PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät
KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE VUONNA 1946 Jo 1940-luvulla havaittiin, että koulukodista aikuistuvat nuoret suoriutuvat heikosti, mikäli perhe tai suku ei ole mukana tukemassa nuoren itsenäistymistä jo laitossijoituksen aikana Pohjolakodin johtokunta lähetti asiaa koskevan kirjelmän silloiseen sosiaalihallitukseen vuonna 1946 Kirjelmässä vaadittiin sosiaalihallitusta ohjaamaan laitosoloja sellaisiksi, että nuoret voisivat kokea olevansa perheensä ja sukunsa jäseniä myös sijoituksen aikana Etenkin nuoren ja hänen perheensä yhteydenpito koettiin silloisissa oloissa vähäiseksi ja satunnaiseksi; keskeisenä yhteydenpitovälineenä oli kirjeposti
AVOHUOLTO JA SIJAISHUOLTO TIUKASTI ERILLÄÄN - Ensimmäisen lastensuojelulain aikana 1936-1983 avo- ja sijaishuolto eivät muodostaneet yhteen kuulunutta palvelukokonaisuutta, vaan sijaishuolto toimi useimmiten hyvin pysyvänä järjestelynä - Sijaishuoltopaikalla oli lapsen tai nuoren kasvatus- ja huolenpitovastuu, mutta myös kaikki asiaan liittyvä valta käytössään - Perheen vastuiden ei katsottu jatkuvan sijaishuoltoon, minkä vuoksi perhe jäi vuosikymmeniksi eräänlaiseksi ulkojäseneksi suhteessa nuoreen ja sijaishuoltoa toteuttaviin tahoihin - Nykyisen kaltaisen perhetyön mahdollisuuksia alettiin kuitenkin havaita niissä harvoissa tapauksissa, joissa nuori pystyi kotiutumaan ennen täysi-ikäisyyttä, ja yhteys perheeseen muodostui siirtymävaiheessa tiiviimmäksi
1970-LUKU: VOIKO LAITOS EDUSTAA PERHE-ELÄMÄÄ? - Laitoksiin kohdistui 1960- ja 1970-luvuilla kovaa ulkoista kritiikkiä; yksilön vapaudet ja ihmisoikeudet alettiin tunnistaa ja tunnustaa - Toisaalta myös laitostyön sisällä koettiin tarpeelliseksi kokeilla uudenlaisia toimintamalleja; kasvatustyön ammatillistuminen tuotti työn taustalle tutkimustietoa - Pohjolakoti aloitti ensimmäisenä laitoksena Suomessa ja kenties koko maailmassa ammatillisen perhekodin laitosalueella vuonna 1974 - Taustalla oli ajatus, että perheenomaiset asumisjärjestelyt voivat tuottaa nuorelle kokemuksen perhe-elämästä ja pysyvistä aikuissuhteista
PERHEENOMAISTEN OLOSUHTEIDEN JATKUVUUS TAVOITTEENA Perhe- ja muun läheisyhteyden merkityksen tultua näkyväksi myös nuoren biologisen suvun kanssa tehtävä työ tiivistyi; vielä alkuvaiheessaan se tosin oli menetelmällisesti kehittymätöntä ja vaihtelevaa Suunnitelmallisen perhetyön tulo osaksi laitoksen hoitoja kasvatustehtävää ajoittui 1980-luvulle, kotiin tehtävä työ ja perheen vierailut nuoren luona laitoksessa säännöllistyivät; sijoittajakunnan, sijoituspaikan ja nuoren perheen yhteistyö sai hiljalleen muotonsa Perhetyön menetelmällinen kehitys: perheen aktiivisen osallisuuden tukeminen laitossijoituksen aikana
2000-LUKU: EDISTYSTÄ, MUTTEI VALMISTA Perhetyö on viimeisten 10 vuoden aikana muodostunut oleelliseksi toiminnan osaksi myös koulukodin kaltaisessa viimesijaisessa sijaishuoltomuodossa Perhetyöllä ei kuitenkaan edelleen ole virallistettua asemaa, mikä näkyy mm. siinä, ettei se ole mukana henkilöstömitoituksissa Perheen käsitteen laajentaminen on käynyt tarpeelliseksi sekä yksilöllisten tarpeiden että muuttuvien perherakenteiden vuoksi; ydinperheen rinnalle ovat tulleet monenlaiset suku- ja läheisverkostot, joiden kanssa työtä tehdään
Puitteet perhetyön toteutukselle Palaverit Puhelinkeskustelut Kotikäynnit Perheiden vierailut Perheleirit
Perhetyössä käytettäviä menetelmiä Toimiva lapsi & Perhe menetelmät: Lapset puheeksi keskustelut Lapset puheeksi - perheinterventio Lapset puheeksi neuvonpito PerheART (Family T.I.E.S.)
Perhetyön mahdollisia haasteita Tavoitteiden asettelu Yhteisen linjan löytäminen Perherakenteiden monimuotoisuus Salaisuudet ja asiat, joista ei ole lupa puhua Näennäisesti mukautuvat vanhemmat Perheen aiemmat kokemukset Ylisukupolvisuus Lapset ilman perhettä
Perhetyötä ohjaavia taustaajatuksia/ periaatteita Avoimuus Luottamuksellisuus Vanhemmuuden kunnioitus Vanhempien asiantuntijuus Vapaaehtoisuus
KIITOS MIELENKIINNOSTASI!