1 PoSoTe Talous- ja rahoitustyöryhmä Väliraportti 15.4.2015
2 Sisällys 1 Hankkeen tausta... 3 2 Tavoite... 4 3 Työryhmän tehtävät... 4 3.1 Talouspalveluiden järjestäminen... 4 3.2 Kuntien laskutus... 5 3.3 Tuotteistus ja kustannuslaskenta... 5 3.4 Investointien rahoitus... 7 3.5 Oman pääoman muodostaminen... 7 3.6 Sopimusten hallinta... 8 4 PoSoTen talousarvio... 8 Versio 13.4.2015, nro 5
3 1 Hankkeen tausta Pohjois-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantorakenteiden uudistamistyö käynnistettiin 19.9.2014, jolloin Pohjois-Savon kuntien edustajat kokoontuivat Pohjois-Savon liiton ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin kutsusta neuvotteluun valmistelutyön käynnistämiseksi. Valmistelutyön koordinointi katsottiin kuuluvan maakuntahallitukselle siten, että työskentely toteutuu kolmikannassa poliittinen ohjaus, kuntalähtöinen valmistelu ja tuottajaperustainen asiantuntemus eriyttäen. Pohjois-Savon SOTE-palveluiden tuottaminen -hanke käynnistyi 27.10.2014. Pohjois-Savon maakuntahallitus myönsi Pohjois-Savon SOTE-palveluiden tuottaminen -hankkeelle avustusta 99 900 euroa. Tässä vaiheessa hankkeeseen päätettiin palkata myös puolipäiväinen hankejohtaja ajalle 1.11.2014 30.6.2016. Hallintojohtaja Tarja Miettinen aloitti puolipäiväisenä SOTE-hankejohtajana 1.11.2014. Ohjaus- ja seurantaryhmässä 24.11.2014 sovittiin periaatteet PoSoTe valmistelulle. Pohjois-Savon SOTE-valmistelua on tärkeää edistää riippumatta lainsäädäntöön liittyvästä valtakunnallisesta päätöksenteosta pitämällä 25.11.2014 julkistettu hallituksen esitys (HE) SOTE-laiksi alueella tapahtuvan työskentelyn raamina. PoSoTe ryhmien yhteiskokouksessa 12.1.2015 käsiteltiin hankkeen viitekehystä: Uusi Pohjois-Savon sote-tuotantokuntayhtymä olisi vuoden 2013 tiedoin 253.524 asukkaan palveluista vastaava toimija, jonka henkilöstömäärä olisi 10.700 ja toimintamenot 1,1 Mrd. Valmistelua on edistetty sote-yhteistyöryhmässä. Hankkeessa tavoitellaan laajaa eri toimijoiden osallistuttamista (kansalaiset, henkilöstö ja kuntapäättäjät) yhtenäisen viestinnän varmistamiseksi ja asioiden toteuttamiseksi suunnitellulla aikataululla. Tuotantoa suunnitellaan yhden tuotantokuntayhtymän mallilla siten, että perustason palvelut alueella vahvistuvat. Palvelut järjestettävä nykyistä vaikuttavammin, raja-aitoja purkamalla ja tiedon vaihdanta varmistamalla. Suunnittelua tehdään valtakunnallisesta päätöksenteosta riippumatta. Ohjaus- ja seurantaryhmä antoi linjaukset PoSoTe-hankkeelle 2.2.2015, jolloin linjattiin, että PoSo- Ten tuotannon suunnittelussa painopiste on perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa huomioimalla; avopalvelujen ensisijaisuus tukeutumalla hyvinvointiasemien verkostoon sekä hyödyntämällä sähköiset