Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelma 2013
Sisällys Johdanto 3 1. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus 3 2. Maahanmuuttajataustaisen lapsen polku 3 3. Kotoutuminen 5 4. Päivähoidon aloitus ja yhteistyö vanhempien kanssa 5 5. Eri kielille käännettyjä esitteitä päivähoidosta 6 6. Oman äidinkielen ja kulttuurin merkitys lapselle 6 7. Varhaiskasvatussuunnitelma 6 8. Suomi toisena kielenä S2 7 9. Materiaalit 8 Varhaiskasvatuksessa käytössä oleva materiaalit/materiaalitaulukko Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma Halinalle -kerho Kili Kettu Lumiukko Lauran päivä 10. Yhteyshenkilöverkosto 10 11. Muut palvelut 11 Erityisvarhaiskasvatus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetus Maahanmuuttajapalvelut 12. Yhteistyötahot 13 Kohtaamispaikat Kainuussa ETNO Kolmannen sektorin toimijoita Valtakunnallinen maahanmuuttajatyön verkosto 13. Tulkkaus- ja käännöspalvelut 14 14. Infopankki 18 15. Käsitteitä 18 16 Käännökset 20 17. Kirjallisuutta, verkkosivuja ja internetosoitteita 21 18. Lähteet 22 19. Liitteet 23
3 Johdanto Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelmaan 2013 on koottu varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyössä käytössä olevia toimintamalleja ja materiaaleja helpottamaan arjen sujuvuutta päivähoidossa. Jokainen työntekijä varhaiskasvatuksessa kohtaa työssään jossakin vaiheessa maahanmuuttajataustaisen lapsen ja hänen tulee huomioida eri kulttuureista tulevien lasten tarpeet toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tässä ohjelmassa maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jonka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli tai joka käyttää muuta tai muita kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissä ja jonka molemmat vanhemmat (huoltajat) tai toinen vanhemmista (huoltajista) on maahanmuuttaja. (Stm. 2007:62) Tämän ohjelman sisältöjä ja materiaaleja ovat laatineet varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön yhteyshenkilöiden ryhmästä koottu suunnittelutiimi: pakolaisohjaaja Jaana Leppänen/Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, kiertävä erityislastentarhanopettaja Sari von Zansen, päiväkodin johtaja Jaana Savolainen, lastentarhanopettaja Pirkko Pikkarainen, lastentarhanopettaja Paula Rautiainen, lastenhoitaja Marja Immonen. Tiimin puheenjohtajana ja sihteerinä on toiminut varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori Kirsti Haario. 1. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen tulosalue huolehtii siitä, että lasten lakisääteistä päivähoitoa ja esiopetusta on saatavissa kunnan järjestämänä ja valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kuin Kajaanissa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoito toimii lasten ja lapsiperheiden yksilöllisiä tarpeita ja kulttuuritaustaa kunnioittaen ja huomioiden perheiden tasapuolisen kohtelun. Kajaanin päivähoito- ja esiopetuspalvelut luovat osaltaan turvallisen ja halutun kasvu- ja asuinympäristön lapsille ja lapsiperheille sekä luovat näille edellytykset toimia tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajina. Suurimman osan päivähoitopalveluista kaupunki tuottaa itse, mutta kunnallisen päivähoidon rinnalle on kehittynyt myös yksityinen päivähoito, jota kaupunki tukee taloudellisesti. 2. Maahanmuuttajataustaisen lapsen polku Kaaviossa (sivulla 4) havainnollistetaan maahanmuuttajataustaisen lapsen sijoittumista varhaiskasvatukseen sen eri vaiheissa.
4
5 3. Kotoutuminen Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma ja kotouttamisohjelma ovat toimeenpanevia asiakirjoja, jotka linjaavat kunnassa tarjottavia palveluja ja muun muassa sitä, millaisia tukipalveluja maahanmuuttajataustaisella lapsella ja perheellä on mahdollisuus saada. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee tiedostaa lapsen erilaiset kulttuuritaustat ja sitä kautta oppia arvostamaan niitä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä todetaan miten lapsen oma kulttuuri- ja uskontokasvatus tulee ottaa huomioon. Kulttuuri- ja uskontokasvatuksen toteutus on huomioitu myös kuntien esiopetussuunnitelmissa. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutuminen uuteen kasvu- ja elinympäristöönsä ja lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen edellyttävät johdonmukaista yhteistyötä eri viranomaistahojen ja perheen välillä. Keskeisiä viranomaistahoja yhteistyössä ovat Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, neuvola, päivähoito, koulu ja sosiaalityö sekä työvoimatoimisto. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa. Vanhemmille on tärkeää painottaa lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin merkitystä. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen suomenkielen oppimista suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelman pohjalta arjen vuorovaikutustilanteissa ja pienryhmätoiminnassa. Näin lapsella on mahdollisuus kasvaa kahteen kulttuurin ja hän saa tasa-arvoisen kasvupohjan varhaiskasvatuksessa. 4. Päivähoidon aloitus ja yhteistyö vanhempien kanssa Suomalainen varhaiskasvatus eroaa usein maahanmuuttajaperheen kotimaan oloista. Yhteydenpito huoltajien kanssa on osa jokaisen päivähoidon työntekijän työnkuvaa. Erityisen tärkeää tämä on silloin kun suomalainen järjestelmä eri mahdollisuuksineen ja velvollisuuksineen ei ole ennestään perheelle tuttu. Yhteistyön avulla pyritään vaikuttamaan myönteisesti maahanmuuttajalapsen päivähoidon aloituksen onnistumiseen. Tulkin käyttö on välttämätöntä kaikissa neuvotteluissa. Vanhempien on tärkeää saada tietoa omalla äidinkielellään. Ensimmäisen tutustumistulkkauksen yhteydessä sovitaan noin kuukauden päähän seuraava tapaaminen. Apuna voidaan käyttää muistilistaa kun päivähoitoon saapuu maahanmuuttajalapsi (sivu 23). Vanhempia rohkaistaan myös itse ottamaan henkilökuntaan yhteyttä aina kun heitä mietityttää jokin asia lapsensa päivähoidossa. Päivittäisissä tapaamisissa vanhemmille tulee kertoa yksinkertaisesti ja selkeästi päivähoidon kuulumiset suomenkielellä. Tärkeintä päivähoidon alussa on luoda lapsen vanhempiin luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, kasvatuskumppanuus. Kajaanissa päivähoito toimii lasten ja lapsiperheiden yksilöllisiä tarpeita ja kulttuuritaustaa kunnioittaen siten, että huomioidaan perheiden tasapuolinen kohtelu.
