SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X V III. TEOLLISUUSTILASTOA. 23. Vuonna 906. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS. HELSINKI 908.
H E L S IN G IS S Ä OSAKEYHTIÖ W EILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG ' 908
Ssällys: Svu J o h d a n t o... K ullanhuuhdonta Ivalojoen varrella Suom en L apssa vuonna 906 K ullan-, H opean- ja V askentuotanto Suom essa vm eks kuluneena 0 vu oten a. V älm äen K avostyö Sortavalan p tä j ä s s ä...2 Järv- ja Suom alm n n o s t o... 5 M a a su u n e ja... 6 H audan valm stus ahjotaonnan k a u t t a... 8 R audan valm stus v a ls s l a t o k s s s a... 9 V alurautalatoksa... M usta- ja T e h d a s t a o n t a...2 V a lm o ta...4 K onepajojen v a lm s t u s...6 K atsaus vuorlatoksen, ruukken ja konepajojen v a lm s t u s a r v o o n... 20 T yöntekjöden luku vuorlatoksssa, ruukessa ja k o n e p a j o s s a...25 Ilm otettu ja tapaturm a ruukessa ja k o n e p a j o s s a...28 T ehtyjä uutsrakennuksa ruukessa ja k o n e p a jo ssa... 30 T yöväenkassoja ruukessa ja k on ep a jo ssa... 32 L äänenm ukanen katsaus konepaja- ja ruukkteollsuuteen kaupungessa ja m aaseud. 34 K ästyölatokset m etallteollsu uden a la lla... 35 K atsaus tuotantoon ja työväestöön kästyölatoksssa m etallteollsuuden alalla... 40 K atsaus m etallteollsu uden tuotan non on vuosna 905 ja 906... 44 L äänenm ukanen katsaus m etallteollsu uteen vuosn a 905 ja 906... 45 K atsaus m etallteollsu uteen m aan k a u p u n g e s s a... 46 K atsaus m etallteollsu uteen m a a s e u d u lla... 47 V Tetoja valtauskrjadarosta vuodelta 906... 48 R ahapaja vuonna 906 K ontrolllatos vuonna 906 5
V uonna 906 on tomnta metallteollsuuden alalla edelleen ollut jotenkn vlkas, vakka se nyt saavutt korkemman kohtansa ekä läheskään kehttynyt nn kun edellsenä vuotena. Valmstus lsäänty 2,958,559 mkalla ja saavutt tähän saakka korkemman määrän 65,66,382 mkaa*). Karttumnen johtuu konepajateollsuuden kohonneesta sta, kun stä vaston ruukkteollsuus hukan alen ja kästyölatoksen tuotanto metallteollsuuden alalla pysy m lt e muuttumattomana edellseen vuoteen verraten. Täällä alempana seuraa yleskatsaus metallteollsuuden er haarojen teoksen valmstusmäärään ja on. Ivalojoella saatn 2,867,5 grammaa kultaa, jonka ol 9,76 mkaa, jota vaston vuonna 905 saatn anoastaan 925 gr. Kultaa saatn nnkun ennen rtonassta maakerrokssta, sllä ne koetyöt, jota yhä edelleen knteässä kallossa suortettn, evät tuottaneet työtä kannattava tuloksa. Vaskea, hopeaa ja tnaa e vuoden akana ole saatu, kun työ Ptkänrannan kavoksessa Vpurn läänssä yhä edelleen on sesauksessa. Keskustelua lenee ollut lkkeen uudelleen alottamsesta sekä Ptkässärannassa että monta vuotta tomttomna ollessa Orjärven kavoksssa Uudenmaan läänssä, mutta tähän saakka neuvottelu e ole tuottanut suotusaa tulosta. Rautamalma saatn vuormalmna Wälmäen kavokssta ja järvmalma erästä järvstä. W älmäellä nostettn 25,944,4 tonna magnettta, jota vaston edellsenä vuotena saatn 36,903,93 tonna. Malma valkotn vuoden akana 25,046 tonna, 36.565.3 tonna vastaan edellsenä vuotena. Anoastaan pen osa valkotua malma on kylläks rkas suoranasta sulattamsta varten; suurn osa on magneetsta tetä tehtävä annollseks. Vuoden akana käytettn tähän 4,664,7 tonna, josta saatn 3,603,2 tonna annollsta malma, edellsenä vuotena olvat vastaavat numerot 28.700.3 tonna ja 7,093,8 tonna. Sten saadun annollsen malmn määrä ol edellsessä tapauksessa 24,e /0, jälkmäsessä tapauksessa 24,7 /0 raakamalmsta, ss melken samallanen tulos nona kahtena vuotena. Vuonna 904 tek tulos 26,b /0. Konsentreeratun malmn tek 20 mkaa 30 p:ä tonna koht vuonna 906, edellsenä vuonna se ol 22 mkaa. Konsentraata brketteerattn anoastaan 2,83,8 tonna, lähnnä edellsenä vuotena 9,337,9 tonna. Tämä lopputuote, joka on sopva masuunssa käytettäväks, makso kolmena vmeks kuluneena vuotena, 904 906, 27 mkaa 9 p:ä, 27 mkaa 67 p:ä ja 28 mkaa tonna koht, ss joka vuodelta yhä nouseva hnta. Kun ruotsalasen vuormalmn kesk *) Tähän tulee lsäks Koskensaaren ruukn 32,349 mkan valm stus, josta tetoja on saapunut myöhemmn.
9 VI kustannukset vuonna 906 tekvät 8 mkaa 50 p:ä tonna koht, jollon rautarkkaus ol lkman sama kun annollsen Wälmäen malmn, nn käy selväks että Wälmäen malmn hnta tulee olemaan non 3 x/2 kertaa nn suur kun ruotsalasen malmn hnta kavokslla. Nn kauvan kun suhde on tällanen e kannata louha ja valmstaa W älmäen kavoksen malma. Sulattamsta varten valmn vuormalmn määrä, jota vmesten vden vuoden akana on louhttu, tek vuonna 902... 25,529,7 tonna 903... 2,385,4 904... 9,325,9 905... 9,337,9 906... 2,83,8 Shen tulee lsäks vähänen määrä n. s. ens luokan malma, jonka rautaptosuus on nn suur että malma on votu sulattaa lman annollseks tekoa. Vuosna 902 ja 903 Ptkässärannassa velä ajoa harjotettn, mutta annollseks tekemsen kustannukset kävvät kallks ja työ lakkautettn, joten maassa on ajoa harjotettu anoastaan W älmäen kavoksssa. Järvmalma nostettn 69 järvestä ja kuletettn osaks ruukkehn, osaks jätettn järven rannolle. Malmn määrä nous yhteensä 33,006,5 tonnn, josta osa kutenkn nostettn jo vuonna 905. Nosto- ja kuletuskustannukset tekvät 222,98 mkaa. Keskhnta ol ss 6 mkaa 75 p:ä tonna koht ta hukan korkeamp kun vuonna 905 jollon hnta ol 5 mkaa 55 p:ä ja vuonna 904, jollon se ol 6 mkaa p:ä. Malmn hnta luultavast e vakeuttas takkraudan sulatusta järvmalmsta jolle samalla puun ja hlen hnta nouss ja päväpalkka kohoas. Järvmalmn nosto, shen laskettu vähänen määrä suomalma, on vme vden vuoden akana noussut seuraavn määrn ja tuottanut alla lmotettuja kustannuksa : Vuos järven luku järvmalma kustannukset 902.... 65 34,000,2 tonna 352,478 mkaa 903.... 89 37,97 229,996 904.... 85 37,887,5 232,537 905.... 70 39,066,4 26,785 906.... 69 33,006,5 222,98 Ruotsssa nostettn vuonna 905,34 tonna ja vuonna 906 94 tonna järvmalma. Suom on yhä edelleen se maa, jossa suurn määrä järvmalma saadaan, vakka maan koko raudan käyttö on erttän vähäpätönen. Maan jä rv- ja vuormalmn tuotanto yhteensä vm e vtenä vuotena tek: vuonna 902... 59,529,9 tonna 903... 59,302,4 904... 47,23,4 905... 48,404,3 906... 35,820,3