ja muut uudistuvat toimintamallit. Kunta-soteyhteys, kansalaisten osallisuus ja yhteisöjen tuki huomioitava yhden tuotantokuntayhtymän suunnittelussa. Seuraavassa vaiheessa hankkeelle nimettiin sisältötyöryhmät; Henkilöstö / HR, Hyvinvointi ja terveyden edistäminen / kunta-sote-rajapinta, ICT, tilahallinta, kuntayhtymän perustaminen, talous- ja rahoitus, tukipalvelut, tutkimus- ja kehittäminen. Määrittelytyön käynnistäminen tapahtui 9.2.2015. Perustuslakivaliokunta antoi 5.3.2015 lausunnon jossa se ei puoltanut sosiaali- ja terveysvaliokunnan uutta SOTE-mallia. Lausunnon mukaan hallintoon ja rahoitusjärjestelmään ehdotetut muutokset eivät ratkaisseet perustuslaillisia ongelmia. Rahoitusmalli johtaisi edelleen liian suuriin veroprosentin korotuksiin kunnissa. Kuntalaiset eivät myöskään pääsisi vaikuttamaan tarpeeksi päätöksentekoon. Talous- ja rahoitus työryhmän kokoonpano ja työskentely
4 Talous- ja rahoitustyöryhmään nimettiin seuraavat jäsenet: Nimi Virka-asema Kunta tai kuntayhtymä Vesa Lötjönen, puheenjohtaja kunnanjohtaja Siilinjärvi Marko Korhonen kunnanjohtaja Lapinlahti Matti Raatikainen kunnanjohtaja Leppävirta Tommi Talasterä talousjohtaja Ylä-Savon SOTE Helenä Pitkänen talousjohtaja Varkaus Toni Vainikainen talous- ja rahoitusjohtaja Kuopio Kari Janhonen, työryhmän sihteeri talousjohtaja KYS Arja Matsi talouspäällikkö Kuopio Pirjo Niiranen terveyspalveluiden talouspäällikkö Siilinjärvi Helena Meyes vs. talous- ja kehittämisjohtaja Rautavaara Talous- ja rahoitustyöryhmä on kokoontunut kevään aikana 2 kertaa (18.2. ja 18.3.). 2 Tavoite Yhteinen viitekehys PoSoTe:lle on yhdessä johdossa, yhteneväisillä toimintatavoilla, yhdellä budjetilla toimiva, julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, joka vastaa alueen asukkaiden tarpeisiin ja perustetaan 2015 syksyn aikana. Mikäli uutta kuntayhtymää ei perusteta, toimii talous- ja rahoitustyöryhmän raportti pohjana mahdolliselle jatkovalmistelulle. Talous- ja rahoitus työryhmän tavoitteena on laatia ja valmistella taloushallinnon toimintamalli keskitettynä tukipalveluna. Ohjausryhmän antaman toimeksiannon mukaan taloustyöryhmän tehtävänä on selvittää kansallisten ratkaisujen sovittaminen, millä perusteella Sote-järjestäjä toimii. selvittää talouden mekanismit (laskutus, tuotteistus/kustannuslaskenta, rahoitus, pääomat) ja allakointi tuotantoa koskien) selvittää sopimusten hallinta siirtymävaiheessa 3 Työryhmän tehtävät 3.1 Talouspalveluiden järjestäminen Talous ja rahoitustyöryhmän on tehnyt kyselyn, jossa kartoitettiin Pohjois-Savon kuntien ja SOTE -kuntayhtymien käyttämät taloushallinnon tietojärjestelmät kuten kirjanpito-, taloussuunnittelu ja laskutusohjelmat. Kyselyn vastaukset pyydettiin toimittamaan 13.4.2015 mennessä.