6 5. Eri kielille käännettyjä esitteitä päivähoidosta Infopankin sivuilta löytyy eri kielillä esitteitä päivähoidosta, niitä kannatta hyödyntää ensimmäisestä vanhempien tapaamisesta alkaen, esitteitä on käännetty 14 kielellä. 6. Oman kielen ja kulttuurin merkitys lapsille Kun maahanmuuttajataustainen lapsi saapuu vieraaseen maahan, hän joutuu kohtaamaan täysin uuden kielen ja erilaisen kulttuurin. Tällöin lapsen identiteetin ja kielenkehityksen kannalta on tärkeää, että hänen omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan tuetaan. Äidinkieli on lapselle tunnekieli. Omalla äidinkielellään lapsi voi ilmaista itseään ja kokemuksiaan, joiden ilmaiseminen uudella vieraalla kielellä voi olla hankalaa. Oman äidinkielensä avulla lapsi oppii muodostamaan ja ymmärtämään käsitteitä ja omaksuu asioita. Tutkimusten mukaan sosiaalinen kielitaito saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen n. 2 vuodessa. Kognitiivisen kielitaidon saavuttamiseen tarvitaan n. 5 7 vuotta. Alle kouluikäisten lasten oma äidinkieli vahvistuu pääsääntöisesti perheen keskeisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. Vanhempien tietoisuus oman äidinkielen merkityksen ymmärtämisessä on tärkeää. Heillä onkin ensisijainen vastuu opettaa ja ylläpitää lapsen äidinkielen taitoa. Oma äidinkieli on siltana omaan etniseen ryhmään, kulttuuriin ja omiin vanhempiin - se toimii ajattelun kielenä ja on myös pohjana myöhemmälle opiskelulle ja persoonallisuuden kehittymiselle. Vahva oman äidinkielen perusta mahdollistaa uuden kielen oppimisen, helpottaen ja nopeuttaen tätä prosessia. Parhaimmillaan lapsen äidinkielen tukeminen ja toisen kielen oppiminen tapahtuvat rinnakkain. Lapsen oma kokemusmaailma määrittää miten hän hahmottaa ympäröivää maailmaa. Vahva oman kulttuurin tuntemus ja ymmärrys auttavat myös voittamaan pelkoja vierasta kulttuuria kohtaan. Jokainen omaksuu uuden kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissaan. 7. Varhaiskasvatussuunnitelma Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa tehdään kaikille lapsille varhaiskasvatussuunnitelma: kasvun, kehityksen ja oppimisen suunnitelma. Myös maahanmuuttajataustaisille lapsille tehdään yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka on samalla lapsen kotoutumissuunnitelma. Esimerkki eri kielille tehdyistä käännöksistä, varhaiskasvatussuunnitelma (sivut 26-30). Perheen kanssa käytävissä keskusteluissa selvitetään perheen vakaumukseen, kulttuuriin, tapoihin ja tottumuksiin liittyvät asiat. Tässä yhteydessä täytetään taustatietolomake (sivu 31), joka kulkee lapsen mukana ja siirtyy kouluun.
7 Maahanmuuttajataustaisille lapsille laaditaan myös kielenkehityksen seurannan suunnitelma joka tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Tämä suunnitelma tehdään noin kolmen vuoden iässä lapsen suomenkielentaidosta riippuen. Siinä käydään läpi lapsen oman äidinkielen ymmärtämiseen ja puhumiseen liittyvät asiat. Lisäksi arvioidaan yhdessä vanhempien ja lapsen lähiaikuisen kanssa suomen kielen ymmärtämiseen ja puhumiseen sekä työskentelytaitoihin liittyvät valmiudet. Suunnitelmia seurataan ja arvioidaan yksilöllisesti. Kaikille lapsille tehdään lisäksi lapsen kielitaito huomioiden palvelutarvearvio, (PTA-arviot) kolmen, viiden ja kuuden vuoden iässä. Näiden suunnitelmien ja testien tueksi on päiväkoteihin hankittu maahanmuuttajataustaisten lasten kielenkehitystä ja oppimista tukevaa materiaalia (taulukko sivu 8) eri ikäryhmille. Nämä materiaalit soveltuvat hyvin kaikkien varhaiskasvatuksessa olevien lasten käyttöön. 8. Suomi toisena kielenä S2 Päivähoidon perustehtävään kuuluu myös Suomi toisena kielenä S2 -opetus. Lähtökohtana on maahanmuuttajataustaisten lapsen suomenkielen tason selvittäminen. Lapsen kielelliset tavoitteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen kielen oppimisen pohjana on lapsen oman äidinkielen säilyminen ja kehittyminen. Kielentason selvittäminen perustuu säännölliseen arkipäivän erilaisten tilanteiden ja toimintojen havainnointiin. Lasta havainnoidaan perushoidon tilanteissa, leikissä tai ohjatuilla tuokioilla ja hänen suomen kielen kehityksestään kirjataan kielenseuranta lomakkeeseen (sivu 32). Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielenkehityksen seuranta aloitetaan yksilöllisesti mahdollisimman pian päivähoidon aloituksen jälkeen. Lisäksi sovitaan koko tiimin kanssa havainnoinnin pohjalta jatkotoimenpiteistä. Suomen kieltä harjoitetaan kaikissa toiminnoissa ja arjen vuorovaikutustilanteissa päivittäin sekä pienryhmätoiminnoissa. Pcs-kuvia käytetään tukena arjen toiminnoissa eri-ikäisten lasten ryhmissä. Kielen opiskelun tulee olla systemaattista, havainnollista, aktiivista ja toiminnallista. Leikit, pelit, draama, sadut ja keskustelut ja arjen vuorovaikutustilanteet ovat tärkeimmät menetelmät. Tavoitteena ovat sellaiset tiedot ja taidot, että maahanmuuttajalapsi voi siirtyä luontevasti ja tasavertaisesti varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, eikä kaikkia korjaavia toimenpiteitä tarvitse siirtää koulun puolelle. Maahanmuuttajataustaisille lapsille tulee turvata suomi toisena kielenä -opetusta pienryhmissä. Varhaiskasvatuksessa tulee huolehtia siitä, että maahanmuuttajataustaiset lapset voivat osallistua viimeistään 3-vuotiaasta alkaen vähintään osaaikaiseen varhaiskasvatukseen.
8 9. Materiaalit Materiaalien ja menetelmien valintaan vaikuttaa lapsen iän lisäksi se milloin lapsi on aloittanut päivähoidon. Materiaaleja ja menetelmiä käytetään säännöllisesti. Kajaanin varhaiskasvatuksen kotouttamissuunnitelma Materiaalit Menetelmät Varhaiskasvatussuunnitelma Alle 3 vuotiaat Pcs-kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Havainnointi, dokumentointi S2 suunnitelma pienryhmätoiminta Sovitaan jatkotoimenpiteet Halinalle Yksilöohjaus Yli 3 vuotiaat Pcs- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Kettu-tehtävät S2 suunnitelma pienryhmätoiminta Havainnointi, dokumentointi Halinalle Yksilöohjaus Sovitaan jatkotoimenpiteet Kielen kehityksen seuranta 5 vuotiaat Pcs- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Lumiukko S2 suunnitelma pienryhmätoiminta Tarv. Kettu-tehtävät Kili-materiaali Yksilöohjaus Havainnointi, dokumentointi Kielen kehityksen seuranta Sovitaan jatkotoimenpiteet 6 vuotiaat Pcs- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Lauran päivä S2 suunnitelma pienryhmätoiminta Kouluvalmiustestit Tarv. Kili-materiaali Esiopetus tehtävät Tarv. Lumiukko Esiopetussuunnitelma Yksilöohjaus Havainnointi, dokumentointi Kielen kehityksen seuranta Sovitaan jatkotoimenpiteet Tässä kohdassa luetellut materiaalit on tarkoitettu eri-ikäisille lapsille. Suomi toisena kielenä S2-suunnitelma ja Lauran päivä ovat suunnattuja maahanmuuttajataustaisille lapsille. Muut tässä kohdassa mainitut materiaalit soveltuvat erinomaisesti kieli ja kulttuuritaustasta riippumatta tukemaan kaikkien lasten kasvua, kehitystä ja oppimista eli niitä voidaan käyttää soveltaen myös maahanmuuttajataustaisille lapsille. Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma. Tekijät: Mimma Anttinen, Taru Kivijärvi, Jyväskylä 2006 Sisältö: Opastetaan suomi toisena kielenä S2 opetuksen suunnitelman käyttöön. Kohderyhmänä ovat 1-6 -vuotiaat lapset. Halinalle-kerho Tekijät: Mervi Kantola, Sisko Nevala, Sanna Perenius, Pirjo Savia, Nokian kaupunki 2007 Sisältö: Materiaali on puheen ja kielen kehityksen harjaannuttamisohjelma 3- vuotiaille.
