Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983"

Arto Melasniemi
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Lahti,

Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän

2 EPÄKOHDAT JA KALTOINKOHTELU LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLLOSSA 1930-LUVULTA 1980 LUVULLE Sosiaali- ja terveysministeriön selvityspyyntö 2013, kilpailutuksen jälkeen työ käyntiin elokuussa 2014 Rajaus: ensimmäinen lastensuojelulaki

selvityspyyntö 2013, kilpailutuksen jälkeen työ käyntiin

3 Tavoitteet Tiedollinen tavoite: tiedon tuottaminen lastensuojelun epäkohdista Moraalinen tavoite: kaltoinkohtelun tunnistaminen ja tunnustaminen Oppiminen ja kehittäminen: kaltoinkohtelua estävien rakenteiden ja käytänteiden luominen

kaltoinkohtelun tunnistaminen ja tunnustaminen Oppiminen

4 Tutkimuksen kohteet Kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö sijaishuollossa Kasvattiperheet, koulukodit, lastenkodit ym. laitokset, viranomaisten toiminta Vähemmistöt: romanit, kielivähemmistöt

5 Toteutus Kokemus, muisti ja muistaminen keskeisiä lähtökohtia: henkilökohtaisten kokemusten kuuntelu / mahdollisuus puhua Ajallinen kontekstointi Monitieteinen tutkijaryhmä: historia, etnologia ja sosiaalityö Noin 12 haastattelijaa + koordinaattori. Haastattelijoiden koulutus ja perehdytys, Ruotsin esimerkki ja kokemus

kontekstointi Monitieteinen tutkijaryhmä: historia, etnologia ja sosiaalityö

6 Ajallinen kontekstointi Ensimmäisen lastensuojelulain raamit: mikä oli mahdollista, mikä kiellettyä? Kasvatuskäsitysten muuttuminen Lain kehitys, esim ruumiillinen väkivalta kielletyksi koulukodeissa Kasvatusalan lehdet ja eduskuntakeskustelut osoittavat, että epäkohtiin puututtiin ja valvontaa tehostettiin Ristiriita kokemusten kanssa?

1965 ruumiillinen väkivalta kielletyksi koulukodeissa Kasvatusalan lehdet ja

7 Haastattelujen toteutus Noin 300 haastateltua Vapaaehtoiset yhteydenotot (median rooli) Ilmoittautumiset puhelimitse, sähköpostilla, kotisivun lomakkeella Kaltoinkohtelun uhrit, silminnäkijät, tekijät Ensin puhelinyhteys, haastattelu haastateltavien kotona tai mahdollisimman lähellä heitä, myös puhelinhaastatteluja Tutkimusetiikan suuri rooli

Kaltoinkohtelun uhrit, silminnäkijät, tekijät Ensin puhelinyhteys, haastattelu

8 Syntymävuosi (N=260) : 3 (1%) : 22 (8,5%) : 75 (29%) : 84 (32,5%) (20%) : 24 (9%) Haastateltavat Sukupuolijakauma (N=275): naisia 153, miehiä 122

(32,5%) 1960-1969 52 (20%) 1970-1979: 24 (9%)

9 Asuinpaikka (N=275) Uusimaa 90 (33%) Keski-Suomi 31 (11%) Varsinais-Suomi 29 (10,5%) Pirkanmaa 26 (9,5%) Häme 22 (8%) Pohjanmaa 21 (7,5%) Savo 19 (7%) Karjala 13 (5%) Ruotsi 12 (4%) Satakunta 5 (2%) Lappi 4 (1,5%) Muut 2 (1%)

10 Alustavia tuloksia Yhteys biologiseen perheeseen: sisarukset saatettiin erottaa toisistaan eikä sukuun pidetty / saanut pitää yhteyttä Valvonnan tehottomuus laitoksissa, kasvattiperheissä jopa valvonnan puute Palauttaminen kotiin saattoi pahentaa lapsen ongelmia Sosiaalitoimi ei aina puuttunut biologisten perheiden ongelmiin

laitoksissa, kasvattiperheissä jopa valvonnan puute Palauttaminen kotiin saattoi

11 Erityisesti laitoksissa Lasten ja nuorten keskinäisen väkivallan yleisyys: pelon ilmapiiri ja aikuisten puuttumattomuus, resurssit Päihteiden käytön yleistyminen nykypäivää lähestyttäessä Lastenkodeissa huoltoa, muttei hoivaa

puuttumattomuus, resurssit Päihteiden käytön

12 Erityisesti perhesijoituksista Ongelmat kasvattiperheissä nousevat jopa yllättävässä määrin esiin Kaksinkertainen kaltoinkohtelu lapsi pyysi sosiaalitoimistosta apua mutta ei saanut. Avunpyynnöstä voi olla merkintä lapsen asiakirjoissa. Sijoitus sukulaisperheeseen ei välttämättä taannut turvaa.

sosiaalitoimistosta apua mutta ei saanut.

13 Mitä me opimme? Haastattelut tärkeitä haastateltaville. Vaikka traumoja nousee pintaan, myös hyviä asioita tapahtuu. Osa haastateltavista käsitellyt kokemuksiaan paljon, osa vaiennut täysin Vaikutukset myöhempään elämään Huono itsetunto, vaikeudet ihmissuhteissa, mielenterveysongelmat, päihteet Pärjäämisen pakko / luovuttaminen Epäluottamus viranomaisiin

Osa haastateltavista käsitellyt kokemuksiaan paljon, osa vaiennut täysin Vaikutukset

14 Mitä historiasta voi oppia? Asiat muuttuvat eikä yhteiskunta ole koskaan valmis Emme ole tulleet aikakauden päätöskohtaan: olemme jälleen kerran etsimässä uusia suuntia Toimintaympäristöt muuttuvat Jokainen sukupolvi joutunut etsimään ratkaisunsa vajavaisen, epävarman, mutta parhaan saatavilla olevan informaation perusteella. Kun tiedämme, miten tähän on tultu, osaamme ehkä paremmin etsiä uutta suuntaa. Jos emme tiedä, mistä olemme tulleet, emme voi tietää, viekö käännös meitä eteenpäin vai taaksepäin.

uusia suuntia Toimintaympäristöt muuttuvat Jokainen sukupolvi joutunut etsimään ratkaisunsa vajavaisen, epävarman, mutta

15 Selvitystyö etenee Haastattelut päätökseen syksyn 2015 aikana STM:n raportti ilmestyy maaliskuussa 2016 Aineiston tallennus Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (ilman tunnistetietoja) Yhteydenotot: Hankkeen johtaja Pirjo Markkola

tietoarkistoon (ilman tunnistetietoja) Yhteydenotot: lastensuojeluhanke@jyu.

Samankaltaiset tiedostot

LASTENSUOJELUN HISTORIAN TUTKIMUS

LASTENSUOJELUN HISTORIAN TUTKIMUS Työryhmän kuvaus Tämän päivän lastensuojelu on monenlaisten muutosten ja kriittisten arvioiden kohteena, mutta - tai ehkä juuri siksi - on myös tärkeää tarkastella, miten