LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN JÄLKIHUOLTO PPKY KALLIOSSA

Transkriptio

1 LASTENSUOJELULAIN MUKAINEN JÄLKIHUOLTO PPKY KALLIOSSA

2 JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON Jälkihuollon järjestämisvastuu on lastensuojelulain 75 mukaan kunnalla. Lapselle tai nuorelle syntyy subjektiivinen oikeus jälkihuoltoon 40 :ssä tarkoitetun huostaanoton ja sijaishuollon päättymisen jälkeen tai 37 :ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yksin lapseen kohdistuvana vähintään puoli vuotta. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lasta tai nuorta tilanteessa, jossa hän on ollut pitkään sijaishuollon tai avohuollon sijoituksessa. Jälkihuolto on lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista tukea, joka auttaa lasta tai nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet omaan elämäänsä asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulonsa suhteen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Tällöin kyse on kunnan harkinnassa olevasta tuesta lastensuojelun asiakkuudessa olleelle nuorelle. Nuoren oikeus jälkihuoltoon päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on ollut lastensuojelulain 75 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen on täytynyt perustua huostaanottoon tai vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti kestäneeseen avohuollon sijoitukseen, joka on kohdistunut yksin lapseen. Kiireellisen sijoituksen tai hallintooikeuden väliaikaisen määräyksen nojalla toteutettu sijaishuolto ei oikeuta jälkihuoltoon. Jos lapsella ei ole ollut sijaishuollon tai avohuollon jälkeen minkäänlaista jälkihuollon tarvetta, eikä lapselle tai hänen huoltajalleen ole järjestetty LsL 76 mukaisia palveluja tai tukitoimia, eikä ole tehty tuen tarpeeseen perustuvaa sosiaalityötä ja viiden vuoden määräaika on kulunut umpeen, ei kunnalla ole enää ehdotonta velvollisuutta jälkihuollon järjestämiseen. Mikäli lapselle syntyy viiden vuoden jälkeen lastensuojelutarvetta, järjestetään palvelut kuten lastensuojelulaissa on säädetty ja lapsi huomioidaan ns. uutena asiakkaana. Jälkihuoltovelvoite katkeaa myös silloin, kun lapsi on huostaanoton päättymisen jälkeen otettu huostaan toisen kunnan toimesta uudella perusteella.

3 Mikäli alaikäinen lapsi kieltäytyy jälkihuollon vastaanottamisesta, on asian johdosta kuultava hänen huoltajaansa. Lapsella ja huoltajalla on molemmilla oikeus käyttää puhevaltaa asiassa. Huoltaja voi hakea jälkihuollollista tukea lapselleen ja myös itselleen. Kunta ei voi evätä oikeutta jälkihuoltoon tutkimatta yksilöllistä jälkihuollon tarvetta ja perusteita. Nuoren avioliiton solmiminen ei katkaise kunnalle kuuluvaa jälkihuollon järjestämisen vastuuta. Avioliittolaki säätää kuitenkin puolisoiden elatusvelvollisuudesta, mikä voidaan ottaa huomioon nuoren jälkihuollon taloudellisen tuen määrää arvioitaessa. Myöskään tilanne, jossa lapsen huolto on siirretty perhehoitajille, ei katkaise kunnan jälkihuoltovelvoitetta. Lapsen jäädessä asumaan sijaisperheeseen on tuki lapselle järjestettävä LSL 46 :n mukaisesti. Jälkihuoltovelvoitteeseen voi sisältyä myös lapsen tai nuoren mahdollisuus ylläpitää suhteitaan sijaishuoltopaikkaan. Jälkihuoltovelvoite voi keskeytyä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori ei halua vastaanottaa jälkihuollollista tukea. Kunnan jälkihuoltovelvoite ei kuitenkaan pääty kieltäytymiseen, vaan lapsella tai nuorella on oikeus myöhemmin hakea jälkihuollollista tukea. Kieltäytyminen jälkihuollon palveluista ei estä myöskään lapsen huoltajaa myöhemmin hakemasta lapselle tai itselleen jälkihuollollista tukea. Tästä mahdollisuudesta on lasta ja huoltajaa myös informoitava. JÄLKIHUOLTOTYÖSKENTELYN PROSESSI Lastensuojelulain 76 perusteella kunnan on järjestettävä jälkihuoltoa lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmassa kirjattuun tuen tarpeeseen perustuen. Jälkihuollon tuki kattaa tuen lapselle ja nuorelle itselleen, hänen vanhemmille ja huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin lastensuojelulain avohuollon tukitoimia koskevassa 7 luvussa, perhehoitajien tukemista huollon siirron jälkeen koskevassa 46 2 momentissa, ihmissuhteita ja yhteydenpitoa koskevassa 54 :ssä ja jälkihuollon sisältöä koskevassa 76 :ssä säädetään. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet.

