Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 1 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus
2 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus SISÄLLYS KANSAINVÄLISTYMISEN JA KASVUN PALVELUT JA RAHOITUS -FINALDRAFT... 4 1. KATSAUKSEN TARKOITUS... 4 2. YKSITYISET RAHOITTAJAT KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN TUKENA... 4 2.1 Mistä voi saada lainaa ja rahoitusta?... 4 2.1.1 Kohdevakuudellinen rahoitus osamaksu tai leasing... 5 2.1.2 Saatavavakuudellinen rahoitus eli laskujen myynti... 5 2.2 Pääomasijoittaminen ja pääomarahoitus, Venture Capital... 6 3. FINNVERA KASVUN, KILPAILUKYVYN JA KANSAINVÄLISTYMISEN RAHOITTAJA... 6 4. TEKESIN INNOVAATIORAHOITUS KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN... 9 4.1 Kansainvälistymisen ohjelmat ja palvelut... 11 4.2 Kansainvälistä ennakointitietoa yrityksille Tekesin Team Finland Future Watch... 11 5. FINPRO - AUTTAA KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN... 12 5.1 Finpro on yleishyödyllinen yhdistys palvelut ovat edulliset tai ilmaiset... 12 6. TEMIN KANSAINVÄLISTYMISRAHOITUS... 13 6.1 Yritysten yhteishankkeet... 13 6.2 Konsulttipalveluiden ostoon tarkoitettu tuki... 14 7. FINFUNDIN JA FINNPARTNERSHIPIN RAHOITUSINSTRUMENTIT... 16 7.1 Finfund rahoitusta hankkeille kehitysmaihin ja Venäjälle... 16 7.1.1 Tuotteet ja palvelut... 16 7.2 Tukea hankevalmisteluun Finnpartnershipin kautta... 17 8. POHJOISMAISIA RAHOITTAJIA... 17 8.1 Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO... 17 8.2 Pohjoismainen investointipankki... 19 9. TEAM FINLAND - VERKOSTO... 20 9.1 Team Finland verkoston palveluiden hyödyntäminen... 21 10. ULKOASIAINMINISTERIÖ... 22 10.1 Työtä kaupan esteiden poistamiseksi... 23 10.2 Kehitysmaayhteistyö... 23 11. KASVUN TUKEMISEEN RÄÄTÄLÖIDYT PALVELUT... 24 11.1 Kasvuväylä ohjelma... 24 11.2 Vigo kiihdyttämöt... 25 12. EUROOPAN UNIONIN PALVELUT YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEEN JA INNOVAATIOIHIN... 26 12.1 EU:n rakennerahoituskausi 2014-2020 - kestävää kasvua ja työtä... 26 12.2 Esimerkkejä uuden rahoituskauden 2014-2020 ohjelmista... 27
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 3 12.3 Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovaatioiden uusi puiteohjelma... 28 12.4 EU:n ulkosuhdeohjelma - ENI on hyödyllinen Venäjän kaupassa... 28 12.5 EU:n tukipalvelut sisämarkkinoilla... 29 12.5.1 Enterprise Europe Network EU-komission kansainvälinen verkosto... 29 12.5.2 Ongelmanratkaisupalvelu Solvit... 30 12.5.3 Markkinoillepääsytietokanta (Market Access Database)... 31 12.5.4 Your Europe tietokanta... 32 13. YHTEYSTIEDOT... 32 Suomen Yrittäjät: Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Tekijät Julkaisija Kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen valiokunta Thomas Palmgren Kansainvälisten asioiden päällikkö +358 50 500 3384 thomas.palmgren@yrittajat.fi Rahoitusoppaan versio 1.0 / 27.2. Suomen Yrittäjät PL 999, 00100 HELSINKI puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi
4 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 1. KATSAUKSEN TARKOITUS Tässä katsauksessa tarkastellaan kasvuun, kansainvälistymiseen sekä innovaatioihin liittyviä rahoituskanavia sekä tukipalveluita. Katsauksen tarkoitus on auttaa yrityksiä löytämään tarjolla olevia rahoituspalveluita. Tarjolla on runsaasti tietolähteitä kuten esim. www.yrityssuomi.fi. Siitä löydät tietoa ELY-keskusten, Finnpartnershipin, Finnvera, Finnfundin, Nopefin, Veraventuren, Suomen Teollisuussijoituksen, ja TEKESin palveluista. Lisäksi sivustoilla esitellään kasvuväyläpalvelua, joka on Tekesin, ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteinen palvelu. Yrityssuomi keskittyy kuvaamaan julkista yritysrahoitusta. Julkisen yritysrahoituksen, tehtävänä on täydentää markkinapuutteita sekä ottamaan kannettavakseen rahoitusriskejä, joita yksityinen rahoitussektori ei pysty hoitamaan. Tämän katsauksen tarkoituksena on antaa mahdollisimman kattavan ja selkeän kuvan niistä rahoituksen ja palveluiden lähteistä, jotka ovat pk-yrityksille relevantteja. Katsauksessa annetaan vaihtoehdoista pelkistetty yleiskuva. 2. YKSITYISET RAHOITTAJAT KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN TUKENA Pankit ovat pk-yritysten päärahoittajia. Pk-yritysbarometrit osoittavat, että lähes 80 % ulkoista rahoitusta hakevista pk-yrityksistä nimeää pankin ensisijaiseksi rahoittajaksi. Pankkilainalle on tyypillistä, että sille vaaditaan hyväksyttävä vakuus, usein reaalivakuus. Jos yrityksen rahoitustarpeet ovat merkittäviä, voivat yrityksen käytettävissä olevat vakuudet asettaa rajoituksia lainan saatavuudelle. 2.1 Mistä voi saada lainaa ja rahoitusta? Pankit jakautuvat Suomessa liikepankkeihin, osuus- ja paikallisosuuspankkeihin, säästöpankkeihin sekä ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreihin. Kiinnitysluottolaitoksilla on oikeus laskea liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja ja myöntää näin hankituista varoista vakuudellisia luottoja yleisölle. Useimmat kiinnitysluottolaitokset toimivat itsenäisinä yhtiöinä, vaikka ne kuuluvat pankkikonserneihin. Rahoitusyhtiöt rahoittavat tietyn hankinnan joko myyjäliikkeen kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta tai sopimalla asiasta suoraan ostajan kanssa. Rahoitus voi olla myös yrityksen käyttöpääoman rahoitusta (factoring) tai kuluttajien hankintojen rahoitusta tililuotolla, kertaluotolla tai suoralla rahalainalla. Luoton vakuutena käytetään rahoitettavaa kohdetta. Suurimmat rahoitusyhtiöt kuuluvat pankkikonserneihin.