Yhä jatkuvaa vähenemstä on ss huomattava, joka johtuu stä, että vuormalmn louhnta on tauonnut Ptkässärannassa ja vähentynyt W älmäen kavoksssa. Kesarkunnassa nous rautamalmn tuotanto samaan akaan non 6,5 mljoonaan tonnn ja Ruotsssa saatn vuonna 906 4,502,597 tonna rautamalma. Vuonna 905 louhttn suurn määrä Yhdysvallossa, yl 43,2 mljoonaa tonna, ja sen jälkeen Saksassa, lähes 23,5 mljoonaa tonna. Takkrautaa sulatettn vuoden akana, nnkun edellsenä vuotena, masuunssa. Kuokkastenkosken masuunssa on kutenkn työ lakannut, mutta Karkklassa jälleen pantu käytäntöön. Takkraudan valmstus nous vm e vtenä vuotena seuraavn määrn tonnssa: Y l vuos järvmalma kotmasta ruotsalasta järvmalm- vuormalm- yhteensä vuormalma vuormalma takkrautaa takkrautaa takkrautaa 902 45,080,2 7,949,3 6,906,0 6,095,9 3,465,0 29,560,9 903 29,578,8 7,007,0 5,764,3 0,628,2 2,383,5 23,0,7 904 24,886,8 3,722,7 8,672,9 7,493,0 6,65,9 905 4,607,9 3,089,2 5,385,0 7,02,8 22,406,8 906 20,4,2 5,3,7 7,66,5 8,248,6 5,865, 6,294,9 4,956,3 74,793,0 58,398,5 48,6,9 07,00,4 k eskm äärä 32,258,9 2,99,2 4,958,7,679,7 9,722,4 2,402, Takkraudanpuhallus järvmalmsta on m elkosest vähentynyt el runsaast 50 %, jo ta vas ton valmstus ruotsalasesta vuormalmsta on hukan lsääntynyt, ta 7 % edellseen vuoteen verrattuna. Maalman takkraudan valmstus vodaan laskea nousevan lähes 55 mljoonaan tonnn, josta non 24 mljoonaa tulee Pohjosamerkan Yhdysvaltojen osalle. Ruotsssa tek takkraudan valmstus vuonna 906 604,789 tonna s. o 38 kertaa enemmän kun Suomessa. Kankrautaa ja terästä valmstettn 2 ruukssa ta 2 vähemmän kun vuonna 905. Ahjotaontatapa on hävämäsllään samon kun harkkotaonta muutama vuoskymmenä stten sa västyä uusen mellotustapojen teltä. Tänä vuonna lakkautettn ahjotaonta Kellokoskella ja Koskensaarella, joden ruukken tomntaa kutenkn on laajennettu teollsuustaonnan ja mekaansen työn alalla raaka-aneella, jota nyttemmn ostetaan ekä valmsteta pakalla. Kettoraudan ta taollsen raudan valmstus nous vm e vtenä vuotena seuraavn määrn: ahjotaonta putlausrautaa martnrautaa (valan yhteensä (kankrautaa) (sulanpötkyjä) teta ja valnteoksa) tonna 902 2,662,2 6,808,9,657, 2,28,2 903 2,269,2 5,039,8 9,59,9 6,468,9 904,064, 6,402,7 4,025,2 2,492,0 905,342,2 4,68,8 5,584,8 2,545,8 906 859,o 6,53,8 8,868,4 25,88,2 keskmäärä 8,96,7,639,3 29,024,o 5,804,8 69,295,4 3,859, 06,56, 2,303,2
v n Ahjomellotus on vähentynyt 36 /0, putlaus lsääntynyt 33 e/0 sekä martnrandan valmstus 2 %. Vmeks manttua tapaa käyttämällä on valmstettu kokonasta 3,283,6 tonna enemmän rautaa kun lähnnä edellsenä vuotena valmstettn, lsäys jollasta e ennen ole tapahtunut. Yllämantut tavarat ovat puoltuotteta, vaan laskettuna valm ks kaupparaudaks on valm stus tehnyt: kaupparautaa teräsvalanteta yhteensä tonna 902..... 6,450,2 324,2 6,774,4 903..... 5,48, 325,6 5,806,7 904..... 6,867,7 498,2 7,365,9 905.. 528,7 20,395,5 906..... 22,405,7 452,4 22,858, 9,07,5 2,29, 93,200,6 Kaupparaudasta valmstettn 859 tonna ahjo- ja 2,546,7 tonna putlausja martnuunssa. Koska nnkun yllä on manttu vältuotteden valmstus putlauksen ja martnuunen kautta yhteensä tek, teräsvalnteokset pos luettuna, 24,569,8, nn on erotus valmseen tavaraan nähden 3,023, tonna el 2 %, joka näyttää osottavan ettevät kakk vältuotteet ole asanomasssa ruukessa vuoden akana valssattu kaupparaudaks, vaan muulla tavalla käytetty ta pantu varastoon. Jakaantuneena erlasen valmstustapojen perustuksella on valmn raudan valm stus kahtena vm e vuotena seuraava: 905 906 ahtotakosta rautaa...,342,2 859,0 tonna p u tla u sra u ta a... 6,927,o» martnrautaa....... 4,65,7 4,69,7 n teräsvalnteoksa...... 528,7 452,4 n 20,395,5 22,858, tonna joka osottaa että putlausrauta on lsääntynyt 37 /0, edellseen vuoteen verrattuna. Musta- ja teollsuustaontavalmstus nous vme vsvuotsjaksolla seuraavn määrn : vuos nauloja muta tavarota yhteensä tonna 902...4,52,5 3,328,9 7,48,4 903... 3,669,7 4,029,8 7,699,2 904... 5,494,7 4,28,2 9,775,9 905...6,35,0 7,886,8 4,237,8 906... 5,062,8 5,630,6 0,693,4 24,730,4 25,57,8 49,887,7 keskmäärä 4,946, 5,03,4 9,977,5
Tlvuoden laskuun on velä otettava seuraavat määrät, jota on valm stettu Koskensaarella Petäjäveden ptäjässä Waasan läänssä, josta ruuksta tedot ovat saapuneet sen jälkeen kun tlastollset taulut jo olvat panetut, nmttän: 8 tonna hevoskenkänauloja, 97 tonna muta konenauloja sekä 22,5 tonna khvelejä, auroja, krvetä ja kuokka, yhteensä 222,5 tonna. Muuta valmstusta mantussa ruukssa e ole suortettu ja nous tuotteden 32,349 markkaan. Teollsuustaonta vähen vuoden akana 3,544,4 tonnlla ta 25 %, rppuen Ferrara tehtaan supstetusta tomnnasta, joka tehdas valmst 3,350,3 tonna vähemmän nauloja ja mustataketa kun edellsenä vuotena. Prosentessa edellseen vuoteen verraten vähen naulojen valmstus 20 % ja muu nustataonta 28%. On kutenkn huomattava että koskee panoa ekä tavaran a sekä että vähenemnen kosk järeämpä ekä henompa mustataontatavarota, joden hnta on suhteellsest korkeamp. Valmotavaran valmstus lsäänty enemmän kun mnäkään vmesen vsvuotskauden edellsenä vuotena, nnkun seuraavasta yhteenasetuksesta käy esn: valuteoksa 902... 8,739,4 tonna 903....... 9,328,2 904....... 9,90,8 905....... 9,347,9 906....... 0,994, 47,600,4 tonna keskmäärä 9,520,: IX Yuoden lsäys,,646,2 tonna, johtuu osaks stä että Helsngn rautatenkonepaja nyt on lmottanut valnteoksaan 450 tonnks, kun stä vaston tetoja edellseltä vuodelta puuttu, osaks stä että Kotkan rautaosakeyhtön konepajan valanteet ovat lsääntyneet 552 tonnlla ja Haapakosken ruukn 383,c tonnlla. Suhde kauppa- ja konevalnteoksen välllä on melken kun 2 on 3. Konepajojen valmstus nous 39,20,295 markkaan, ollen 34,652,989 markkaa edellsenä vuonna, osottaen ss 4,467,306 mkan ta lähes 3 n/«lsäyksen. Tämä rppuu yksnomaan stä, että Turun läänn konepajojen valmstus on lsääntynyt, täällä kun on enentynyt 7,38,28 markasta vuonna 905 ana 4,250,567 markkaan ta 7,2,286 markalla s. o. 00 % Stä verrattomast suurn osa tulee Chrchton & Kumpp. konepajalle, jonka valmstus kasvo,923,340 mkasta 7,248,455 mkaan, joka on suurn määrä joka tähän saakka on jostakn maan konepajasta lmotettu. Uudenmaan läänssä ja erttänkn H elsngn kaupungssa on stä vaston melkonen vähennys huomattavssa, sllä läänn konepajojen valmstus on alentunut 4,288,239 markasta 0,005,260 markkaan, s. o. 4,282,979 mkalla ta 30 %, joka on seurauksena Kesarkunnan vähentynestä kruununtlaukssta vuoden myöhemmällä puolskolla, osaks 4 /2 kuukauden työlakosta Kone- ja Sltarakennusosakeyhtön suuressa konepajassa.
