Maatalouden tulevaisuudennäkymät Kuusamo 6.11.2014 Juha Lappalainen
8000,0 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 Maatilojen tulovirrat, milj. KOKO MAA 6668,2 6597,7 6340,8 6435,6 5785,9 5535,5 5532,5 1846,5 1829,1 1877,1 1822,9 1505,5 1435,2 1654,9 561,6 575,6 507,2 593,1 643,2 689,8 549,6 1744,5 1794,8 1857,4 1750,5 1696,0 1627,4 1777,3 2515,6 1690,9 1780,1 1804,2 2099,1 2398,2 2269,1 1995 2000 2005 2010 2013 2014 2015 SIVUANSIOT /LIITÄNNÄISELIN KEINOT METSÄTULOT (MAANV.) MAATALOUDEN TULOTUET MAATALOUDEN MYYNTITULOT nimellisin hinnoin Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
EU:n maatalouspolitiikka
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka Otettiin käyttöön vuonna 1962 Tärkeimmät tavoitteet olivat tarjota kuluttajille kohtuuhintaista ruokaa ja varmistaa viljelijöille kohtuullinen toimeentulo 1984 otettiin käyttöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli supistaa ylijäämäinen tuotanto markkinoita vastaavalle tasolle 1992 painopiste siirtyi markkinoiden tukemisesta viljelijöiden tukemiseen Hintatukia korvataan viljelijöille maksettavilla suorilla tuilla ja viljelijöitä kannustetaan toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla 2007 katkaistiin tukien ja tuotannon välinen suhde Painopisteet ympäristöstä, maatalousmaasta ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä elintarviketurvallisuus 2014 alkavalla kaudella päätettiin painottaa ympäristöystävällistä ja kestävää tuotantoa 2020 tulee seurava uudistus Haaste vuoteen 2050 on maailmanlaajuisen elintarviketuotannon kaksinkertaistaminen 9 miljardin suuruisen väestön ruokkimiseksi
Maatalouspolitiikka -tulotuet EU:n maatalouspolitiikka CAP (Common Agriculture Policy, ns. I-pilari) Kaikissa jäsenmaissa toimeenpano samalla lainsäädännöllä Maaseutuohjelma (ns. II-pilari) Valmistellaan kansallisesti, ohjelma hyväksytään komissiossa Luonnonhaittakorvaus -> korvaus epäsuotuisista luonnonolosuhteista Ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus -> korvataan normaalin lainsäädännön ylittävien toimenpiteiden kustannukset ja tulonmenetykset Luomu, investointitukia, nuoren viljelijän aloituki Kansallinen maatalouspolitiikka Liittymissopimuksen artiklat 141 (AB-tukialueet) ja 142 (C-tukialue) 141 on vakavien vaikeuksien tuki -> EU:n mielestä rakennekehitys korjaa kannattavuusongelmat 142 on pohjoinen tuki (62. leveyspiirin pohjoispuolella) -> pitkäaikainen tuki pysyvän ilmastohaitan alueella -> tuki ei saa lisätä tuotantoa verrattuna jäsenyyttä edeltävään tasoon Komissio seuraa ja muutokset hyväksytettävä komissiossa
CAP:in rahoituksen kehitys 1980-2020
Toteutuneen maataloupolitiikan vaikutus maitomarkkinoilla
Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545 530 524 524 524 524 524 524-3,7% Maaseut u- ohjelma (EU+FI) FI LFA + lisäosa 542 542 553 553 553 553 553 553 2,0 % Ymppi* 333 333 211 211 211 211 211 211-27,0% Luomu 32 32 49 49 49 49 49 49 53,1 % EHK 52 52 68 68 68 68 68 68 30,8 % Kansallinen tuki** 393 380 323 323 323 323 323 323-17,8% Yhteensä milj. euroa 1865 1837 1728 1728 1728 1728 1728 1728-7,3% Muutos vuoteen 2013, milj. euroa -28-133 -133-133 -133-133 -133 * sisältää luomun 2013/2014 25.11.2014
Yhteisen maatalouspolitiikan työkalut jatkossa Suorat tuet Ympäristöasiat ja eläinten hyvinvointiasiat korostunevat entisestään Tuottajaorganisaatiot Viljelijän aseman parantaminen markkinoilla Maaseudun kehittäminen Luonnonhaitan korvaaminen, eläinten hyvinvointi, ympäristöasiat, luomu, investoinnit, muu maaseudun kehittäminen Markkinatoimet Turvaverkko Poikkeukselliset olosuhteet jne.