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 5 Investointipankkitoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimintaan kuuluvat osakeantien ja listautumisten järjestäminen, yrityskaupoissa ja fuusioissa avustaminen sekä yleinen tase- ja rahoitusneuvonta. Investointipankkitoimintaa harjoittavat sekä itsenäiset yritykset että monet pankit. Vakuutusyhtiöt jaotellaan toimialan mukaisesti. Sama vakuutusyhtiö ei voi esimerkiksi myydä sekä vahinko- että työeläkevakuutusta. Silti asiakkaan on mahdollista saada pääosa vakuutuksistaan samalta luukulta, sillä suomalaisen käytännön mukaan tarpeelliset eri vakuutuslajien erikoisyhtiöt löytyvät yleensä kaikilta suurilta vakuuttajilta. Yrityksillä on mahdollisuus saada työeläkeyhtiöltään lainaksi osa työeläkevakuutuksensa maksusta ns. takaisinlainauksen ehtojen mukaan. Mikäli yrityksen tase on kunnossa, rahoitus yleensä järjestyy jopa helposti. Tilanteet vaihtuvat, jos yrityksen tase on tilapäisesti miinuksella, rahoituksen järjestäminen on hankalaa. Rahoitusyhtiötuotteiden avulla yritys pystyy rahoittamaan investointejaan, optimoimaan vakuusomaisuutensa käyttöä, parantamaan taserakennettaan ja hankkimaan käyttöpääomarahoitusta. Rahoitusyhtiötuotteet on hyvä pitää mukana yrityksen liiketoiminnan suunnittelussa mukana kaikkina aikoina. 2.1.1 Kohdevakuudellinen rahoitus osamaksu tai leasing Kohderahoituksella yritys hankkii koneen tai laitteen joka toimii luoton vakuutena rahoitusyhtiöön päin. Rahoitusratkaisu voi olla osamaksurahoitus tai leasing. Osamaksukauppaan perustuvassa rahoituksessa yritys hallinnoi ja käyttää kohdetta. Kohdetta käsitellään yrityksen kirjanpidossa kuten omaa laitetta, siitä tehdään poistot omassa kirjanpidossa ja mahdolliset alv-vähennykset verottajalta. Omistusoikeus kohteeseen siirtyy ostajalle viimeisen maksuerän jälkeen. Rahoittajalla on kohteeseen omistuksenpidätysoikeus joka oikeuttaa kohteen poishakuun maksun puuttuessa. Leasing-ratkaisussa yrittäjä vuokraa kohteen käyttöönsä rahoittajalta. Kohde on rahoittajan omaisuutta ja asiakas maksaa sen vuokra-ajalta vuokraa. Leasing tuoteperheessä on useita vaihtoehtoja ja tuotevalinta ohjaa vuokrasopimuksen päättymisen jälkeistä kohteen hallintaa. Kohde voi siirtyä kolmannelle, palautua myyjälle tai mahdollisesti rahoittajalle. Rahoitusosuus investointien rahoitusratkaisuissa on tyypillisesti noin 70 % kauppahinnasta. Erotus kauppahintaan on käsirahaa joka osamaksukaupan rahoittamisessa maksetaan käsirahana myyjälle ja yleensä leasing-ratkaisuissa 1. eränä rahoittajalle. Rahoituksesta keskustelun voi aloittaa konemyyjän kanssa tai olla suoraan yhteydessä rahoitusyhtiöpalveluja tarjoavaan pankkiin. 2.1.2 Saatavavakuudellinen rahoitus eli laskujen myynti Saatavavakuudellisessa rahoituksessa yritys siirtää tai myy, sopimuksesta riippuen, toimituksen jälkeiset kotimaiset tai ulkomaiset laskusaatavansa rahoittajalle. Rahoittajana oleva pankki tai rahoitusyhtiö maksaa sovitun rahoitusosuuden yrityksen tilille heti tai sopimuksen mukaan. Rahoitusosuus on yleisesti 80 % laskun määrästä. Laskun
6 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus eräännyttyä ostaja maksaa laskun rahoittajalle, joka tilittää loppuosan pääomasta yritykselle. Saatavavakuudellisen ( factoring ) rahoituksen myötä yritys ulkoistaa saatavien perinnän rahoittajalle. Tämä tehostaa reskontran hoitoa ja parantaa reskontran laatua. Saatavavakuudellisen tuoteperheen rahoitusratkaisuja on useita. Rahoitusneuvotteluissa sovitaan yritykselle sopiva ratkaisu reskontran ja laskutuksen määrän perusteella. Rahoitusneuvottelut aloitetaan yrityksen pankissa tai yhteydenotolla suoraan rahoitusyhtiöpalvelujen tarjoajaan. 2.2 Pääomasijoittaminen ja pääomarahoitus, Venture Capital Suomen pääomasijoitusyhdistys (www.fvca.fi) edistää pääomasijoittamisen toimintaedellytyksiä Suomessa. Varsinaiset jäsenet ovat Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Liitännäisjäsenet ovat suomalaisella pääomasijoitustoimialalla muuten vaikuttavia tahoja. Oman pääomanehtoinen rahoitus on vakuudetonta. Pääomasijoittaja ottaa yhtä suuren riskin kuin yrityksen muutkin osakkaat. Rahoittajat saavat palkkionsa yrityksen menestymisen myötä. Pääomasijoitus sopii yritykselle, jolla on voimakkaat kasvutavoitteet ja näkymät. Pääomasijoituksen saaminen edellyttää yritykseltä sitä, että tuotteelta tai palvelulta on selkeää kilpailuetua. Lisäksi yrityksen johdolta vaaditaan vahvaa sitoutumista yritystoiminnan kehittämiseen. Omistajien on oltava valmiita antamaan pääomasijoittajalle rahoitusta vastaan omistusosuuden yhtiöstä.tämä on luonnollisesti vaikeaa. Vaikka alkuperäisten omistajien suhteellinen omistusosuus kaventuisikin sijoituksen myötä, voi omistuksen arvo olla tulevaisuudessa paljon suurempi, koko yrityksen arvonnousun myötä. 3. FINNVERA KASVUN, KILPAILUKYVYN JA KANSAINVÄLISTYMISEN RAHOITTAJA Yritysten pankkirahoituksen lähin täydentäjä on Finnvera. Finnveralla on noin 30 000 asiakasta, joista runsaat 20 000 on mikroyrityksiä. Viennin rahoituksen vastuukanta on yli 12 mrd. euroa. Finnvera-konsernin palveluvalikoimaan kuuluvat lainat, takaukset, pääomasijoitukset sekä viennin rahoituspalvelut. Asiakkaita palvelee koko Suomen kattava toimipisteverkosto. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos. Finnveran toiminnan painopisteitä ovat yritysten kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaminen sekä aloittavien yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen. Pääperiaatteena Finnveran rahoituksessa on enintään 50 000 euron pienluottoja lukuun ottamatta se, että Finnvera ei ole yrityksen ainoa rahoittaja.
