Volume 15 Issue 12 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä Suositukset Musiikin kuuntelu voi vähentää tehokkaasti masennuksen oireita, jos sitä käytetään pidemmän aikaa (2 3 viikkoa), ei kuitenkaan yhden kuuntelun jälkeen. (Luokka B) Kuuntelumateriaalina voidaan käyttää kaikenlaista musiikkia; sen tehokkuus riippuu kuuntelijan mieltymyksistä. (Luokka B) Tietolähde Tämä JBI-suositus perustuu vuonna 2010 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen 2. Katsaus on saatavilla Joanna Briggs Instituutin Järjestelmällisten katsausten kirjastosta osoitteessa www.joannabriggs.org. Tausta Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan masennus on yleinen psykiatrinen sairaus, jonka oireita ovat alakuloisuus, ponnettomuus, keskittymisvaikeudet, ilottomuus, itsestään huolehtimisen laiminlyönti ja heikko itsetunto. Masennusoireiden tason mittaamiseen on olemassa itsearviointivälineitä, kuten Geriatric Depression Scale, Beck Depression Inventory, Hamilton Rating Scale for Depression, Center for Epidemiological Studies Depression Scale ja Cornell Scale for Depression in Dementia. Nykyiset käytettävissä olevat masennuksen hoitomuodot ovat 1. lääkehoito, 2. psykoterapia ja 3. sähköšokkihoito (ECT). Masennuksen oireiden lääkehoidossa on omat ongelmansa, kuten pitkä vasteaika, sivuvaikutukset sekä potilaan heikko sitoutuminen lääkehoidon noudattamiseen. Masennuksen oireiden vähentämiseksi on etsitty erilaisia täydentäviä hoitomuotoja. Musiikin kuuntelu voi mahdollisesti vaikuttaa yksilön tuntemuksiin tai kokemukseen omasta olemassaolostaan maailmassa. 2 Musiikki tuo mieleen menneitä kokemuksia, joihin liittyy tunteita ja jotka voivat muuttaa kuuntelijan mielentilaa. Nämä seikat viittaavat siihen, että asianmukaista musiikkia soitettaessa musiikin kuuntelu voi muuttaa kuuntelijan tunnetilaa ja sillä voidaan saavuttaa terapeuttinen hoitotulos, kuten vähentää masennusoireita. 2 Musiikki voi auttaa ilmaisemaan tunteita ja tunnetiloja ja saada jännityksen ja ahdistuneisuuden laukeamaan, millä voi olla suotuisa vaikutus masennuksen oireisiin. 2 Kuka tahansa terveydenhuollon ammattilainen tai jopa potilas itse voi käynnistää musiikin kuuntelun ilman terapeuttia ja luoda näin parantavan ympäristön. 2 Menetelmää on helppo käyttää kotona, kunhan saatavilla on vain laitteet musiikin kuunteluun. Toisin kuin lääkehoidolla, musiikin kuuntelulla ei ole todettu mitään sivuvaikutuksia. Määritelmät Tässä JBI-suosituksessa on käytetty seuraavia määritelmiä 2 : Musiikin kuuntelulla tarkoitetaan (minkälaisen tahansa) musiikin kuuntelua minkä tahansa musiikinkuuntelulaitteen avulla tai elävän musiikin kuuntelua, ilman musiikkiterapeutin aktiivista osallistumista. Aikuisella tarkoitetaan ketä tahansa henkilöä, joka on täyttänyt 18 vuotta. Suositusten luokat Suosituksessa käytetyt luokat perustuvat Joanna Briggs Instituutin vuonna 2006 kehittämään vaikuttavuuden arviointimenetelmään Grades of effectiveness 1. Luokka A Soveltamista suositellaan vahvasti Luokka B Soveltamista suositellaan kohtalaisesti ja sitä kannattaa harkita Luokka C Soveltamista ei suositella Masennus on psyykkinen sairaus, jonka oireita ovat alakuloisuus, ponnettomuus, keskittymiskyvyn puute, ilottomuus, itsestään huolehtimisen laiminlyönti ja heikko itsetunto. JBI Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä Best Practice15(12) 2011 1