X Vuoden akana valm stettn maan konepajossa 6 höyrylavaa ja moottorvenettä, jälkmäsä 22 kappaletta. Edellsenä vuotena ol luku 92, josta 40 moottorvenettä. Kone ol 3 höyrylavassa yl 20 hevosvomaa; vuonna 905 rakennettn 38 sellasta höyrylavaa. Höyrylavan rakennusta harjotettn 2 konepajassa, edellsenä vuotena 6. Enmmät lavat, el 0 kappaletta, rakennettn Varkaudella, vaan nden yhtenen vonfa nous anoastaan,75 hv., kun stävaston 8 Crchton & Kumpp. rakennetun lavan yhtenen voma ol kokonasta 8,360 ndkottua hevosvomaa. Tampereen pellavakehräämön konepajassa valmstettn 0 lokomotva, nn että koko luku nyt, kun ennen on tehty 92 kappaletta, nousee 02 el keskmäärn, nnä kuutena vuotena kun lokomotvnrakennusta maassa on harjotettu, 7 vuodessa. Maanvljelyskalujen, nnkun aurojen (Fskars), pumakoneden y. m. luku nous,596, edellsenä vuotena ol nden luku,305. Ertystetoja puuttuu kutenkn muutamsta latokssta, jossa auroja, karheja, hevosharavota y. m. valmstetaan. Samon ovat tedot mejerkalusta nn erlaset ja tavarat nn vahtelevaset, ett e mtään yhtenästä tlastoa tässä kohden voda laata. Jos jättää lukuunottamatta separaattoreja ja sentrfuugeja sekä muutama muta erkoskoneta mejerlkettä varten, nn valmstettanee kutenkn usempa tähän kuuluva kaluja, nnkun krnuja, matovaakoja, kuljetuspulloja y. m. nyttemmn maassa. Kästyöteollsuus osottaa yhtäläsen valmstusn kun edellsenä vuotena, nmttän 0,30,000 mkaa, vuonna 905 se tek 0,293,000 mkaa. Er ammatten alalla on anoastaan pokkeustapauksssa muuttunut, enmpn nähden se stä vaston on pysynyt muuttumattomana. Suurn ero on huomattava galvanoms- ja emaljtéhtaden alalla, jossa alen 582,400 markasta vuonna 905 29,300 markkaan tänä vuonna, rppuen stä, että Tampereen galvanomstehtaassa työ lakkautettn vapaakaupunkokeuksa postettaessa samalla akaa kun mustataonta vähen, nnkun jo on manttu. Urkujen valmstus osottaa sen sjaan lsääntynyttä a 82,900 markasta vuonna 905 306,400 markkaan vuonna 906. Metallteollsuuksen valmstuksen kokonas vme vtenä vuotena on seuraava: vuos ruukkeja ja konepajoja kästyölatoksa yhteensä mustataelatoksa Smk. 902 2,673,077 24,473,349 8,600,300 45,746,726 903 904 905 906 0,937,06,695,049 7,260,934 5,877,436 *) 23,26,333 28,096,437 34,652,989 39,20,295 8,458,200 9,582,600 0,293,900 0,30,000 42,656,549 49,374,086 62,207,823 65,298,73 *) 68,443,52 49,604,403 47,236,000 265,283,95 keskmäärä 3,688,702 29,920,88 9,447,200 53,056,783 *) Shen laskettu myöskn Koskensaaren valmstus.
Vuoden lsäys on anoastaan 3 /o ja tulee kokonaan konepajojen osalle, jotka korvaavat alenemsta ruukkteollsuuden alalla, jossa vähenemnen ol,55,847 mkaa el 9 % vuoden 905 määrästä. Loppusummn on laskettu myöskn valton rautateden konepajat, jossa valmstus nous seuraavn määrn: XI 902 903 904 905 906 Smk. 4,50,987 4,088,593 4,30,853 4,624,636 4,676,833 Työntekjöden luku metallteollsuuden alalla allamanttuna vuosna ol: ruukessa ja kone kästyö- yhteensä pajossa latoksssa työntekjötä 902,98 4,68 6,599 903 2,730 4,782 7,52 904,564 5,3 4 6,878 905 4,630 5,089 9,79 906 4,600 *) 65,505 5,42 25,25 20,02 90,720 keskmäärn vuotta koht 3,0 5,043 8,44 Ruukken ja konepajojen työmesten luku enen vuonna 905 27 %, vaan vuonna 906 on nden Juku pysynyt muuttumattomana, selväst johtuen suurteollsuuden vähemmän suotussta olosuhtesta lähnnä edellseen akaan verraten. Kästyöteollsuuden alalla on huomattava vähänen lsääntymnen, vaan lman manttavaa merktystä. Metallteollsuuden alalla kokonasuudessaan on vme vsvuotskaudella työmesten keskmääränen luku ollut 8,44 henkeä, sten jaettuna että kauden alussa luku ol 6,600 ja sen lopussa 20,000, josta 500 vahella ol nasa. Uutsrakennukssta, jota vuoden akana on tehty, manttakoon uus suuremp martnuunnlatos kun vanha ol, ertysenä rakennuksena, joka on avara ja mukava, Amnneforssn ruuklla sekä uus papertehdas Kauttualla, jota rakennuksa on alotettu vaan e valmstettu puheena olevana vuotena. Lsäks lankanaulatehdas Jokosssa sekä Juvankoskella lopullsest valmstettu rautate, ynnä Sorsakosken henotaetehtaalla osa tehtaasta uudestaan rakennettu. Vomakoneet ja kalut ovat pääasassa samat kun vuonna 905, joten e ole katsottu tarpeellseks uudstaa ertysluetteloa nstä, joka luettelo löytyy mantun vuoden tlastossa. Suurempa muutoksa tässä kohden tapahtuu yleensä van vähtellen usean vuoden kuluessa. *) Tähän Inettnna 46 työntekjää Koskensaaren ruuklla Petäjäveden ptäjässä Waasan läänssä, josta tetoja on saapunut taulujen panatuksen jälkeen. Nästä työntekjöstä ol 08 mestä ja 8 täyskasvusta nasta, 5 mespuolsta ja 5 naspuolsta 5 8 vuotsa, sekä 6 pokaa ja 4 tyttöä alle 5 vuoden.
X II Vuoden akana annettn 6 valtauskrjaa, josta 9 kupar-, hopea- ja rautamalma koskeva sekä 3 kultaptosa maalajeja koskeva Lapssa. Rahapajan ja Jcontrolllatoksen tomnnasta ovat johtaja ja aljohtaja antaneet tähän ltettyjä kertomuksa. Rautatavaran vent Kesarkuntaan on vm e vtenä vuotena noussut seuraavn määrn: takkrautaa, kankrautaa, tull 20 kop., rautatavarota, tull 40 lm.,500,000 puutaa lm. 400,000 puutaa lm. 30,000 puutaa 903 466,676 68,990 74,459 904 6 23, 264 74,44 06,5 905 248,307 6,36 0,990 906 258,495 28,837,697 907 94,655 9,653 0,83 Tetoja vuodelta 907 on panatuksen suortettua votu lmottaa. Takkraudan ja varsnkn kankraudan vent on vuos vuodelta vähentynyt ja nyttem mn tuodaan melkoset määrät valssattua rautaa Kesarkunnasta Suomeen. Stä vaston on lmttokeuden kysyntä raudan ja muden metallen valmstuksa varten ollut erttän suur ekä stä ole votu lkmankaan tyydyttää sllä vähäsellä määrällä mkä on käytettävssä. Kutenkaan e koko tähän kuuluvaa lmttä ole votu ottaa ulos eksportöören suuren lukumäärän tähden ja jossan määrn vennn puutteellsuuden johdosta usempn eksportöörehn katsoen. H elsngssä 8 p. marraskuuta 907. C. P. Soltander.
