Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot Eurajoen kunnanvirasto

Transkriptio

1 Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot Eurajoen kunnanvirasto Ritva Kemppainen, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuvat Ritva Kemppainen 1

2 Suunnittelun vaiheet 1. Suunnittelualueen valinta ja tavoitteet 2. Osallistaminen 3. Taustatietojen keräys, selvitykset 4. Suunnittelun maastotyöt 5. Suunnitelman koostaminen Varsinais-Suomen ELY-keskus 2

3 Suunnittelun ja hoidon keskeiset tavoitteet alueella - Palauttaa aiemmin avointa rantamaisemaa, monimuotoista rantaniittykasvillisuutta, sekä ranta- ja vesilinnustoa - Hoidettujen rantaniittyjen verkosto ja merkitys kasvaa - Turvata pikkuapolloperhosen riittävä elinympäristöverkosto - Helpottaa virkistyskäyttöä - Hidastaa ruovikoiden leviämistä ja rantojen mataloitumista - Parantaa vesien tilaa, kun rehevöittäviä ravinteita poistuu vesistä ja kulkeutuminen vesistöön vähentyy. 3

4 2. Suunnitteluun osallistuminen vapaaehtoista Henkilökohtainen tiedotus ja osallistaminen: Kysely keskeisimmille maanomistajille Suorat yhteydenotot maanomistajiin, - jotka toivoneet yhteydenottoa - keskeisten kunnostuskokonaisuuksien suunnittelussa Uutiskirje sähköpostilistalle Yleinen tiedotus ja osallistaminen myös suunnittelualueen ulkopuolelle: Yleisötilaisuus Verkkosivut Yhteistyö eri asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa Varsinais-Suomen ELY-keskus 4

5 3. Taustatietojen kerääminen (kevät kevät 2012) Olemassa olevat aineistot ja selvitykset Maanomistajakysely, esiselvitys Keskeiset ongelma-alueet Mahdolliset kunnostettavat rantaniityt ja ruovikot Tarvittavat lisäselvitykset (pikkuapolloselvitys 2013, Itämies) 5

6 Maanomistajakysely Kiinteistöjen omistustiedot MML:lta Postitse n. 70 keskeisimmän kunnostuskohteen suurimpien kiinteistön omistajille Vastauksia 11 kpl (16 %) Tuloksia hyödynnetty suunnittelun karttatarkasteluissa ja mm. maastokohteiden valinnassa Tavoitteena tiedottaa keskeisiä maanomistajia suunnittelun käynnistymisestä Varsinais-Suomen ELY-keskus 6

7 Tavoitteena selvittää suunnittelun tueksi miten aluetta käytetään mitä arvoja siihen liitetään paikallista tietoa luonnon ja vesien tilasta mitä hoitotoiveita ja tarpeita on (missä) miten alueella suhtaudutaan ruovikoitumiseen, sen haittoihin ja mahdolliseen ruo on hyötykäyttöön Kartan rajaamalta alueelta pyydettiin määrittämään maisema-arvoja, sekä hoito- ja käyttötoiveita Varsinais-Suomen ELY-keskus 7

8 Suunnittelun taustaaineistot ja selvitykset Laji- ja kasvillisuustiedot perinnemaisemainventointi maatalouden erityisympäristötukisopimukset muut luontoselvitykset lumo-yleissuunnitelma Ilmakuvilta kartoitettiin rantaniityt ja ruovikot yli 300 ha (n. 10 % suunnittelualueen alasta) yli 10 ha - 7 kpl (125 ha) Varsinais-Suomen ELY-keskus 8

9 Aiempi maankäyttö (n. 1900) mm. venäläisistä topografikartoista - avoimet niityt ja metsätön maa niittyjen yhteydessä (laidunniityt) - puoliavoimet alueet (mm. hakamaat) Avoimia niittyjä ja laitumia 380 ha - yli 10 ha niittyjä 11 kpl (150 ha) Puoliavoimia ympäristöjä n. 90 ha Avoimia alueita oli likimain sama kuin nykyinen potentiaali - Osa niityistä otettu pelloiksi - Osa entisistä niityistä ja vesijättömaista voidaan kunnostaa rantaniityiksi, niityiksi ja hakamaiksi 9