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 7 3.1 Kasvun ja kilpailukyvyn rahoitus Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja erikokoisille kasvaville ja kehittyville yrityksille. Rahoitustarpeet liittyvät usein investointeihin tai käyttöpääomaan puutteeseen, joihin Finnvera mahdollistaa lainoja ja takauksia. Rahoitusta voi saada myös liiketoiminnan muutostilanteisiin. Seuraavaan on listattu yleisiä rahoitustilanteita, joissa Finnvera voi olla mukana. Lisätietoja rahoitusratkaisusta Finnveran verkkosivuilla Tuotteet-osiossa. 3.1.1 Yrityskauppa ja omistajanvaihdos 3.1.2 Yrittäjälaina Yritysjärjestelyissä rahoitusta tarvitaan yleensä kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Näiden tilanteiden rahoittamiseksi Finnvera tarjoaa lainoja ja takauksia. Yrityskauppa voi tapahtua joko liiketoimintakauppana tai osakekauppana. Liiketoimintakaupassa ostaja yleensä perustaa uuden yrityksen, joka ostaa myyjäyrityksen liiketoiminnan, eli sopimuksen mukaan esimerkiksi koneet ja laitteet, tilat ja nimen. Rahoitus haetaan perustetulle ostajayritykselle, jonka omia vakuuksia, kuten kiinteistökiinnityksiä voidaan käyttää rahoituksen vakuutena. Osakekaupassa ostaja hankkii itselleen kohdeyrityksen osakkeet tai osake-enemmistön. Jo pientenkin yhtiöiden osakkeiden kauppahinta voi olla niin korkea, ettei sen rahoittaminen henkilökohtaisella lainalla ole järkevää tai mahdollista. Yrittäjälainalla voidaan rahoittaa sijoituksia osakeyhtiön osakepääomaan ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yrittäjälainalla voidaan rahoittaa myös jo toimivan yrityksen osakkeiden ostoa. Kohdeyrityksen on täytettävä EU:n pk-yrityksen kriteerit. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen laina, ja lainansaajan tulee työskennellä kohdeyhtiössä tai muussa samaan konserniin kuuluvassa yhtiössä. Yrittäjälainaa voidaan myöntää osakeyhtiön osakkaalle, jonka osuus osakepääomasta ja äänivallasta on yrittäjälainalla rahoitetun sijoituksen tai osakekaupan jälkeen vähintään 20 prosenttia. Yrittäjälainaa voidaan myöntää myös usealle saman yrityksen perustajalle tai osakkaalle. 3.1.3 Joukkovelkakirjarahoitus Finnvera voi merkitä yrityksen joukkovelkakirjalainaa. Joukkovelkakirjarahoitus soveltuu yritysten yleisiin rahoitustarpeisiin kuten investointeihin, toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen tai pääomarakenteen järjestelyyn liittyviin tarpeisiin. Rahoitusmuoto sopii parhaiten isoimmille rahoitustarpeille. Joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskun järjestäjänä toimii pankki tai muu taho, joka perii liikkeeseen laskevalta yritykseltä transaktiokustannuksen. Finnvera voi merkitä joukkovelkakirjalainaa sen liikkeeseenlaskusta, ja osuus toteutuneista merkinnöistä voi olla 50 prosenttia. Joukkovelkakirjalainan merkintä toteutetaan markkinahintaan. 3.2 Finnveran palvelut vientikauppojen rahoitukseen Finnvera tarjoaa vientiyrityksille vientitakuita sekä luottotappioiden varalta että viennin rahoitukseen. Tytäryhtiönsä Suomen Vientiluotto Oy:n kautta Finnvera voi helpottaa suomalaisia pääomatavaroita ostavien ulkomaisten asiakkaiden rahoitusjärjestelyjä rahoittamalla vientiluottoja, jotka pankki on myöntänyt ulkomaiselle ostajalle.
8 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 3.2.1 Viennin käyttöpääoman rahoitus Vientikaupan harjoittaminen sitoo tyypillisesti enemmän käyttöpääomaa kuin kotimarkkinoilla käytävä kauppa. Rahoitusta saatetaan tarvita sekä vientituotteen valmistuksen aikana että toimituksen jälkeen. Ulkomainen ostaja saattaa myös edellyttää pankkitakausta toimitussopimuksen ehtojen täyttämisen vakuudeksi (esim. ennakon tai toimitusajan takaus). Pk-yritys voi hakea lisääntynyttä käyttöpääoman tarvetta kattaakseen pankkiluoton vakuudeksi Finnveran vientitakauksen (takausosuus yleensä 50 prosenttia taattavan sitoumuksen määrästä). 3.2.2 Kansainvälistymislainat Kansainvälistymislaina on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen. Rahoituksen kohteena voi olla suomalaisen pk-yrityksen ulkomaille perustettavan tai siellä toimivan tytär- tai osakkuusyrityksen tai toimipaikan investoinnit, kehittäminen tai kasvu. Myös omistusosuuden hankinta, lisäys tai osakepääoman korottaminen ulkomaisessa tytär- tai yhteisyrityksessä voi tulla kysymykseen. Rahoituksen saajalla tulee olla sijoituksen jälkeen vähintään 1/5 ulkomaisen osakkuusyrityksen äänimäärästä. Kansainvälistymishankkeen tulee merkittävästi edistää yrityksen Suomessa tapahtuvaa toimintaa. Rahoituksen kohteena olevan ulkomaisen tytär- tai osakkuusyrityksen toiminnan tulee olla ensisijaisesti tuotannollista toimintaa, kokoonpanoa, huolto- tai palvelutoimintaa. Rahoitus ei voi kohdistua suoranaisesti viennin rahoitukseen eli käyttötarkoituksena ei voi olla pelkästään myyntikonttorin perustaminen. Rahoitusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota yritystutkimuksen lisäksi hankkeen sijaintimaan maariskiin ja toimintaympäristöön. 3.2.3 Vientisaatavien vakuuttaminen 3.2.4 Vientisaatavatakuu Ulkomaiset saatavat aiheuttavat vientiyritykselle sekä ostajasta aiheutuvia kaupallisia riskejä että ostajan maasta aiheutuvia poliittisia riskejä. Myyjän mahdollisuus maksuajan myöntämiseen voi kuitenkin edesauttaa kaupan syntymistä, joten myyjän kannattaa varautua riskeihin esimerkiksi hakemalla kaupalle Finnveran vientitakuuta. Vientitakuun myöntämiseen ja hinnoitteluun vaikuttaa ensisijaisesti ostajan sekä ostajan maan luottokelpoisuus, josta saa tietoa tutustumalla kyseisen maan riskiluokitukseen. Vientitakuuta kannattaa hakea jo ennen kaupan syntymistä, kuitenkin viimeistään ennen toimitusten käynnistymistä. Vientisaatavatakuu on esimerkki viejille myönnettävistä takuista. Vientisaatavatakuu on tarkoitettu lyhyen maksuajan vientiin, ja sen avulla viejä voi vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavansa luottotappioiden varalta. Takuu kattaa ostajasta johtuvan kaupallisen riskin sekä ostajan maasta johtuvan poliittisen riskin.
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 9 3.2.5 Ostajaluottotakuu Viejä voi käyttää vientisaatavatakuuta myös luoton vakuutena siirtämällä takuuseen perustuvan korvausoikeutensa pankille. EU-valtiontukisääntöjen vuoksi Finnvera voi vakuuttaa lyhyen maksuajan vientikauppoja EU-maihin ja muihin läntisiin teollisuusmaihin vain erittäin rajoitetusti. Vakuutettavaksi voidaan harkita vain taloudellisesti terveen ostajan kauppaa, joka täyttää tietyt edellytykset ja jolle yksityinen luottovakuuttaja ei ole voinut tarjota riittävää vakuutusturvaa. Poikkeuslupa on voimassa vuosina 2013. Finnvera pyytää ostajasta aina luottotiedot. Ostajan huomattavat maksuviiveet tai heikot taloudelliset tunnusluvut ovat takuuhakemuksen hylkäämisen perusteita. Ostajaluottotakuu on esimerkki viennin rahoittajille myönnettävistä takuista. Vientikaupan toteutuminen saattaa edellyttää rahoituksen järjestämistä ulkomaiselle ostajalle. Ostajaluottotakuu helpottaa yrityksen rahoittajapankin osallistumista yrityksen viennin rahoitukseen. Mikäli yritys saa esimerkiksi turkkilaiselta ostajalta hyväksytyn vekselin, pankki voi ostaa sen, jolloin yritys saa kauppahinnan käteisellä. Näin ostajaan liittyvät luottoriskit siirtyvät toimituksen yhteydessä viejältä luotonantajalle ja edelleen Finnveralle. 3.2.6 Vientikaupan rahoitus - ohjelma Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma tarjoaa tietoa vientikauppojen rahoituksesta ja mahdollisuuden löytää asiantuntijoiden avulla omiin vientihankkeisiin sopivia rahoitusratkaisuja. Vientikaupan rahoitus -ohjelma soveltuu pk-yrityksille, jotka harjoittavat suoraa vientiä, ovat jo tehneet ensimmäiset vientikauppansa ja haluavat edelleen kasvaa vientiä lisäämällä. Ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pankkien sekä Management Institute of Finland MIF:n ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kanssa. Yritykset valitaan ohjelmaan hakemusten perusteella. Tutustu ohjelmaan ja katso esittelyvideo www.finnvera.fi > Vienti ja kansainvälistyminen> Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta> Vientikaupan rahoitus -ohjelma Lisätietoja Finnveran palveluista: www.finnvera.fi Puhelinpalvelu 029 460 2580 4. TEKESIN INNOVAATIORAHOITUS KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN Tekes rahoittaa innovatiivisia, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä lainoin ja avustuksin. Tekes saa vuosittain rahoitushakemuksen noin 2 200 kansainvälistä kasvua hakevalta pk-yritykseltä. Myönteisen rahoituspäätöksen niistä saa vuosittain noin 1 400, joten Tekesiä voidaan pitää riskirahoittajana. Vuonna 2014 Tekes rahoitti pk-yrityksiä 235 miljoonalla eurolla.