4 - kun huostaanotto tai sijoitus on päättynyt Oikeus jälkihuoltoon syntyy - avohuollon sijoitus lapseen yksin kohdistuvana on kestänyt yli 6 kk yhtäjaksoisesti JÄLKIHUOLLON VALMISTELUVAIHE osa sijoitusta suunnitelmallista työskentelyä jo sijoituksen aikana määritellään työskentelyn suunta Työskennellään nuoren itsenäistymisen tukemiseksi Lapsi on kotiutumassa takaisin kotiin Vaiheittainen siirtyminen JÄLKIHUOLLON SIIRTYMÄVAIHE jälkihuoltoon.tuki nuorelle sijoituspaikasta siirtymävaiheen aikana sovitusti. Jälkihuoltosuunnitelman tekeminen. Jälkihuoltosuunnitelman tekeminen Sovitut tukitoimet nuorelle ja huoltajalle. JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYVAIHE Työskentely perustuu kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Avohuollon tukitoimet lapselle ja perheelle kotiin jälkihuoltona. JÄLKIHUOLLON PÄÄTTÄMINEN tarvittaessa suunnitelma jälkihuollon päätyttyä Jälkihuoltovelvoite 21 ikävuoteen saakka tai velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on ollut lastensuojelulain 75 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana.

5 Jälkihuollon järjestäminen ja sen sisältö perustuvat lapsen tai nuoren kanssa laadittavaan kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan. (Katso liite 4). Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa määritellään lapsen ja nuoren tuen tarve eri osa-alueilla sekä määritellään käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. ( Katso liite 1 ja 2). Suunnitelmaan on kirjattava myös avun tai tuen järjestäminen lapsen tai nuoren vanhemmille, hänen huoltajilleen tai muille lapsen tai nuoren hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Jälkihuollossa oleva täysiikäinen nuori on lähtökohtaisesti itse vastuussa tilanteestaan ja tukea on annettava nuoren yksilöllisen tilanteen ja suostumuksen mukaisesti. Lastensuojelulain 30 :n mukaisesti asiakassuunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asianomaisten, lapsen ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa muun laillisen edustajan (edunvalvoja), vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan (esim. vanhemman uusi puoliso) taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon (lapsen sijoituspaikan edustaja tai perhehoitaja) kanssa. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelma on laadittava myös silloin, kun asianosaiset sitä vastustavat ja se on lähetettävä tiedoksi asianosaisina pidettäville henkilöille. Suunnitelmaan on kirjattava myös asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palveluiden järjestämisestä. Itsenäistyvän nuoren tuentarvetta voidaan arvioida viisiportaisen asteikon pohjalta. (katso liite 3). Jälkihuollon palvelut perustuvat aina lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun viranhaltijan tekemään päätökseen. Asiakassuunnitelmalla ei siis voi korvata velvollisuutta päätöksentekoon. Asianosaisia jälkihuoltoa koskevissa päätöksissä ovat lapsen huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi. Jos jälkihuollon piirissä on 18 vuotta täyttänyt nuori, asianosainen on ainoastaan nuori itse. Päätökseen jälkihuollosta on muutoksenhakuoikeus huoltajalla ja 15 vuotta täyttäneellä lapsella lukuun ottamatta sijoitusta jälkihuollollisena tukitoimena, jolloin muutoksenhakuoikeus on huoltajan lisäksi 12 vuotta täyttäneellä lapsella. Mikäli jälkihuoltoa ei järjestetä asianomaisten hakemuksen tai vaatimuksen perusteella sen vuoksi, että jälkihuolto-oikeus on päättynyt (asiakkuudesta kulunut viisi vuotta) tai jälkihuoltoa ei järjestetä asianomaisen hakemuksen mukaisessa laajuudessa, on tehtävä kielteinen päätös, joka on muutoksenhakukelpoinen. Jälkihuoltoa koskeva viranhaltijan päätös voidaan saattaa oikaisuvaatimuksena sosiaalihuollon toimielimen käsiteltäväksi ja toimielimen päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallintooikeuteen.