10 Eurajokisuussa on ollut laajin yksittäinen niittylaidunalue (40 ha), mutta myös vielä laajempi kokonaisuus Varsinais-Suomen ELY-keskus 10

11 Kiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2013 Kuva: Juhani Itämies Pikkuapollo laidunmaiden ja lehtoniittyjen uhanalainen tyyppilaji, esiintyy mantereella enää vain täällä ja Halikon-/Rekijoen laaksoissa Perhonen taantunut ympäristöjen sulkeutuessa (ei enää laidunnusta) Toukan ainoa ravintokasvi pystykiurunkannus esiintyy runsaana Kuivalahden pohjoisrannalle asti, ei pohjoisempana 11

12 4. Maastokäynnit ja yhteydenotot kohdistettu Laajimmille ja luontoarvoiltaan merkittävimmille kohteille, painottaen ongelmallisiksi koettuja alueita Maastolomakkeen täyttö, kuviorajaukset, valokuvaus, alustavat tavoitteet ja hoitotarve, ruovikonkorjuumahdollisuudet Verkostotarkastelu Kommentointi Lopulliset tavoitteet ja hoito Varsinais-Suomen ELY-keskus 12

13 Maankäyttötavoitteiden ja hoidon valinnan perusteet aiempi maankäyttöhistoria ja kasvillisuus pikkuapolloesiintymien sijainti, kunto ja kytkeytyneisyys linnustolliset hoitotarpeet - monipuolisen ranta- ja vesilinnuston palauttamiseksi maanomistajan mielipide toimenpiteiden kustannustehokkuus hyötyyn nähden - laajat kokonaisuudet (ei pitkiä kuljetusmatkoja) keskittyen arvokkaimpiin/ongelmallisimpiin alueisiin 13

14 Pyrkimys uudelleen laajoihin kokonaisuuksiin Varsinais-Suomen ELY-keskus 14

15 Suunnittelun tulokset Maankäyttötavoite-ehdotukset Keskeiset hoitokokonaisuudet Hoitoehdotukset ja hoitomuodot Hoidon rahoitusmahdollisuuksista Varsinais-Suomen ELY-keskus 15

16 Maankäyttötavoitteita esitetty 550 hehtaarille Perinnemaisemia yhteensä 430 hehtaaria Puustoisia hakamaita ja metsälaitumia 167 ha Avoimia 263 ha: niittyjä 8 ha, rantaniittyjä 255 ha (77 kpl). Hoito: laidunnus, avoimilla (ei kivisillä) myös niitto Varsinais-Suomen ELY-keskus 16

17 Rantaniityt: ensisijaiset kunnostettavat/laajennettavat kohteet ja niiden edestä poistettavat vesiruovikot Laajoja kokonaisuuksia reunavyöhykkeineen Niitto täydentäväksi tai päähoitokeinoksi Riittävä peruskunnostus, esim. niittomurskaus ennen laidunnusta Riittävä laidunpaine Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteys avoveteen 17

18 Ennen niittoa Eurajoen Marikarin rantaniitty - keräävän niiton tulos Niiton jälkeen Varsinais-Suomen ELY-keskus 18

19 Niityt ja kedot 8 ha Muita perinnemaisemia kartoitettu silmälläpitäen rantaniittyjen (ja pikkuapollon) hoitokokonaisuuksien laajennusmahdollisuuksia Hoito: puustoisilla kohteilla laidunnuksen lisäksi raivaus, avoimille soveltuu myös niitto Hakamaat 126 ha 19 Metsälaitumet 41 ha

20 Merenrantaniittyjen laajoja kunnostuspaketteja kymmenen, lisäksi perinnemaisemakokonaisuuksia lähes saman verran Eurajoki Luvia - Pori 20

21 Peltoalueille esitetty Reunavyöhykkeitä ja saarekkeita 15 ha Luonnonhoitopeltoja ja suojavyöhykkeitä 52 ha Hoito: laidunnus tai niitto Hoito: maisemallinen raivaus maisemapuita ja katajia suosien Luonnonhoitopellot rantaniittyjen yhteydessä lisäävät rantaniityn leveyttä ja samalla edistävät vesiensuojelua Varsinais-Suomen ELY-keskus 21