9 Kili Tekijät: Minna Isokoski, Leena Lindholm, Ritva Lindholm, Ritva Vepsäläinen Sisältö: KILI on strukturoitu, pienryhmälle suunniteltu kuntoutusohjelma, joka sisältää motoriset ja kielelliset osiot. Harjoitukset on kehitetty kielihäiriöisille lapsille, mutta ne soveltuvat myös esimerkiksi tarkkaavuushäiriöisille ja monikielisille lapsille. KILI kehittää puheilmaisua, kielellisiä taitoja ja perussensomotorisia valmiuksia. Kettu Kettu- puheen ja kielentaitojen arviointimenetelmä Sisältö: Kettu on laadittu kuvaamaan 3-vuotiaan suomalaislapsen kielellisiä taitoja. Arvioitavat osa-alueet ovat nimeäminen; kielen ymmärtäminen; toimintaohjeiden noudattaminen; ääntäminen ja puheen ymmärrettävyys; kertova puhe; taivutusmuotojen hallinta; värien ja lukumäärän hallinta sekä lapsen käyttämien ilmaisujen pituus. Monikulttuurisille ja monikielisille lapsille Kettua voidaan tehdä aina 5 ikävuoteen saakka arvioitaessa suomen kielen perustaitoja. Kettu tehdään yleensä kolmesta ikävuodesta alkaen, riippuen siitä millä tasolla lapsen suomenkielentaito on. Lumiukko Sisältö: Lumiukko-testi on 5-vuotiaille tarkoitettu puheseula. Testi on suunniteltu kertomuksenomaiseksi tavaksi kartoittaa lapsen kielellis-kognitiivisia taitoja. Lauran päivä- suomi toisena kielenä. Kartoitusaineisto esiopetukseen Tekijä: Maija Laitila Sisältö: Kirja on tarkoitettu esiopetusikäisten suomea toisena kielenä puhuvien lasten suomen kielitaidon kartoittamiseen. Se kertoo esiopetusikäisen Lauratytön tavallisesta päivästä, jonka tapahtumia seurataan kuvia katsellen. Materiaalin tärkein osio on sanasto, sillä sanavaraston laajuus, kuten laatukin vaikuttavat olennaisesti oppilaan selviytymiseen perusopetuksessa. Materiaalin avulla voidaan tutkia myös kielen rakenteiden hallintaa sekä lapsen vapaata kerrontaa. Kartoitus tehdään maahanmuuttajalapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen hyvissä ajoin ennen kouluvuoden alkua. Kartoituksen tulosten perusteella voidaan suositella lapselle suomi toisena kielenä opetusta koulun ensimmäisellä luokalla. Lauran päivä kartoituksen tekee lapsen oman ryhmän lähiaikuinen.
10 10. Yhteyshenkilöverkosto Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa toimii maahanmuuttajatyön yhteyshenkilöverkosto (sivu 34). Siinä on edustaja jokaisesta kunnallisesta päiväkodista, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori. Lisäksi ryhmään kuuluu Kajaanin maahanmuuttajapalveluista pakolaisohjaaja ja edustus myös yksityisistä päiväkodeista. Yhteyshenkilöverkosto kokoontuu säännöllisesti ja päivittää ja levittää maahanmuuttajatyön hyviä käytäntöjä sekä kehittää osaltaan varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyötä. Koollekutsujana ja sihteerinä toimii varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori, joka vastaa osaltaan maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä yhteistyössä perheiden ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteyshenkilöiden säännöllisissä kokouksissa kehitetään myös esiopetukseen liittyviä käytäntöjä. Tutustutaan valtakunnalliseen aineistoon ja hyödynnetään sitä paikalliseen tarpeeseen. Sosiaali- ja terveysministeriön varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön kehittämisjaoksen raportin toimenpide-ehdotusten pohjalta kehitetään esiopetuksen paikallista toimintaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö selvityksiä 2007:62). Alueellisissa esi- ja alkuopetuksen tapaamisissa kehitetään edelleen yhteistyökäytäntöjä ja järjestetään yhteisiä koulutuksia esi- ja alkuopetuksesta vastaaville työntekijöille.
11 11. Muut palvelut Erityisvarhaiskasvatus Lähtökohtana erityiselle tuelle varhaiskasvatuksessa on laaja-alainen näkemys lapsen tuen tarpeista ja niihin vastaaminen lapsen varhaiskasvatusta tukemalla heti tuen tarpeiden ilmetessä. Tuentarve voi vaihdella yleisestä tuesta tehostettuun tai erityiseen tukeen. Erityinen hoito ja tuki järjestetään lapselle päiväkodissa, perhepäivähoidossa, integroidussa erityisryhmässä tai erityisryhmässä. Lapsiryhmässä voi toimia erityisavustaja. Alueellisesti työskentelee kolme kiertävää erityislastentarhanopettajaa, jotka tekevät erityisentuen suunnittelussa yhteistyötä päivähoidon työntekijöiden kanssa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän. Tavoitteena on tarjota lapsille heidän tarpeitaan vastaavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa mahdollisuus lepoon ja itsekseen olemiseen. Toiminta tulee rakentaa jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Lapsen huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajilla on ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Toiminnan sisällön tulee tukea toiminnalle asetettujen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden ja kuntakohtaisen toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Sisältöjä valittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota lasten ikätason mukaiseen kasvua ja kehitystä tukevaan leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Toiminnan järjestäjä ja toteuttaja vastaavat toimipaikkakohtaisen sisällön ja sen toteutuksen suunnittelusta. Toimintaa järjestävät Kajaanin kaupungin varhaiskasvatus yhteistyössä perusopetuksen kanssa, Kajaanin seurakunta, Spartak Kajaani ry., Kajaanin 4H- Yhdistys ry., Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys, Kulttuuriosuuskunta G- voima ja Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni ry. Toimipaikat sijaitsevat kouluilla tai sen välittömässä läheisyydessä olevalla evankelisluterilaisen seurakunnan kerhohuoneessa. Aamutoiminta järjestetään pääasiassa koulun lähellä sijaitsevassa päiväkodissa. Toimintaan ilmoittaudutaan lomakkeella. Yhteistyössä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattorin kanssa pyritään sijoittamaan lapset aamu- ja iltapäivätoimintaan lähikouluperiaatteella.