KuIIanhuuhdonta Ivalojoen varrella Suomen Lapssa vuonna 906. Oulun lään ssä:! Huuhtomojen luku Huuhtomojen ons-! tajen ja hotajen! luku Työntekjöden luku, kakk mehä - tua maata Ivalojoen joklaaksossa Inarn ; m3 Saatu kultaa grammaa ptäjässä.suomen Lapssa.. 2 0 ; 49 j,590,687! 2,867,5 9,76 Yhteensä edellsnä vuosna 870 905...! 92,60 280,099 j 445.78,2,420.079 Huuhdot- Tuotannon ' 94,9 23,786 448,045,7,429,255 Pats stä särettn 35 m3 vuorta. Kullan-, Hopean- ja Vaskentuotanto Suomessa vmeks kuluneena 0 vuotena. Kultaa Hopeaa Vaskea Vuos grammaa Sfnf kg lkmääränen Vmf. kg lkmääränen ämf. j 897 4,593 4,697 38,m 35,000 356,273 670,000 898 4,69 4,780 455,58 48,860 253,80 607,000 899 2,620 8,384 244,25 26,000 224,200 598,000 900 2,74 6,956 250,5 27,555 29,000 569,400 90,974 6,36 27 27,00 283,800 638,550 902 3,256 0,420 298 29,800 26,96 576,25 903 2,995 9,586 328 29,520 65,848 33,696 904,950 6,24 905 925 2,960 906 2,867 9,76
2 Välmäen Kavostyö Sortavalan ptäjässä Wpurn läänssä 906. Työpäven luku : P orraksessa...8,455 K avosk u jassa... 570 Kulussa... 379 N o s ta m s e s s a...2,643 V edennostossa... 228 P a j a s s a... 325 Koneen h o d o ssa...,043 -Kakellasssa tö ssä... 654 Keskm ääränen anso vuoroa koht : Porausvuoroa k o h t......9 k f 3: 25 N o s ta m s e s s a...... 2: «O Y ed en n o sto ssa...... 3: Koneen h o d o s sa...... 2: 25 P a j a s s a...... 3: 20 K a v o s s a l v o s s a...... 2: 50 K akellasssa tössä... Porattuja metrejä : P orraksessa... Kavoskujassa... K u lu s s a...... 50,,v rt K äytetty räjähdysaneta : D y n a m t t a... S y ty tn la n k a a... renkata,8 N a l l e j a...... kpl. 4,86 Saatu rkottua & nostettua v u o r t a...... d:ton 259,444 Dynam tt kg koht saatu rkottua vuorta.... 97,4,, ajotulos ptuusmetr.. 0,526 K akkaan ajettu ptuusmeträ... S:n svv. metr... 8,42 Järeä valkom nen : Maksettuja t y ö p a lk k o ja... Saatu I, II, III laja ja s y l t t y ä....... Jm f 4,058: 48.... d:ton 250,460
3 Magneettnen armollseks tekemnen : K äytetty r a a k a - a n e t a...d:ton 46,647 Saatu k o n s e n t r a a t a...., 36,032 Työpäven luku: Koneen h o d o ssa... 374 K u lje tu k s e s s a...,44 A nnollseks tekemsessä,963 V a lv o n n a s s a... 407 P a j a s s a... 33 K akellasssa tö s s ä...,060 Korjaustössä... 848 Keskm ääränen anso vuoroa koht: annollseks t e k e m s e s s ä...unf 2: 40 M aksettuja t y ö p a lk k o ja...,... 8,695: 68 Konsentraatn v a lm s t u s a r v o 79,270: Brketteeraus : K äytetty k o n s e n t r a a t a...d:ton 28,38 Työpäven lu k u... 3,993 Valm stettu b rk e tte jä...d:ton 28,38 Valm stus... Jm f 78,786: Työntekjöden luku vuoden akana, shen luettuna rakennus-, urakka-, kavosja tehtaan työväk, on ollut: Keskm äärn pävää koht y l 8 v u o d e n...230 alle 8 6 Yhteensä 236 K oko ruukn väestö vodaan otuksua nousevan non 800 henkeen. K ak k työntekjät ovat vuoden akana olleet vakuutetut K u llervo yh tössä kuoleman ja nvaldteett tapauksa varten ja Turun Työväen vakuutusyhtössä" satunnasa tapaturma varten. Lääkär on käynyt ruuklla joka tonen vkko ensmäsellä vuoden puolskolla, myöhemmällä vuoden puolskolla anoastaan tarpeen vaatessa. Työväen Saraskassan säästö vuoteen 907 tekee Jbf 9,78: 97. Säästö on vuoden akana vähentynyt 'Jnf 2,468: 4, joka johtu työlakosta. Vuoden akana on yks kuolemantapaus sattunut tapaturman johdosta, pats 6 tapaturmaa, jotka ovat olleet ohmenevää laatua nn että vahngottuneet ovat täysn parantuneet. «
4 Tuodun akalt u olo mtään suurempa rakennustötä suortettu, pats että koko ruukk 0 ollut perusteellsen korjauksen alanen. Muulella löytyy : koneta ja aparaatteja nnkun ennen. Tom nnassa oleven kavoksen syvyys lavan alla: K avos N:o III 76,35 mtr kaltto a s e n t o 8 työntekjää N:o V II 44,5«pystysuora 8 N:o V l 57,07 Sentraal kavoskulu 8,4 mtr. pystysuora asento 4 H ä rk ä m ä k...4,, Yhteensä 55 työntekjää
5 Järv- ja Suomalmn nosto vuonna 906. malma on nostett Järven luku, jost ö e» : Malmn nostamsja kuljetusj kustannukset llnukkehn kuljetettu malma Järven luo jätetty malma suomalma dt dt dt Yhteensä järv- ja! j Uudenmaan lään: Karkklan r u u k k... 2 2,400,250,250 Kuopon lään : Kuokkastenkosken ruukk ').... 6 7,399 3,222 3,984 7,206 Möhkön.... 2 3,80 83,700 69,600 53,300 Jyrkän2).... 7,473 8,075 3,076 39,5 Salahm n8).... 22,637 8,400 8,960 36,360 Juvankosken.... 8 26,900 2,040 20,880 4,920 Sourun (K arttulan)4).... 9 42,362 38,328 2,550 50,878 67 220,58 72,765 56,050 328,85 Yhteensä 69 222,98 74,05 56,050 330,065 r) Kustannus koskee anoastaan kuljetusta. 2) Nostettu järvestä,232 4/5 m8 ja kulotettu ruukkn 807 V-j m3 nalua = 7,473 3>»f. 3) Stä 0,282 ïn f nostam sesta, 9,495 9nf. kuletuksesta hevosella ja 2,860 ffn f kuletukscsta vettä myöten. Malmn on otaksuttu panavan tonnn m3 koht. Osa järven luo jääneestä malmsta ol nostettu vuonna 905. 4) K uletetusta malmsta ol 2,738 dt nostettu vuonna 905. M ust. Haapakoskella ja W ärtslässä e vuonna Ö06 ole malma nostettu.
( Masuuneja vuonna 906. K u l u t e t t u V a lm s t e t t u Puuhlä Puta malmn kuvaamseen Kotmasta : 4-J malma malma Ulkomasta m8 m8 dt dt dt dt dt Takotakkrautaa Valutakkrautaa Valnteoksa takkrautaa Yhteensä Uudenmaan lään. Trollshofdan ruukk. 5,966 40,700 20,72 20,72 Karkklan,956 5,00 2,25 2,25 7,922 5,00 40,700 2,25 20,72 22,927 Turun lään. Daaln ruukk... 29,038) 79,2092) 44,798),785 46,504 Tejon... 2.626 29,340 3,750,520 5.270 4,664 08,549 58,469 3,305 6,774 Kuopon lään. W artslän ruukk. 8,660 270 23,453 3.868 2,269 2,269 Möhkön,350,200 5,68 8,27 9,40 24 7,66 Jyrkän 5,349 255 20,88 2,880 3,472 76 6,428 Salahmn 7,952 264 25,0564) 4,36 4,849 4 9,026 Juvankosken 5) 8,93 29,380 9,750,305,055 Sourun 3,52 858 46,67 6,902 0,52 88 7,5 45,763 2.847 ' 96,32 3,868 3,795 4,826 329 73,950 Yhteensä 05,349 2,847 20,4-2 53,7 34,00 2,007 3,634 58,65 ) Stä 2,422 dt koksa. 2) Stä 0,870 dt, ulkomaalasta kuonaa. 3) Putlaus- ja martnrautaa. 4) Stä 92 dt htsuunkuonaa. 5) Juvankoskella malm kuvataan masuunkaasulla. K a lkkkven kulutus, destonna: Trollshofdassa 6,650; Karkklassa 629; Dann ruuklla 0,848 ; Tejolla 6,690 ; W ärtslässä 3,885 ; Jyrkällä 2,249 ; Salakmlla,990 ; Juvankoskella 3,525.
7 Masuuneja vuonna 906. (Teknllsä tetoja). uunssa alko Pävä, jollon työ luku Puhallusvuorokause Valmstus vuorokautta koht j nen lämpö Hengen lkmäärä- j nen pane Hengen lkmäärä- : Hlpanoksen suuruus, Ajettujen panoksen koko lukumäärä Takkrautaprosentt malmsta dt C mm m8 Hlen menekk takkrauta dt koht hl Uudenmaan lään. Trollshofdan ruukk 2!,/s 905) 278 74,-. 00 36,2 2,773 50,80 7p Karkklan 2/., 906 60 36,9,0,647 38,0 7,«Turun lään. Daaln ruukk.... 2/ 90 66 28,«200 20,2 22,86 56,» j 5,7 2) Tejon....!/., 900 220 70 250 44 l j 7,428 52,0 8,» Kuopon lään. W ärtslän ruukk.. 3/0 906 80 53,') 300 65 P 5,543 44,9 7,o Möhkön.. f 2/7 905 l b/o906 69 03,7 250 82,5 8,38 34,o ; 7,o Jyrkän.. % 906 5 56 230 48,0 5,349 3,8 8,o Salahmn.. 2B/j 906 27 70,9 200 55 lp 6,6 35,o8): 8,8 4) Juvankoskcn.. Vo 9065) 3 00 250 75,2 7,246 37,o 8,0 j Sourun.. 24/o 905 68 04,2 300 70,4 9,755 37,r, 7,7 4) Xrollshofdan masuun suljettu 8/7 906, työ uudelleen alotettu 5/, 0 906. 2) Stäpats 5,2 kg koksa. 3) K uvatusta malmsta. 4) Slen laskettu hlmurska. s) Juvankosken masuun suljettu ja työ snä uudelleen alotettu.
! 8 Raudan valmstus ahjotaonnan kautta vuonna 906. Työpäven luku Puuhlä K u u t e t t u V a m s t e t t u Takkrauta a Kotmasta Ulkomasta Romua Yhteensä Su lanpötkyjä K ankrautaa K akellasta ra u ta a m3 dt dt dt dt dt dt dt dt /o hl Yhteensä Polttohuvennus Hlen menekk tak k rauta dt k oht Uudenmaanlään. Strömforsn ruukk. 90 546 600, 262 862 743 743,3 7,4 Turun lään. Krjakkalan ruukk) 32 2,232 5,733 2 5,854 5,376j 38 5,525 Kauttuan.. 98,42,246! 3,557!,399,399 0 Noormarkun2) 33 780 73 854,085 75568 923,7 8.r, 643 4,424 7,70 786 : 8,496 5.376 2,265 206 7,847 Yhteensä 733 4,970 8,30 _ :,048 9,358 5,376j 3,008 206 8,590 ) Krjakkalassa 2 ahjoa tom essa; polttohuvennus takkrautaan nähden 9 /(l; sulanpötkyhn nähden 3,a /0;hlen menekk sulanpötkyhn katsoen 4,r hl, kankrautaan nähden 4,- hl 00 kg koht valm sta rautaa. 2) Taottujen sulanpötkyjen luku Noormarkun ruuklla tek 798 kpl.