5 Henkilöstötyöryhmältä saatiin taloushallinnon henkilöstömäärät työtehtävittäin. Taloushallintopalveluiden järjestämisessä on työryhmän mielestä kaksi vaihtoehtoista mallia : kuntayhtymän oma tuotanto tai ostopalvelut. On myös mahdollista ostaa osa taloushallinnon palveluista ostopalveluna ja tuottaa loput itse. Työryhmän mielestä PoSoTen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tulee organisoida yhteen tai useampaan palvelukeskukseen yhden johdon alle. Tällöin parhaat toimintamallit on helpompi ottaa käyttöön koko PoSoTe-alueella ja suuri volyymi tuo tehokkuutta. Työryhmässä on tuotu esille, että olisi tarkoituksenmukaista, että myös peruskuntien taloushallinnon hoitaisi sama taho kuin PoSoTen taloushallinnon. Tällöin ei synny päällekkäisiä palvelukeskuksia samoihin kaupunkeihin ja palvelut saadaan tuotettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Taloushallinto on tiiviissä yhteydessä henkilöstöhallinnon kanssa, joten talous- ja henkilöstöhallinto tulisi tuottaa samassa paikassa. Työryhmän mielestä uudella tuottajaorganisaatiolla tulee olla yhtenäiset taloushallinnon tietojärjestelmät kuten raportointi, talousarvion laadinta, laskutus ja kirjanpito. Laaja taloushallinnon tietojärjestelmien yhtenäistäminen vaatii riittävän pitkän suunnittelu, hankinta ja toimeenpanoajan. Järkevä aikavaraus laajaan yhtenäistämisprojektiin olisi kolme vuotta laskettuna siitä, kun tehdään päätös yhtenäistää järjestelmät. Yhtenäistämisprojekti vaatii päätoimista henkilökuntaa. 3.2 Kuntien laskutus Työryhmän mielestä kuntien laskutus tulisi pääosin perustua palveluiden käyttöön. Asukaslukuun perustuva laskutus tulisi kysymykseen lähinnä toiminnoissa, jotka perustuvat valmiuden ylläpitoon kuten päivystys. Lisäksi ns erityisvelvoitteet on järkevä laskuttaa perustuen asukaslukuun. Työryhmän tehtävänä oli myös kansallisten ratkaisujen sovittaminen, mutta kansalliset ratkaisut ovat lykkääntyneet myöhempään ajankohtaan. 3.3 Tuotteistus ja kustannuslaskenta Tuotteistuksella tarkoitetaan organisaation tuottamien ja asiakkaan saamien palvelujen paketointia eli palvelujen tarkempaa määrittelyä, täsmentämistä ja profilointia. Onnistunut tuotteistus lisää luotettavuutta, uskottavuutta ja hyvää imagoa koko organisaatioon. Näitä asioita ei ole syytä unohtaa silloinkaan, kun asiakkaina ovat esimerkiksi monista ongelmista ja vaikeista elämäntilanteista kärsivät lastensuojelun asiakkaat tai vaikkapa mielenterveyskuntoutujat ja huonokuntoiset vanhukset. Tuotteistus antaa mahdollisuuden parempaan laatuun ja erityisesti laadun varmistamiseen.
6 Kuntien palvelulaskutus tulisi perustua kustannuslaskentaan ja tuotteistukseen, jolloin kunnat maksaisivat vain käyttämistään palvelusta ja osallistuisivat kuntayhtymän rahoitukseen käytön mukaisissa suhteissa. Yhteiseen tuotteistukseen pääseminen vaatii pitkähkön siirtymäajan. Hyvä malli olisi rakentaa integroitu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto asiakaslähtöisiksi, ohjattaviksi kokonaisuuksiksi eli palvelupaketeiksi, joissa on maakunnallisesti/kansallisesti sovittu rakenne, sisältö, kustannuslaskentamalli, laatu ja vaikuttavuusmittarit. Rakenteessa ovat mukana ennaltaehkäisevät ja omahoitoa tukevat tuotteet korjaavien palvelujen ohella. Pakettien rakenteen tulee olla organisaatio- ja tuottajariippumaton. Palvelupaketeissa erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita on myös nivottu yhteen