Maatalouspolitiikkaa

Transkriptio

1 Maatalouspolitiikkaa

2 EU:n yhteinen maatalouspolitiikka Otettiin käyttöön vuonna 1962 Tärkeimmät tavoitteet olivat tarjota kuluttajille kohtuuhintaista ruokaa ja varmistaa viljelijöille kohtuullinen toimeentulo 1984 otettiin käyttöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli supistaa ylijäämäinen tuotanto markkinoita vastaavalle tasolle 1992 painopiste siirtyi markkinoiden tukemisesta viljelijöiden tukemiseen Hintatukia korvataan viljelijöille maksettavilla suorilla tuilla ja viljelijöitä kannustetaan toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla 2007 katkaistiin tukien ja tuotannon välinen suhde Painopisteet ympäristöstä, maatalousmaasta ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä elintarviketurvallisuus 2014 alkavalla kaudella päätettiin painottaa ympäristöystävällistä ja kestävää tuotantoa 2020 tulee seurava uudistus Haaste vuoteen 2050 on maailmanlaajuisen elintarviketuotannon kaksinkertaista- minen 9 miljardin suuruisen väestön ruokkimiseksi

3 Maatalouspolitiikka -tulotuet EU:n maatalouspolitiikka CAP (Common Agriculture Policy, ns. I-pilari) Kaikissa jäsenmaissa toimeenpano samalla lainsäädännöllä Maaseutuohjelma (ns. II-pilari) Valmistellaan kansallisesti, ohjelma hyväksytään komissiossa Luonnonhaittakorvaus -> korvaus epäsuotuisista luonnonolosuhteista Ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus -> korvataan normaalin lainsäädännön ylittävien toimenpiteiden kustannukset ja tulonmenetykset Luomu, investointitukia, nuoren viljelijän aloituki Kansallinen maatalouspolitiikka Liittymissopimuksen artiklat 141 (AB-tukialueet) ja 142 (C-tukialue) 141 on vakavien vaikeuksien tuki -> EU:n mielestä rakennekehitys korjaa kannattavuusongelmat 142 on pohjoinen tuki (62. leveyspiirin pohjoispuolella) -> pitkäaikainen tuki pysyvän ilmastohaitan alueella -> tuki ei saa lisätä tuotantoa verrattuna jäsenyyttä edeltävään tasoon Komissio seuraa ja muutokset hyväksytettävä komissiossa

4 EUR/ha Redistribution of DP - Closing one third of the gap between current level and 90% of EU average by * Calculated on the basis of all direct aids on the basis of Council Regulation (EC) No 73/2009, after modulation and phasing-in, except POSEI/SAI and cotton and potentially eligible area Malta Netherlands Belgium Italy Greece Cyprus Denmark Slovenia Germany France Luxembourg Ireland EU-27 Austria Hungary Czech Republic Finland Sweden Bulgaria Spain United Kingdom Poland Slovakia Portugal Romania Lithuania Estonia Latvia DP new distribution (EUR/ha)** EU-27 average (EUR/ha) DP status-quo (EUR/ha)* 90% of EU-27 average (EUR/ha) * Calculated on the basis of all direct aids on the basis of Council Regulation (EC) No 73/2009, after modulation and phasing-in, except POSEI/SAI and cotton and potentially eligible area 2009 ** Calculated on the basis of Annex II to DP proposal for claim year 2019 (budget year 2020) and potentially eligible area (PEA) 2009 Source: European Commission - DG Agriculture and Rural Development 4

5 8000,0 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 Maatilojen tulovirrat, milj. KOKO MAA 6668,2 6565,5 6340,8 6070,0 5785,9 5535,5 5532,5 1846,5 1829,1 1877,1 1822,9 1505,5 1435,2 1654,9 561,6 575,6 507,2 643,2 689,8 549,6 593,1 1744,5 1794,8 1857,4 1400,5 1696,0 1627,4 1777,3 2515,6 1690,9 1780,1 1804,2 2099,1 2366,0 2253, SIVUANSIOT /LIITÄNNÄISELIN KEINOT METSÄTULOT (MAANV.) MAATALOUDEN TULOTUET MAATALOUDEN MYYNTITULOT nimellisin hinnoin Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

6 Tukijärjestelmä Noin 45 % maatalouden liikevaihdosta Uuden ohjelmakauden toimeenpano vuonna 2015 Pinta-alatukiin (EU+FI) käytettävissä noin 100 milj. e/vuosi vähemmän kuin vuonna 2012 Kansallisiin tukiin käytettävissä noin 85 milj. e/vuosi vähemmän kuin vuonna 2012 Luomuun varattu aiempaa enemmän, mutta ei realisoidu täysimääräisesti 2015 Eläinten hyvinvointikorvauksen kokonaismääräraha on aiempaa suurempi, mutta ohjemaluonnoksella käytetty määräraha tulee supistumaan nykyisestä Kotieläintiloilla on tukien maksatus viivästymässä totutusta -> maksuvalmiusongelmat lisääntyvät Vaikeimmassa tilanteessa sika- ja siipikarjatilat

