LOHI MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA 25.3.28 Lohi ei ole yhden ministeriön asia, vaan kysymys on koko hallituksen imagosta. Lohi on myös kansainvälisesti merkittävä, kysymys on Suomen imagosta. LOHIASETUS (liitekuva 1) Tänään voimassa ovat asetuksella 266/1998 määrätyt kieltoalueet ja aikarajat: Lohenkalastus on kielletty langasta kudotuilla pyydyksillä sekä kiinto ja ajosiimoilla Suomen aluevesillä ja kalastusvyöhykkeellä varsinaisella Itämerellä ja Pohjanlahdella seuraavasti: 1) huhtikuun 15 päivän alusta kesäkuun 15 päivän loppuun leveysasteiden 59 'N ja 62 3'N välisellä merialueella, lukuunottamatta Suomenlahtea sekä siihen välittömästi liittyvää pituusasteen 22 3'E itäpuolella olevaa merialuetta; tarkoittaa, että lohta saa kalastaa Ahvenanmerellä ja Saaristomerellä sekä Selkämeren rannikolla Kaskisten pohjoispuolelta etelään 16.6. alkaen. 2) huhtikuun 15 päivän alusta kesäkuun 2 päivän loppuun leveysasteiden 62 3'N ja 64 'N välisellä merialueella; tarkoittaa, että lohta saa kalastaa Merenkurkussa Lohtajalta etelään 21.6. alkaen. 3) huhtikuun 1 päivän alusta kesäkuun 25 päivän loppuun leveysasteiden 64 'N ja 65 3'N välisellä merialueella; sekä tarkoittaa, että lohta saa kalastaa Perämerellä Kuivaniemeltä etelään 26.6. alkaen. 4) huhtikuun 1 päivän alusta kesäkuun 3 päivän loppuun leveysasteen 65 3'N pohjoispuolella. tarkoittaa, että lohta saa kalastaa Perämeren pohjukassa 1.7. alkaen. kaikki yritykset pienentää nyt voimassa olevia rauhoitusalueita ja/tai lyhentää nyt voimassa olevia aikarajoja ovat hyökkäys luonnon lohta ja Lapin ihmisiä vastaan. ministeri Hemilän lohiasetus pelasti luonnonlohen 9luvulla erinomaisella alkuperäisidealla, jossa puolet lohiparvesta piti päästä jokiin kutemaan, kieltoajat vuosille 1996 ja 1997 olivat: I vyöhykkeen kieltoaika 1.3.2.6, II vyöhykkeen kieltoaika 1.3.25.6, III vyöhykkeen kieltoaika 1.3.3.6, IV vyöhykkeen kieltoaika 1.3.5.7. asetusta ei voi asettaa siihen liitettyjen ponsilausumien varaan lakia ei voi säätää sittenkunjosniin periaatteella, vaan lain tulee olla yksiselitteinen ja selvä. Varhennettu kalastus 1 tarkoittaa, että meripyynti aloitetaan jo rauhoitusaikana. Toteutettiin 1. kerran Korkeaojan aikana 25 +7 vrk, 26 +1 vrk, 27 +14 vrk "valikoivana" ehdolla alle 85 cm lohet sai ottaa. Tätä varten piti valmistaa tuolloin aivan uudenlaisia, hylkeenkestäviä dyneemarysiä. Varhennetun lohiasetuksen alkaessa kesällä 25 siihen ehti mukaan 37 kalastajaa 75 rysällä, kesällä 27 pyynnissä oli jo 57 kalastajaa 113 rysällä. Kun kesällä 25 pyyntiaikaa varhen