9 Raudan valmstus valsslatoksssa vuonna 906. a) Putlaus. I Työvuorokaus: Polttoaneta K u l u t e t t n V m t e t t u Puta Ta kkrau-j taa Yl teensä ta tkrautaa Kvhlä Ta kkrauromua ta M llbaareja S ulantkyjä P< luuta! pr tlausautaa r dt m3 dt dt dt dt dt dt dt I! Y l teensä Polttohuvennu > CO Uudenmaan I. Fskarsn ruukk 227) 560 6,740,006 35,4 9,567 7 9,684 3,5 Turun lään. D aaln ruukk 220 8,454 4,945 2,58 7,7632) 6,67 --- 6,67 9,o Matldedaln 282) 932 697 200 897 88 _ 88 8,9 248 8,454 932 5,642 2,78 8,666 6,985 6,985 Kuopon. Wartslän ruukk 9374) 6,453 23,295 23,295 22,362 _ 22,362 4,o Juvankosken 05 2,3365) 3,020 3,064 2,623 2 2,635 4,o Warkauden 269 29,66«) 8,56 2,89,452 2,466) 7,4068) 9,872 3.,3 _ 48,405 34,876 2,935 37,8 22,362 5,089 7,48 34,869 Yhteensä,786 9,04 56,077 62,524 5,85 67,68 22,362 3,64 7,535 6,538!) Kolmea uuna varten. 2) Stä 243 dt takorautaa. 3) Vastaava 56 vuoroa. 4) Kuutta uuna varten. 5) Stä,630 m3 adaksa, 69 n3 rmoja, 5 m3 hlputa. 6) Karkketa. 7) Romukappaleta. 8) Raakakankeja.
Raudan valmstus valsslatoksssa vuonna 906. b. Htsaamnen ja valssaamnen. Työvnorokausa n Puta Polttoaneta Mllbaareja Puuhlä K u u t e t t u K vhlä Sulanpötkyjä Muuta rautaa Yhteensä rautaa Tavallsta j rautaa V a m s t e t. t u Henoa rautaa Kulma-, panttur-, muuta rau- taa m 3 m3 dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt I levyjä Yl teensä j Takasn saatu JPolttohuvennus 'Polttoaneta 00 valmsta rauta koht *- as Uudenmaan lään. Fskarsn ruukk... 237,807,683 2,763 7,468,30 28,778 8,297 3,626,825 23,748,732 3,4 - ) Turun lään. M atldedaln ruukk.. 62) 546 88 47s) 865 692 692 34 7,0 79 kg! Kuopon lään. W artslän ruukk... 38 0,200 26,742 26,742 2,473 2,473 6,o Juvankosken... 78,6654) 3,385-095) 3,494 2,598 2,598 23 25,6 0,64 m3 Warkauden... 262 ) 9,467) 0,57 Is) 0,57 3,252 675 l,072j,533 6,532,255 24,3 2,5 m3 72 3,332-3,385 26,742 0,680 40,807 27,323 675,072,533 30,603,378 Yhteensä 974 33,39,683 3,309 2,67 26,742 22,037 70,450 46,32 4,30 2,897,533 55,043 3,44 *) 0,0769 m8 puuhlä 4- O076 m3 puta -f- H>49 kgr kvhlä. 2) Vastaava 32 vuoroa. s) Lanoashrerautaa. 4),26 m8 hlputa ja 539 m3 rmaputa. 6) Romurautaa. 6) 3 htsuuna. 7) Karkketa. 8) Stä 982 dt lekketä & romua, 2,443 dt romukappaleta, 7,46 dt raakakankeja. M ust. Putlausraudan valssaus Daalnruuklla ou lm otettu valuraudan yhteydessä ; kun lasketaan polttohuvennus 3 /n tekee määrä 4,227 dt.
j Valurautalatoksa vuonna 906. a. Sulatus martnuunssa.! Työvuorokaus E0! Kalkkkveä ja dolom tta Turpeta Polttoaneta Puta K u u t e t t u Valmstettu jk vhlä! w 2 & s B S" Takkrautaa ja takkr.- ro mu a Rautaa Takorautaa jatakoraotaromua Muuta rautaa Yhteensä < alanteta pr ^ S. S P dt m3 m3 dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Yhteensä Takasn saatu : Polttohuvennus % Uudenm.. - Amnnef. r.. 240 8,087,378 5,056,847 90) 27,093 25,47 8 25,55 98 5,2 Turun. Daaln ruukk 533 8,040 7,480 43,460s) 5,248 67,282 42,773.490,545 97,825 4,45 02,276 4,2 7,2 Kuopon. W artslän r. 30 3,964(6,000 7,855,379 20,027 9.280 444 39,75 36,708 25 36,733 7,6 W aasan. Inhan ruukk 252 400 2,560 3,480 230 26,270 24,480 40 24,520 360 5,2 Yhteensäj,55 22,0046,000 23,42243,460 8,005 4,925 87,380 2,354 204,659 84,60 4,524 88,684!) 6,709 kg FeMn, 2,340 kg FeSMn. 2) Stä 2,682 dt koksa. Polttoaneden menekk 00 valurauta kg koht: Åmnneforsssa 0,32 m3 puta; Daaln ruuklla 0,vj m8 puta, 40 kg kvhlä, 2,e kg koksa ; W ärtslässä 0,2 m3 puta ja 0,e m 8 turpeta. Inhalla käytettn sahakarkketä. b. Valuraudan valssaamnen. P oltto Puta K u l u t e t t u lneta Kvh lä Valanteta ja snlama V a m s t ett u Tavallsta taa Levyjä Yhteensä m8 dt dt dt dt dt dt Saatu takasn Polttohuvennus»/ Uudenmaan lään. Amnneforsn ruukk.... Turun lään. Daaln r u u k k... Kuopon lään. W ärtslän r u u k k... 4,33 _ 20,922 5,742,739 7,48 4,3 ll) 32 72,394 08,8352) 9,4208) 9,420 5,6 3,309 38,52 74) 34,903 34,903 3.6 W aasan lään. Inhan ruukk... 9,30 6,6205) _ 6,620 6.4 Yhteensä! 7,934 72,394 87,44 58,685 I,739 60,424 _!' *) 4,3 kankrautaan nähden, 3,0 levyhn nähden. 2) Stä 95,473 dt valanteta ja 3,362 dt blletsä y. m. 3) Stä 57,237 dt tavallsta rautaa, 28,49 dt henoa rautaa ja 6,034 dt, vnkkel-, panttur-, muotorautaa ja lankaa. 4) 7,606 dt valanteta ja 3,92 dt blletsä y. m. 5) Stä m yöskn henoa rautaa. Polttoaneen menekk 00 kg valm sta rautaa koht: Åmnneforsssa kankrautaa varten 0,2 m3 puta; levyjä varten 0,2 m3 puta; Daaln ruukssa 0,0032 m3 puta, 70 kg kvhlä (käyttövomana & htsaukseen); W ärtslässä 0,4 m3 puta. Inhalla käytettn sahakarkketa.