7 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos Rahoitus Tukityyppi Muutos EU CAP ,7 % Maaseut u- ohjelma (EU+FI) FI LFA + lisäosa ,0 % Ymppi* ,0 % Luomu ,1 % EHK ,8 % Kansallinen tuki** ,8 % Yhteensä milj. euroa ,3 % Muutos vuoteen 2013, milj. euroa * sisältää luomun 2013/2014 **566 ( ) milj. e vuonna 2007, arvioitu VM:n budjettikehyksen/149a-artiklan perusteella

8 EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%) Tilatuki (noin 90%) tasaosa ja lisäosat Tuotantosidonnaiset tuet Nuorten viljelijöiden tuki (1%) Viherryttämistuki (30%) (noin 10%) Perustuki (49-51%) tasatuki ja lisäosat

9 Tuotantosidonnaiset tuet (milj. eur) % M Lypsylehmät AB 30,60 % Naudanlihantuotanto yht. 53,70 % 56,15 54, ,3 48,6 46,7 Lampaat ja vuohet yht. 2,70 % 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 Valkuaiskasvit 6,00 % 6,3 6,3 6,3 6 5,7 5,5 Ruis 1,44 % 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Sokerijuurikas 0,96 % 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Tärkkelysperuna 3,50 % 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Vihannekset AB 1,10 % 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Yhteensä 100 % 104,65 102,55 100,5 98,5 96,5 94,4 Osuus suorista tuista 20,00 % 19,60 % 19,20 % 18,80 % 18,40 % 18,00 %

10 Ympäristökorvausohjelman rakenne Muutokset Ravinnetaulukot vähimmäisvaatimuksiin (huom! Valvonta 1 %) 1 koulutuspäivä vähimmäisvaatimuksista tilakohtaiseen toimenpiteeseen Viljelysuunnitelma tilakohtaiseen toimenpiteeseen Peltomaan laatutesti tilakohtaiseen toimenpiteeseen Puutarhakasvien vähennetty lannoitus poistui lohkokohtaisista toimenpiteistä Muuta Kesanto lasketaan mukaan kasvipeitteisyyteen LHP+monimuotoisuuspellot AB max 20 % C max 15 % Sitoumus Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Lietelannan sijoittaminen peltoon Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Tilakohtainen toimenpide (edellytys lohkokohtaisten toimenpiteiden valinnalle) Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset (ei korvauksen perusteena) Perustaso mm. täydentävät ehdot ja maatalousmaan säilyttäminen Geenipankkisäilytys: Alkuperäislajikkeet Varmuuskokoelmat Alkuperäisrodut Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot Alkuperäisrotujen kasvatus Sopimus

11 Kohdentamisalueet 1. Kasvipeitteisyyden valinnassa on enemmän vaihtoehtoja 20/40/60/80 % <-> 20/40/60 % 2. Luonnonhoitopeltoa voi olla muuta aluetta enemmän ja tukitaso korkeampi 20 % (AB) <-> 5 % (C) Kasvipeitteisyyden kohdentamisalue 3. Suojavyöhykkeen tukitaso korkeampi LHP:n ja suojavyöhykkeiden kohdentamisalue

12 Tukien rooli kassavirrassa ja maksuvalmiudessa on merkittävä

13 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Maatilatalouden tulot kuukausittain , milj. milj Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS a 2014e TULOTUET Maatilatalouden markkinaennuste METSÄTULOT KASVITULOT KOTIELÄINTULOT Tulotukien ajoitusta 2015 ei ole päivitetty uuden maksuaikataulun mukaisesti, koska päätökset ovat vielä valmistelussa

14 - Ympäristökorvaus 1. erä (75 %) - LHK ja -lisäosa 1. erä (=LFA)(75 %) - Luonnonm. tuotanto 1. erä (75 %) Hakuvuodesta 2015 lähtien suunnitellut maksuajat (keskeisimmät kasvinviljely- ja kotieläintilojen tuet) Syksy 2015 joulu Kevät tammi - Perustuki (=tilatuki) 1. erä (60 %) (+ viherryttämistuki ja nuorten viljelijöiden tuki 70%) Peltokasvipalkkio - EU:n lypsylehmäpalkkio 1. erä - EU:n nautapalkkio 1. erä marras helmi - Kansalliset peltotuet loka syys elo touko maalis huhti - EU:n lammas- ja vuohipalkkio - EHK (=EHT) Kans. kotieläintuet lopullinen tuki ja ennakot naudat (ey-tuki ja teurastuki) - Kutut - Uuhet - SS-tuki (pohjoinen ja etelä) Tilanne elokuu 2014 Kuvioon ei ole piirretty kuukausittain maksettavaa maidon kansallista pohjoista tukea heinä kesä - Perustuki 2. erä (+ viherr. ja nuorten vilj.) - Ympäristökorvaus 2. erä (25 %) - LHK- ja lisäosa 2. erä (25 %) - Luonnonmukainen tuotanto(25%) - EU:n lypsylehmäpalkkio 2. erä - EU:n nautapalkkio 2. erä