12 Perusopetus Käytännön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä painottuu lähinnä esi- ja alkuopetuksen väliseen yhteistyöhön. Esiopetusikäisillä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on oikeus osallistua varhaiskasvatuksen järjestämään esiopetukseen. Oman äidinkielen opetusta järjestetään yhteistyössä perusopetuksen kanssa mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattorin kanssa on päivittäistä. Kajaanin esiopetuksessa lapsille tehdään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa syksyisin. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma täydentää lapselle jo aiemmin tehtyä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.. Esiopetuksesta kouluun siirtymisvaiheessa koulu huolehtii oppilaiden opetuksen järjestämiseksi välttämättömän tiedon hankkimisen esiopetuksesta. Tätä varten keväällä ryhmän esiopetuksesta vastaava opettaja tekee osaltaan kokonaisarvion yhdessä muun ryhmän henkilökunnan kanssa ja käy oppimissuunnitelman toteutumisen arvioinnin huoltajien kanssa. Tarvittaessa kouluun siirtymävaiheessa esiopetuksen lastentarhanopettaja kutsuu koolle maahanmuuttajatyön koordinaattorin lisäksi eri yhteistyötahoja ja asiantuntijoita sekä laaja-alaisen erityisopettaja tai muun koulun edustajan. Näissä lapsikohtaisissa siirtopalavereissa arvioidaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan, esiopetuksen tehostettuun oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:aan kirjattujen tukimuotojen jatkamista perusopetuksessa ja lapsen tarkoituksenmukaista oppivelvollisuuden aloitusta vaihtoehtoina yleisopetus, valmistava opetus tai erityisopetus, vahvuuksien ja tuen tarpeiden mukaan. Siirtopalavereissa edellä mainittujen tietojen pohjalta mietitään perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattorin kanssa jokaisen lapsen osalta erikseen tarkoituksenmukainen oppivelvollisuuden aloitus. Esiopetusvuonna kirjatut lasta koskevat tiedot siirretään tässä yhteydessä vanhempien luvalla perusopetuksen käyttöön yhtenäisen koulupolun luomiseksi. Perusteellinen etukäteistyö yhteistyössä koko verkoston kanssa on merkittävää tarkoituksenmukaisen koulunaloituksen turvaamiseksi. Tätä verkostoyhteistyötä tulee edelleen tarkentaa, kehittää ja syventää.
13 12. Yhteistyötahot Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalveluiden toiminnan perustana on Kajaanin kaupungin ja Kainuun TE-keskuksen solmima toistaiseksi voimassa oleva sopimus viidenkymmenen pakolaisen vuosittaisesta vastaanottamisesta. Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita ovat pakolaisstatuksella kunnassa asuvat henkilöt. Asiakkuus maahanmuuttajapalveluissa kestää 3 vuotta. Tämän jälkeen asiakkaat siirtyvät normaalipalvelujen piiriin. Toiminta-ajatuksena on järjestää asiakkailleen kotouttamislain edellyttämät palvelut. Palveluiden tavoitteena on tukea asiakkaiden kotoutumista ja omatoimista selviytymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksikkö tukee ja kehittää maahanmuuttajien kotoutumista yhteistyössä eri viranomaisten, organisaatioiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kulttuurinen monimuotoisuus, jota tietoisesti kehitetään, on voimavara sekä Kajaanin kaupungille että koko Kainuulle. Maahanmuuttajapalveluiden puhelinluettelo (sivu 35) Kohtaamispaikat Kainuussa Monika Kajaanin pääkirjastolla (os.seminaarinkatu 15). Avoinna ma-pe klo 10-16. Iltaisin tiloissa on yhdistysten toimintaa. Lohtajan nettikahvila Lohtajan asuinalueella (os. Syväojankatu 2). Avoinna ma-to klo 10-17 ja pe klo 10-16. Iltaisin ja viikonloppuisin tiloissa on yhdistysten toimintaa sekä Perhepirtti Suomussalmella (Tietäväisenkatu 1). Avoinna ma-to klo 10-15.30. Kainuun Nuotta ry koordinoi vuodesta 2013 alkaen Rahaautomaattiyhdistyksen ja kuntien avustusten turvin kaikille avointen, kolmen kohtaamispaikan toimintaa Kajaanissa ja Suomussalmella. Toiminnalla halutaan vahvistaa ja lisätä kulttuurista vuoropuhelua alueen asukkaiden kesken ja vähentää ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Kohtaamispaikat auttavat alueelle muuttavia ulkomaalaisia asettautumaan ja löytämään paikalliset sosiaaliset verkostot arkeensa, kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan. Kohtaamispaikat tarjoavat asiakkaille henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi matalankynnyksen olohuonetoimintaa, mahdollisuuden maksuttomaan verkossa asiointiin, yhdistysten kerhoja ja vertaistoimintaa, tapahtumia, infotilaisuuksia ja toimipisteet ovat toimintapisteinä. Yhteistyössä viranomaisten kanssa järjestetään asiantuntijaluentoja ja tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. www.monika.fi ETNO Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) aloitti uuden nelivuotisen toimikautensa 1.6.2008. ETNO kehittää maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta. Lisäksi ET- NO toimii maahanmuuttopolitiikan asiantuntijana sekä valtakunnan että alueellisella tasolla.
14 Kolmannen sektorin toimijoita Yhteistyökumppaneita viranomaisten kanssa voivat olla lisäksi mm. kolmannessektorin toimijat: KAINUU ry, Fc-Tarmo, Kainuun liikunta, Kainuun Perhehoitajat ry, Kajaanin sudanilaisten seura, Kajaanin cityseurakunta, Kajaanin Kaupunkikeskustayhdistys ry, Etnika Kainuu ry (venäjänkielisten yhdistys) Kongolaisten yhdistys Purolan-Puistolankyläyhdistys ry Kuurna-Komiaho asukasyhdistys ry, MLL:n Kainuun piiri ja Nakertaja- Hetteenmäen kyläyhdistys ry. Kainuun islamilainen yhdyskunta, Kainuun Martat ry, Kajaanin evankelisluterilainen seurakunta Kajaanin Juntta ry, Lehtikankaan Asukasyhdistys ry, Lohtaja-Huuhkajanvaara- Pikku-Kettu kyläyhdistys ry, Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen maahanmuuttajatyön verkosto Varhaiskasvatuksen kentässä on valtakunnallisesti järjestäydytty v. 2007, jolloin ensimmäisen kerran valtakunnalliset varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattorit tapasivat Tampereella. Sen jälkeen kokoontumisia on ollut eri puolella Suomea kerran vuodessa. Koordinaattorit ovat valtakunnallisesti erittäin kattavasti edustettuina näissä kokouksissa. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Sosiaali- ja terveysministeriö on edustettuna tapaamisissa mahdollisuuksien mukaan. Kokoontumisten tarkoituksena on kehittää valtakunnallista varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyötä, ottaa kantaa lainsäädäntöön sekä levittää hyviä käytänteitä, materiaaleja ja jakaa kokemuksia. 13. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Hyvät ja asianmukaiset tulkkaus- ja käännöspalvelut antavat mahdollisuuden tasavertaiseen asioimiseen viranomaisten kanssa ja ne takaavat sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvan. Hyvin järjestetyt tulkkaus- ja käännöspalvelut edistävät merkittävästi maahanmuuttajan kotoutumisen edellytyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajan kanssa työskentelevän viranomaisen velvollisuutena on huolehtia kulloisenkin asiasisällön tulkitsemisesta ja kääntämisestä asiakkaan ymmärtämälle kielelle. Tulkkaus tapahtuu joko paikan päällä tai etätulkkauksena puhelimen tai videon välityksellä. Maahanmuuttajien kielellistä tasa-arvoa edistää myös se, että eri viranomaiset tuottavat ja käännättävät esitteitä ja lomakkeita palveluistaan ja niiden keskeisistä sisällöistä paikkakunnalla eniten käytetyille kielille. (Hallintolain 26 ).