10 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Tekes rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja. Kansainvälistymisestä kasvua hakevat pk-yritykset ovat Tekesin tärkein kohderyhmä. Tässä joukossa nuoret kasvuyritykset ovat erityinen painopiste, johon Tekes kohdistaa noin kolmanneksen yrityksille suuntaamastaan rahoituksesta. Tekesillä on käynnissä useita ohjelmia, jotka on kohdennettu eri alojen yritys- ja tutkimustoimintaan. Vuoden alussa käynnistyi muun muassa laaja ohjelmien kokonaisuus, jossa luodaan uutta liiketoimintaa ja kansainvälistä kasvua digitaalisuutta hyödyntämällä. Erityiskohteena Tekesillä ovat nuoret innovatiiviset yritykset, ns. NIY-yritykset. Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa lupaavimpien nuorten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tarjoamalla vaiheittaista rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen. NIY-rahoitusta on saanut yhteensä runsaat 250 yritystä, joista 70 on saanut noin miljoonan euron rahoituksen kokonaisuudessaan. Uusia NIY-yrityksiä Tekesin asiakkaaksi tulee arviolta 30 50 vuodessa. Tekes toimii osana Team Finland verkostoa. Team Finland tarjoaa innovaatiorahoitusta ja palveluja kansainvälistyville yrityksille, edistää yritysten kansainvälistymistä ja tukee ulkomaisten investointien saamista Suomeen. Kohderyhmä Tekesin pääkohderyhmä on kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät pk-yritykset, joilla on hyvä tiimi ja innovatiivinen liikeidea. Tekesin rahoituksen avulla yritys voi tutkia ja kehittää: tuotteita ja menetelmiä palveluja ja uusia liiketoimintakonsepteja yrityksen toimintatapoja ja johtamista toteuttaa kehittämiseen liittyviä pilottiprojekteja ja testiympäristöjä
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 11 Tekes voi rahoittaa myös kansainvälistymiseen liittyviä markkina-, partneri-, IPR-, yms. selvityksiä. Tekes rahoittaa osan, ja yritys osan projektin kustannuksista. Yhteystiedot: www.tekes.fi/tunnustelu (fi) tai www.tekes.fi/test (en) 4.1 Kansainvälistymisen ohjelmat ja palvelut Market Access ohjelmiin kannattaa tutustua jos USA:n, Kiinan tai Kaakkois-Aasian markkinat kiinnostavat. Maailman huippuyliopistojen MBA-täydennystutkintoa suorittavat ammattilaiset laativat yritykselle liiketoimintasuunnitelman kohdemarkkinoille. Kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön väyliä ovat esimerkiksi Euroopan komission rahoittamat ohjelmat, Euroopan maiden yhteiset ohjelmat, eurooppalaiset yhteistyöverkostot sekä yhteistyö maailmanlaajuisesti. Tekes voi rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella suomalaisia yrityksiä kansainvälisissä ohjelmissa. Esimerkkejä ovat EUREKA-yhteistyö sekä Eurostarsohjelmat. Katso myös kohta 14 Horisontti 2020 -ohjelma. 4.2 Kansainvälistä ennakointitietoa yrityksille Tekesin Team Finland Future Watch Team Finland Future Watch tarjoaa yrityksille tietoa ja näkymiä kansainvälisestä liiketoiminnasta eri maissa 2 5 vuoden aikajänteellä. Palvelun avulla yritys pystyy tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia ja suuntaamaan kehitystyötään.
12 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 4.3 Julkisten innovaatiorahoittajien keskinäinen rooli 5. FINPRO - AUTTAA KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva organisaatio. Finpro auttaa yritysten kansainvälistä kasvua ja menestystä auttamalla niitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisillä tuotteilla, palveluilla ja konsepteilla. 5.1 Finpro on yleishyödyllinen yhdistys palvelut ovat edulliset tai ilmaiset Finpro verkostuu asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi Finpro hallinnoi merkittäviä kansainvälisiä hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland, Future Learning Finland sekä Invest in Finland. Matkailun edistämiskeskusta (MEK) on liitetty osaksi Finpro:ta tämän vuoden alusta. Finpro on osa työ- ja elinkeinoministeriön konsernia ja toimii tiiviissä yhteistyössä muiden Team Finland toimijoiden kanssa. Finpron kansainvälinen verkosto on ainutlaatuinen yhdistelmä suomalaisen yrityskentän, eri toimialojen ja paikallisten markkinoiden asiantuntemusta. Asiantuntijat maailmalla auttavat suomalaisia yrityksiä saamaan tietoa kohdemarkkinoista, jalkautumaan valituille markkinoille ja verkostoitumaan paikallisten toimijoiden kanssa. Palveluiden paikallinen asiantuntijuus varmistavat, että yritykset tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan riskejä halliten.
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 13 Yritys ei saa Finprolta rahoitusta. Valtiotuella ylläpidetään mm. kansainvälistä verkostoa ja tarjotaan erilaisia ilmaispalveluita. Finpro on jakautunut kahtia. Konsulttipalvelut on myyty Soprano Oyj:lle, joka on ottanut käyttöön Fintra nimen. 5.2 Finpro hallinnoi myös European Enterprise Networkin toiminnan. 6. TEMIN KANSAINVÄLISTYMISRAHOITUS Yksi Team Finland painopiste tänä vuonna on yritysten kansainvälistymisen rahoituksen parantaminen. Käytännössä yritykset eivät pysty seuraamaan erilaisia hankkeita ja projekteja mitkä ovat menossa. Tarvitaan selkeyttä tarjontaan. Team Finland palvelumallin toimeenpanosta kotimaassa vastaa Tekes. Tämä tarkoittaa sitä, että myös pienempien yritysten on aika opittava asioimaan Tekesin kanssa. Tekesin toiminta on muuttunut paljon viime vuosina. Tekesin ja Suomen Yrittäjien yhteistyö on merkittävästi tiivistynyt. 6.1 Yritysten yhteishankkeet Yhteishankkeiden kansainvälistymisavustukset ovat edelleen hyvä tukimuoto uusia markkinoita lähestyttäessä. Järjestelmä mahdollistaa pienille yrityksille kokoaan suuremman näkyvyyden. Yhteishankkeet edellyttävät vähintään neljä pk-yritystä.
