Kauhajoen nimikkolajit Kauhajoen kunnan ympäristöosastolla ryhdyttiin alkuvuodesta 1997 valmistelemaan kunnan nimikkolajien valintaa. Silloin oli meneillään Suomen kuntaliiton aloitteesta valintamenettely eri puolilla maata. Kunnat valitsivat yleensä nimikkolajeikseen vain kasvin ja linnun; vain muutama kunta oli nimennyt täyden sarjan eli kunnassa oli valittu nimikoksi myös nisäkäs, selkärangaton, kala ja sieni. Kauhajoen lukion biologian ja maantiedon opettajat Jussi Kleemola ja Heikki Kuitunen saivat tehtäväkseen valmistella asiaa. He pyysivät eri alojen asiantuntijoilta ehdotuksia. Alfred Varkki ehdotti kasviksi valkolehdokkia, rimpivesihernettä tai niittyhumalaa. Maija Kiviluoman sienilista oli mittava: isohapero, lampaankääpä, kehnäsieni, herkkutatti, kangastatti, karvarousku, kangasrousku, haaparousku tai kangashapero. Jukka Lilja suositteli nisäkkääksi saukkoa, liitooravaa tai majavaa. Lintuja oli Keijo T. Seppälän listalla lukuisia, mm. kurki, isokuovi, huuhkaja, kehrääjä ja koskikara. Pertti Sevola sanoi, että kalojen osalta nimikkolajiksi Kauhajoelle tulee etsimättä mieleen purotaimen. Hyönteisten monilajisesta maailmasta Markku Saarikoski ehdotti valittavaksi perhosen, esim. suokirjosiiven, tumman verkkoperhosen, pensasmittarin, sademittarin, rämepörhömittarin tai isovaskiyökkösen. Esitysten pohjalta myös yläasteen biologit Riitta Lammi ja Marja-Leena Lipasti sekä ala-asteen luonnontieteiden ryhmä Soili Arolan johdolla pohti lajiluetteloa. Kalaa lukuun ottamatta valinta näytti vaikealta. Lukiolla tehtiin ehdotus eri näkemysten kompromissina seuraavasti: Selkärangaton: pensasmittari, pajukot, metsittyneet niityt. Kasvi: mesiangervo, pellon pientareet. Sieni: kehnäsieni, kangasmetsät. Kala: purotaimen, latvavedet. Lintu: kurki, suot. Nisäkäs: liito-orava, sekametsä. Nämä lajit edustavat kaikkia Kauhajoen valtabiotooppeja. Purotaimen on ollut kaikkien ehdottama laji edustamaan Kauhajoen latvavesien luontoa. Laji kertoo myös Kauhajoen runsaista pohjavesistä, jotka synnyttävät lähdepurot, tämän lajin elinympäristön. Kauhajoen suursoiden komeaksi edustajaksi sopii hyvin kurki. Pellonpientareitten, niittyjen ja rantojen komea ja tuoksuva mesiangervo voisi kasvina edustaa kulttuuriympäristöjä. Muun muassa Lauhanvuoren karuilla kankailla kasvaa runsaana kehnäsieni, joka sopii kangasmetsien edustajaksi. Ulkonäöltään hellyttävä liito-orava käyttää ravintonaan erityisesti leppää, koivua ja haapaa. Näiden lehtipuitten kautta nousee esiin myös monimuotoisuuden ajatus metsäluonnossa. Kauhajoen kunnanvaltuusto käsitteli asiaa kokouksessaan 8.9.1997 67 ja päätti hyväksyä lajit valmistelun pohjalta. Ympäristöselvitys Naava ry:n jäsenet Keijo T. Seppälä, Teemu Tuovinen ja Ville Yli-Teevahainen esittelevät lajit seuraavassa lähemmin. 322
JARI SATOKUNNAS MESIANGERVO (Filipendula ulmaria) MESIANGERVO (Filipendula ulmaria) Maakuntakasvin, maitohorsman, ohella mesiangervo on pitäjämme alueella näkyvimpiä ruohokasveja. Kookas, valkokukkainen laji on varsinkin kosteapohjaisten, ravinteisten maiden laji. Lehdet, samoin kuin medentuoksuiset kukat kelpaavat teeaineksiksi, josta syystä laji kuuluu kauppayrttien joukkoon. Mesiangervo on hyötynyt laidunnusten vähentymisestä. Voimakkaana lajina se on tukehduttanut matalakasvuisemmat lajit mm. avo-ojien pientareilta, vallaten nopeasti uutta kasvutilaa. Kuiville maille se ei hakeudu. Hyönteisten kannalta laji on merkittävä, vaikka ei hyvästä tuoksustaan huolimatta olekaan ns. mesikasvi. Lajin tulevaisuutta ei tällä hetkellä uhkaa mikään, avo-ojitettuja peltoja sopivilla paikoilla riittänee tulevaisuudessakin ja maatalouden murros takaa peltoheittoja lajin olla ja levitä. 323