15 Pakolaisten kuntaan sijoittamissopimuksen mukaan valtio korvaa TEkeskuksen kautta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuneet kulut kunnalle ilman aikarajaa. Viranomainen on kuitenkin velvollinen järjestämään tulkkaus- ja käännöspalveluita tarvittaessa kaikille maahanmuuttajille, siis myös heille joiden kustannuksia ei korvata kunnalle valtion varoista. Tulkkipalveluista ja niihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään myös muissa laeissa, joissa määritellään mm. kenelle ja milloin tulkkipalveluita tulee järjestää. Tulkitsemisesta säädetään mm. ulkomaalaislaissa (2004/301), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) sekä laissa maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999/493). Milloin tulkki kannattaa tilata Tulkkia tarvitaan silloin, kun henkilöillä ei ole yhteistä kieltä. Yleisenä ohjeena on, että tulkki kannattaa tilata aina, jos asiakkaan kielitaidosta ei ole varmuutta, eikä tiedetä, kykeneekö hän selviytymään asioidensa hoitamisesta suomeksi tai ruotsiksi. Kun kysymyksessä ovat asiakkaan oikeudet, taloudelliset edut tai lainmukaiset velvollisuudet, on tulkkauksen järjestäminen erityisen tärkeää. Tulkki voidaan tilata myös helpottamaan viranomaisen työtä, vaikka asiakas ei itse sitä haluaisikaan. Viranomaisen velvollisuudesta huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä säädetään myös hallintolaissa (2003/434) ja hallintolainkäyttölaissa (1996/586). Hallintolain (26 ) mukaan viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta ja kääntämisestä, jos romani- tai viittomakieltä tai muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä. Kuka maksaa tulkin? Valtioneuvoston päätöksen (512/1999) mukaan valtio korvaa kunnille pakolaisten tulkkauksen kustannukset, mikäli tulkkausta tarvitseva asiakas kuuluu pakolaisten vastaanoton piiriin ja käytettävät tulkkipalvelut liittyvät pakolaiselle järjestettyihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, pakolaisen kotoutumissuunnitelman laatimiseen tai pakolaisen maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään kotoutumista edistävien palvelujen käyttöön perehdyttämiseen kunnassa. Pakolaisten tulkkipalvelun kustannukset korvataan kunnalle palvelun tuottajan kunnalle esittämän laskutuksen perusteella. Maahanmuuttajapalveluiden asiakkuudessa olevien asiakkaiden osalta lasku lähetetään aina maahanmuuttajapalveluihin. Muiden tulkkausta tarvitsevien asiakkaiden osalta tilaava taho maksaa laskun. Kajaanin kaupungin talousarvioon on varattu määräraha näitä tulkkauksia varten.
16 Tulkkaustilanteessa huomioitavaa Tilaa tulkki tulkkivälityksen kautta mahdollisimman ajoissa. Tulkin tilaus tapahtuu aina niiden tulkkipalveluiden kautta, joiden kanssa Kajaanin kaupunki on tehnyt sopimuksen. Näitä ovat: Pohjois-Suomen tulkkipalelut, Semantix, Professional tulkkauspalvelut, Helsingin kaupungin tulkkipalvelut (sivut 35-38) Tulkit eivät voi itse ottaa varauksia, muutoksia eikä peruutuksia. Ilmoita tulkinvälittäjälle: - kieli, - tulkkauspäivä, - alkamis- ja päättymisaika (varaa noin kaksinkertainen aika yksikieliseen keskusteluun verrattuna) - tulkkauspaikka ja osoite - laskutusosoite, tulkattavan asiakkaan nimi ja onko hän maahanmuuttajapalveluiden asiakas, tulkkia käyttävän viranomaisen nimi - tulkkauksen aihe - varaajan nimi, puhelinnumero. Mikäli asiakkaalle varattu aika peruuntuu tai muuttuu, ota heti yhteys tulkkivälitykseen. Peruuttamaton tulkkaus laskutetaan aina varatun ajan mukaisesti. Ilmoitus tulkkauksen toteutumisesta Tämä ohje koskee ainoastaan niitä tulkkauksia, joissa asiakas on joko kiintiöpakolainen tai turvapaikanhakija. Näistä tulkkauksista lasku menee suoraan maahanmuuttajapalveluihin. Tulkkaustilauksen yhteydessä on aina ilmoitettava 1) laskutusosoite on Kajaanin kaupunki/maahanmuuttajapalvelut 2) asiakkaan nimi - Toteutuneen tulkkauksen jälkeen tulee siitä aina tehdä ilmoitus ko. tulkkauspalvelun tilausvahvistuslomakkeella maahanmuuttajapalveluihin Ritva Niemiselle, Lönnrotinkatu 3, II-kerros, 87100 Kajaani, ritva.nieminen@kajaani.fi, puh. (08) 615 52753, gsm 044-710 1433. Huom! Riippuen tulkkauspalvelusta (Pohjois-Suomen Tulkkipalvelu, Semantix Oy, Professional Oy tai Helsingin Tulkkipalvelut Oy), tilausvahvistukset ovat hieman erilaisia. - Toteutunut tulkkaus tarkoittaa myös niitä tilanteita, joissa ko. tulkkauspalveluiden aikarajoissa ei ole voitu tulkkausta perua. Eli vaikka asiakas ei tulekaan sovitusti paikalle, on tulkkauksesta kuitenkin maksettava, mikäli peruutus ei onnistu ajoissa. Perutun tulkkauksen laskutus riippuu siitä, milloin perumisilmoitus on tehty. Tämän vuoksi palvelun tilaajan tulee tehdä perumisilmoitukset mahdollisimman pian, viimeistään edellisenä päivänä varatusta tulkkauksesta.