Ammattikalastus 2 nettiin viikolla ja kesällä 27 kahdella viikolla, varhennetun kalastuksen pyyntiponnistus kasvoi kahdessa vuodessa kolmekertaiseksi. Varhennetulla meripyynnillä ministeriö haluaa taata rannikkokalastajien mahdollisuuden pyytää lohta koko sen pohjoiseen vaeltavasta parvesta koko Pohjanlahden rannikon matkalla. Lohen vaellus Pohjanlahden läpi kestää n. 3 viikkoa. tehdään, vaikka tiedetään, että varhennettu kalastus kohdistuu luonnonloheen ja on suuri uhka erityisesti pienten jokien kuten Simojoki luonnonlohikannoille, koska poikastuotannon kannalta tärkeimmät lohet, luonnonlohien emokalaparvet suuret naaraat, vaeltavat lohien sekakalaparven etupäässä. tekee laittoman pyynnin valvonnan rauhoitusaikana mahdottomaksi. antaa väärän signaalin kotimaassa ja ulkomailla vie pohjan rajajokisopimukselta ja kutuvaltioperiaatteen ajamiselta. Pohjanlahden rannikon ammattikalastus ei ole lohen varassa. Lohen meripyynti ei ole enää vuosiin ollut tuottavaa toimintaa. Viljelykustannukset ovat kasvaneet samalla kun lohesta saatu hinta on pudonnut. Lohen meriviljely maksaa vuosittain 71 milj. euroa. Lohesta saadaan 11,5 milj. euroa. Tulos on vieläkin kehnompi, kun mukaan lasketaan lohipyydyksiin annetut tuet. MMM esittänyt uuden lohiasetuksen perusteeksi vääriä perusteita (kantelu Dnro 148/1/8 oikeuskanlerille) ja liioittelee voimakkaasti lohen vaikutusta ammattikalastukseen väittäen, että lohen "menetys tulonmuodostuksessa uhkaisi koko elinkeinoa. Lohen merkitys saaliin arvossa on 2 25 prosenttia. Tämän tulonlähteen alentuminen taikka jääminen pois voi tehdä kalastustoiminnasta kokonaisuudessaan taloudellisesti kannattamatonta. Tällöin vaarana on, että kotimaisen luonnonkalan tarjonta vähenee ratkaisevasti ja siihen liittyvät työpaikat menetetään." (liitekuva 2) lohen todellinen saaliinarvo Pohjanlahden rannikkokalastukselle on alle 1%, kun alueen troolisilakkaa ja kilohailia ei lasketa mukaan. Suomen viralliseen tilastotietoon perustuva taulukko ja sen peruusteella tehty kaaviokuva ohessa. Jos Suomen ammattikalastus olisi lohen varassa, niin heikosti olisi asiat. Onneksi näin ei kuitenkaan ole. Lohi ei ole sellainen tulolähde, jonka alentuminen taikka jääminen pois voisi tehdä kalastustoiminnasta kokonaisuudessaan taloudellisesti kannattamatonta. Lohi ei ole myöskään ole sellainen tukijalka, jonka menetys uhkaisi koko elinkeinoa. Pohjanlahden kokonaissaalista, kun mukaan lasketaan alueen avomerikalastuksella saatu troolisilakka ja kilohaili, lohen osuus on vuonna 26 ollut,15 %, saaliinarvosta 3,5 % ja rahana alle,5 milj. euroa! lohi on virkamiesammattikalastajien sivuelinkeinopyytäjien saaliskala. ammattikalastajien ammattikunta ei ole homogeninen. Suomessa on ammattikalastajina sivutoimisia ammattikalastajia, jotka saavat hyvän toimeentulonsa aivan muusta kuin kalastuksesta, kuten apteekkarina, kaupunginsihteerinä, luotsina, dosenttina, paperitehtaan työntekijänä, jne. Hankkimalla 15 % toimeentulosta kalastuksesta he ovat ammattikalastajia ja saavat ammattikalastajille kuuluvat tuet! Luonnonlohi ei kestä nykyisenlaista ammattikalastusta, jossa lohta pyydetään pääasiassa sivuelinkeinokalastajien "virkamiesammattikalastajien" toimesta rajattomasti jokisuitten terminaaleissa (nyt ministeriö haluaa poistaa koko Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueen lohiasetuksen kieltoalueista ja on tekemässä siitä valtavan suurta vapaakalastusaluetta, vrt terminaali, Pohjanlahden etelä puolelle). Rannikkokalastajat, jotka esimerkkivuonna 26 lohta ovat pyytäneet, eivät ole olleet 1 %:sesti ammattikalastajia, vaan kalastuksen osuus vuositulosta on joitakin poikkeuksia lukuunottamatta ollut esim 2 % tai 6 %. Kun lohen saaliinarvo on Pohjanlahdella 1 %, on lohen merkitys rannikon ammattikalastajalle ollut vain