14 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Määrärahaa on leikattu tällä hallituskaudella. Tilanne on siis se, että kysyntä ylittää tarjonnan. Myöntövaltuutus vuodelle on 9,786 miljoonaa euroa. Kansainvälistymisavustuksia yritysten yhteishankkeisiin myöntävät työ-ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Kansainvälisiin näyttelyosallistumisiin liittyvät hakemukset käsitellään Pirkanmaan ELY-keskuksen Lahden toimipisteessä. Vientiverkostoja ja kumppanuusohjelmia koskevat hakemukset käsitellään Turun toimipisteessä. Ministeriössä käsitellään muut kun edellä mainitut yhteishankkeet, strategiset kärkihankkeet sekä kaikki matkailua ja luovia aloja koskevat yhteishankkeet. Hakemukset tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen hankkeen aloittamista. Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidyille, hyvämaineisille yrityksille, yhteisöille ja järjestöille, joilla on riittävät edellytykset jatkuvan kannattavan ja taloudellisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja joilla on riittävät edellytykset yritysten yhteishankkeiden ja muiden avustuksen kohteina olevien hankkeiden laadukkaaseen toteuttamiseen. Avustusta voidaan käyttää suomalaisen vientitarjonnan ja suomalaisen osaamisen tunnetuksi tekemiseen ulkomailla, uusilla markkina-alueilla, markkinaosuuksien laajentamiseen ja yritysten kansainvälistymistä tukeviin suomalaisten vientiyritysten yhteisiin vienninedistämistapahtumiin. www.tem.fi/ yhteishankkeet 6.2 Konsulttipalveluiden ostoon tarkoitettu tuki Finpron uudistuksen yhteydessä on pk-yrityksille kehitetty uusi instrumentti kansainvälistymiseen liittyvien konsulttipalveluiden ostoon. Tekes lanseerasi yritysten käyttöön tilapäisen Team Finland Explorer -ostopalveluinstrumentin. Vuonna 2014 rahoitusta myönnettiin noin 60 yritykselle. TEM on päättänyt siirtää TF Explorerin ELY-keskuksiin vuoden alussa.
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 15 Vuoden talousarvioesityksessä on 10 miljoonaa euroa myöntämisvaltuutta (momentille 32.30.45) korvamerkittynä konsulttipalveluiden ostamiseen osana ELYkeskusten kehittämisavustusta. 6.3 Hallituksen kasvuohjelma Kasvuohjelmassa on panostuksia kansainvälistymisen edistämiseen. Tällä haetaan uutta potkua yritysten vientiin ja investointien sekä turistivirtojen lisäämiseksi Suomeen. Team Finland kasvuohjelman rahoitus yhteensä 51,3 Meuroa. 6.4 ELY-keskuksen palvelut ELY-keskukset ovat alueellisia julkisia toimijoita, jotka tukevat pk-yritysten perustamista, kasvua ja kehittymistä tarjoamalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja sekä rahoitusta. ELY-keskukset järjestävät yrityksen kansainvälistymiseen liittyviä seminaareja, kansainvälisen liiketoiminnan valmennusohjelmia ja ajankohtaistilaisuuksia. Käytännönläheinen ja yrittäjille edullinen kansainvälistymisvalmennus on suunnattu pk-yrityksille. Valmentajina toimivat kokeneet kansainvälistymisen asiantuntijat. Valmennukset suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. ELY-keskusten yritysrahoitus koostuu erilaisista kehittämisavustuksista, joita voivat saada sekä aloittavat että toimintaansa laajentavat pk-yritykset. Rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää yritysten pitkän ajan kilpailukykyä. Jokaiseen ELY-keskukseen on nimetty Team Finland yhteyshenkilö. Tähän henkilöön kannattaa olla yhteydessä kun kyse on yrityksen kansainvälistymisestä. Lisätietoja: www.ely-keskus.fi
16 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 7. FINFUNDIN JA FINNPARTNERSHIPIN RAHOITUSINSTRUMENTIT 7.1 Finfund rahoitusta hankkeille kehitysmaihin ja Venäjälle Finnfund sijoittaa hankkeisiin, joista on hyötyä niin paikallisille kuin suomalaisillekin osapuolille ja jotka samalla parantavat ympäristön tilaa. Puhtaat teknologiat energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta jätehuoltoon ja kierrätykseen ovat sektori, jolle suomalaiset yritykset ovat investoineet paljon vuosikymmenten kuluessa, nousten useilla osa-alueilla maailman johtaviksi toimijoiksi. Finnfund tarjoaa markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille. Finnfund rahoittaa hankkeita kehitysmaissa (OECD:n eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea DAC:n määrittelemät kehitysmaat) ja Venäjällä. Se on valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö. Finnfundin rahoituskohteina voivat olla teollinen ja palveluja tuottava yritystoiminta, infrastruktuuri sekä rahoitus- ja pääomamarkkinat. Rahoitettavat hankkeet ovat perustettavia tai toiminnassa olevia yhtiöitä, joihin liittyy suomalainen intressi. Kaupallisen kannattavuuden lisäksi rahoituksessa korostetaan hankkeiden myönteisiä kehitys- ja ympäristövaikutuksia. Finnfund sijoittaa ensisijaisesti suomalaisyritysten ja niiden yhteistyökumppaneiden hankkeisiin. Finnfund voi rahoittaa myös suomalaista teknologiaa tai osaamista käyttäviä tai merkittävästi ympäristöä parantavia hankkeita. 7.1.1 Tuotteet ja palvelut Asiakasyrityksille tarjotaan oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja sekä kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista (ks. Finnfundin rahoitusinstrumentit). Finnfund voi rahoittaa taloudellisesti kannattavia yritysten hankkeita kuten perustamis- tai laajennusinvestoinnit pk-yrityksistä suuryrityksiin eri toimialoilla Rahoituksen muut edellytykset: rahoittava kohde kehitysmaassa tai Venäjällä rahoituksella pitää saada aikaan myönteisiä kehitysvaikutuksia hankkeella pitää olla suomalainen intressi eli joku linkki Suomeen vientiä ei rahoiteta, se on Finnveran tehtävä Finnfundin rooli: vähemmistösijoittaja 1-10 milj. euroa rahoitus tyypillisesti 1/3 koko hankkeesta pitkäaikainen rahoittaja kehitysmaariskien ja poliittisten riskien jakaja kehitysmaarahoituksen asiantuntija Rahoitusinstrumentit: osakepääomasijoitukset (vähemmistöosakas, mahdollisuus osallistua hallitustyöskentelyyn, osakassopimus) välirahoitus
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 17 lainat (keskipitkät ja pitkät investointilainat ovat tyypillisin tuote, markkinaehtoinen korko) 7.2 Tukea hankevalmisteluun Finnpartnershipin kautta Hankevalmisteluun voi hakea tukea Finnpartnershipiltä, joka on Finnfundin hallinnoima ja ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan liittyvää neuvontaa ja liikekumppanuustukea (ei Venäjälle). Liikekumppanuustukea voi saada liiketoiminnan valmisteluvaiheessa kun tekee suunnitelmia ja selvityksiä. Tukea voi saada enintään 200 000 euroa. Tukiprosentti voi olla 30,50 tai 70 % hyväksyttävistä kustannuksista. Noin 80 yritystä etsii partneria Matchmaking -palvelun kautta. www.finnfund.fi www.finnpartnership.fi 8. POHJOISMAISIA RAHOITTAJIA 8.1 Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO yhdistyvät vuoden 2014 alusta. Nopef jatkaa yhdistymisen jälkeen toimintaansa NEFCOn alaisena rahastona. Rahaston ensisijaisena tavoitteena on jatkossakin Pohjoismaiden pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen, ja se myöntää rahoitusta etupäässä ympäristöön, ilmastoon ja vihreään kasvuun liittyviin esitutkimushankkeisiin. Nopefilla ja NEFCOlla on pohjoismaisina rahoituslaitoksina avainasema kestävien investointien edistämisessä sekä Pohjoismaiden kilpailukyvyn ja kasvun vahvistamisessa. Toiminnan tarkoitus on edistää pohjoismaisten yritysten kansainvälistymistä ja auttaa siten kohtaamaan tulevaisuuden ympäristö-, ilmasto- ja energiahaasteita. Tämä tapahtuu myöntämällä investointitukea, jonka avulla kehitetään entistä tehokkaampia tuotteita ja valmistusmenetelmiä, nykyaikaisia teollisuusprosesseja, kestäviä energiaratkaisuja sekä ympäristö- ja ilmastoalan innovaatioita.