Tavoite Tämän JBI-suosituksen tarkoituksena on kertoa parhaasta saatavilla olevasta näytöstä, joka koskee musiikin kuuntelemisen tehokkuutta aikuisten masennusoireiden vähentämisessä. Interventiotyypit Hoitomuoto, jota tutkittiin, oli musiikin kuuntelu. Tutkimusten laatu Systemaattiseen katsaukseen sisältyi 17 tutkimusta, 14 satunnaistettua kontrolloitua koetta ja kolme kvasikokeellista tutkimusta. 2 Satunnaistettuihin kontrolloituihin kokeisiin sisällytettiin kuusi tutkimusta varauksella, koska kirjoittajat ilmoittivat ainoastaan, että osallistujat oli satunnaistettu, mutteivät esittäneet satunnaistamismenetelmää. Koska hoitomuotona oli musiikin kuuntelu, oli vaikeaa tai liki mahdotonta sokkouttaa osallistujat hoitomuodon osalta. Osallistujat tiesivät kuuluvansa joko tutkimuksen musiikkia kuuntelevaan ryhmään tai kontrolliryhmään. Tulokset Geriatric Depression Scale (GDS-30) Kahdessa tutkimuksessa masennusoireita mitattiin GDS-30-mittarilla. Molemmissa tutkimuksissa GDS-30-tulokset laskivat musiikkiryhmässä perustasosta viikon 4 kohdalla. Kontrolliryhmässä molemmat tutkimukset osoittivat masennuksen lisääntyvän perustasosta viikon 4 kohdalla. Beck s Depression Inventory (BDI) Kahdessa tutkimuksessa masennusoireita mitattiin BDI:llä. Molemmissa tutkimuksissa raportoitiin ei-merkitsevistä eroista perustason BDI-tuloksissa. Molemmat tutkimukset osoittivat BDI-tulosten laskeneen merkitsevästi perustasosta tutkimuksen lopussa. Center for Epidemiologic Studies Depression Questionnaire (CES-D) Kahdessa tutkimuksessa määritettiin masennusoireiden määrä käyttämällä CES-D-mittaria. Molemmissa tutkimuksissa musiikinkuunteluryhmän CES-D-tuloksissa saavutettiin ei-tilastollisesti merkitsevä lasku tutkimusten lopussa. Kontrolliryhmän CES-D-tulos pysyi melko vakaana. Hospital and depression scale/depressionsubscale (HADS-D) Kahdessa tutkimuksessa määritettiin masennusoireiden määrä käyttämällä HADS-D-mittaria. Toinen tutkimuksista tehtiin sädehoitoa saaville potilaille. Mittaukset tehtiin sädehoidon puolivälissä perustason määrittämiseksi sekä sädehoidon jälkeen. Toinen tutkimus tehtiin potilaille, jotka olivat hoidettavana sydänhoitoyksikössä ja kärsivät rasitusrintakivusta (anginapectoris) tai akuutista sydäninfarktista. Mittaukset tehtiin ennen musiikin kuuntelua ja sen jälkeen 24 tunnin sisällä. Kumpikaan tutkimus ei osoittanut musiikinkuunteluryhmässä tai kontrolliryhmässä tutkimuksen aikana tilastollisesti merkitsevää muutosta masennuksessa. Molemmissa tutkimuksissa musiikinkuunteluryhmän HADS-D-tulos pysyi suhteellisen vakaana koko tutkimusajan. Profile of Mood State Depression/Dejection Subscale (POMS) Kolmessa tutkimuksessa määritettiin masennusoireiden määrä käyttämällä POMS-mittaria. Yhdessä tutkimuksessa osallistujat kuuntelivat viikon ajan musiikkia kuntoillessaan ja tämän jälkeen tyhjiä nauhoja toisen viikon ajan. Kirjoittaja päätteli, että masennuksen oireet vähenivät yleisesti liikunnan myötä, mutta musiikin kuuntelulla ei ollut mitään vaikutusta masennuksen oireisiin. Toisessa tutkimuksessa tutkimusryhmä kuunteli haluamaansa musiikkia kannettavalla CD-soittimella, kun taas kontrolliryhmä ei saanut mitään kuunneltavaa. Interventio