26 % vuositulosta. Tämä on huomioitava lohen todellista merkitystä rannikon ammattikalastajalle laskettaessa. Pohjanlahdella lohta kalastaa joitakin kymmeniä puolen sataa ammattikalastajaa, joiden toimeentuloon lohella on todellista merkitystä. Nämä todelliset ammattikalastajat kärsivät nykyisestä tilanteesta, jossa sivuelinkeinona lohta kalastavat vievät todellisten ammattikalastajien markkinat. Ministeriön esitys ja näiden todellisien lohesta riippuvaisien ammattikalastajien tarpeet eivät korreloi. Terminaalialueet (liitekuva 1) Kalastusmatkailu (liitesivu 7) Lohen uhkatekijät 3 Meriistukkaiden pyyntiä varten perustettujen 231/1994 terminaalien sovittuna edellytyksenä (uttalad förutsättning) oli, että meriistukkaat merkitään. Tämä piti aloittaa viimeistään 24 keväästä alkaen rasvaeväleikkauksin, kuten ministeri Korkeaoja asian 3.6.23 ilmoitti: "Istutettavien lohenpoikasten rasvaevien leikkausohjelma on tarkoitus aloittaa kuluvana vuonna siten, että kaikki vuonna 24 ja sen jälkeen Suomesta istutettavat lohen vaelluspoikaset olisivat merkittyjä". Ruotsi aloitti, Suomi ei. Tämän seurauksena rajajokisopimusneuvottelut Ruotsin kanssa jäissä. nyt meriistukkaiden pyyntiin tarkoitetuilla terminaalialueilla pyydetään luonnonlohta 79 %:sesti, josta syystä terminaalialueille ei enää ole perustetta. MMM on perustamassa (!) jättisuurta lohen vapaakalastusaluetta Ahvenanmaalle ja Saaristomerelle nostamalla kieltoalueen etelärajaa lähes 2 km pohjoiseen. vapaaajankalastus ja siitä syntyvä kalastusmatkailu on tuottavampaa kuin ammattikalastus: vuonna 26 Tornionjoella kalastettiin lohta 37 1 päivää, joka tuotti nettohyötynä noin 6,6 miljoonaa euroa. Tästä paikalllisten osuus oli noin 3,8 miljoonaa euroa ja ulkopaikkakuntalaisten osuus noin 2,8 miljoonaa euroa. (VTV:n toiminnantarkastuskertomus 155/27, sivu 48) Lohen ammattikalastuksen saaliinarvo oli vuonna 26 lohiasetusalueella Pohjanlahdella alle,5 miljoonaa euroa. MMM:llä ei ole (!) olemassa minkäänlaista sosioekonomista tutkimusta Simojoen ja TornioMuoniojokien kalastusmatkailusta. Ministeri SirkkaLiisa Anttila on julkisesti luvannut sosioekonomisen tutkimuksen. ainoa olemassa oleva valtionlaitoksen tekemä sosioekonominen kertomus on Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 155/27 Kalatalouden kehittäminen ja sen liite 1 (sivut 445). valtiosihteeri Jouni Lind ja MMM:n kala ja riistaosasto eivät halua mitenkään huomioida VTV:n toiminnantarkastuskeromuksen liitteenä olevaa TornioMuoniojoen sosioekonomista tarkastelua, koska (!) "se muuttaisi kalastuksen rakennetta". Ruotsin Fiskeriverket julkaisi 1.12.27 sosioekonomisen tutkimuksen