17 - Muutoin peruuntuneet tulkkaukset ilmoitetaan myös aina Ritva Niemiselle, mikäli niistä on ehtinyt tulla tulkkauspalvelusta vahvistusilmoitus tilaajalle. Eli jos tulkkaus on tilattu ja se on vahvistettu tulkkauspalvelusta mutta tulkkaus kuitenkin perutaan joko tilaajan tai tulkkauspalvelun toimesta vahvistuksen jälkeen, tämäkin ilmoitetaan Ritva Niemiselle. - Huolehdithan, että vahvistuksessa asiakkaan nimitiedot ovat oikein kirjoitettu. - Tilaaja on aina itse yhteydessä suoraan tulkkauspalveluun muutoksista/korjauksista ja muutokset kirjoitetaan vahvistukseen, joka palautetaan Ritva Niemiselle maahanmuuttajapalveluihin. Asioidessasi tulkin kanssa Puhu asiakkaallesi suoraan, aivan kuten tekisit ilman tulkkia ja pidä puhuessasi taukoja, että tulkki ehtii tulkata sanomasi, käytä lyhyitä selkeitä lauseita. Vältä ammattislangia ja murteita. Tulkin tehtävä tulkkaustilanteessa on viestin välittäminen. Hän ei ole asiakkaan tukihenkilö tai asiamies, vaan toimii tulkkaustilanteessa puolueettomana ja neutraalina. Tulkki tulkkaa kaiken viranomaisen ja asiakkaan välisen keskustelun, ei lisää mitään tai jätä mitään pois. Hän toimii puolueettomana ja on vaitiolovelvollinen. Tulkki voi tehdä omia tulkkausta helpottavia muistiinpanoja, jotka hän hävittää tulkkauksen jälkeen. Jos tulkki on tulkkaamassa useamman tunnin, pidä kerran tunnissa noin 5 10 minuutin tauko. Käytä aina ammattitulkkia, ei asiakkaan sukulaista, ystävää, terapeutteja, psykologeja eikä koskaan lasta. Tulkkaustilanteesta voi myös aina antaa palautetta tulkkipalveluihin. Lisätietoja tulkin ammattietiikasta löydät Kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta Asioimistulkin ammattisäännöstöstä: http://www.sktl.fi/pdf/asioimistulkin.pdf
18 14. Infopankki 15. Käsitteitä Infopankin (www.infopankki.fi) sivuilla on tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa. Linkkien kautta on saatavissa tietoa eri viranomaisten ja järjestöjen palveluista. Palvelusta on hyötyä niin maahanmuuttajille kuin heidän kanssaan työskenteleville. Infopankissa on tietoa 13 kielellä: kielet ovat: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somalia, serbokroatia, turkki, persia, arabia, kiina ja espanja. Paikkakuntakohtaista tietoa on myös Kajaanin kaupungin palveluista, mm. Esite päivähoitoon. Äidinkieli 1. ensimmäisenä opittu kieli (järjestyskriteeri) 2. parhaiten osattu kieli (taitokriteeri) 3. eniten käytetty kieli (määräkriteeri) 4. se kieli, jonka puhuja tuntee äidinkielekseen ja johon hän identifioituu (identiteettikriteeri). Usein kaikki neljä kriteeriä toteutuvat saman kielen kohdalla, mutta ei aina. Ensikieli Ensimmäiseksi opittu kieli, yleensä kielenoppijan äidinkieli. Kotikieli Kieli, jota kotona käytetään perheen kesken. S2 Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttaja Yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Ulkomaalainen Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Esimerkiksi turisti, liikemies, siirtolainen, pakolainen ja turvapaikanhakija, jolla on toisen maan kansalaisuus. Siirtolainen Henkilö, joka muuttaa pysyvästi maahan työn tai avioliiton kautta hankkiakseen siellä toimeentulonsa. Pakolainen Henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai mielipiteen johdosta. Pakolaiseksi kutsutaan Suomessa henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä.
19 Turvapaikanhakija Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemuksesta annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää pakolainen sanaa ennen kuin päätös on annettu. Kiintiöpakolainen Henkilö, jolla on Yk:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tuloja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa. Ulkosuomalainen Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperältään suomalainen. Paluumuuttaja Ulkosuomalainen, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen esim. ruotsinsuomalaiset, inkeriläiset paluumuuttajat, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset. Monikulttuurinen, monietninen Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansallinen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien muodostamaa yhteiskuntaa. Interkulttuurinen Interkulttuurisen ihmisen tiedolliset ja asenteelliset ominaisuudet sekä käytös eivät ole rajoittuneet yhden kulttuurin normeihin vaan ovat avoimia erilaisuuden ymmärtämiselle ja kunnioittamiselle. Kotoutuminen Prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen toimintaan ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteensä liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä. Syrjäytyminen Määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huono-osaisuuden kasautumaksi. Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa integroitumisen vastakohtaa ja tarkoittaa toisaalta maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toisaalta jäämistä valtayhteisön ulkopuolelle. Suvaitsevaisuus Ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistettynä terveeseen itsetuntoon ja oman kulttuurin tuntemukseen, sekä samanaikaista uuden ja vieraan omaksumista sekä kriittistä suhtautumista siihen. Se on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista. Etninen syrjintä Jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan hänen/heidän etnisen taustansa vuoksi.
20 Rasismi Ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn rotuun tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. 16. Käännökset Kutsu tulkkaukseen suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Kyselyt vanhemmille Kesäaika suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Syysloma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Joululoma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Hiihtoloma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Varhaiskasvatussuunnitelmat suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Alle kouluikäisten lasten tarttuvat lastentaudit. suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Esite päivähoidosta suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala
21 17. Kirjallisuutta, verkkosivuja, internetosoitteita Kotolaki 1386/2010 Kajaanin kaupungin kotouttamisohjelma Kainuun Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma. Mimma Anttinen, Taru Kivijärvi. Jyväskylä 2006 Halinalle-kerho Puheen ja kielen kehityksen harjaannuttamisohjelma 3-vuotiaille. Mervi Kantola, Sisko Nevala, Sanna Perenius, Pirjo Savia. Nokia 2007 Kili Kieli ja liikunta ryhmäkuntoutusohjelma kielihäiriöisille lapsille. Early learning Lauran päivä -suomi toisena kielenä. Kartoitusaineisto esiopetukseen Maija Laitala. 2007 Opetushallitus Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhaiskasvatuksessa Sosiaali- ja terveysministeriö selvityksiä 2007:62 Espoo: Pienten kielireppu Nimeni ei ole Pakolainen: elämää ulkomaalaisena Suomessa 1977 Helander Reeta: Ikävä äitiä. Ilman huoltajaa tulleet pakolaislapset Suomessa Pohjanpää Kirsti: Maahanmuuttajien elinolot; venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002 Ikäläinen Sinikka: Mangopuun juurelta kuusen katveeseen: asiakkaana maahanmuuttajaperhe 2003 Talib Mirja-Tytti: Monikulttuurinen koulu; haasteet ja mahdollisuus 2002 Annetaan lapsille maapallo, lastentarhanopettajaliiton julkaisu 2003 Painotalo Auranen Forssa Ikonen Kristiina: Maahanmuuttajalasten esiopetuksen lähtökohtia. Teoksessa Högström, B, Saloranta O, (toim.) Esiopetus tavoitteellisen oppimispolun alkuna. Opetushallitus Kajaanin kaupungin esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma 2003 Kajaanin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2004
22 Verkkosivuja Tietoa eri kulttuureista ja eri uskonnoista Suomessa: http://www.mopedkoulu.fi/kulttuurit/index.html Lisätietoa islamin uskonnosta http://www.islamopas.com/ Tietoa buddhalaisuudesta: http://www.buddha-dharma.info/ Sanakirja http://translate.google.com/translate_t?sl=fi <http://translate.google.com/translate_t?sl=fi&tl=ar#fi en > Edu.fi Maahanmuuttajien koulutus Kansainvälisyysverkostonsivut http://www.kansainvalisyyskasvatus.net/esittely/ Monikulttuurinen ohjausverkko ( MOVER) http://www.jyu.fi/mclinic/mover/ Moped monikulttuurisen opetuksen sivusto http://www.tkukoulu.fi/moped/index.html Opetushallituksen verkkosivut http://www.oph.fipagelast.asp?path=1,436,22200,22222 Suomen nuorisotyö Allianssi ry: verkkosivut: monikulttuurisuustoiminta http://www.alli.fi/tieto/polycult ja http://www.alli.fi/moku/ 18. Lähteet Internet osoitteet http://www.oph.fi Opetushallituksen sivut http://www.mol.fi Työministeriön sivut http://www.edu.fi Opetushallituksen materiaalisivuja http://www.peda.net/veraja/varttu Työministeriö Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhaiskasvatuksessa Sosiaali- ja terveysministeriö selvityksiä 2007:62 Eri kuntien monikulttuurisuusaineisto
23 19. Liitteet KUN PÄIVÄHOITOON SAAPUU MAAHANMUUTTAJALAPSI TUTUSTUMINEN PÄIVÄHOITOPAIKKAAN Varmista, että tulkki on varattu! Kirjaa valmiiksi - Päiväkodin/ perhepäivähoitajan nimi - Päiväkodissa: johtajan nimi - Oman osaston henkilökunnan nimet - Lähiaikuisen nimi - Osoite - Puhelinnumero - Aukioloajat - Muut tarpeelliset asiat - Vanhemmille annetaan päivähoidosta/päiväkodista kertova esite ESITTELY - Perheen tervehtiminen - Henkilökunnan esittely kerro miten sinua/teitä kutsutaan - Lapsiryhmän esittely - Päivähoitopaikan esittely - Lapsen oman istumapaikan, naulakon, sängyn.. esittely - Ryhmän toiminnasta kertominen - Päivähoidon piha-alueeseen tutustuminen TARKISTA - Vanhempien kanssa päivähoitohakemus ja liitteet SOVI - Yhteistyöstä kodin ja päivähoitopaikan välillä - Hoidon aloituksesta ja hoitoajoista; mahd. hoitoaikojen muutoksista ilmoittamisesta - Sovittujen hoitoaikojen noudattamisesta - Kuka tuo ja hakee lapsen hoitopaikasta KERRO - Vaitiolovelvollisuudesta ja mitä se tarkoittaa PÄIVÄHOITOON JÄÄMINEN - Vanhempien tulee kertoa lapselle: - miksi lapsi on päivähoidossa - missä vanhemmat ovat silloin - milloin lapsi haetaan ja kuka hakee - kerro vanhemmille, että vaikka lapsi päivähoitoon jäädessään itkisikin, tilanne helpottuu ajan myötä - jos vanhemmilla on mahdollisuus useampaan tutustumiskäyntiin, niin hoidon aloitus on lapselle helpompaa.
24 TOIMINNAN SISÄLTÖ - Kerro, että päivähoidossa vaihtelee ohjattu toiminta, vapaa leikki, ulkoilu, ruokailu ja lepo. - Kerro, mitä vapaa leikki, musiikki, liikunta jne. sisältävät - Kerro vertaisryhmän merkityksestä ja kysy onko lapsella kotipiirissä ystäviä - Kerro kotikielen merkityksestä ja suomenkielen S2 opetuksesta - Kerro meillä käytössä olevista suomenkielen oppimista tukevista materiaaleista S2 opetuksen lisäksi; Halinalle, Kili, Lauran päivä. - Selvitä uskontokasvatukseen liittyvät asiat; saako osallistua evankelisluterilaisiin tapahtumiin RUOKAILU - Perheen ruokatottumukset - Suomalainen ruokakulttuuri - Kerro mitä aterioita päivähoidossa tarjotaan - Kysy onko lapsella uskontoon liittyviä ruokarajoituksia (veriruoat, sianliha) - Tarkista myös mahdolliset allergiat - Ruokailuvälineiden käyttö ja ruokailutavat - Osaako lapsi syödä itse - Mitä lapsi juo ja pienten lasten osalta miten - Omia eväitä ei tarvita NUKKUMINEN/LEPÄÄMINEN - Millainen on lapsen päivärytmi kotona - Millaisia tapoja lapsella on, esim. nukkuuko vieressä, onko unilelua, yms. - Kerro miten ja missä päivähoidossa nukutaan/levätään - Tarvitseeko lapsen nukkua ja minkä verran - Kerro, että päällysvaatteita vähennetään levon ajaksi kerro miksi ja tarkista sopiiko se perheelle ULKOILU - Kerro, että päivähoidossa ulkoillaan päivittäin, näin lapsi tottuu suomalaiseen ilmastoon - Säänmukainen pukeutuminen mitä se on (näytä konkreettisesti) - Osaako lapsi pukeutua itse VAATETUS - Kerro ja näytä konkreettisesti mitä kerrospukeutuminen tarkoittaa, kts. Diasarja pukeutumisesta - Vanhempien tehtävänä on tuoda päivähoitoon säänmukainen vaatetus, merkitä vaatteet, pestä vaatteet - Palauttaa päivähoitoon mahd. käytetyt varavaatteet pestyinä - Suomessa käytetään alusvaatteita - Liikuntatuokioille tuodaan liikuntavarusteet - Sisäjalkineet RETKET - Kerro, että päivähoidossa järjestetään retkiä ja tutustumisia lähiympäristöön
25 LEIKKI - Kerro leikin merkityksestä ja sisällöistä - Kerro milloin päivähoitoon saa tuoda omia leluja muista lelujen merkitys turvallisuuden antajana ESIOPETUS - Kerro esiopetuksesta ja siihen liittyvistä asioista - Kerro kouluun siirtymisestä ja ei koulumuodoista YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA - Tutustumiskeskustelut päivähoidon alussa tulkin avulla - Seuraava tulkkaus viimeistään kuukauden kuluttua - Päivittäinen kuulumisten vaihto suomeksi - Erikseen sovittavat keskusteluajat. Muista tulkin tilaus - Kotiin menevät viestit: kirjoita aina suomeksi tai käytä olemassa olevia käännöksiä, anna henkilökohtaisesti vanhemmille - Tulkkia varatessa ilmoita vanhemmille esim.15 minuuttia aikaisempi aika. Näin varmistat vanhempien paikalle tulon. - Älä pelkää aloittaa keskustelua, ole rohkea - Ota asiat esille niiden ollessa ajankohtaisia