kesti kaksi kuukautta. Tulokset osoittivat, että musiikinkuunteluryhmässä masennus oli merkitsevästi vähäisempää kuin kontrolliryhmässä kolmen kuukauden kuluttua ja marginaalisesti merkitsevästi vähäisempää kuuden kuukauden kuluttua. Yhdessä ennen jälkeen -tutkimuksessa masentuneet äidit jaettiin ryhmiin sen mukaan, ilmenikö heillä päällekäyvää vai vetäytyvää käytöstä. Molemmat ryhmät kuuntelivat joko klassista musiikkia tai rockmusiikkia 20 minuutin ajan. Kontrolliryhmää ei tässä tutkimuksessa ollut. Tulokset osoittivat masentuneisuuden vähentyneen merkitsevästi molemmissa ryhmissä joko klassisen musiikin tai rockmusiikin kuuntelun jälkeen. JBI Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä BestPractice15(12) 2011 2
Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin raskaana olevia naisia käyttämällä EPDS-mittaria. Tutkimusryhmään osallistuneet henkilöt saivat raskausajan tavanomaista hoitoa ja kuuntelivat valitsemaansa musiikkia joka päivä 30 minuutin ajan kahden viikon aikana, kun taas kontrolliryhmään kuuluneet henkilöt saivat ainoastaan raskausajan tavanomaista hoitoa. Tutkimus osoitti, että musiikin kuuntelu vähensi masennuksen oireita tutkimusryhmässä kahden viikon kuuntelun jälkeen. Kontrolliryhmässä EPDS-tulos säilyi suhteellisen muuttumattomana. Yesavage Depression Scale Yhdessä tutkimuksessa määriteltiin YESAVAGE-mittaria käyttämällä masennuksen oireiden määrä ikääntyvillä potilailla, joille tehtiin ruuansulatuskanavan leikkaus. Musiikkiryhmään osallistuneet henkilöt soittivat aktiivisesti lauluja koskettimistolla, jonka koskettimiin syttyvät valot opastivat osallistujia painamaan koskettimia. Hoitoa antoivat joko kirurgit tai sairaanhoitajat. Hoitoa annettiin kymmenen minuutin jaksoissa; se aloitettiin leikkausta edeltävänä päivänä ja sitä jatkettiin vielä 1 2 päivää leikkauksen jälkeen. Masennusoireita mitattiin ennen ensimmäistä hoitoa sekä seitsemäntenä päivänä leikkauksen jälkeen. Tulokset osoittivat, että musiikkiryhmään osallistuneiden masennuspisteissä tapahtui ei-merkitsevää laskua, kun taas kontrolliryhmän masennuspisteissä tapahtui ei-merkitsevää nousua. Montgomery Asberg Depression Rating Scale (MADRS) Yhdessä tutkimuksessa määritettiin masennusoireiden määrää käyttämällä MADRS-mittaria. Musiikkiryhmään osallistuvat henkilöt kuuntelivat rauhoittavaa musiikkia joka ilta ennen nukkumaan menoa neljän viikon ajan. Kontrolliryhmän jäsenet saivat rauhoittavaa lääkitystä ilman musiikkia. Molemmat ryhmät jatkoivat masennuksen vakiolääkitystä. Molemmissa ryhmissä MADRS-tulokset laskivat merkitsevästi perustasosta, mutta MADRS-tuloksissa ei havaittu ryhmien välillä merkitsevää eroa minkään tapaamiskerran aikana. Zung s Depression Scale (SDS) Yhdessä tutkimuksessa määritettiin masennusoireiden määrää käyttämällä SDS-mittaria. Musiikinkuunteluryhmä kuunteli musiikkia CD-soittimella, ja valittavana oli yhdestä kuuteen erilaista CD-levyä, kun taas kontrolliryhmää pyydettiin lepäämään vuoteessa 30 minuuttia. Musiikkia kuunneltiin 30 minuutin ajan iltaisin klo 18 kahden viikon ajan. Tulokset osoittivat, että musiikinkuunteluryhmän masennus väheni merkitsevästi mittarin neljällä osa-alueella kahden viikon aikana. Depression Anxiety Stress Scale (DASS-21) Yhdessä tutkimuksessa määritettiin