Musta- ja Tehdastaonta vuonna 906. Koksa ja kvhltä K u l u t e t u V a m s t e t t u P olttoaneta Puuhlä Puta Anerautaa ja terästä Lapota, khveletä y. m. Krvetä ja pluja Talkkoja ja kuokka Hevosenkenkä He voskenkä- j nauloja Ta konauloja Puserrettuja ja lekenauloja! dt m4 m3 dt 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt Lal kanaulojaj Mu tä taketa Yhteensä Uudenmaan lään. Pnjasten ruukk 4)... 24,352 329 2,276 2,252 C o 8 O»cT 00 >l O _ -.*' 30,00 6,20 Porvoon hevoskenkätehdas2).. 224 4,400 4,08-38,000 3,800 Fskarsn rnukk 3)...,549 695 466 4,440 444 Kellokosken ruukk4).... 4,20 220 4,764 _ 5,500 2,500 38,420 4,642 Strömforsn ruukk5)...,300 00 856,000,50 500 -,950 2,800 740 30,245 2,544 6,776 3,356 2,000 9,650 30,000: 38,000 _,950 --- 75,760 25,836 Turun lään Daaln ruukk3)... 4,54 2,484 6,375-89,770 56,000 4,577 Krjakkalan ruukk7)..... 80 368 370 260 400 2,930 359 Kauttuan ruukk 8)... - - 240 70 250 30,900 235 Noormarkun r u u k k... 606 94-30,450 76 Lomjoen naulatehdas!l)....,484,45. 4,360,436 6,78 974 2,484 8,630 330 650 440 89,770 - - 76,640 6,783
(M usta- j a tehdastaonta, ja tk.j Hämeen lään.! : Ratnan t e h t a a t...,247,32 3,000 28,620. 2,862 Ferranan laulatehdasw).... 4,28 2 8,806 23,276 24,60 69,930; 24,850 2,939 Snom. Sahanterätehdas )... 350 I - 3,000^ 300 Tampereen Konetehdas 2)... - 00! 990 ' 99 K. F. Dundcrbergn k. p.... 840 40 4,080 ~ - 35,900 ; 4,80 4,008 Tampereen Naulatehdas.... 220 2,280 22,790, - 2,279 Jokosten ruukk3)...,288 256 950 7,797 5n 20 990 44,050 25,900, 20 7,03 7,723 298,068 50,883 50 20 28,620 25,600 72,670; 25,900 33,040 48,590 W purn lään. Eeron naulatehdas... 6.900 _ 68,000 -, 6,800 Kuopon lään. ; W ärtslän ruukk4)... 06 467! 4.250 425 Möhkön r u u k k... 250 42,250 25 Juvankosken ruukk5).... 654,035 _! _ _ 700 8,960; 966 Warkauden ruukk,0)... 302 370 ; - -,560; 56 Sorsakosken ruukk7).... 304 358 440 694! _ I ; 6,500 650 W aasan lään. 305,564 546 2,708 : ---,950 2,270 2,322 Inhan ruukk8)...,80 5,290 _ 28,900 4,800 4,370 Orsmalan r u u k k... - 40 8 _ _ 80 8,80 40 5,298 28,900 4,880 4,378 Yhteensä 55,635 5,420 20,874 5,775 2,380; 92,320 30,000 95,520 25,600 4,340 262,440 93,900 32,590 04,709 ') Pnjösssä valm stettn 3,886 kpl. lapota ja khvelet, 97,628 kpl. lapon ja khvelu terä, 3,79 kpl. auvankärkä. 3,88 kpl. messelejä ja kloja. 48,798 kpl. krvetä ja pluja, 4,33 kpl. vasarota ja moukareja, 45,897 kpl. murtokankeja, kvpora ja latasma, 22,03 kpl. talkkoja ja henähankoja, 33,323 kpl. kuokka ja korppeja,,85 kpl. kak. takokaluja. 2) Porvoon Ilevosenkenkätehtaassa valmst. 220,000 kertamusta hevosenkenkä. :) F skarsssa: poratcrästä, ratr.aanakseleja, kv- ja naakanka sekä 28,00 kg henotaketa. 4) Kellokoskella: 38,936 kpl. krvetä, 4,590 para saranota,,252 kpl. palokoukkuja, 2,750 kpl. kuokka y. m., joden yhtenen pano ol,262 dt ja john ol käytetty,384 dt anerautaa; loput, valm stesta ol rakennustaketa ja m ejerastota. 5) Ström forsssa: 6,700 kpl. lapota, khvelejä, aurankärkä y. m, 8,500 kpl. krvetä, pluja, vasarota y. m, 2,600 kpl. talkkoja, kuokka,, henähankoja y. m, äkeenptä, teräsvartat.a, aukkureja, akseleja y. m. 6) D a a ln ruukssa: 25,298 kg vtjoja, 308,824 kg höyryvasarataketa, 74,56 kpl. leke- ja 823,04 kpl. puserrusnauloja. 7) K rjakkalassa :,578 kg saranota, 2,500 kg solaattorkoukk. ja suppopultteja, 6,250 kpl. peltoauroja. 8) K a u ttu a lla : Uttokaluja, saranota ja alasm a. 9) Lom joen N aulatehtaassa: Vtjoja. 0) F errarassa: 473,238 kg radenauloja. :) Suom en Sahaterätehtaassa: K akellasa sahanterä. 2) Tampereen K onetehtaassa: 668 kpl. raamsahanterä, 47 kpl. harpnterä, 4,8 kg koneterä. 3) Jokosssa: 249 kpl. lapota, 39 kpl. krvetä, 232 kg köyrysaranota, 83 plasterruuva. Vanunklatoksessa ja galv. tehtaassa 2,000 dt naula- ja kauppalankaa, johon on käytetty 2,20 dt valsslankaa;,029 dt galv, telefon-ja kauppalankaa, johon on käytetty 924 dt rautalankaa, 449 dt atauslankaa, johon käytettn 450 dt galv. lankaa. u ) W ärtslässä: Vartata, akseleja, ankkureja y. m. 5) Juvankoskella: 958 kg saranota, 5,350 kg ankkureja, 598 kg rattaanakseleja y. m. 8) V arkaudella: Nttejä ja pultteja y. m. sekä kak. korjaustötä 24,73 m:kan sta. 7) Sorsakoskella: 36,442 tus. pöytävetsä, puukkoja y. m., 450 para lustm a. 8) In h a lla : 48,000 kg pultteja, muttereja ja nttejä.
4 ê Valmota vuonna 906. ' Uudenmaan lään. t Koksa K n [ u t e t t u V a l m s t e t t u Kotmasta takkrautaa Ulkomasta takkrautaa Romutakkj rautaa Yhteensä takkrautaa j Konevalnteoksa!Kauppa valnteoksa Kakel lasa valnteoksa dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Yhteensä Ilmotettu koksnmenekk takkr. dt koht. Hetalahden lavatokka.. 266 7 697 84 952 89 89 30 G. Strömbergn konepaja 49 420 420 400 400 7 H elsngn lavavarv... 28 385 2 596 359 20 379 J. D. Stenberg & Pok. k- P-... 30 830 26 856 840 840 John Stenbergn konetehdas 20 767 787,554,03,03 20 Juho Nsssen & Pok. k o n e p a ja... 20 6 5 3 8 8 K one- ja sltarak. os. yht. k o n e p a ja... 493 44,468,594 3,206 3,200 3,200 Porvoon konepaja... 92-309 220 529 5 8 327 486 8 Fskarsn ruukk.... 355 98,060,06 2,274 95 3,66 2,2 5 Karkklan.... 3,005,342 7,056 20 8,48 7,490 7,490 6 4,739,77 22,992 4,073 28,836 5,769 7,547,53 26,829 Turun lään. Os. yht. Vulkann konepaja 2,340 20,600,620,600,600 4 Crchton & Kumpp. 546 555 250 805 76 76 23 Turun Rautateoll. os. yht. k o n e p a ja... 278,008 579,698 60 907,067 Porn konepaja.... 2,500 50 8,900 220 9,70 2,840 5,660 300 8,800 20 Petarsaaren konepaja.. 280 844 40 884 820 820 2 Daaln r u u k k... 339 369 989,229 2,587 2,37 2,37 3 Matldedaln ruukk... 574 2,80 00 4 3,328 3,242 3,242 7 Tejon... 27 42 36 84 62 l) 40 9 6,884 592 6,2 3,550 20,254,560 5,660,347 8,567 Hämeen lään. Tampereen konetehdas.. 226,395 75 2,0,535 383,98 konepaja.. 920 8 2,432 2,45 4,855 4,503 50 4,653 9 K. F. Dunderbergn k. p. 323 626 60 786 390 0 298 698 32 Forssan konepaja.... 2 0 0 297 497 450 450 Jokosten ruukk... 26 25 60 85 0 73 74 Nokan konepaja.... 3 5 42 U I 53 40-40 25,630 208 4,620 ; 3,758 8,586 6,669 466 898 8,033
5 Koksa K u. u t e t t u V 8 l m s t e t t n [ Kotmasta takkrautaa Ulkomasta takkrautaa Yhteensä takkrautaa Kakellasa valnteoksa dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Yhteensä Ilmotettu koksmenekk takkr. dt koht. Romutakkrautaa Konevalnteoksa Kauppavalnteoksa W purn lään. W purn konepaja...,266 4,063 5,296 9,359 5,589 5,589 Sähkö-osakeyhtön konep a ja... 56 70 204 86 360 3 3 6 Lappeenrannan konepaja. 200 700 700 600 600 Kotkan rautaosakeyht k. p.,570 00 8,240 2,030 0,370 9,450 9,450 5 Karhulan konepaja... 669 30!,966,8 3,448 3,279 3,279 9 Mkkeln lään. 3,76 47 5,73 8,593 24,237 8,629 600 9,229 Haapakosken ruukk... 2,70 0,76 3,967 3 4,696 2,22,332 3,544 8 Lehtonemen konepaja.. 35 300 50 85 535 500j 500 25 Kuopon lään. 2,845,06 4,07 98 5,23 2,72,332 4,044 W artslän ruukk.... 400 2,987 4 3,00 2,679 60 2,839 Juvankosken ruuk k...,233 5353 362 5,75,684 3,36C 365 5,409 22 Warkauden ruukk... 460j.368 45 56,469 772 8 625,405 23 W aasan lään. 2,093 9,708 45 432 0,85 5,35 3,528 990 9,653 Vaasan konepaja.... 242,225 _,225,200,200 - Metvkenn konepaja.. 467,24 248,489,000 362,362 23 Petarsaaren.. 336,000 50,50,050,050 32 Tkkakosken tehtaat.. 30 35 35 08 08 8 Veljekset F rs n konepaja! 800 350,700 2,050 900 300 800 2,000 20 Oulun lään.,875 350 5,30 398 6,049 4,258 300,62 5,720 Oulun konepaja.... 84 750 276,026 680 290 970 8 Veljekset F rs n konepaja 550,350 650 2,000 50,750 00,900 20 Valton rautated. k. p. 734 2,00 926 3,026 730 2,040 00 2,870 H e ls n g s s ä...,650,000 3,908 4,908 4,500 4,500 H a n g o s s a... 28 349 23 472 459-459 K u o p o s s a... 27 40 40 24 3 37,805,389 3,908 23 5,420 4,983 3 4,996 Yhteensä 26,336 25,505 74,268 22,05 2,824 62,445 40,873 6,623 09,94 - K ellokosken m essnkvalmossa kulutettn 78 dt koksa, 6,820 kg vaskea & messnkromua, 3,850 kg snkkä = Summa 0,70 kg, ja valm stettn 9,570 kg m etalltavarota. K oksn menekk 00 kg valnteoksa koht ol 4,65 hl.
