Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen ovat vaikuttaneet myös ihmisen toimet. Rantaniittyjen eri kasvillisuusvyöhykkeet eroavat lajistollisesti toisistaan. Maastossa vyöhykkeet voi erottaa kätevästi toisistaan mm. kasvillisuuden värin ja korkeuden perusteella. Kuva: Ilkka Anttila. Metsän ja avoimen niityn välissä sijaitsee pensasvyöhyke, jossa kasvaa lähinnä kiiltopajua ja matalaa leppää. Vyöhykkeen pajut ovat usein hirvien matalaksi kaluamia. Kuva: Ilkka Anttila Aikoinaan heinänteko ja rantalaidunnus synnyttivät niittyjä ja laajensivat niitä myös maalle päin. Niitto- ja laidunnuskulttuurin katoamisen myötä 1900 -luvun puolivälin jälkeen rantaniityt ovat umpeutumassa ja monien entisille avoimille ja matalakasvuisille rantaniityille kotiutuneiden lajien elinympäristöt ovat paikoin tuntuvasti kaventuneet tai jopa hävinneet. RAHJAN SAARISTON LIFE -PROJEKTI
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 9 Muinaisesta rannan sijainnista kertovat saarten keskiosien louhikot, joita kutsutaan usein myös pirunpelloiksi. Metsässä kulkija voi varautua siihen, että tasaiselta näyttävä sammaleinen metsänpohja pettää ja jalka uppoaa syvälle kiviseen maahan. Saarten jäkälää kasvavat karut männiköt ovat erittäin arkoja kulutukselle, joissa jäljet näkyvät pitkään. Siirosenkarissa esiintyy kallioiden keskellä mäntymetsässä pieniä rämekasvillisuuden valtaamia painanteita, joissa kasvaa runsaasti mm. suomuurainta ja suopursua. RAHJAN SAARISTON LIFE -PROJEKTI