matkailukalastuksesta. Tutkimuksen mukaan vapaaajankalastuksen tuottama nettohyöty on Ruotsissa lähes miljardi kruunua, ammattikalastuksen 75 miljoonaa. Ruotsi vähentää ammattikalastusta ja panostaa kalastusmatkailuun. on täysin mahdotonta yhtäaikaa ylläpitää matkailukalastusta ja ammatikalastusta maksimaalisina. Taloudellinen kasvu voi lohesta tulla vain meripyyntiä rajoittamalla. Kun lohimäärät saadaan joissa sellaisiksi, että jokien houkuttelevuus kalastusmatkailukohteina kasvaa, se tuottaa tulosta nopeasti, kun taas satsaus merelle tuottaa pitkäaikaisen ylikalastuksen johdosta edelleen tappiota ja mikä pahinta, vaarantaa lohen olemassaolon kokonaan jo lähitulevaisuudessa. kohdistuu lohen poikasiin! M74oireyhtymä eli ruskuaispussipoikasten kuolleisuus, johon Pohjanlahden jokien lohenpoikasista kuoli keväällä 26 keskimäärin 15 %. Jotkut vuonna 25
kokonaan M74oireyhtymään kuolleet jälkeläisryhmät ennakoivat käännettä pahempaan (vuosina 235 M74 kuolleisuus oli alle 5 %). voimakkaasti kasvava smolttikuolleisuus. Vain 16 % luonnonlohen vaelluspoikasista (smoltti) jää eloon ensimmäisen merivuoden jälkeen. Syytä ei tunneta. Vaikka poikastuotanto olisikin TornioMuoniojoella hyvällä tasolla, suuri vaelluspoikasien kuolleisuus tarkoittaa sitä, että merellä vaeltavat vuosiluokat ovat aikaisempaa pienemmät. Tästä kertoo nuorten lohien (kossien) vähäisyys viime vuosina. lohen uhkatekijät ovat nyt (!) huomattavasti suuremmat kuin 9luvulla, jolloin luonnonlohen uhkana oli emokalojen vähyys. 9luvulla 253 % lohen vaelluspoikasista (smolteista) kasvoi aikuisia kaloja. Itämeren muuttuva tila hylkeet amerikankampamaneetti poliittisesti määrätyt saaliskiintiöt. Suomi ei ole saanut pyydettyä lohikiintiötään enää vuosiin. Ei, vaikka ministeri Korkeaoja saattoi koko lohiparven jälleen pyyntiin 2527. Vuonna 24 kiintiöstä saatiin 8 %, seuraavina 61 % ja 38 % ja viimevuonna 48 %. Vuonna 26 mereltä jäi saamatta yli 8 lohta. Tämä tarkoittaa, ettei Suomi olisi saanut kiintiötään täyteen, vaikka se olisi pyytänyt TornionMuonionjoen ja Kalixjoen kaikki lohet. Lohta ei ole vuosiin ollut tarpeeksi poliittisien kiintiöiden täyttämiseksi. kiintiöiden tulee aina olla lohta suojelevia. Kiintiöt tulee määrätä asiantuntijoiden, ei politiikkojen, toimesta. meillä on erinomainen tutkimuslaitos Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos eli RKTL ja siellä maailmanluokan tutkijoita! Tohtorit Jaakko Erkinaro, Eero Niemelä, Atso Romakkaniemi vain joitakin mainitakseni. On todellinen menetys, ettei RKTL ole oma itsenäinen tutkimuslaitos, vaan RKTL:n tuottama faktatieto kääritään MMM:n mieleiseen myynti pakettiin Kala ja riistaosaston virkamiesten toimesta. Tutkimuksen pitää olla itsenäistä, se ei saa olla kenenkään tulosohjauksessa. Varovaisuusperiaate Kutuvaltioperiaate Sekakantakalastuksessa kalastus tulee mitoittaa heikoimman kalastuksen kohteeksi joutuvan lohikannan mukaisesti (ICES WGBAST Report 27). Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden kalastuksessa tämä edellyttää kalastuksen mitoittamista muiden kuin vahvimmiksi arvioitujen Tornio ja Kalixjokien lohikantojen tilan perusteella. Lohisaaliita merellä jaettaessa tulee muistaa, että lähes kolmannes Itämeren alueen lohista tulee TornionMuonionjoen poikastuotannosta. Itämeren kokonaissaaliista TornionMuonionjoen saaliit eivät ole täyttäneet prosentin puolikastakaan. Itämeren lohta ei ole olemassakaan. Lohi ei meressä sikiä, vaan Itämerellä vaeltavat lohet ovat Simojoen, TornioMuonionjoen ja muiden Pohjanlahden jokien jokista luonnonvaraa. Tästä on myös kansainvälisesti sovittu 1982 YK:n merioikeussopimuksen 'United Nations Convention on the Law of the Sea' artiklassa 66 Anadromous stocks: "States in whose rivers anadromous stocks originate shall have the primary interest in and responsibility for such stocks." eli: Valtioiden tulee kantaa vastuu joissaan alkunsa saavista ja niihin kutemaan nousevista kalakannoista ja asettaa nämä ensisijaiseen etupiiriinsä. Tätä sanotaan kutuvaltioperiaatteeksi. Muistio, liitekuvat Antti Sorro www.sorro.fi antti @ sorro.fi puh 5312565 4
3.6.27 jälkeen voimassa olevat asetuksen 266/1998 mukaiset lohenpyynnin kieltoalueet ja meripyynnin aloituspäivät Pohjanlahdella Maa ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan asettaman väiaikaisen asetuksen 397/24 Valikoiva kalastus päätyttyä viime kesänä voimassa on nyt vuosina 199924 voimassa ollut asetus 266/1998 ja siinä määrätyt lohen meripyynnin kieltoajat ja kieltoalueet. Lohenkalastus on kielletty langasta kudotuilla pyydyksillä sekä kiinto ja ajosiimoilla Suomen aluevesillä ja kalastusvyöhykkeellä varsinaisella Itämerellä ja Pohjanlahdella kartan mukaisesti siten, että kieltoalueen rajojen väliin merkitty päivämäärä tarkoittaa alueen meripyynnin aloittamispäivää. 1.7. 26.6. OULU 65 3 KOKKOLA 64 VAASA 21.6. KASKINEN PORI 16.6. 62 3 LINDIN LINJA 6 45 N Maa ja metsätalousministeriön Kala ja riistaosaston virkamiehet ovat nyt rajaamassa Ahvenanmaan ja Saaristomeren pois rajoitusten piiristä ja tekemässä Pohjanlahden suulle jokisuiden terminaalialueisiin verrattavan suuren (!) vapaakalastusalueen. Maa ja metsätalousministeriön lausunnolla olleessa asetusesityksessä ministeriö esittää kieltoalueen etelärajan nostamista lähes 2 km pohjoisemmaksi. UUSIKAUPUNKI TURKU 59 N 22 3 E km 5 1 2 Pohjakartta: Maanmittauslaitos
Ammattikalastuksen saaliinarvot ja niiden jakautuminen Pohjanlahdella RANNIKKOKALASTUS 26 Kaavioesityksen pohjana on allaoleva taulukko, joka perustuu Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatimiin Suomen virallisiin tilastoihin. Saalistiedot perustuvat Ammattikalastus merellä 26, jossa saalistiedot on eriteltyinä paitsi alueen myös pyyntivälineen perusteella. Rannikon verkko ja rysäkalastuksella saatu silakka on tilastoitu erikseen ja näin mukana laskelmassa. Pohjanlahden saaliin arvottaminen perustuu Kalan tuottajahinnat 26 sivun 13 taulukkoon, jossa saaliista saadut kilohinnat on eriteltyinä alueittain. Pohjanlahden saaliinarvo on saatu kertomalla alueen tonnit alueen tuottajahinnalla ja laskemalla ne sitten yhteen. Saaliinarvon vieressä oleva sarake Arvo kilolta on muodostuneen summan keskiarvohinta. 