EU:n maatalouspolitiikan suunta 2020- WTO ja kauppapolitiikka yleensä antaa suuntaa??? Rajasuoja, gmo jne. Itälaajentumisen jälkimainingit -> tukierojen tasoittuminen Elinkeinon rakenne ihan jotain muuta kuin Suomessa, mutta kustannukset nousevat Rahoitus nimellisesti entisellä tasolla? Mutta ehdot todennäköisesti lisääntyvät Konservatiinen vai liberaali suunta? Pohjoinen tuki Tuki ei saa kasvattaa tuotantoa yli historiallisen viitemäärän
Markkinat
Kuluttajien asenteita kotimaisuutta kohtaan Lähes 80 % vastaajista pitää suomalaista ruokaa turvallisempana kuin EU:n ulkopuolelta tulevaa ruokaa. (Lähiruokaa kiitos tutkimus) Valtaosa (84 %) suomalaista pitää kotimaista ruoantuotantoa tarpeellisena myös tulevaisuudessa. (Lähiruokaa kiitos tutkimus) 2/3 vastaajasta haluaa syödä suomalaista ruokaa ja tarkistaa ruoan alkuperän. (SuomiSyö tutkimus) 25.11.2014
- Maidon tilityshinta oli elokuussa 2,5 % (1,1 snt/l) vuodentakaista parempi - Tammi-elokuun hinta oli 6,8 % ja 2,9 snt/l viime vuotta korkeampi - Tuottajahinta on kääntynyt laskuun elokuun jälkeen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Maitomarkkinakatsaus 10/2014
Suomen Gallup Elintarviketieto Oy http://ec.europa.eu/agriculture/beef-veal/presentations/carcass-prices/index_en.htm
Markkinoihin vaikuttavia asioita Kuluttajat kauppa ja kuluttajat viljelijät Kauppa elintarviketeollisuus Kilpailu kiristyy entisestään, yhteisellä markkinalueella kustannusten ja läpinäkyvyyden roolit korostuvat Suomen markkina pystytään sotkemaan pienillä ylijäämäerillä Hyvä brändi pysyy paremmin kaupan hyllyssä ja kestää suhdanteita
Kehitys Suomessa ja viljelijöiden näkemys tulevasta
Maatalouden kannattavuus 2000- Kannattavuuskerroin 2013E 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Tiloja edustettuna 36 900 38 900 40 200 40 900 43 100 43 300 44 500 45 700 43 200 44 700 45 500 48 600 50 300 53 300 Viljelyala 58,3 56,6 53,4 53,7 52,4 51 49,8 48 49 47,8 47 43,3 41,9 40,2 Eläinyksiköt 25,8 25,4 24,9 25,3 24,9 26,6 26,9 25,5 27,9 26,1 27 24,9 24,8 23,6 A_alue 0,49 0,52 0,39 0,39 0,12 0,34 0,81 0,44 0,36 0,36 0,46 0,46 0,56 0,67 B_alue 0,45 0,44 0,48 0,41 0,22 0,4 0,66 0,49 0,43 0,44 0,44 0,53 0,64 0,67 C1_alue 0,55 0,45 0,46 0,53 0,35 0,48 0,58 0,47 0,5 0,53 0,52 0,59 0,73 0,68 C2_alue 0,54 0,45 0,54 0,56 0,47 0,5 0,55 0,49 0,47 0,47 0,53 0,59 0,76 0,77 C2p_alue 0,78 0,7 0,5 0,7 0,5 0,57 0,58 0,47 0,55 0,53 0,49 0,53 0,6 0,55 C3_alue 0,63 0,53 0,41 0,41 0,41 0,66 0,62 0,55 0,53 0,58 0,64 0,67 0,79 0,83 C4_alue 0,42 0,45 0,43 0,41 0,53 0,3 0,39 0,52 0,54 0,52 0,6 0,68 0,65 0,73 Kaikki tilat 0,52 0,47 0,48 0,48 0,33 0,45 0,62 0,48 0,46 0,47 0,5 0,56 0,69 0,71
Tulojen muutos 2008-2013 + 136 milj. + 2 % 1 piste = +300 000 1 piste = -300 000 2008 2012 2013 muutos, % tulolaji milj. milj. milj. 08-13 12-13 KOTIELÄINTULO 1 661,5 1 778,8 1 888,6 14 6 KASVINVILJELYTULO 598,0 644,4 627,0 5-3 TUET 1 832,9 1 853,1 1 744,5-5 -6 Metsätulot (mv) 588,7 492,6 561,6-5 14 Sivuansiot 1 851,2 1 884,1 1 846,5 0-2 YHTEENSÄ 6 532,3 6 653,1 6 668,2 2 0 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS 2014 17
Keskikoko kasvaa seuraavan 6 vuoden aikana 1,5 ha vuodessa - AB alueella 1,9 ha, C-alueella 1,3 ha vuodessa 2012 2014 2017 2020 52,6 45,9 42,0 39,0 57,9 50,3 46,1 43,2 48,0 41,8 38,4 34,5 52,1 45,7 41,8 38,9 36,7 30,530,9 33,4 C2p-C4 C1 C2 A+B C1 KOKO MAA A+B C1 C2 C2p-C3-C4 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilojen TNS 8/2014 kehitysnäkymät 2020 221100244 15