6 Jälkihuollon päättyessä on nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon on kirjattu ne palvelut ja tukitoimet, joihin nuori voi tukeutua ja joita nuori voi hakea jälkihuollon päätyttyä. Suunnitelman laadinta on tärkeää etenkin silloin, jos nuoren itsenäistymisvaihe on vielä kesken. Takaisin biologiseen perheeseen palaavat lapset (katso liite 1) Jälkihuollollinen tuki jatkuu lapsen huostaanoton purkautuessa tai pitkän (yli 6 kk sijoitus lapseen yksin kohdistuneena) avohuollon sijoituksen päättyessä ja lapsen palatessa kotiin. Tuen sisältö määräytyy lapsen ja perheen tarpeiden pohjalta ja avohuollon tukitoimien avulla. Tuen ulottuvuudet: psykososiaalinen tuki lapselle: lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työskentely tai ohjaustyöskentely lapsen kanssa, kunnan muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut psykososiaalinen tuki vanhemmille: vanhemman tarvitsemien tukitoimien koordinointi, kunnan muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut päivähoito / koulunkäynnin tukeminen: päivähoito avohuollon tukitoimena, koulunkäynnin tukeminen (verkostotyö), ammatillisen koulutuksen tukeminen erityistuen tarve (terapiapalvelut, hoidollisen tuen järjestäminen) lapsen läheissuhteiden ylläpitäminen (suhteet läheisverkostoon ja sukuun, yhteydenpidon tukeminen sijaisperheeseen tai muuhun sijaishuoltopaikkaan) taloudellinen tuki (lapsen harrastukset, perheleirit jne.)

7 ITSENÄISTYMISVARAT Lastensuojelulain 77 mukaan kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, 40 :ssä tarkoitettua sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistä varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei kuitenkaan lapsilisää oteta huomioon. Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 15 :ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymissä olevaa nuorta asumisen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymistä liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päättyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana. Lapsen vanhemmilla on elatusvastuu, joka säilyy myös sijaishuollon aikana. Asiakasmaksulain 14 :n mukaan kunnalla on oikeus periä maksu siltä ajalta, kun kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai huoltoa taikka perhehoitoa. Hoidon korvauksena perittävä maksu voidaan määrätä perittäväksi sekä lapsen vanhemmilta että lapselta itseltään, hänen tuloistaan ja varoistaan. Asiakasmaksulain 14 :ssä tarkoitettuja lapsen tuloja, korvauksia ja saamisia ovat mm. lapselle tulevat jatkuvat etuudet, kuten elatusapu, elatustuki, eläke, kuntoutusraha, opintotuki, vammaistuki, avustukset tai muut hänestä maksettavat jatkuvat tai kertaluontoiset tulot, korvaukset ja saamiset. Edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat korvaukset ovat sellaisia, jotka on tarkoitettu lapsen hoitoon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten. Lapsilisä ei kerrytä itsenäistymisvaroja. Lapselle asiakasmaksua määrättäessä on siis huomioitava, että lapselle tulee varata myös hänen itsenäistymistään varten kalenterikuukausittain määrä, joka vastaa vähintään 40 % hänen tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan, jotka on määritelty asiakasmaksulain 14