asiakkaan kannalta järkeviksi kokonaisuuksiksi. Yhteen pakettiin voidaan sisällyttää esimerkiksi nykyiset lääkärinvastaanottopalvelut, sosiaalityöntekijän palvelut sekä nykyisen erikoissairaanhoidon puolella olevia poliklinikkapalveluja. Palvelupakettien avulla eri alueiden palveluiden laatua ja kustannuksia voidaan myös vertailla toisiinsa nykyistä paremmin. Tämä tukee myös poliittista päätöksentekoa ja järjestelmän valvontaa. Palvelupakettien avulla saadaan vertaisarvioimalla kehitettävät ja tehostettavat palvelut esiin ja niiden muutosjohtamisen tulokset seurattavaksi, jolloin optimointivarat realisoituvat ja palvelutuotantoa saadaan tehostettua. Palveluiden paketointi tekee järjestelmän kustannuksista nykyistä läpinäkyvämpiä ja tavallisten kuntalaistenkin on helpompi vertailla palvelujen laatua keskenään. Palvelupaketit ovat myös tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisen tulosohjauksen työkalu. Tiedolla johtaminen Tavoiteasetanta ja mittarointi Tuotanto-organisaation tulee asettaa toiminnalleen selkeät ja mitattavat tavoitteet. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varteen luodaan mittaristo, jonka avulla pystytään seuraamaan suorituskyvyn kehittymistä. Tavoitteena on myös löytää tasapaino taloudellisten ja ei-taloudellisten tavoitteiden välillä. Mittaristo voi perustua esimerkiksi seuraaviin näkökulmiin: Taloudellinen näkökulma Asiakas- ja potilasnäkökulma Sisäisten prosessien näkökulma Oppimisen ja osaamisen näkökulma Mittaristo on ennen kaikkea strategisen johtamisen väline, sillä sen avulla tuotanto-organisaation visio ja strategia saadaan tehokkaammin vietyä käytännön toiminnaksi arkisiksi asioiksi. Sen avulla pystytään selkeyttämään koko mittaamisen ja seurannan prosessia. Tärkeää on se, että tuotanto-organisaation toiminnasta tunnistetaan olennaisimmat näkökulmat ja kriittisimmät menestystekijät, joita seuraamalla ja kehittämällä suorituskykyä ja asiakkaiden ja potilaiden saaman palvelun laatua saadaan parannettua. Kun mittaristo on oikein toteutettu, johto näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on tuotanto-organisaation taloudellinen tilanne, miten asiakkaat ja potilaat saavat palvelunsa ja meneekö toiminta koko ajan eteenpäin. Raportointijärjestelmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen apuvälineenä tulee olla kattavaa tulevaisuuteen luotaavaa tietoa, joka kertoo kansalaisten hyvinvoinnin kehittymisestä. Johdon saama tieto on usein taaksepäin katsovaa, seurantamittaristo on toimintokohtainen ja saatu tieto ei tue strategista pää-
7 töksentekoa. Lisäksi tieto on tyypillisesti hajautunut useisiin järjestelmiin. Tiedot pitää koota, kerätä, yhdistää ja visualisoida kokonaisuuden johtamisen mahdollistamiseksi. Kun olemassa olevaa tietoa voidaan jalostaa nykyistä paremmin, siitä saadaan merkittävää hyötyä päätöksenteon ja suunnittelun tueksi. Tiedolla johtamisella varmistetaan, että sosiaali- ja terveystoimen johdolla on päätöksenteon tukena tuorein ja laadukkain tieto menneisyydestä, tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. Tiedon määrä kasvaa ja muuttuu joka päivä, jolloin sen hallittavuus on entistä kriittisempää. Loppujen lopuksi kyse on yksinkertaisista asioista: reaaliaikainen oikea tieto vähentää työn päällekkäisyyttä, säästää kustannuksissa ja antaa organisaatiosta luotettavan kuvan. Tämän päivän ja tulevaisuuden päätöksenteossa tarvitaan usein nopeaa