15 - Perustuki (=tilatuki) 1. erä (80 %) - Viherryttämistuki 1. erä (90%) - Nuorten viljelijöiden tuki 1. erä (90%) - Peltokasvipalkkio 1. erä (x %) - EU:n lypsylehmäpalkkio 1. erä(x %) - EU:n nautapalkkio 1. erä (x %) - LHK 2. erä (25 %) - Kansalliset peltotuet (100 %) - Ympäristökorvaus 1. erä (75 %) - Luonnonm. tuotanto 1. erä (75 %) - LHK 1. erä (75 %) loka syys marras Hakuvuodesta 2015 lähtien suunnitellut maksuajat (keskeisimmät kasvinviljely- ja kotieläintilojen tuet) Syksy 2015 joulu Kevät 2016 tammi helmi maalis huhti - EU:n lammas- ja vuohipalkkio - EHK (=EHT) Kans. kotieläintuet lopullinen tuki ja ennakot naudat (ey-tuki ja teurastuki) - Kutut - Uuhet - SS-tuki (pohjoinen ja etelä) elo touko - Perustuki 2. erä (20 %) - Viherryttämistuki 2. erä (10 %) - Nuorten viljelijöiden tuki 2. erä (10 %) Mavi, Kuvioon ei ole piirretty kuukausittain maksettavaa maidon kansallista pohjoista tukea heinä kesä - Ympäristökorvaus 2. erä (25 %) - Luonnonmukainen tuotanto 2. erä (y %) - EU:n lypsylehmäpalkkio 2. erä (y %) - EU:n nautapalkkio 2. erä (y %)

16 Tukihakuvuosien 2014/2015 maksatukset milj.e Maksatukset kuukausittain Vuoden 2014 osalta toteutuva aikataulu Vuoden 2015 osalta Mavin arvio 11/2014

17 Hallinnollinen taakka Esimerkkinä täydentävät ehdot, joissa seuraamus lainsäädäntörikkeestä kohdistetaan käytännössä viljelijälle myönnettäviin tukiin ja korvauksiin

18 Mikä/mitkä näistä saavat olla maitohuoneessa? ha/140 lehmän lypsykarjatilalla väärä vastaus voi maksaa noin euroa

19 Esimerkkejä täydentävistä ehdoista naudat Nautojen pitoon tarkoitetut eläinsuojat, parret, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi juomaastia tai juottolaite. Pihatossa ruokintapöydän reunan pituuden on oltava täysikasvuista nautaa kohden vähintään 70 senttimetriä ja nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden vähintään 40 senttimetriä. Jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydän reunan pituuden on oltava vähintään 40 senttimetriä täysikasvuista nautaa kohden ja vähintään 30 senttimetriä nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden Vasikan rehussa on oltava riittävästi rautaa siten, että vasikan veren keskimääräinen hemoglobiinipitoisuus on vähintään 4,5 millimoolia litrassa verta. Vasikan on saatava kahden viikon iästä alkaen päivittäin korsirehua. Korsirehun määrää on lisättävä siten, että kahdeksan viikon ikäiselle vasikalle annetaan vähintään 50 grammaa ja 20 viikon ikäiselle vasikalle vähintään 250 grammaa korsirehua päivittäin.

20 Esimerkkejä täydentävistä ehdoista hevoset Eläinsuojan sisäkorkeuden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna luvulla 1,5. Sisäkorkeuden on kuitenkin aina oltava vähintään 2,2 metriä. Mitä edellä säädetään, koskee kuitenkin vain 5 :n mukaisia vähimmäispinta-aloja vastaavia osia eläinsuojasta. Vähimmäiskorkeudesta voidaan kuitenkin poiketa enintään kaksi prosenttia. Pilttuun leveyden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus lisättynä 10 senttimetrillä ja pilttuun pituuden vähintään hevosen pituus lisättynä 25 senttimetrillä. Vierekkäisten pilttuiden väliseinän kiinteän osan korkeuden on oltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottuna luvulla 0,9. Siis seuraamus esim. harrastustoiminnasta kohdistuu elinkeinotoimintaan!