8 :ssä. Ennen itsenäistymisvaroja on varattu 30 % lapsen tuloista, korvauksista tai saamisista. Perintöä tai vastaavaa tuloa ei huomioida itsenäistymisvaroina, eikä näitä tuloja voida käyttää annetun hoidon korvaamiseen. Jos lapselle kuuluvat varat on siirretty toimielimen haltuun säilytettäväksi, on ne luovutettava lapselle välittömästi hänen täytettyään 18 vuotta tai lapsen edunvalvojan vaatimuksesta. Jos lapselle / nuorelle on määrätty edunvalvoja, vastaa edunvalvoja lapsen varallisuuden hoitamisesta siihen saakka, kunnes nuori on täysi-ikäinen. Jos lapsen / nuoren etuuksista kerrytetyt itsenäistymisvarat on maksettu edunvalvojan hoitamalle lapsen / nuoren tilille, tilittää edunvalvoja kertyneen varallisuuden lapselle hänen täytettyään 18 vuotta. Jos lapsella ei ole asiakasmaksulaissa tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia, joista itsenäistymisvaroja voisi kerryttää, sosiaalihuollon toimielimen on tuettava lasta tai nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen. Näin silloinkin, kun lapselle hänen omista varoistaan kertyneet itsenäistymisvarat ovat riittämättömät. Laissa ei ole säännöstä tarpeellisen suuruisten itsenäistymisvarojen enimmäismäärästä, vaan ne tulisi varata todellisuudessa aiheutuvien kulujen ja nuoren tarpeiden mukaisesti. Sosiaalitoimen toimielimellä on velvollisuus huolehtia siitä, että itsenäistymisvarat tosiasiassa käytetään nuoren itsenäistymistä tukevaan toimintaan ja hankintoihin. Näitä menoja ovat mm. asunnon kalustaminen, työpaikan saamista ja opintoja varten tarvittavat hankinnat. Hyväksyttäviä menoja voivat olla myös ajokortin hankinnasta aiheutuvat menot. Kunnalla on myös velvollisuus huolehtia ennen itsenäistymisvarojen maksamista siitä, että lapsen tai nuoren perustarpeista esimerkiksi asumisen järjestämisestä huolehditaan riittävällä tavalla, jos lapsella itsellään ei ole riittävästi varoja tai mahdollisuuksia asumisesta aiheutuviin kustannuksiin ja asumisen perushankintoihin. Mikäli jälkihuollossa oleva nuori on toimeentulotuen tarpeessa ja hakee toimeentulotukea, on arvioitava erikseen voidaanko itsenäistymisvaroja huomioida käytettävissä olevina tuloina toimeentulotukea määriteltäessä. Itsenäistymisvarat silloin, kun ne ovat toimielimen hallussa, eivät ole toimeentulotukilain tarkoittamassa mielessä jälkihuollossa olevan nuoren varoja, eivätkä siis nuoren käytettävissä olevia tuloja. Varoihin ei voida kohdistaa toimeentulotukilain 20 :n tarkoittamaa perintää.

9 Menettely itsenäistymisvarojen käytöstä Perintäpäätös lapsen asiakasmaksulain mukaisista tuloista Osa tuloista maksetaan toimielimelle perintäpäätöksen mukaisesti hoidon korvauksena. Itsenäistymisvarojen kerryttäminen: vähintään 40% lapsen /nuoren tuloista, varat maksetaan (voidaan maksaa esim. lapsen tai nuoren nimiin avattavalle) kunnan pankkitilille Mikäli kyseessä on alaikäinen lapsi, edellyttää itsenäistymisvarojen myöntäminen huoltajan tai edunvalvojan suostumusta. Lapsi / nuori ja hänen huoltajansa / edunvalvoja arvioivat yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa itsenäistymisvarojen käyttöä, itsenäistymis - varojen käytöstä tehdään suunnitelma. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lapsen itsenäistymisvarojen käytöstä tarpeenmukaisiin hankintoihin. Kunnalla on velvollisuus antaa selvitys itsenäistymisvarojen käytöstä sijoituksen päätyttyä tai 15 vuotiaan lapsen, huoltajan ja edunvalvojan sitä pyytäessä. Sosiaalityöntekijän päätökset myönnetyistä itsenäistymisvaroista. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus arvioida se ajankohta, jolloin nuoren voidaan katsoa olevan riittävän kypsä itsenäisesti päättämään asioistaan ja rahankäytöstään. Itsenäistymisvarojen luovutus: jälkihuollon tai sijaishuollon päätyttyä silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Itsenäistymisvarat on maksettava viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Jos lapsi/nuori ja sosiaalityöntekijä on eri mieltä itsenäistymisvarojen käytöstä, asiasta on tehtävä muutoksenhakukelpoinen. hallintopäätös.