Konepajojen valmstus vuonna 906.! Uudenmaan lään.! Hetalahden Lavatokka H elsngssä... H elsngn vesjohto Helsngssä Hö yrylavoja \ ] H öyrylavosta ovat I y l,20 thv. Lo [omobleja : Höyrykoneta H öyrykonesta ovat yl 20 thv. vesj maa- fökoneta T Hö; prypannuja Ma anvljelyskaluja! Me jerkaluja My.lyla tokka Sa lalatoksa kpl. thv. kpl. k. thv. kpl thv. kpl. hv. kpl. kpl. k. kpl. kpl. k- k. 20 nd. 4 220 4 5 - Muta suurempa tötä 80 u m p ta v a ra v a u n u a ; 9 la v a a to k a ttu ja k o rja ttu ; konesto j a s s u s tu s suureh k o o n v e d e n k u lje tu s-v e n e e seen ; v ed e n k u ljetu s v e n e tsla u sla to k sn e e n ; s s te rn ä ; 2 to rp e d o rste ljä ä à 65 to n n n depl. k e h tt. y h te e n s ä 4,600 nd. hv. (konesto u lk o m a lta tuotu). Tesjohtojen asettam sa. < 5S* rjj O,850,000! latos H elsngssä.... K o rjau k sa om aks ta rp e e k s. 34,450 Strömbergn Helsngn kaupungn valastus- dynamokonetehdas H e lsn g ssä... Grahnn tehdasos. yht. Helsng. H elsngn Lava varv Helsng. Osakeyhtö J. D. Stenberg & -- D y n am o k o n eta, säh k ö m o o tto reja & a p a ra a t te ja. V esjohtoja ja m ekaansa tötä. 9 O tettu s lp n : 33 h ö y ry la v aa. 4 m a jak k a- la v a a, ru o p p au sla to s, rau tap ro o m u : k o rjattu 00 höyrylavaa, 2 raajakkalavaa, ru o p p au sla to s, 2 p u rje la v a a, ra u ta - & 2 puuproom ua. Pok. H elsngssä.... 2 320 7 255 5 7-259,56L J. Stenbergn konetehd. Hels. 22) Juho N sssen & Pok. k o n e -, 40 5 0 2 8 4 46,600 k g tra n sm sso n e ja, 5.200 k g le v y tö tä, v n ttu re ja, etuläm rn ttäjä, arm a tu u re ja, läm p ö jo h to ja & k o rja u k sa. paja H elsngssä.... _ - - - 2.450 k g k a k e lla s a ta k eta.,800 K one-ja sltarak. o. y. Helsng. 260 6 R u o p p au sla to s k u llan h u u h d o n ta a v a rte n sek ä 3,600,000 h u u h d o n ta lato s; sh ra p n e lle ja, pom m eja,granaatteja ;sakspurstn,evyjenojennusk.y.m. Rob. Hubern k. p. H elsngssä A rm a tu u re ja sek ä läm pö- & v esjo h to je n 300.000 ase tta m s a. Vesjohto osakeyhtö V esjohtojen asettam sa. 250.000 A. A Nymann m etall- ja ajokalutehdas H elsngssä.. - - - - 20 m a ja k k a k o ju a s s u stu k sn e e n y. m. 95,000 W aldemar Krause Helsngssä K. A. W g g n tako- ja ajo- --- V es-, läm pö-, höyry- ja v e m ä rjo h to ja ; m e k a a n s a tötä. kalutehdas H elsngssä.. - - -- - - --- R ak e n n u s- & a jokalutötä. 33,500 92,774 200,000! 38,000 350,000 548,75! 72,000 j H M oottorvenetä.
Porvoon konepaja Porvoossa. Fskarsn Pohjan ptäjässä Karkklan Pyhäjärven ptäjässä Turun lään. 2 85 nd. 50 2 4 5,77; 78 7 4 25 r a u ta s lta kahd. k a a re lla var. 3,000 k g p a n a v a ; k o rja ttu h ö y ry la v o ja, sahalato s- k o n e ta y. m. H enotakera 28.00 kg. flm, tehdastak. yhte y d e s s ä ), B rn e lln k u lan k o e t. kone, 20 kpl. h e v o sk e rto ja, 2 kuorm akon., 2 su u rm alat. & seulalat.; om en latoksen ko r ja u k sa ja uu d estaan rakennuksa. K auppa- ja rakennusvalnteoksa sekt läm p öjohtoja. 60,000 570,000,250,000 27 400 3 2 320 7 626 2 5 4 5,795 7 29 0,005,260 205 nd. Os. yht. Vulkan Turussa.. 3 _ 4 7 000 k p l. te rä s s h ra p n e lle ja, lm apum ppuja^ 2,600,000 transm sso neja ja k o rjau ksa. Crchton & Kumpp. Turussa. 8 8,360 nd. 8 6 7,995 nd. 6 0 _ petr. m oottorvene, 0 th v ; 240 ja lan ra- 7,248,455 Turun Bautateoll. o. y. Turussa 8 24 20 ; Porn k o n e p a j a... 3 80 3 660 9 32 tash öy rylav a m erm nsterolle; 2 65 tonnn m n a rste ljä ä V e n ä jä n m erväelle; 52 ja la n m nankuljetuslava ; 2 m atalak u lk u s ta b a rk a ssa : 2 h ö y ry k u tte ra j a m o o tto rv e n e; s tä p a ts v a ru s te ttu k o n eet p a n n u lla k ah teen to rp edolav aan. 0 so k e rv a u n u a, 82,045 sh rap n ella,700,000 25 75 ta v a ra v a u n u a, puuhöylä-kone.,200,000 Jakobssonn konepaja P orssa... 56 392 8 4 K o rja u k sa 33,500 m k. e d e s tä y. m. 65,000 Björkbodan Kemön ptäjässä - - : O v lukkoja, saran o ta, p e ltn jo h to ja y. m. ra- 290,000 k e n n u s ta k e ta. Daln ruukk _ M aan v ljc ly sk alu ja 3.32S m k. sta; m uta 20,02 tö tä 7,44 mk. a rv o s ta, n stä te räsv aln - te o k s. v alm stuks. 4,977 mk. ed.: k o rj. ja j a lsä ra k e n n. om n la to k s. 35,550 mk. Matldedaln Pernön 0 70 60 465 5 5 4,055 7 5 33 30 m ankela. 599,406 Tejon A u ro ja, h ev o sh arav a, telefo n tarp. y. m.; 00,000 k o rjau k sa ja kak. tö tä oraaks tarpeeks. Phlavan konepaja Porn maaseurakunnassa... 2 2 4 - - K o rja u stö tä sahohn 75,685 m kaa. 37,685 I 0 8,360 nd 0:78 486 0 93 74,43 6 55 6 4,075 7 4 33 j4,250,567 Hämeen lään. 7,995 nd. Fnlayson & Kumpp. Tamper. K o rja u k sa om n te h ta sn. 200,000 Tampereen konepaja 2 08 2 7 30 j Tampereen konetehdas 55 6 206 22 38 90 rautatevaunua, satam aslta, läm pöjo h to, k o llerk ä y tä v ä, s ste rn e jä y. m.: k o rja u k sa. 0 lokom otva, jo s ta 5 m a tk u staja-, 3 ta n k k- ja 2 konsoldatsonlokoraotva; 5 tu r bna, 3 välppää, 27 luukkukelaa, 23 rau ta s ta k a to n k a n n a tu s ta, 8 sstern ä, rau tao sa 2 tapppatoon, 2 sp rn k le rsn paloovea, lm aläm m ty sasettelu, 7 v a lssa, 2 sln te rä, 24 W lto n -p a ten tt-arn an jä r- jä rje s te ly ä, k a k e lla s a putkjohtoja, akseljohtoja, transm sso n eja y. ra., y. m. 595,000,550,000