masennusoireiden määrää DASS-21-mittarilla. Potilaat, joita tutkittiin, olivat menossa sydämen verisuonten varjoainekuvaukseen. Musiikkiryhmään osallistuneet henkilöt kuuntelivat 20 minuuttia ennen toimenpidettä tiettyä ohjelmistoa, joka koostui kolmesta musiikkikappaleesta. Kontrolliryhmään osallistuneet henkilöt istuivat rennossa asennossa mukavalla vuoteella 20 minuutin ajan. Tulokset osoittivat, että ennen angiografiaa musiikinkuunteluryhmän masennuspisteet alenivat merkitsevästi verrattaessa pisteitä ennen-jälkeen musiikin kuuntelun, kun taas kontrolliryhmässä masennuspisteet pysyivät jokseenkin samoina. Varjoainekuvauksen jälkeen keskimääräiset masennuspisteet olivat laskeneet molemmissa ryhmissä, mutta ryhmien välillä masennuspisteissä ei ilmennyt merkitsevää eroa. Shortened Zung and Durham Depression Questionnaire Yhdessä tutkimuksessa määriteltiin masennuksen määrää kotona asuvien nukahtamisongelmista kärsivien ikääntyneiden keskuudessa käyttämällä lyhennettyä Zung and Durham Depression Questionnaire -kyselyä. Musiikinkuunteluryhmä kuunteli joka ilta viikon ajan musiikki-cd:tä, jolla annettiin rentoutumisohjeita, kun taas lihasrentoutusryhmä kuunteli joka ilta viikon ajan lihastenrentoutus-cd:tä ilman taustamusiikkia. Tämän jälkeen musiikkiryhmän osallistujat siirrettiin lihasrentoutusryhmään ja päinvastoin. Tuloksissa ei ilmennyt ryhmien välillä merkitsevää eroa masennuksen asteessa, eikä järjestyksellä tai käytetyllä menetelmällä havaittu olevan vaikutusta masennukseen. JBI Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä BestPractice15(12) 2011 3
Kiitokset Tämä JBI-suositus on laadittu Joanna Briggs Instituutissa. JBI-suosituksen ovat arvioineet myös kansainvälisten JBI -yhteistyökeskusten edustajat. Suosituksen soveltuvuus Suomessa Suositusta voidaan soveltaa suomalaisessa terveydenhuollossa sellaisenaan. Musiikinkuuntelu soveltuu yhdeksi itsehoidon muodoksi lievissä masennusoireissa, vastaavalla tavalla kuin muut itsehoitomuodot, kuten liikunta, rentoutuminen, muu taide- tai luontokokemus. Lisäksi musiikinkuuntelua voidaan käyttää muuta hoitoa täydentävänä tukimuotona. Käännöksestä vastaavat ja suosituksen soveltuvuuden arvioineet asiantuntijat Camilla Ekegren, osastoryhmän päällikkö, TtM, HYKS Psykiatria Taina Ala-Nikkola, johtava ylihoitaja, TtM, HYKS Psykiatria Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI-yhteistyökeskuksen kanssa. JBI Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä BestPractice15(12) 2011 4
Lähteet 1. The Joanna Briggs Institute. Levels of evidence and Grades of Recommendations. http://www.joannabriggs.edu.au/about%20us/jbi%20approach 2. Chan MF, Wong ZY, Thayala NV. A systematic review on the effectiveness of music listening in reducing depressive symptoms in adults. JBI Library of Systematic Reviews 2010;8(31):1242-1287. 3. Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C. The JBI model of evidence-based healthcare. Int J of Evid Based Healthc 2005; 3(8):207-215. The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia www.joannabriggs.edu.au p: +61 8 8313 4880 f + 61 8 8313 4881 e: jbi@adelaide.edu.au published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. JBI Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä BestPractice15(12) 2011 5