22 Maaruovikot Vuosittain hyödyntäen ruovikko taantuu ja kehittyy rantaniityksi Pidemmällä kierrolla ruovikko säilyy monimuotoisena Hoito: Ruovikon leikkuu kesällä tai talvella 22

23 Vesiruovikot (ei laajoja hyödyntämiskohteita) Säännöllisin leikkuin taantuu, veden laatu/ syvyys säilyy 3-5 v. kierrolla ruovikko säilyy monimuotoisena, ei leviä Hoito: leikkuu vedestä loppukesällä (tai talvella jään päältä) Varsinais-Suomen ELY-keskus 23

24 Maankäyttötavoitteita n. 120 ruovikkohehtaarille Hyödynnettäviä maaruovikoita n ha Vuosittain tai kierrolla leikattavia vesiruovikoita n.10 ha Ensisijaisia vesiruovikon poistoja 5 ha. Vesiruovikon poisto mahdollista lisäksi 5 ha:lla 24

25 Hyödynnettäviä ruovikoita kuusi, pikkuapollon kannalta puoliavoimena säilytettäviä maisemakokonaisuuksia samoin kuusi Eurajoki Luvia - Pori 25

26 Hoitoa ehdotetaan 640 hehtaarille Laidunnusta tai niittoa 463 ha (nyt jo noin 50 ha hoidon piirissä) Kunnostuskeinoksi murskausta tai äestystä 6 ha Raivausta n. 25 ha Pikkuapollon elinympäristön hoitoa n. 66 ha Maaruovikoiden niittoa 57 ha Ruovikoiden niittoa vedestä tai talvella n. 15 ha Varsinais-Suomen ELY-keskus 26

27 Pikkuapolloperhosen elinympäristöt huomioiva hoito Puoliavoimuus: - raivaamalla (kerää raivausjäte) - osin niittämällä tai - kevyesti laiduntamalla (loppukesällä/laidunkierto) Avoimilla lentokäytävillä säästettävä mesikasveja, mm. harvakseltaan niitetyt ojien ja teiden pientareet, harvapuustoiset pellon reunavyöhykkeet ja niityt Pihoilla nurmikonleikkuun siirto kesäkuun loppuun 27

28 Miksi hoitaisin rantaani? - Umpeutunut rantamaisema avautuu - Virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat (veneily, uinti) - Matalissa lahdissa veden virtaukset ja laatu paranevat - Rantakiinteistöjen arvo pysyy /nousee - Ruovikoiden levittäytyminen laajemmalle estyy - Hidastaa rantojen luontaista, mutta rehevöitymisen nopeuttamaa mataloitumista. - Hoidetuilla rannoilla enemmän mahdollisuuksia luonnon tarkkailuun kuin yksitotisessa ruovikossa 28 -

29 Maatalouden ympäristötukirahoitusta viljelijöiden ja yhdistysten haettavissa 29 Kuvat: Lehtinen Rantaniittyjen laidunnus, niitto tai kunnostus Perinnemaisemien hoito ja kunnostus Maisemaraivaus (reunavyöhykkeet, saarekkeet) Suojavyöhykkeet Hoito max. 450 /ha, kunnostukseen enemmän Kosteikkojen perustaminen ja hoito

30 Ruovikoiden leikkuuta hankerahoituksella Useamman tahon yhteistoteutuksin kustannustehokkaampaa Vesiensuojeluhdistyksen perustaminen, kalastusalueen tai yhteisen vesialueen järjestäytyminen -> esimerkiksi Leaderrahoituksella ollut mahdollista hankkia oma leikkuukone tai kunnostaa hankkeena pieni lahti (urakoitsija) Muista tarvittavat luvat ja niittoilmoitukset! Vesileikkuuta Truxorilla. Kuva Mika Orjala 30

31 Hoitosuositukset tarpeellisia, mutta vapaaehtoisia. Neuvontaan mahdollisuus vielä kevään aikana. Kiitos! 31