j Höyrylavoja Höyrylavosta ovat yl 20 thv. ;! kpl. thv. kpl.! Lokomobleja j ; '3. *6 : j ves- ; Höyrykoneta maa-! H öyrykonesta ovat yl 20 thv. Höy ypanuuja II Työkoneta lj Maanvljelys- kaluja Mejerkaluja Saha latoksa My, ylatoksa Muta suurempa tötä. thv. kpl thv. kpl. thv. kpl. k pl. k. kpl. kpl. kpl.; k.!an{. Valmstus Dunderbergn konepaja Tamj p o r e e l l a... 2 4 28 5 3 7 p ark k m y lly ; 34.200 k g tn a ttu ja s a n k o ja. 325,300 Nokan Prkkalan ptäjässä. Forssan Tammelan 5 nd. 60 _ 2 - _ K o rjau k sa j a k o n ed en u u d esta an ra k e n n u k s a te h ta sn. K orjauksa. Jokosten _ K oneden k o rja u k sa. 0,000; Wpurn lään. W purn konepaja W purssa Sähkö osak. yht. G utzet & Kumpp Kotkassa. [ Kotkan Rautaos.-yht. Kotkassa Lappeenrannan konepaja Lap 5 nd. 20 2 72 55 23 7 4 254 430 36! lp- 03.34 30 6 4 6 7 5 patentn saan u tta syöttölatosta raam sah ohn, hulpopöytä, h alk o sahoja, 4 la th s -s a h a a, k a tk o sa h a a, 5 s s te r- nä, pap erk o n e, sellu lo sak o n e, 3 pap erk o n een m u u to sta, 2 raffn ö rä, 3 s e n tr. la jtte lu la to s ta, srunkokooj», rk k - u u n. 00,000 kpl. 3" s h ra p n e lle ja pkaam p u v. k a n u u n e ja v a rte n, 2 torpedo- { lm apum ppua. T a sa v rta dynam o k o n eta ja m oottoreja, 8 kpl. y h t. 77,54 klow att.a; v ah to v rtam o o tt., 5 k pl. y h t. 02 k lo w a tta, 4 tra n sfo rm a a t- to ra, y h t. 85,02 k lo w a tta ; h e n o ta k e ta ja k o rja u k s a, a k k u ra u la a tto re ja, a p a ra a ttla u to ja, s äh k ö la to k s. kuntoonpanem. y. m. K o rjaustö tä oma sahoja varten ja höyry - 2 50 50 250 2 6 _ K a k e lla sa tra n sm s so n e ja ja koneta k a h te e n u u te en s e llu lo sate h ta a see n. peenrannassa... Karhulan konepaja Kymn ptäjässä... Mkkeln lään. 48,000 3,900 2,760,200 2,240,54 47,843 20,000 882,588 K ak e llasa tö tä. 50,000 S ah alato s- j a puuhoraokoneta; k e v e tä sh ra p n e lle ja. 765,000 3 70 50 2 76 6 2-6, 4,375,585 Lehtonemen Jorosten ptäj. 8 920 8 3 20 3 K o rjau k sa. 480,000 Kuopon lään. W ärtslän Tohmajärven ptäj. 2 puuhoraokonetta: tra n sm sso n e ja ; k o r ja u k sa y. m. 80,000
Juvankosken Nlsän ptäjässä Warkauden Leppävrrolla.. 0,75 nd. 6 4 495 nd. 50 2 5.726 276 4 9 tu rb n a ; 6 pärehöylää; G h alkopuusrkkelä; 2 p u u so rv n ta : s a h a -a k s e le ja ; la ak ereja; h h n a p y ö rä ; tra n sp o rtö ö re ja ; kuorm ak.; : l su u rm a su rv n ; k ä s ra tta ta ; uunnova: ; h a u ta rs te jä & ata u k sa ; klo g r. ja vom st p an o ja; k o p o m sp u rstn ; uus talontarv. s a h a kunt. pantu; l uus m a tk u sta ja vaunu ruu k n kapearat. rau tat. varten. rau tap ro o m u, työkoneta 7.80 mk. sta, m uta tö tä ja korjauks. 66.36 mk. arv. 200,000 75,850 0,75 nd. 6 4 495 nd. 50 2 5,726 276 j 4,03,850 W aasan lään. Metvken n konep. Nkolank. 2 60 nd. 2 W aasan konepaja _ Petarsaaren konep. Pctarsaar. Tkkakosken teht. Jyväskylässä Veljekset Frs n k -p. Kokkol. - 29 230 5 250 3 3 3:0 T ra n sm sso n e ja, h ö y ry la v o je n k o rja u k sa ja m uta korjauksa. 2 40 _ 2 4-45,000 kg m aanvljelyskal., purje- ja mootto rv en e ta k e ta v en ä läs, arm ejan (rosslle, h ö y ry v a sa ro ta, p u rstm a, jo u sv a sa ro ta, p o rak o n eta, k o rjaust. j a p eneh k ö jä koneta tu p ak k ateh t, putk- ja levytötä y. m. Saha- j a m yllylatoksa', tra n sm s so n e ja sek ä k o rja u k sa. 35 u m p n a s ta ra u ta te v a u n u a, v esjo h to ja k rk k o h n, so h äk y lä k o n e Suom en Köyste h ta a llc 5,000 mk., h ö y ry k a ttlo ta y. m. 370.000 60.000 320.000 35,000 30.000 2 60 nd. 2 29 230 2 40 f' 250 3 5 7 0:,95,000 Oulun lään. Oulun konepaja Oulussa.. Velj. Frs n k.-p. Kalajoen pt. 2 K ak e llasa penem pä s a h o ja, sahalato sk o - 60,000 neta. 2 te rv au u n a, 2 tä rp ä tn ts la u s -a p a - raattta. ruoppauslatoksen konesto, pum p puja, sstern ejä, korjauksa. H a u ta rs te jä j a ls ta -a to ja 60 tonn., k auppa- 85,000 valn'. 5 tonn..raut.-va unun osa 5 tonn. - 2 345,000 6,490 3 09 788 23 768 32 3,240 55 I6340,596 364 08 93 34,443,462 20,49 nd. 8,490 nd. H elsngssä: Rautatevaunuja ja korjauksa.... Fredrksbergssä:.... H angossa: Korjattu lokom otveja ja rautatevaunuja Turussa:» W purssa:,, Kuopossa: Korjauksa sekä lokomotveja, vaunuja, v a r t e n... Nkolankaupungssa : Korjattu lokom otveja ja vaunuja Oulussa:., V alton rau tated en k on epajat: valm stettu vahteta, rstelyjä, vastareele.ja, vahteenasettaja, veto tankoja, välmatkatankoja, y. m. sekä ylläpd. käyttöä Wpurn aseman sähkösentraalssa.. lumauroja, höyrypannuja ja vedennostolatoksa sekä muta tötä er osastoja 950,989,494,602 94,655 266,362,07,755 200,72 25,737-246,02 ; 4,676,833: Yhteensä ykstysssä ja valton konepajossa ;39.20,295;
j 20 K atsaus vuorlatoksen, ruukken ja konepajojen valmstuson vuonna 906.! Stnf Yhteensä Sftnf. Uudenmaan lään. Helsngn kaupunk: Hetalahden Lavatokka, Osakeyhtö, sännötsjä A dolf Engström Helsngn kaupungn Vesjohdon konepaja, sänn. A. Skog... Valastuslat. konep., sänn. Ed. Cedercreuz Gottfr. Stromberg n dyn am ok o n et e h d a s. omstaja tse sännötsjä Grahn:n Tehdascs. yht. konepaja, sänn. P. W. Grahn.... H elsngn Lavavarvn H elsng. Varv-tehdas os. yht., sänn. Herman Jäderholm... Osak. yht. J. D. Stenberg & Pok. konepaja, sännöts. Evahl B o str ö m... John Stenbergn Konetehdas, Osakeyhtö, sänn. Hugo Lndeberg Juho Nsssen & Pok. konepaja, sänn. Juho N ssn en... Kone- ja sltarak. os. yht. konepaja, sänn. Karl Söderman... Rob. Hubern konepaja, sänn. R. H u b e r... Valton rautateden konepaja H elsngssä ja Fredrksbergssä, sänn. 0. F. Lönnrot ja A. A. P o h ja n p a lo... Vesjohto osakeyhtö, sänn. Harald H e r ln... [ A. A. Nyman n m etall- ja ajokalutehdas, sänn. omstaja... Waldemar K r a u se... K. A. W g g n tako- ja ajokalutehdas, sänn. omstaja.....850.000 92,774 34,450 200,000 38.000 350.000 259,56 548,75,800 3.600.000 300.000 2,445,590 250.000 95.000 72.000 33,500 0,470,850 S Porvoon kaupunk: j Porvoon konepaja, C. A. Nyholmn kuolnpesä, sänn Frans Sandberg 60,000 Hangon kaupunk: Valton rautateden konepaja, sänn. F. von Chrsterson.... 94,655 Raaseporn khlakunta: Pohjan ptäjässä: Pnjasten ruukk, Os. yht., sänn. G. W. Berg.. Fskarsn AlbertLndsay v. Juln Amnneforsn Tenholan Trollshofdan 3,74,432,25,000 525.000 25.000 5,669,432 Lohjan khlakunta : Pyhäjärven ptäj.: Karkklan ruukk, Os. yht., sänn. Volter Ramsay,250,000 Helsngn khlakunta : Tuusulan ptäjässä: K ellokosken ruukk, Björkbodan Tehdasosakeyhtö, sänn. C. F. C a r la n d e r... Porvoon ptäjässä: Porvoon hevoskenkätehdas, omstaja Aug. Eklöf, sänn. J. Aug. B o r g s t r ö m... 600,000 62,000 762,000 j