10 LIITE 1. Lapsen jälkihuollollisen tuen ulottuvuudet Psykososiaalinen tuki lapselle Psykososiaalinen tuki vanhemmille Lapsen erityistuki (terapia, erityishoito jne.) LAPSI Läheissuhteiden tukeminen ja yhteydenpito sijoituspaikkaan Päivähoito/ koulunkäynnin tukeminen Taloudellinen tuki (harrastukset, muu tarpeen mukainen tuki)

11 LIITE 2. Itsenäistyvän nuoren jälkihuollollisen tuen ulottuvuudet Koulutuksen ja työelämän tukeminen -sitoutuminen -yhteishaku -työkokeilu -Pajastartti Psykososiaalinen tuki -sosiaalityön palvelut - tukihenkilö Nuoren perheja läheissuhteiden vahvistaminen -perhe-ja sukulaissuhteet -ystävät Taloudellinen tuki -toimeentulotuki -edunvalvonta -välitystili -itsenäistymisvarat Terveydenhuolto -terapiapalvelut -päihdehoito -perusterveys palvelut NUORI Itsenäistymisvalmiuksien tukeminen -asunnon tarvik keiden osto -virastoasiointi -taloudellinen ajattelukyky -e Vapaa-ajan tuki ja ohjaus -harrastukset (taloudellinen tuki) -Jelppiverkko/ Etsivä nuortyö -päihteet Asumisen tukeminen -tukihenkilö -Jelppiverkko, Etsivä nuortyö -asunnon saanti -asumisenohjaus

12 LIITE 3. Tuentarpeen arviointi 1. Lähtötilanne: Lapsi / nuori pärjää itsenäisesti ja on valmis ottamaan tukitoimia vastaan. Lapsella tai nuorella on omia valmiuksia itsenäiseen selviytymiseen ja lapsen / nuoren läheisverkosto on hänen tukenaan tai se voidaan aktivoida tueksi nuorelle esim. läheisneuvonpidon kautta. Nuoren perusasiat ovat kunnossa. Hänellä on asunto, toimeentulo (opiskelupaikka, työharjoittelu tai nuori on työelämässä) tai ne ovat järjestymässä. Hän hallitsee raha-asioiden hoidon ja taloudenpidon. Nuorella ei ole huolestuttavaa päihteiden käyttöä. Toimenpiteet: Nuoren tilanne on kartoitettava: nuoren omat ja läheisverkoston voimavarat tehdään näkyväksi ja asiakassuunnitelma kirjataan yhteistyössä asianosaisten (nuori, huoltaja, muut läheiset) kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla esimerkiksi: sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta taloudellinen tuki läheisverkoston tuen aktivointi nuoren tueksi (esim. läheisneuvonpito) ja siitä yhteistyössä sovittu seuranta 2. Lähtötilanne: Lapsen / nuoren selviytymisestä on huolta joillakin tuen osa-alueilla, joillakin osa-alueilla nuorella on myös omia voimavaroja tai valmiuksia selviytymiseen. Lapsella / nuorella voi olla erityistä tuen tarvetta vamman tai sairauden takia. Nuori tarvitsee ohjausta ja neuvontaa säännöllisesti. Nuori tarvitsee jonkin verran myös kontrollia esim. rahankäytön tai arjen hallintaan. Nuoren läheisverkoston tuki on puutteellista. Nuoren tuen tarve ja kyky selviytyä voi olla myös epäselvää työntekijälle. Sijoituksen aikana nuoren tuen tarpeesta ei ole siirtynyt riittävästi tietoa tai tieto on ristiriitaista ja herättää ihmettelyä nuoren todellisesta tilanteesta. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan. Toimenpiteet: Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan näkyväksi. Samoin tehdään näkyväksi vahvuudet ja voimavarat. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta.

13 Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysiikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään tai ohjaajaan (ohjauspalvelut) tukihenkilö tai tukiperhe suunnitelmallinen yhteistyö lapsen / nuoren asioissa olevien muiden toimijoiden kanssa läheisverkoston kartoittaminen ja aktivointi nuoren tueksi. 3. Lähtötilanne: Lapsella / nuorella on puutteita elämänhallinnassa ja selkeästi tuen tarvetta. Huolta nuoren tilanteesta tulee läheisiltä ja nuoren kanssa toimivilta muilta työntekijöiltä. Nuoren omat odotukset ja ajatukset selviytymisestään ja omista taidoistaan voivat olla epärealistiset. Epärealistisuus voi näkyä siinä, että nuori haluaa asua itsenäisesti, vaikka valmiudet siihen puuttuvat. Nuorella on ongelmia kiinnittymisessä opiskeluun tai työelämään. Nuori tarvitsee ohjausta asumisessa, arjen hallinnassa ja rahankäytössä. Nuorella on ongelmia päihteiden käytön suhteen. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan, mutta voi samalla olla sitoutumaton sosiaalityöntekijän arvioimiin tukitoimiin. Toimenpiteet: Lapsen ja nuoren tuen tarve on ollut nähtävissä jo sijoituksen aikana ja siirtymävaiheessa jälkihuoltoon. Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja uen tarve kirjataan. Tueksi tarvitaan myös muita toimijoita ja asiakassuunnitelmaan kirjataan nuoren kanssa toimivien verkostojen työskentely. Verkostotyö voi olla myös kontrollia esim. päihteiden käytön suhteen. Myös lapsen / nuoren omat vahvuudet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta Suunnitelma annetaan tiedoksi lapsen ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään tai ohjaajaan (ohjauspalvelut) suunnitelmallinen verkostotyö lapsen / nuoren asioissa mukana olevien muiden toimijoiden kanssa