18 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef on Pohjoismaiden vuonna 1982 perustama laitos, jonka tehtävänä on vahvistaa pohjoismaisten yritysten kilpailukykyä myöntämällä tukea kansainvälistymishankkeiden ja vienninedistämisinvestointien esitutkimuksiin. Nopefin kohderyhmänä ovat pohjoismaiset pk-yritykset, joille se myöntää ehdollisia lainoja EU:n ja Eftan ulkopuolisissa maissa toteutettaviin esitutkimuksiin. Nopef on perustamisensa jälkeen myöntänyt noin 95 miljoonaa euroa rahoitustukea yhteensä yli 2 600 hankkeelle. Nopefin toiminta rahoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista. Nopefin kansainvälistymislainaa (EU:n ja EFTAN ulkopuolisiin maihin) Hankkeen on luotava pitkäaikaista toimintaa kohdemaissa, esim. yritysosto, yhteisyritys tai tytäryhtiön perustaminen Kansainvälistymislana voi 40 % esitutkimusbudjetin kustannuksista. Nopefin rahoitusosuus on keskimäärin 30.000-35.000 euroa Noin 60% hakemuksista hyväksytään http://nefco.org Eniten hakemuksia tulee Ruotsista ja Suomen osuus on vain 14% hankesalkun koosta. Nopef sai 124 hakemusta vuonna 2012, joista myönnettiin 78 lainaa. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO on Helsingissä toimiva kansainvälinen rahoituslaitos. NEFCOn perustivat Pohjoismaat vuonna 1990. NEFCOn ensisijaisena tavoitteena on rahoittaa kustannustehokkaita ympäristöhankkeita Pohjoismaiden lähialueilla: Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä sekä Virossa, Latviassa ja Liettuassa. NEFCOn hallinnoimien rahastojen yhteisarvo on noin 549 miljoonaa euroa.
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 19 8.2 Pohjoismainen investointipankki Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) rahoittaa kilpailukykyä vahvistavia ja ympäristöä parantavia hankkeita. Pankki tarjoaa sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaille pitkäaikaisia lainoja ja takauksia kilpailukykyisin markkinaehdoin. NIB keskittyy lainanannossaan seuraaviin liiketoiminta-alueisiin: Energia ja ympäristö Infrastruktuuri, liikenne ja televiestintä Raskas teollisuus ja konetekniikka Kulutustavarat ja palvelut Kansainväliset rahoituslaitokset ja pk-yritykset NIB arvioi kaikki rahoittamansa projektit kestävän kehityksen näkökulmasta. NIB analysoi erityisesti projektien suoria ja epäsuoria vaikutuksia kilpailukykyyn ja ympäristöön. NIB on Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron yhdessä omistama kansainvälinen rahoituslaitos. Pankilla on luotonantoa sekä jäsenmaissa että niiden ulkopuolella. NIBin tyyppiasiakkaat ovat käytännössä suuria pohjoismaisia yrityksiä. Lainoitus tapahtuu välittäjäpankkien kautta, niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Yhteistyö pksektorin kanssa välittäjäpankkien kautta, on kehityskohde.
20 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 9. TEAM FINLAND - VERKOSTO Team Finland verkoston tavoitteena on tehostaa Suomen toimintaa taloudellisissa ulkosuhteissa, kansainvälistymispalveluissa, ulkomaalaisten investointien edistämisessä ja maakuvatyössä tuomalla yhteen näiden alojen keskeiset toimijat ja palvelut. Valtioneuvoston hyväksymä Team Finland-strategia määrittelee alan toiminnoille yhteiset, vuosittain päivitettävät painopisteet. Maailmalla Team Finland -verkostoa edustaa yli 70 paikallista tiimiä. Ne kokoavat yhteen kullakin alueella toimivat Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat. Paikalliset yhteyshenkilöt löytyvät sivuilta www.team.finland.fi. Kaikkiin 15 ELY-keskuksiin on nimetty Team Finland yhteyshenkilöt. Alueellisten Team Finland koordinaattoreiden yhteystiedot löytyvät myös sivuilta www.team.finland.fi. Team Finland -verkoston ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset toimipisteet (muun muassa Suomen ulkomaanedustustot, Finpron ja Tekesin toimipisteet sekä kulttuuri- ja tiedeinstituutit). TEMin ohjauksessa edellä mainittujen lisäksi monta organisaatiota jotka auttavat yrityksiä kansainvälistymään. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari auttaa yrityksiä Ruotsin markkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Kauppakamari toimii Tukholmassa (www.finsve.fi). Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) tarjoaa Venäjän kaupan asiantuntijana vienninedistämis- koulutus- ja tiedotuspalveluja. SVKK:n toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa, Moskovassa, Pietarissa, Jekanterinburissa ja Ufassa. (www.finruscc.fi). SVKK, East Office ja EK:n Venäjä-toiminnot muodostavat uuden Venäjän kaupan osaamiskeskittymän. Business Team for Russia auttaa yrityksiä Venäjän-liiketoiminnan kaikissa kehitysvaiheissa. Verkostot ulottuvat paikalliselta yritys- ja viranomaistasolta politiikan päättäjiin Suomessa, Venäjällä ja EU:ssa. Music Export Finland ry antaa kansainvälisille markkinoille pyrkiville musiikkialan yrityksille rahallista ja strategista tukea (www.musex.fi). Osuuskunta Viexpo palvelee pk-yrityksiä Pohjanmaan rannikkoseudulla (www.viexpo.fi). Design Forum Finland edistää muotoilua ja siihen liittyvää yritystoimintaa. Muotoilijoita, yrityksiä ja julkisia toimijoita yhdistävät hankkeet tähtäävät muotoilutuotteiden ja muotoiluosaamisen viennin edistämiseen (www.desigforum.fi)
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 21 9.1 Team Finland verkoston palveluiden hyödyntäminen
22 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 10. ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriö ulkomaanedustustoineen valvoo ja edistää Suomen taloudellisia etuja ulkomailla. Maantieteellisesti laaja edustustoverkko tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa. UM:n tietopalvelut mm. maakatsaukset, ovat yritysten käytettävissä http://formin.finland.fi. Kauppapolitiikka-lehti ja sen verkkoversio sisältävät ajankohtaista maa- ja toimialakohtaista tietoa. Ulkoministeriön Team Finland -palvelut on tarkoitettu kaikille yrityksille, joiden vientitai investointihankkeeseen liittyy suomalainen intressi. Sen edistämiseen voi sisältyä viennin lisäksi suomalaisten yritysten liiketoiminnan ja Suomeen suuntautuvan teknologian siirron ja investointien edistäminen. Helsingissä toimivan Suomen ulkoministeriön lisäksi on yritysten käytettävissä laaja edustustoverkko (suurlähetystöt, pääkonsulaatit ja konsulaatit). Se käsittää eri puolilla