26 VASU / Somali Hyvät vanhemmat Päivähoidossa käytetään Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (Lapsen vasu). Se laaditaan jokaiselle lapselle yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen vasuun kirjataan lapsen vahvuudet ja tukea tarvitsevat kehityksen alueet. Mikäli lapsen hyvinvoinnissa ja kehityksessä ilmenee huolenaiheita, niistä sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista keskustellaan vanhempien kanssa ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Toivomme, että tutustutte Lapsen vasuun etukäteen. Suunnitelma antaa vanhemmille mahdollisuuden osallistua lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun päivähoidossa. Suunnitelma lisää päivähoidon henkilöstön tuntemusta lapsesta ja hänen perheestään. Ohessa on kysymyksiä ja asioita, joita toivomme teidän pohtivan ja kirjaavan ylös etukäteen ennen yhteistyökeskustelua. Asiat kirjataan Lapsen vasuun yhteistyökeskustelussamme. Voitte liimata lapsen valokuvan kansilehdelle, jossa lukee varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen vasu sisältää esiopetussuunnitelman ja toimii maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumissuunnitelmana. Lapsen vasu ja esiopetuksen osuus perustuvat valtakunnallisiin ja kunnallisiin suunnitelmiin. Lapsen vasua täydentää erillinen päivähoidon palvelusopimus. Lapsen vasu on luottamuksellinen asiakirja. Waalidiinta sharafta mudanow, Xannaano maalmeedka waxaa laga isticimaalaa qorshe barbaarinta hore ee carruurta ah oo af Finnishka loo soo gaabiyo (vasu = Qorshaha barbaarinta hore). Iyadoo waalidka si wadajir ah loola samaynayo ayaa ilmo walba loo sameeyaa qorshahan. Qorshaha barbaarinta hore ee ilmaha waxaa lagu qoraa waxyaabaha uu ilmuhu ku fiican yahay iyo waxyaabaha horumarka koriinka ah ee uu ilmuhu u baahan yahay in laga taageero. Hadday yimaadaan waxyaabo welwel keenaya oo ku saabsan xagga wanaaga nolosha ee ilmaha ama xagga horumarka koriinka ee ilmaha, waxyaabahaas welwelka keenaya iyo sidii xal loogu heli lahaa waxaa lagala hadlaa waalidka, waxaana lagu heshiiyaa wixii la samayn lahaa. Waxaannu idinka rajeyneynaa, inaad hore u soo akhrisaan qorshaha barbaarinta hore ee ilmaha (vasu). Qorshuhu wuxuu waalidka fursad u siinayaa, inay ka qaybqaataan qorshaynta barbaarinta hore ee ilmohooda ee xannaano maalmeedka. Qorshuhu wuxuu sii kordhinayaa, inay shaqaalaha xannaano maalmeedku aqoon fiican u yeeshaan ilmaha iyo qoyskiisa. Halkan waxaa la socda su aalo iyo waxyaabo kale oo aannu rabno inaad ka soo fekertaan oo aad soo qortaan intaan la gaarin wakhtiga aan yeelanayno wadahadalka wadashaqaynta. Waxyaabaha aan wadahadalka wadashaqanta kaga wadahadalo oo dhan waxaa lagu qorayaa qorshaha barbaarinta hore ee ilmaha. Ilmihiina sawirkiisa ku soo dhejiya warqadaha galkooda sare uu ku qoran yahay Varhaiskasvatussuunnitelma (Qorshaha barbaarinta hore). Qorshaha barbaarinta hore ee ilmaha waxaa ku jira qorshaha waxbarashada hore, ilmaha asalkoodu waddanka u soo guureyna qorshuhu wuxuu u noqonayaa qorshaha la qabsashada waddanka.qorshaha barbaarinta hore ee ilmaha iyo qaybta waxbarashada hore waxay ku salaysan yihiin qorshayaasha waddanka oo dhan iyo degmooyinka ka jira. Qorshaha barbaarinta hore ee ilmaha waxaa sii dhammaystira heshiiska adeegga xannaano maalmeedka oo gaar ah. Qorshaha barbaarinta hore ee ilmuhu waa dukumeenti si aamminaad leh loo xafido.
27 Minä ja maailmani Aniga iyo adduunkayga Nimi: Magac: Syntymäaika ja -paikka: Wakhtiga iyo meesha dhalashada: Äidinkieli ja kotona puhuttava kieli: Luuqadda hooyo iyo luuqadda guriga lagaga hadlo: Perheeseen kuuluvat: Dadka qoysku ka kooban yahay: Muut tärkeät ihmiset ja kaverit: Dadka kale ee muhiimka ii ah iyo saaxiibada: Mielipuuhat ja harrastukset: Waxyaabaha aan jeclahay inaan sameeyo iyo hiwaayadaha: Aikaisemmat hoitopaikat: Xannaanooyinkii hore ee ilmuhu ku soo jiri jirey: Seuraavat asiat ja tapahtumat ovat olleet tienviittoja ja käännekohtia lapsen eläessä: Waxyaabahan soo socdaa waxay ahaayeen kuwo saamayn ku yeeshay ilmaha noloshiisa oo keenay inay noloshiisu sidan noqoto: Terveys ja mahdollinen lääkitys: Caafimaadka iyo hadday jiraan daawooyin uu ilmuhu isticimaalo:
28 Kasvatuskumppanuus-yhteiset pelisääntömme Xiriirka wadajir u barbaarinta xeerarka inaga dhexeeya oo isku mid ah Miten toivot, että lapsestasi huolehditaan päivähoidossa ja mitä odotat päivähoidon työntekijöiltä ja yhteistyöltä? Sidee baad jeclaan lahayd in ilmahaaga loo daryeelo markuu xannaanada joogo, maxaad ka sugeysaa inay shaqaalaha xannaano maalmuudku sameeyaan iyo wadashaqayn sidee ah? Lapsen tapa toimia Waxyaabaha ilmaha caadada u ah Pienet lapset pitävät mm. leikkimisestä, liikkumisesta, käsillä tekemisestä, musiikista, uuden oppimisesta ja kyselemisestä. Millaisia asioita lapsesi haluaa tehdä ja mistä hän pitää? Carruurta yar yar waxay sida caadiga ah jecel yihiin inay ciyaaraan, dhaqdhaqaaqyo sameeyaan, gacmaha wax ku sameeyaan, muusigga, inay waxyaabo cusub bartaan oo dadka wax su aalaan. Waxyaabo noocee ah buu ilmihiinnu rabaa inuu sameeyo, muxuuse jecel yahay? Päivittäiseen hyvinvointiin liittyvää Waxyaabaha la xiriira wanaaga nolosha ee maalin walba Miten lapsellasi sujuvat ruokailu, wc-käynnit, peseytyminen, uni, lepääminen, pukeutuminen/riisuminen, ulkoilu ja yleensä päivään kuuluvat eri toiminnat? Millainen on lapsesi päivärytmi: Mihin aikaan lapsesi menee yöunille, mihin aikaan hän herää aamulla, mihin aikoihin päivässä lapsesi ruokailee, ulkoilee jne.? Ilmihiinnu siduu buu isaga debberaa oo ku yahay xagga cunto cunidda, musqul gelidda, isdhiqidda, hurdada, nasashada, dhar xirasahda/ dhar iska siibidda, bannaan u bixidda iyo waxyaabaha kale ee sida caadiga ah maalintii la sameeyo? Waa sidee ilmihiinna maalintiisu (daily routine): Saacaddu markay meeqa saac tahay uu ilmihiinnu habeenkii jiiftaa, meeqa saac buu subaxdii hurdada ka soo kacaa, wakhtiyadee buu ilmihiinnu maalintii cuntooyinka cunaa, wakhtiyadee buu bannaanka ku soo ciyaaraa, iwm.?