reagointia. Raportointijärjestelmäratkaisuilla voidaan kerätä organisaatiosta mitä moninaisinta tietoa, mikä palvelee asiakkaiden ja potilaiden saaman palvelun laadun kehittämistä, tuottavuuden seurantaa ja kannattavuuden analysointia: Kerätty tieto on helposti tulkittavissa ja yhteismitallista Ajantasainen tieto antaa kattavan kokonaiskuvan organisaation tilanteesta Automatisoitu tiedon keruu vapauttaa henkilökuntaa tuottavampaan työhön Raportoinnin sykli lyhenee Syntyy kokonaisnäkemys tiedon laadusta Toiminnan läpinäkyvyys paranee Reaaliaikainen raportointijärjestelmä, joka kerää automaattisesti tiedot valituista tietojärjestelmistä, on johdon tärkein työkalu. Sen avulla johto: näkee helposti organisaation kokonaistilanteen ja pystyy halutessaan tarkastelemaan nopeasti hyvinkin yksityiskohtaista tietoa löytää tiedot vaivattomasti, reaaliaikaisina ja samassa muodossa pystyy tekemään nopeita päätöksiä, jotka perustuvat faktaan Organisaation sisäisen tiedon lisäksi järjestelmään voidaan koota myös organisaation ulkoista tietoa, jota on saatavilla monista tietolähteistä, esim. THL:n SotkaNetindikaattoripankki, Tilastokeskuksen väestötiedot Raportointijärjestelmästä voidaan nähdä muun muassa Organisaation eri tasojen mittaristot Tulosyksikkö- ja toimintokohtaiset kannattavuuslaskelmat Taloustiedot Suoritetiedot Operatiiviset mittarit Resurssitiedot (henkilöstöön liittyvät asiat sekä koneiden & laitteiden seuranta) Lähteinä Sitra, Kuntaliitto. 3.4 Investointien rahoitus Kuntayhtymien investointien rahoitus on hoidettu vakiintuneen tavan mukaan pitkäaikaisilla lainoilla. Toinen vaihtoehto olisi rahoittaa investoinnit jäsenkuntien pääomasijoituksilla, mutta työryhmän mielestä tämä ei ole realistista koska kunnat joutuisivat lisäämään omaa lainoitustaan. 3.5 Oman pääoman muodostaminen Työryhmän mielestä PoSoTella tulee olla riittävän suuri omapääoma suhteessa toiminnan volyymiin. Esimerkiksi KYSin nykyinen oman pääoman ja toiminnantuottojen välinen suhde on 22 %. Työryhmä pitää tavoitteellisena omana pääoman 20 %:ia ja miniminä 10 %. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 110 M :n omaa pääoman kuntayhtymää perustettaessa.
8 Merkittävin oman pääoman määrään vaikuttava tekijä on kiinteistöjen siirtyminen uuteen kuntayhtymään. Ilman kiinteistöjä kuntayhtymälle ei tule riittävää omaa pääomaa. KYSin laajennusinvestonnin, sädesairaalan ja peruskorjausvaihe I:n on rahoittanut 100,0 M :n osalta Euroopan Investointi Pankki, jonka nykyisten ehtojen mukaan kiinteistöjen tulee pysyä kuntayhtymän omistuksessa. Jatkovalmisteluissa lainaehtojen rajoitukset kiinteistöjärjestelyille on selvitettävä tarkemmin. Työ ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 14.11.2006 lausunnon nr. 77, joka koskee kertyneiden alijäämien kattamista peruspääomasta. Tätä lausuntoa voidaan työryhmän mielestä soveltaa myös perustettavan kuntayhtymän peruspääoman määrän suunnittelussa. Lausunnon mukaan peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärän tulee ylittää pysyvien vastaavien määrän. 3.6 Sopimusten hallinta Pääsääntöisesti voimassa olevat sopimukset siirtyvät PoSotelle. Talous ja rahoitustyöryhmän mielestä tässä vaiheessa ei ole syytä kartoittaa eri toimijoiden sopimuksia, joita on varsin lukuisa määrä. 4 PoSoTen talousarvio Taloustyöryhmän toteuttaman kyselyn pohjalta voidaan muodostaa luonnos PoSoTen ensimmäisestä talousarviosta kuntayhtymä-tasolla.