14 tukiasuminen asumisohjaus tukiperhe intervallijakso sijaishuoltopaikassa päihdehoito työvoimapalvelut (kuntouttava työtoiminta, valmentava ammatillinen koulutus jne.). 4. Lähtötilanne: Lapsella / nuorella on runsaasti puutteita elämänhallinnassa ja paljon tuen tarvetta. Huoli lapsen ja nuoren tilanteesta on jatkuvaa ja omat kyvyt ja valmiudet selviytyä ovat puutteelliset. Lapsella / nuorella voi olla mielenterveysongelmia ja/tai päihderiippuvuutta. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan, mutta voi samalla olla sitoutumaton sosiaalityöntekijän arvioimiin tukitoimiin. Lapsi / nuori on myös itse epävarma kyvystään selviytyä itsenäisesti. Hänen näkemyksensä omista selviytymisen taidoistaan ja kyvyistään ovat epärealistiset, hän haluaa tarpeidensa tulevan täytetyksi tässä ja nyt, eikä hänellä ole juurikaan näkyä tulevaisuuden suhteen. Toimenpiteet: Lapsen ja nuoren tuen tarve on ollut nähtävissä jo sijoituksen aikana ja siirtymävaiheessa jälkihuoltoon. Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan. Tueksi tarvitaan myös muita toimijoita ja erityispalveluita. Asiakassuunnitelmaan kirjataan nuoren kanssa toimivien verkostojen työskentely. Verkostotyö voi olla myös kontrollia esim. päihteiden käytön suhteen. Myös lapsen / nuoren omat vahvuudet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Asiakassuunnitelmaan kirjataan lyhyen aikavälin tavoitteita (esim., asunnon saaminen, sitoutuminen päihdehoitoon) ja pitkäntähtäimen suunnitelmana on tukea nuorta riittävään itsenäistymiseen tukitoimien avulla. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään suunnitelmallinen verkostotyö lapsen / nuoren asioissa mukana olevien muiden toimijoiden kanssa (laitos)sijoituksen jatkuminen jälkihuoltona mielenterveys- ja päihdepalvelut ja/tai muut erityispalvelut

15 tuettu asuminen. 5. Lähtötilanne: Lapsi/nuori kieltäytyy jälkihuollosta. Toimenpiteet: Lapsen / nuoren tilanne on kartoitettava ja asiakassuunnitelma kirjataan. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot (arvio sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta) ja tilanne sijoituksen päättyessä. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, suunnitelma annetaan tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Nuoren oma näkemys siitä, miksi ei halua vastaanottaa jälkihuollollista tukea kirjataan asiakassuunnitelmaan. Asiakassuunnitelmaan kirjataan myös lapsen / nuoren informointi siitä, että hänellä oikeutensa jälkihuoltoon säilyy ja hänellä on mahdollisuus myöhemmin halutessaan hakea tukitoimia. Asiasta informoidaan myös lapsen huoltajaa. Jälkihuollollisen tuen tarpeet ja tukitoimet nuoren vanhemmille on arvioitava.