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 23 maailmaa noin 100 toimipistettä. Resurssien ja paikallisten olosuhteiden erojen takia palvelujen saatavuus ja kattavuus vaihtelee maasta riippuen. 10.1 Työtä kaupan esteiden poistamiseksi Ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttamista on esimerkiksi työ tullien ja tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamiseksi. Yhdessä suomalaisten yritysten kanssa kartoitetaan kaupan esteitä ja toimitaan niiden poistamiseksi. Myös ministeri voi ottaa vientiyritysten kohtaamia ongelmia esille vaikka tavattaessa ulkomaiden korkeantason edustajia. Tarvittaessa ongelmien ratkaisemiseksi käytetään EU:n komission tukea. Markkinoillepääsykysymykset ovat keskeisessä osassa myös EU:n erilaisissa kauppaneuvotteluissa. Promootiotoiminnan avulla yrityksille avataan ovia auttamalla yhteyksien luomisessa asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Näiden arvovaltapalvelujen merkitys on monissa maissa merkittävä. Edustusto voi esimerkiksi järjestää sopimuksesta yrityksen promootiotilaisuuden tiloissaan. Suurlähetystöjen ohjauksessa toimivat kunniakonsulit voivat myös auttaa yrityksiä tarvittavien liikeyhteyksien löytämiseksi. Suurlähetystöt voivat auttaa yrityksiä verkottumisessa. Edustustot vastaavat kaupallis-taloudellisiin kyselyihin yhteistyössä Finpron paikallisen edustajan kanssa. Finpron paikallisella edustajalla on ensisijainen vastuu yrityskyselyihin vastaamisessa. Mikäli Finpro ei ole asemamaassa edustettuna, edustusto vastaa itse tai ohjaa tiedustelijan eteenpäin. Useassa tapauksessa Finpron verkkopalvelut ovat käyttökelpoisia. 10.2 Kehitysmaayhteistyö Ulkoministeriön kautta leviää myös tietoa yritysten käytössä olevista kehityspoliittisista instrumenteista. Ministeriön uutta liikekumppanuusohjelmaa hallinnoi Finnfund ja korkotukiluotoista saa tietoa Finnveran verkkosivuilta. Yhteistyössä Finpron hankeneuvontapalvelun (Project Advisory Services) kanssa välitetään tietoa kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten hankkeista. Varsinaisten kehitysmaiden lisäksi hankkeita on tarjolla myös Euroopassa, niin uusissa jäsenmaissa kuin vasta unioniin pyrkivissä maissa. Lähialueille suunnattaviin yritysten hankkeisiin on käytettävissä ulkoministeriön lähialuetuki. Lisätietoja www.kauppapolitiikka.fi
24 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 11. KASVUN TUKEMISEEN RÄÄTÄLÖIDYT PALVELUT 11.1 Kasvuväylä ohjelma Kasvuväylä on TEM-konsernin toimijoiden yhteinen palvelumalli, joka on tarkoitettu nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääville yrityksille. Kasvuväylä tarjoaa yrityksille kehittämis- ja rahoitusratkaisut suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Yritykset hakeutuvat Kasvuväylään itse ja valinta tehdään yritysprofiloinnin perusteella. Jokaiselle yritykselle osoitetaan kasvuluotsi, joka koordinoi TEMkonsernin palveluntarjoajien yhteistyötä. Hän vastaa asiakkuudesta pitkäjänteisesti ja etsii yritysten tarpeisiin ja kehitysvaiheisiin sopivat asiantuntija- ja rahoituspalvelut. Kasvuluotsit ovat Tekesin, Finnveran ja/tai ELY-keskusten asiantuntijoita. Yrityksen kanssa solmitaan määräaikainen sopimus, joka perustuu yrityksen kansainvälistymissuunnitelmaan. Toteutusta seurataan säännöllisesti, ja jos yritys ei saavuta sille yhteisesti sovittuja tavoitteita, se voidaan siirtää joidenkin muiden palvelujen piiriin. Kasvuväylän yritykset työllistävät yleensä yli kymmenen henkeä ja niiden liikevaihto on vähintään 500 000, joten ne eivät ole aivan aloittelevia yrityksiä. Yritykset ovat tyypillisesti innovatiivisia ja osaamislähtöisiä ja niiden tutkimus- ja kehittämistyön osuus liikevaihdosta on merkittävä. Alkuvaiheen nopean kasvun yrityksille on olemassa omia palveluita kuten VIGO-kiihdyttämöt, Tekesin uusien innovatiivisten yritysten rahoitus ja Finnvera Oy:n pääomarahoitus.
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 25 Palvelumallin kehittämiseen ja toimeenpanoon osallistuvat TEM:n lisäksi Tekes, ELYkeskukset, Finnvera Oyj, Teollisuussijoitus Oy, Finpro, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Tekes, joka vastaa Kasvuväylän operatiivisesta toimeenpanosta. Lisätietoa: http://www.yrityssuomi.fi/kasvuvayla 11.2 Vigo kiihdyttämöt Vigo on kiihdyttämöohjelma innovatiivisille nuorille yrityksille, joilla on kansainvälistä potentiaalia ja halu kasvaa. Vigo-ohjelma yhdistää innovatiiviset liikeideat, kansainvälisesti kokeneet yrittäjyyden ammattilaiset sekä julkisen että yksityisen rahoituksen. Aalto-yliopiston tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että Vigo-kiihdyttämöissä mukana olevat yritykset ovat onnistuneet keräämään enemmän sijoituksia muihin nuoriin yrityksiin verrattuna. Lisäksi kiihdyttymöyritysten riskinottokyky ja ennakoitavuus sekä henkilöstön, johtotason henkilöiden ja neuvonantajaresurssien saatavuus on muita paremmalla tasolla. Lisätietoja: http://www.vigo.fi/kiihdyttamot
26 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 12. EUROOPAN UNIONIN PALVELUT YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEEN JA INNO- VAATIOIHIN Yrittäjille ja yrityksille on saatavilla tukea monenlaisista EU:n ohjelmista paikallisten rahoituslaitosten kautta. Tukea voivat saada kaikenkokoiset ja kaikkien alojen yritykset. Saatavilla on mm. lainoja, takauksia ja pääomarahoitusta. EU:n rahoitusportaalista www.access2finance.eu löydät tietoa EU:n tukeman rahoituksen hakemisesta. Saat tietoa rahoitusmahdollisuuksista napsauttamalla haluamaasi maata, jolloin näyttöön tulee luettelo EU:n tukemaa rahoitusta tarjoavista pankeista ja pääomasijoitusrahastoista. 12.1 EU:n rakennerahoituskausi 2014-2020 - kestävää kasvua ja työtä EU-rakennerahastokauden 2014-2020 on alkanut.kansallisen vastinrahoituksen kanssa julkista rahoitusta on käytössä yhteensä noin 2,6 miljardia euroa. Nyt on päätetty rahoituksen rahastokohtaisesta jaosta (EAKR/ESR), jaosta suuralueittain, valtakunnallisten teemojen osuudesta sekä ohjelman toimintalinjoista ja niiden rahoitusosuuksista. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa 2020-strategian tavoitteita. Toimintalinjat ovat 1. Ok-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Ohjelman toimilla tavoitellaan mm: - uuden liiketoiminnan syntyä,
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 27 - yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, - Innovaatio- ja osaamispohjan laajentamista, - uusiutuvan energian laajempaa hyödyntämistä, - työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvua Rakennerahasto-ohjelmien avulla tavoitellaan mm. 12.700 uuden työpaikan ja 1.200 uuden yrityksen synnyttämistä vuoden 2023 mennessä. Uutta liiketoimintaa tavoitellaan 850 yrityksessä, liikevaihdon ja henkilöstön lisäystä 2.350 yrityksessä. 12.2 Esimerkkejä uuden rahoituskauden 2014-2020 ohjelmista Luova Eurooppa on kulttuurin ja luovien alojen puiteohjelma jonka budjetti on 1,3 miljardia euroa. Uuden ohjelmakauden ohjelmissa on pyritty karsimaan byrokratiaa. Tässä ohjelmassa on luovien alojen rahoitukseen sisälletty pk-yritysten lainantakausväline uutena välineenä. Pk-yrityksille myönnetään110 miljoonaa euroa lainatakuuna joka on Euroopan Investointipankin tukemaa.