Peltoalan muutokset ELY-keskuksittain Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Häme Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Savo Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo 52 51 48 45 40 38 39 42 40 37 36 34 32 29 28 2014 2014-->-20 lisäys yhteensä 2020 7 7 7 20 17 17 18 15 55,2 15 53,5 14 53,4 10 51,6 11 51,1 13 50,9 13 49,3 10 44,7 38,6 36,3 35,4 72,0 68,0 64,5 63,6 hehtaaria 0 15 30 45 60 75 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilojen TNS 8/2014 kehitysnäkymät 2020 221100244 16
Vuokrapellon osuus nousee maltillisesti Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilojen TNS 8/2014 kehitysnäkymät 2020 221100244 22
MAITOTILOJEN JATKAMISSUUNNITELMAT ELY-KESKUKSITTAIN Suomen Gallup Elintarviketieto Oy- Maidontuotannon TNS heinäkuu 2014 kehitysnäkymät Job: 221100244
Maidontuotantoennusteet tukialueittain - tilakoko lypsylehmiä, kpl/tila A+B C1 C2 C2p-C4 60 57 53 54 60 50 50 40 30 34 42 28 30 26 29 33 39 27 31 34 40 22 25 28 33 40 40 30 20 20 10 10 C2p-C4 0 0 C2 C1 A+B C1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy- Maidontuotannon TNS heinäkuu 2014 kehitysnäkymät Job: 221100244
Naudanlihantuotannon yksikkökoko 2017, 2020 - erikoistuneet nautatilat (ostovasikat) kasvatuspaikat, kpl/tila Koko maa Lounais- Suomi Etelä- Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa 212 Pohjois- Suomi 200 177 190 173 194 200 150 140 141 154 127 128 136 146 150 100 107 100 107 103 111 100 73 50 50 0 0 Naudanlihantuotannon kehitysnäkymät TNS 27.8.2014 vuoteen 2020 28
Naudanlihantuotannon yksikkökoko 2017, 2020 emolehmät, kpl/tila 50 40 30 Koko maa 28 34 41 Lounais- Suomi 26 34 44 24 Etelä- Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa 32 42 26 29 35 31 37 43 Pohjois- Suomi 35 42 45 50 40 30 20 20 10 10 0 0 Naudanlihantuotannon kehitysnäkymät TNS 27.8.2014 vuoteen 2020 29
Tilan kehittämisen rajoitteet kotieläintiloilla vuosina 2010, 2012 ja 2014 Mitkä seuraavista asioista rajoittavat tilanne kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista (% kotieläintiloista) Tilan peltoala Tuotannon kannattavuus Maatalouspolitiikan epävarmuus Oma jaksaminen Lisäpellon kustannus Oman työvoiman määrä Investoinnin riski ja kannattavuus Tuki-/lupahakuun liittyvä byrokratia Ympäristölainsäädäntö Hintojen vaihtelu Eläinten pidolle aset. olosuhdevaatim. Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Tilan koneistus Investointitukiin liittyvät vaatimukset Kirjanpitovaatimukset Elintarvikelainsääntö ja vaatimukset Tilan lannanlevitysala Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Lainarahoituksen saatavuus Muu syy Oma osaaminen ja ammattitaito Tilakokonaisuuden hallinta Markkinointi-/jalostuskanavan puute Rehujen saatavuus Ei mikään Kotieläintilat 2010 Kotieläintilat 2012 Kotieläintilat 2014 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilojen TNS 8/2014 kehitysnäkymät 2020 kasvaneet rajoitteet % kaikista 221100244 41
Yhteenveto Maatalouspolitiikka antaa perustulon ja turvaverkon Hidas inflaatio on viljelijän etu? Painopiste markkinoilla, jossa hintavaihtelut ovat aiempaa voimakkaammat Vaatii täysin erilaista osaamista ja toimia kuin politiikka Vaatii myös viljelijöiden omaa osallistumista Rakennekehitys etenee jatkossakin (koko EU:ssa) Kotieläiltilojen lukumäärä puoliintuu kymmenessä vuodessa Paikallisen kehityksen merkitystä ei pidä unohtaa Erityisesti ilmapiirin myönteisyys ja strateginen suunnittelu Kyse on loppujen lopuksi ihmisistä, erityisesti nuorista ja heidän valinnoista, arvoista sekä yrittäjyysominaisuuksista