JARI SATOKUNNAS KEHNÄSIENI (Rozites caperatus) KEHNÄSIENI (Rozites caperatus) Kehnäsieni on useimmille edelleen vähän outo ruokasieni. Huolimatta siitä, että se on kolmen tähden kauppasieni. Laji muistuttaa joitain seitikkilajeja, mutta on pienellä harjoittelulla helppo erottaa niistä. Lakin pinnassa on helmiäishohtoista härmää ja jalassa hauras rengas. Kangasmetsissä on toisinaan runsas kehnäsienisato, mm. Lauhanvuorella 1993. Valitettavasti se on usein toukkainen, joten on syytä kerätä vain nuoria sieniä. Vanhemmiten maku muuttuu kitkeräksi, samoin jos säilöö sitä kuivaamalla. Paras tapa onkin hauduttaa sitä omassa liemessään ja sen jälkeen pakastaa. Kehnäsieni on tutustumisen arvoinen ja oikealla lailla käsiteltynä herkullinen, runsassatoinen sieni. 324
REIJO JUURINEN PUROTAIMEN (Salmo trutta fario) PENSASMITTARI (Itame loricaria) Muista nimikkolajeista poiketen selkärangattomia edustamaan valittu pensasmittari on lajilleen vaikeasti tunnistettava ja lähes kaikille outo. Vain asiaan vihkiytyneet harrastajat erottavat sen lukemattomista samannäköisistä mittariperhosista. Kuitenkin se on Etelä-Pohjanmaalla yleisimmillään ilmeisesti juuri Kauhajoella. Lajin lentoaika on heinäkuun alusta elokuun lopulle ja valopyynnissä 80-luvun puolella sitä on saatu runsaasti mm. Kauhajärven seutuvilta. Tyypillistä elinympäristöä ovat nimenmukaisesti pajupensastot. Lajin tämänhetkisistä kannoista ei ole käsitystä tutkimusten puutteesta johtuen. Mitä ilmeisemmin laji voi kuitenkin edelleen hyvin, ainakin sopivaa pajukkoa riittää. PUROTAIMEN (Salmo trutta fario) Taimenen vaeltamaton muoto, purotaimen, oli itsestään selvä valinta. Kauhajoen alueelle ulottuvat Kyrönjoen, Karvianjoen ja Isojoen-Lapväärtinjoen latvahaarat. Lähteisten purojen tammukkakanta oli ennen ojitussautomaatin tuloa vahva, mutta nykyään kaikkien vesistöjen tila on heikko. Liete ja hiekka on täyttänyt lammet ja peittänyt kutusoraikot. Monet purot kulkevat nykyään peratuissa ränneissä, joissa ei ole mitään suojaa kaloille. Viimeaikaiset vesistöjen kartoitukset osoittavat tilanteen masentavuuden. Purotaimen on kuitenkin sitkeä laji, ja on edelleen lisääntymiskykyinen lähes kaikissa puroissa. Nyt vaarana on harkitsemattomat istutukset vieraalla kannalla. Suurimmat purotaimenet saavuttavat noin kilon painon. Puroja on kunnostettu talkoilla viime kesinä. 325
SEPPO LAAKSO KURKI (Grus grus) KURKI (Grus grus) Suursoistaan tunnetun pitäjän nimikkolinnuksi sopii erittäin hyvin kurki. Laji on ns. menestyjä suurten lintujen joukossa. Se on sopeutunut hyvin soiden ojitusten aiheuttamiin pesimäalueiden menetyksiin. Reheville lintujärville asutuksen tuntumaan on asettunut yhä yleisemmin kurkipareja pesimään, samoin pienillekin ojittamattomille suolaikuille kangasmaiden keskelle. Kurki on pesimäaikana hyvin piilotteleva ja varsinkin poikasaikaan mestari häviämään ihmisten näkyvistä. Syksyn lähestyessä kurjet kokoontuvat peltoalueille suuriksikin parviksi, tankkaamaan ennen syysmuuttoa. Lokakuun alkuun mennessä ne yleensä häviävät etelän maille. Kauhajoella pesii nykykäsityksen mukaan n. 60 paria, vahvimmat kannat Kauhanevan alueella ja Lauhanvuorten pohjoispuolisilla soilla. 326
SEPPO LAAKSO LIITO-ORAVA (Pteromys volans) LIITO-ORAVA (Pteromys volans) Salaperäinen yöeläin liito-orava edustaa siperian taigametsän lajistoa, jota Länsi-Euroopassa tavataan vain Suomessa. Ennen laji oli yleinen metsissämme, vaikka elintapojensa vuoksi on vaikea havainnoitava. Sopivia elinympäristöjä riitti yllinkyllin. Laji on kärsinyt metsien pirstoutumisesta ja kannan heikkenemisestä on tullut hälyttäviä tietoja viime aikoina. Kaukana toisistaan elävät populaatiot eivät lisäänny enää entiseen tapaan, vaan liian läheisten sukulaisten vuoksi mm. sairaudet verottavat kantaa. Laji tulee toimeen kyllä pienilläkin alueilla, kunhan perusvaatimukset täyttyvät. Kauhajoella on vielä kohtalainen liitoorava tilanne, mm. Hyypänmäen ja Katikan kanjonien alueella. Parimäärä kohoaa vielä kymmeniin ja pöntötyksellä lajia yritetään säilyttää metsissämme. 327