28 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus COSMEn (pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyohjelma 2014-2020) budjetti on 200 miljoonaa euroa per vuosi. Tällä pyritään parantamaan riskirahoituksen saatavuutta sekä auttamaan yrityksiä kansainvälistymään. COSME yksityiskohdat selviävät sen työohjelmasta. Ohjelmassa on mm. lainantakausinstrumentti joka tukee investointien rahoittamista. Tämä tapahtuu siten että pankki saa takauksen EIB:ltä ja yritys sitten lainaa pankista. 12.3 Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovaatioiden uusi puiteohjelma EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman avulla komissio ja jäsenmaat yhdessä toteuttavat innovaatiounionia, joka on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteista. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä turvata Euroopan asema globaalissa kilpailussa. Ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Horisontti 2020 -ohjelma on kanava, jonka kautta pk-yritykset voivat kasvaa ja kansainvälistyä verkostoyhteistyön avulla. Se sisältää uudenlaisia rahoitusinstrumentteja, jotka vauhdittavat innovaatiotoimintaa ja kaupallistamista. Pk-yritykset tärkeässä roolissa: Tavoitteena on että 20% budjetista kohdistuu pk-yrityksille. Ohjelma sisältää pk-yritysinstrumentin kansainvälistä kasvua hakeville innovatiivisille pk-yrityksille. Ohjelma pyritään tekemään käyttäjäystävällisemmäksi pk-yritysten kannalta kun aikaisemmat ohjelmat. Hakemukset lähetetään Brysseliin jossa ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat niitä. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm? 12.4 EU:n ulkosuhdeohjelma - ENI on hyödyllinen Venäjän kaupassa ENPI ohjelman loputtua tilalle tulee ENI (European Neibourhood Instrument), joka on rajat ylittävän yhteistyön rahoitusinstrumentti vuosille 2014-2020. Tavoitteena on jättää ohjelmaesitykset komission hyväksyttäväksi keväällä/kesällä, ja käynnistää ohjelmien toteutus alkuvuodesta 2016
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 29 Lisätietoja: TEM: Petri Haapalainen ja Tuulia Väliheikki UM: Birgit Autere Lapin liitto/kolarctic-ohjelma: Katja Sukuvaara Pohjois-Pohjanmaan liitto/karelia-ohjelma: Marko Ruokangas Etelä-Karjalan liitto/kaakkois-suomi Venäjä ohjelma: Päivi Ilves 12.5 EU:n tukipalvelut sisämarkkinoilla EU:n sisämarkkinoilla on yritysten kannalta yllättävän paljon kaupan esteitä. Tämä ilmenee erilaisina kaupanesteinä lähinnä kansallisten lisämääräysten muodossa. Markkinoille pääsy edellyttää siis että täytetään EU-säädökset sekä kansalliset määräykset. Sisämarkkinat sirpaloituvatkin tämän erilaisiin markkina-alueisiin, kun ulkomaalaiset yritykset syrjitään mm. teknisillä määräyksillä. 12.5.1 Enterprise Europe Network EU-komission kansainvälinen verkosto Enterprise Europe Network on maksuttomia kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille tarjoava verkosto, jolla on asiantuntijoita yli 50 maassa ympäri maailman. Verkosto tarjoaa yrityksellesi: Yleistä kansainvälistymis- ja lakineuvontaa Seminaareja ajankohtaisista kansainvälistymiseen liittyvistä aiheista Tukea sopivan EU-rahoitusohjelman etsimiseen Palveluita kansainvälisen yhteistyökumppanin hakuun Palautekanavan EU-komissiolle kohtaamistasi sisämarkkinaongelmista
30 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Lisätietoja: Head of EEN Team /Finpro Markus Ranne puh 040 3433453 tai www.enterpriseeurope.fi; www.yrityssuomi.fi 12.5.2 Ongelmanratkaisupalvelu Solvit Solvit on jäsenvaltioiden viranomaisten välinen ongelmanratkaisumenettely. Menettelyn avulla pyritään etsimään ratkaisuja käytännön ongelmiin, joita yritykset ja kansalaiset kohtaavat toisessa jäsenvaltiossa viranomaisen tulkitessa tai soveltaessa puutteellisesti EU:n sisämarkkinalainsäädäntöä. Solvitia voidaan käyttää ratkaisemaan sisämarkkinaesteitä kahden tai useamman jäsenmaan välillä. Suomessa Solvit-keskus toimii työ- ja elinkeinoministeriössä. Se kirjaa kaikki EU:n sisämarkkinoilla nousevat esteet Solvit-järjestelmään. Tapausten käsittelyn ratkaisun tavoiteaika on 10 viikkoa, ja noin 70 prosenttia tapauksista päättyy asiakkaalle tyydyttävään ratkaisuun. Palvelu on maksuton.
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 31 Lisätietoa Solvitista: http://ec.europa.eu/solvit/site/index_fi.htm www.tem.fi/index.phtml?s=953 12.5.3 Markkinoillepääsytietokanta (Market Access Database) Lisätietoja http://madb.europa.eu
32 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 12.5.4 Your Europe tietokanta Lisätietoja http://europa.eu/youreurope/ 13.5.5 Eurooppalainen pk-yritysportaali 13. YHTEYSTIEDOT Team Finland verkosto www.team.finland.fi www.finnvera.fi
Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 33 www.finpro.fi www.tekes.fi www.tekes.fi/tunnustelu www.tekes.fi/test http://yrityksenkehityspolku.fi Ulkoasianiministeriö http://formin.finland.fi, www.kauppapolitiikka.fi www.ely-keskus.fi www.finsve.fi www.finruscc.fi www.musex.fi www.viexpo.fi www.designforum.fi www.yrityssuomi.fi/kasvuvayla www.vigo.fi/kiihdyttamot Muita rahoittajia EU-rahoitus ja palvelut www.finnfund.fi www.finnpartnership.fi http://nefco.org EU:n yrityspalveluverkosto: www.enterpriseeurope.fi; www.yrityssuomi.fi EU:n rahoitusportaali: http://europa.eu/youreurope/business/funding-grants/access-to-finance/index_fi.htm www.access2finance.eu Solvit palvelu: http://ec.europa.eu/solvit/site/index_fi.htm tai www.tem.fi/index.phtml?s=953 Horizon 2020: http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm? EU:n markkinoillepääsytietokanta: http://madb.europa.eu/
Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi