä. Syyskuussa 1998 pidettiin Internetin karttatoteutuksiin keskittynyt koulutusseminaari Karttapäivä II. Aamupäivän aikana kuulimme esitykset mm. Vid/Gis-paikkatietojärjestelmästä sekä Internetin karttojen tekijänoikeuksista. Osallistujia tilaisuudessa oli yli 30. Marraskuussa 1998 koulutusseminaarin aiheena oli hyvin ajankohtainen Sähköisen identiteetin todentaminen. Alustajina olivat mm. jaospäällikkö Martti Savolainen Instrumentointi Oy:sta sekä erityisasiantuntija Ari Saapunki Väestörekisterikeskuksesta. Kiinnostava teema toi paikalle yli 50 kuulijaa. Helmikuussa 1999 koulutuksen teemana oli Internet nyt ja tulevaisuudessa, kouluttajana Ari Isokääntä Wysiwyg Oy:sta. Koulutukseen osallistui tällä kertaa hieman yli 30 henkilöä. Kevätkauden 1999 toinen koulutusseminaari oli tiivis tietopaketti aiheesta Intranet ja ekstranet. Pipalaisille luennoivat mm. Juha-Pekka Kohvakka Toijalan Tietotalo Oy:sta sekä erityisasiantuntija Simo Tanner Kuntaliitosta. Osallistujia oli tälläkin kertaa noin 30. Syyskuun koulutusseminaarissa Juha-Pekka Kohvakka Toijalan Tietotalosta kertoi 50 hengen yleisölle näkemyksiä Webbisivujen visuaalisesta ilmeestä sekä editoreista. Helmikuussa 2000 koulutuksen aiheena oli tekijänoikeudet ja tietosuojakysymykset. Paikalla n. 50 kuulijaa. PiPa 2:n loppuseminaari pidettiin 3.5. ja aiheena oli "Pirkanmaa - kunnallisen verkkotie-dottamisen tienraivaaja 2000-luvulla?" Luennoitsijana professori Ari- Veikko Anttiroiko Tampereen yliopistosta, Simo Tanner Kuntaliitosta sekä Erkki Renvall. Loppuseminaarin yhteydessä julkistettiin myös Pirkanmaan Internettutkimus. Kokonaisuudessaan PiPan järjestämiin seminaareihin osallistui noin 310 henkilöä. 4.3. Projektin toteutukset Projekti on suunnitellut ja tehnyt Internet-toteutuksia, joita projektiin osallistuvat kunnat voivat mahdollisimman pienin muutoksin käyttää omilla kotisivuillaan. Toteutuksia ovat suunnitelleet kuntien edustajista kootut työryhmät ja toteutukset ovat tehneet PiPan palkkaamat työntekijät tai oppilaitosten kautta tulleet harjoittelijat. Keskeisenä henkilönä monien toteutusten suunnittelussa ja tekemisessä oli myös PiPassa 1.6.1998-31.12. oppisopimuksella työskennellyt Niko Bauer. PiPan ykkösvaiheessa verkkoon toteutettiin runsaasti erilaisia
esimerkkitoteutuksia, koska verkossa ei vielä tuolloin ollut nähtävissä kovinkaan runsaasti esimerkkejä kunnallisista Internet-toteutuksista. PiPa 2:n aikana katsottiin tarkoituksenmukaisemmaksi keskittyä muutamaan laajempaan pilottitoteutukseen. PiPa 2:n aikana valmistuneista/edelleen kehitetyistä toteutuksista mainittakoon mm. -Pirkanmaan Kirjasto-Kissa http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa -Helppi, oma-apu http://www.tampere.fi/projekti/pipa/helppi/ -Pirkanmaan lähestymiskartta http://www.mediatampere.fi/nikon/kartta/index.htm -Ajan Virrassa - Pirkanmaan esihistoriaa http://www.mediatampere.fi/esihist/index.htm -Viljakkalan kunnan kotisivut http://www.viljakkala.fi -Mäntän matkailusivujen luonnos http://www.mantta.fi/ Lisäksi monia PiPan ensimmäisten vuosien toteutuksia on päivitetty ja muokattu graafisesti ajanmukaisemmaksi. 4.4. Pirkanmaan maakunnallinen käyttöliittymä PiPa 2 -projekti oli yhdessä Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan kuntien sekä maakunnan informaatioteknologian toimijoiden kanssa luomassa maakunnan yhteistä käyttöliittymää (www.pirkanmaa.org). Tämä käyttöliittymä esittelee kattavasti maakunnan koko julkisen sektorin (sekä kuntien että valtionhallinnon) palvelutoimintaa, elinkeinoelämää sekä muita julkisia palveluita. Kyseessä on alueen kuntien yhteinen palvelutori, joka tuo näkyvyyttä esim. kuntien matkailumarkkinointiin, kehityksen painopisteiden esittelyyn jne. Samalla tämä käyttöliittymä esittelee laajasti Pirkanmaata tietoyhteiskuntana. Pirkanmaan käyttöliittymä julkistettiin kesäkuussa 1999 Helsingin Senaatintorilla pidetyssä Pirkanmaa Helsingissä -tapahtumassa. PiPa 2-projekti osallistui Pirkanmaan käyttöliittymän toteuttamiseen tuottamalla käyttöliittymään erilaisia osioita ja pohtimalla työryhmässä sivuston sisältöä.
4.5. Tutkimukset PiPa 2 on pyrkinyt tukemaan projektin toimialaan liittyvää tutkimustoimintaa. Projektia hyödyntävien tutkimusten käynnistämiseksi on tehty yhteistyötä mm. eri oppilaitosten kanssa. Keväällä 1999 PiPa 2-projekti tilasi Suomen Gallup-Media Oy:ltä Kansalliseen mediatutkimukseen pohjautuvan tutkimusraportin, joka selvittää Internetin käyttöä Pirkanmaalla. Tutkimus on verkossa osoitteessa: http://www.mediatampere.fi/tutkimus/ Toukokuussa 1999 saatiin verkkoon Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan opiskelija Monika Pohjalaisen tutkimuslomake, jolla pyritään kartoittamaan verkon hyvinvointipalveluiden käyttöä. Lomake oli verkossa kesän 1999 ajan ja tulosten pohjalta Monika Pohjalainen työsti graduaan talvikauden 1999-2000. Pohjalaisen tutkimus on valmistumassa kesän 2000 aikana ja se julkaistaan myös verkossa. Keväällä 2000 tilattiin Taloustutkimus Oy:ltä tutkimus pirkanmaalaisten Internetkäytöstä. Tutkimus julkistettiin PiPa 2-projektin loppuseminaarissa Tampereen valtuustosalissa 3.5. (Tutkimus tullaan myöhemmin viemään verkkoon ja sen osoite ilmoitetaan kaikille PiPan postituslistalla oleville.) PiPan ykkösvaiheen tutkimuksia: Marita Sandt: Pirkanmaalaisten kuntien henkilöstön motivaatiot, odotukset ja tavoitteet PiPa-projektista Jaana Vernikos: 30- vuotiaiden pirkanmaalaisten toiveita ja odotuksia PiPaprojektista ja Internetistä. 4.6. PiPan kotisivukilpailu Syksyllä 1997 ensimmäisen kerran järjestettyä PiPan kotisivukilpailua jatkettiin myös projektin kakkosvaiheen aikana. Kilpailun tavoitteena on ollut kehittää erityisesti pirkanmaalaisten koululaisten ja opiskelijoiden valmiuksia suunnitella ja toteuttaa omat kotisivut. Näin on pyritty nostamaan koululaisten ja opiskelijoiden medialukutaitoa. Erityisesti on haluttu painottaa sisällön merkitystä; pelkkää teknistä "kikkailua" ei ole haluttu suosia. Toki sivujen on tullut olla teknisesti toimivia. PiPan kotisivukilpailu on laajentunut vuosi vuodelta: ensimmäisenä vuonna osallistujia oli n. 120 vuonna 1998 yli 100 ja syksyllä 1999 n. 120. Osallistujat on jaettu kolmeen sarjaan: ala-aste, yläaste, lukio ja ammattioppilaitokset sekä muut
oppilaitokset ja yksityishenkilöt. Osallistujia on tullut ilahduttavasti koko Pirkanmaan alueelta. Esim. syksyn 1999 kilpailuun osallistui koululaisia/ opiskelijoita 18 eri Pirkanmaan kunnasta (maakunnassa kaikkiaan 34 kuntaa). Kilpailun tuomaristo on koottu lähinnä pirkanmaalaisista Internetasiantuntijoista ja joka vuonna mukana on ollut myös koulumaailman edustajia. Osallistujia on motivoitu mukaan paitsi maineella ja kunnialla, myös rahapalkinnoilla. Kilpailun näkyvyyttä ja markkinointia on osaltaan tehostanut se, että se on yhtenä sarjana ollut mukana Tampereen valtakunnallisessa multimediakilpailussa. Marraskuussa 1999 PiPan kotisivukilpailu oli osa Netdays Tampere-tapahtumaa. Kotisivukilpailun kautta Pirkanmaan koululaiset ja opiskelijat ovat saaneet tilaisuuden esittää sivuntekotaitojaan suurelle yleisölle. Näin kokeneemmat - jo lähes ammattilaistasoiset - sivuntekijät ovat voineet mitellä paremmuuttaan, mutta myös vasta Internetiin tutustuneet ovat aivan hyvin olla kilpailussa mukana. PiPan kotisivukilpailu on noteerattu joka vuosi hyvin Pirkanmaan tiedotusvälineissä. Kilpailua esiteltiin myös huhtikuussa 2000 Hämeenlinnan Aulangolla järjestetyssä ITK-tapahtumassa. Jo perinteeksi tullutta PiPan kotisivukilpailua pyritään jatkamaan PiPa-projektin päättymisen jälkeenkin. Syksyn 2000 kotisivukilpailu tullaan todennäköisesti järjestämään marraskuussa Netdays ja Mindtrek-tapahtumien yhteydessä. 4.7. Netdays Tampere -tapahtuma PiPa-projekti oli syys-marraskuussa 1999 osaltaan mukana järjestämässä Tampereen ensimmäistä multimediafestivaalia MindTrekiä, joka sai laajan suosion. Pipalaisten keskeinen ponnistus MindTrekin aikana suuntautui Netdays Tamperetapahtuman järjestämiseen. 16.11. järjestetty tapahtuma onnistuikin lyhyestä suunnitteluajasta huolimatta varsin hyvin: osallistujia kävi päivän aikana Tullikamarilla n. 1500 Tampereelta ja lähikunnista. Netdays-tapahtuman keskeisenä ideana oli koota yhteen kouluväki ja maakuntamme tieto- ja viestintätekniikan osaajat. Erilaisten tietoiskujen, esittelyjen ja viihteellisenkin ohjelman avulla informoidaan opettajia ja oppilaita alan uusimmasta kehityksestä. Tapahtuman kautta Pirkanmaan alueen lukuisat tietoverkkoprojektit myös nivoutuivat osaksi laajempaa kansainvälistä kehystä. Netdays Tamperetapahtuma oli yksi osa Euroopan Komission Netd@ys Europe -viikkoa, joka
yhdistää marraskuisen viikon aikana lukuisia eurooppalaisia tietoverkkoprojekteja. Tämän hankkeen päätavoitteena on ollut herättää kaikkien tietoisuus siitä, millaisen haasteen uusi verkottunut media tarjoaa opetukselle ja oppimiselle. Netdays Tampere -tapahtuman aikana PiPa-projekti oli erittäin näkyvästi esillä: projektin toimintaa esiteltiin omalla osastolla, päivän aikana jaettiin PiPan kotisivukilpailun palkinnot sekä julkistettiin PiPan toteuttama Pirkanmaan esihistorian sivusto. Netdays Tampere-tapahtumasta on tarkoitus rakentaa jokasyksyinen perinne. 5. Projektin rahoitus ja kustannukset PiPa 2 -projektin kustannukset kunnille ovat olleet kiinteät: 15 000 mk/kunta/ vuosi; alle 3500 asukkaan kunnilta 5000 mk /kunta/vuosi. Pirkanmaan liitto on tukenut PiPa 2 -projektia maakunnan kehittämisrahalla (70 000 mk/vuosi). Projektiin sen alkamisen jälkeen mukaan tulevat kunnat maksavat täyden rahoitusosuuden. Osallistumismaksun lisäksi Tampereen kaupunki on tukenut projektia merkittävästi mm. tarjoamalla työ- ja kokoontumistiloja, palvelintilaa sekä tietoteknisiä resursseja. PiPa 2:n koulutustilaisuuksista on peritty osallistumismaksu, joka on määräytynyt todellisten kustannusten mukaan (opettajien palkkiot, materiaali- ja matkakulut, tarjoilu sekä tila- ja laitevuokrat). 6. Tiedotus 6.1. Sisäinen tiedotus PiPa 2 -projekti pyrki aktiivisella tiedotuksella lisäämään projektissa mukana olevien kuntien henkilöstön ja kaikkien kuntalaistenkin Internet-tietämystä. Näin on pyritty osaltaan saamaan asenteet myönteisiksi sähköisten palveluiden saamiseen verkosta. Projektin sisäiseen tiedotukseen on käytetty pääasiassa sähköpostia. Projektin ohjausryhmän jäsenille on lähetetty kaikkien työryhmien muistiot, koska he toimivat projektin yhdyshenkilöinä kunnissa. Projektiryhmän jäsenet on myös pidetty myös tietoisina eri työryhmissä tapahtuvasta työskentelystä. Toteutuskohtaisten työryhmien jäsenille on lähetetty oman työryhmänsä muistiot. PiPa 2:n projektitiedote on ilmestynyt 1-2 kuukauden välein ja sen jakelun piiriin
on kuulunut lähes 300 henkilöä kautta Pirkanmaan. Projektin ykkösvaiheen työryhmätyöskentelyyn ja kuntakierrosten aikana käytyihin keskusteluihin perustuva "PiPan WWW-ohjeet" on päivittynyt koko ajan myös projektin kakkosvaiheen aikana. Näiden suuntaa antavien ohjeiden toivotaan osaltaan auttavan kuntia eteenpäin oman palvelutietojärjestelmänsä kehittämisessä. Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena oli saada PiPa-kuntien toimihenkilöt täydellisesti sähköpostin piiriin vuoteen 2000 mennessä. Tämä toteutuikin kiitettävällä tavalla ja projektin loppuvaiheessa tiedottaminen on hoidettu kokonaan jo sähköpostitse. 6.2. Ulkoinen tiedotus Projektin etenemisestä ja tuloksista on tiedotettu aktiivisesti ensisijaisesti Pirkanmaan tiedotusvälineissä. Projektisuunnittelija on välittänyt tarpeen vaatiessa myös erilaisia tiedotteita ja asiantuntija-artikkeleita tiedotusvälineisiin. Monet projektin toteutukset sekä projektin tilaamat tutkimukset onkin julkistettu näyttävästi maakunnan eri tiedotusvälineissä. PiPa-projekti on huomioitu myös valtakunnallisella tasolla erilaisissa kunta-alan tiedotusvälineissä. Projekti on tuottanut myös esitteitä projektin tiedotustarkoituksiin. Esitteitä on levitetty kuntien tiedotus- ja neuvontapisteisiin ja muualle kuntalaisten saataville. Kansalaisten huomiota oman kuntansa Internet-sivuihin heräteltiin maaliskuussa 1999 verkossa pidetyllä leikkimielisellä äänestyksellä parhaasta Pirkanmaan kunnan kotisivusta. Äänestykseen osallistui kaikkiaan 440 henkilöä ja se saavutti mukavasti huomiota eri tiedotusvälineissä. Voittajaksi kilpailussa äänestettiin Ruovesi, toiseksi sijoittui Kangasalan ja pronssia nappasi Lempäälä. Projektia toimintaa on markkinoitu aktiivisesti myös erilaisten messujen, seminaarien ja muiden tapahtumien yhteydessä. Lokakuussa 1998 PiPa oli omalla osastollaan mukana Pirkkahallissa pidetyillä Koti ja Internet -messuilla. Kesäkuussa 1999 PiPa osallistui Senaatintorilla järjestettyyn Pirkanmaa Helsingissä -tapahtumaan. Projektisuunnittelija on esitellyt projektin toimintaa lukuisissa eri yhteyksissä. Mm. lokakuussa 1998 projektia esiteltiin Kauhajoella pidetyssä alueverkkotapahtumassa sekä marraskuussa 1998 Vammalassa pidetyssä seutuverkkotilaisuudessa. Toukokuussa 1999 Keinonen kertoi PiPasta ja Tampereen kaupungin tietoverkkoprojekteista Pirkanmaan liiton unkarilaisvieraille. Joulukuussa 1999 PiPaa esiteltiin Pirkanmaan tietoyhteiskuntaseminaarissa. Internetissä PiPa on osallistunut aktiivisesti mm. Kuntaliiton WWWkeskustelulistan toimintaan. Tämän listan kautta on pyritty keskustelemaan ja
jakamaan kokemuksia kuntien verkkotiedottamisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. 7. Mitä PiPan jälkeen? 7.1. Kunnat verkottuneet kiitettävästi - jatkokehitystä kaivataan PiPa-projektin ykkös- ja kakkosvaihe ovat yhteensä kestäneet melko tasan neljä vuotta ja Pirkanmaan kunnat ovat tänä aikana ottaneet melkoisen harppauksen kohti tietoyhteiskuntaa. Huhtikuun 2000 tilanteen mukaan käytännössä lähes kaikilla Pirkanmaan kunnilla on verkossa jo ainakin tiedottavat peruspalvelut. Monilla kunnilla on jo verkossa myös kattavasti erilaisia vuorovaikutteisia palveluita. Näitä palveluita ovat mm. erilaiset laskurit, keskustelupalstat sekä karttasovellutukset. Ratkaisut, joilla nämä palvelut on verkkoon toteutettu vaihtelevat suuresti kunnittain. Monissa kunnissa palvelut rakennettu käytännössä kokonaan omin voimin. Tämä on ollut epäilemättä suuri haaste kunnan henkilöstölle, mutta vastaavasti on opittu uutta ja koettu se ilo joka syntyy oman työn tuloksesta. Toisten kuntien ratkaisu on taas ollut tilata Internet-palvelunsa joko osittain tai kokonaan ulkopuoliselta taholta. Tämä taho on voinut olla esim. oppilaitos tai yritys. Tällä tavalla on monissa tapauksissa saatu aikaan laadukkaat ja kattavat kunnan kotisivut mutta päivittäminen on voitu kokea ongelmalliseksi. Kokonaisuudessaan Pirkanmaan kunnat ovat keväällä 2000 verrattuna Suomen muihin maakuntiin kärkipäässä kuntien verkkotiedottamisessa. Tätä mieltä ovat sivujen käyttäjätkin: Pirkanmaan Internet-tutkimuksen mukaan (Taloustutkimus Oy & PiPa-projekti 4/2000) jo n. 70 % pirkanmaalaisista Internet-käyttäjistä kertoi käyneensä oman kaupungin tai kunnan www-sivuilla. Kouluarvosana-asteikolla sama tutkimus antaa Pirkanmaan kuntien/kaupunkien Internet-sivuille keskiarvon 7,89. Edelleen sama tutkimus kertoo: Internetiä joskus käyttäneistä vastaajista 84 % pitää positiivisena asiana sitä että kaupunki tai kunta jatkossa tarjoaisi jatkossa palveluitaan yhä enemmän myös Internetissä. Kysyntää tuntuu kunnallisten verkkopalveluiden kehittämiselle siis tulevaisuudessakin olevan. 7.2. Miten yhteistyö jatkuu? Projektin ohjaus- ja projektiryhmässä ollaan jo syksyllä 1999 todettu, että ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista jatkaa neljä vuotta jatkuneen projektin
toimintaa ainakaan täysin vastaavalla konseptilla. PiPan aikana syntyneen yhteistyöverkoston on kuitenkin varmasti järkevää jatkaa yhteistyötä muodossa tai toisessa. Tämän - kuten monen muunkin hankeen aikana - ollaan havaittu että pyörää ei joka paikassa kannata aina keksiä uudelleen. Internet-kehityksessä eteen tulevat ongelmat ovat kunnittain aika pitkälle samoja ja niitä kannattaa pohtia yhdessä. Yksi mahdollinen yhteistyövaihtoehto PiPa-projektin perinnön jatkamiseksi voisi olla Pirkanmaan kuntien verkkopalveluyhteisön perustaminen. Sen toimintamuotoja voisivat olla: a) foorumi 2 kertaa vuodessa kiinnostavista Internetiin liittyvistä aiheista b) sähköpostilista (keskustelua kuntia kiinnostavista Internet-aiheista) c) hankevalmistelu (yhdessä toteutettu julkisen paikallishallinnon asiointi ja palvelujärjestelmä verkkoon sekä yksittäisten hankkeiden valmistelu) 8. Hyödyllisiä linkkejä Suomen kuntien sivut: http://www.kuntaliitto.fi/kunnat.html Selvityksiä ja raportteja: http://www.tampere.fi/projekti/vepa/loppurap.htm (Tampereen kaupungin Vepaprojektin loppuraportti) http://www.intermin.fi/suom/julkaisut/sahk_lomakkeet.pdf (sähköiset lomakkeet) http://www.intermin.fi/suom/julkaisut/veturi.pdf (Veturi-projekti) Internet-ohjeita: http://www.mansoft.fi/www/livingwww/index.html Tietoyhteiskuntauutisia: http://karkiverkosto.sitra.fi/ (ilmainen, mutta vaatii rekisteröitymisen)