16 Liite 4. JÄLKIHUOLLON ASIAKASSUUNNITELMA Suunnitelmapohjassa käytettävät otsikot on tummennettu luettelomerkinnät ohjaavat, mitä otsikon alle on kirjattava. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Lapsen vanhemmat ja huoltajat jos lapsi on alaikäinen: lapsen vanhempien nimet ja syntymäaika merkitään ketkä huoltajia, myös mahdolliset oheishuoltajat Suunnitelman laatijat, aika ja paikka lapsi ja huoltajat/vanhemmat, läheiset sijoituspaikan edustajat tarvittaessa mukana olevat viranomaiset: nimet, virka-nimike ja työpaikka Taustatiedot milloin huostaanotto on tehty lapsen sijoituksen kesto ja sijoituspaikka arvio sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta Nykytilanteen kuvaus asumisen kuvaus opiskelu- tai työtilanteen kuvaus vapaa-ajan ja harrastusten kuvaus seurustelu tai parisuhteen kuvaus Lapsen/nuoren perhesuhteet ja suhteet läheisiin, tuki läheisverkostosta kuvaus lapsen/nuoren suhteistaan biologiseen perheeseen lapsen/nuoren suhteet sijoituspaikkaan kuvaus lapsen/nuoren kaverisuhteista mitä tukimahdollisuuksia läheisverkostolla on Lapsen/nuoren terveydentila milloin terveydentila tutkittu, mahdollinen hoidon tarve Kuvaus lapsen/nuoren tuen ja palveluiden tarpeesta

17 kuvaus voimavaroista ja huolenaiheista Lapsen/nuoren huoltajan tai muun läheisen tuen tarve ja voimavarat Jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet millä tavoin lapsen/nuoren tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan Suunnitelma / selvitys itsenäistymisvarojen käytöstä Osapuolten eriävät näkemykset tuen tarpeesta, tavoitteista ja tukitoimien järjestämisestä lapsen/nuoren, huoltajan / vanhemman, läheisverkoston ja/tai viranomaisten eriävät näkemykset Suunnitelman arviointi arvioinnin ajankohta lyhyt kuvaus arvioinnista; miten tavoitteet saavutettu onko tarvetta laatia jälkihuollon päättymisen jälkeen suunnitelma nuoren käytettävissä olevista palveluista ja tukitoimista Jakelu pvm, jolloin suunnitelma annetaan keille suunnitelma annetaan Allekirjoitukset lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vanhempien ja lapsen/nuoren allekirjoitus on mahdollista pyytää, mutta ei pakollista

18 LIITE JÄLKIHUOLTOPROSESSIA KOSKEVAAN OHJEISTUKSEEN Tarkennettu työryhmässä Jos nuori on jälkihuoltoon siirtyessään jäämässä asumaan Kallion alueelle, otetaan aikuissosiaalityöstä sosiaalityöntekijä yhteiseen palaveriin vähintään 6 kuukautta ennen, kun nuori täyttää 18 vuotta. Aikuissosiaalityö vastaa 18 ikävuoden jälkeen - nuoren aktivointitoimenpiteistä - ohjaa nuorta tarpeen mukaan koulutuksiin - vastaa taloudellisen tuen myöntämisestä (toimeentulotukilaskelman mukaan) - seuraa ja opastaa muiden etuuksien hakemisessa - osallistuu nuoren asioita koskeviin verkostoihin, joissa seuraa mm. nuoren koulunkäynnin toteutumista - ohjaa arjen hallinnassa päihdetyö, asuminen - aikuissosiaalityössä tehdään palvelusuunnitelma, jota voidaan käyttää lastensuojelussa tehtävän jälkihuoltosuunnitelman pohjana tai liitteenä tai tarpeen mukaan täydentää lastensuojelussa - alle 25-vuotias nuori asioi aikuissosiaalityön palveluita käyttäessään toimistolla pääsääntöisesti henkilökohtaisesti Lastensuojelu vastaa 18 ikävuoden jälkeen jälkihuoltonuoren asioissa - jälkihuoltoa koskevan suunnitelman päivittämisestä tarpeen mukaan - järjestää itsenäiseen elämiseen tarvittavat tukipalvelut - myöntää jälkihuolto-ja itsenäistymisvarat ja tekee niihin liittyvät viranhaltijapäätökset - myöntää taloudellista avustusta jälkihuoltoperustein silloin, kun sen myöntäminen on perustelutua mm. yhteydenpito läheisiin, tuki koulunkäyntiin. Muualla, kuin Kallion alueella asuvat jälkihuollossa olevat nuoret taloudelliseen tukeen liittyvissä asioissa ensisijaisesti ohjeistus aikuissosiaalityöstä, kun kysymys on toimeentulotuesta ja sen soveltamisohjeisiin liittyvistä asioista