15,8 2,7 2 3,4 2,8 34,3 LOHI 9,7 3,1 9 17,1 Lohi Taimen Kuha Silakka Siika Ahven Hauki Made Muikku Muut Saaliskala Lohi Taimen Kuha Silakka 1) Siika Ahven Hauki Made Muikku Muut Kampela Lahna Kuore Särki Yhteensä Silakka 2) Kilohaili Turska Kaikkiaan SAALIS t: 83 13 9 27 242 62 24 12 164 18 1 29 63 61 989 24 1 3599 Perämeri 33 28 115 388 294 498 97 25 34 5 61 92 69 Selkämeri ja Merenkurkku 4439 2121 6394 351 22 1 28 1319 128 281 62 5 12 11 32 3 28 5137 6777 Lounaiset merialueet 67 13 136 16 26 6 46 11 4 2 55 2 27 465 141 2996 74942 15354 4878 Suomenlahti 14 1 7 6 129 1957 5729 67 8485 Eteläinen Itämeri 39 65 468 463 69 9 229 53 164 84 25 177 16 186 Alueet yhteensä 1194 226 1596 926 286 196 218 152 165 36 33 76 48 19 17248 17913 Saaliinarvo 1 3,864 3,477 3,41,2 3,23 1,218,952 2,868 1,6,429 1,32,429,3,12 8132 4864 748 1119,127 1913 25,15 67 925 1,381 Toteutunut kilohinta 47644 15288 44535 84445 16912 77981 136465 9999 16892 Muut: 13266 4926446 84268 368655 1371579 POHJANLAHTI saaliinarvo 4,17 3,729 3,591,256 3,153 1,392 1,128 2,72 1,3,429 1,81,42,3,112 Arvo kilolta 9,7 3,1 9, 17,1 34,3 15,8 2,8 2, 3,4 Silakka 1) on saatu silakka ja siikarysillä sekä verkoilla Silakka 2) on rannikon ulkopuolelta saatu troolisilakka Muulla ja tuntemattomalla tavalla saatu silakka yht. 7 t ei ole taulukossa mukana. Lähde: RKTL Ammattikalastus merellä 26 Kalan tuottajahinnat 26 www.rktl.fi as. 8 2,7 1 Osuus %
SOSIOEKONOMIA VTV mainitsee mm: RUOTSI: 7 VTV: Toiminnantarkastuskertomus 155/27 KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN Ajankohtaisin tutkielma lohen sosioekonomisesta vaikutuksesta TornionMuonionjoella on Valtiontalouden tarkastusviraston 23.11.27 julkaisema toiminnantarkastuskertomus 155/27, Kalatalouden kehittäminen ja sen liite 1 (sivut 445). "Vuoden 26 kyselyaineiston mukaan kalastuspäiviä Tornionjoella oli yhteensä noin 37 1, josta paikallisten osuus oli 21 5 päivää ja ulkopaikkakuntalaisten osuus 15 6 päivää. Kertomalla kalastuspäivien lukumäärä estimoidulla kuluttajan ylimäärällä saadaan arvio Tornionjoen virkistyskalastajien nettohyödystä. Tämä on noin 6,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä paikalllisten osuus on noin 3,8 miljoonaa euroa ja ulkopaikkakuntalaisten osuus noin 2,8 miljoonaa euroa." (sivu 48) "Ulkopaikkakuntalaisten toteutuneet matkakustannukset olivat noin 13*15 6 = 1,6 miljoonaa euroa. Tulokset osoittavat, että ulkopaikkakuntalaisetkin saavat virkistyskalastuksesta merkittäviä hyötyjä yli niiden kustannusten, joita itse kalastusmatkat aiheuttavat." (sivu 49) "Olennaista ei ole kuitenkaan kalastuksesta saatu kokonaishyöty vaan yhteiskunnallisten nettohyötyjen muutos, jos lohiresurssien jaossa tapahtuu muutoksia....kuinka suuri olisi muutos virkistyskalastajien yhteenlasketussa nettohyödyssä? Jos arvioidaan, että suuremmat lohisaaliit toisivat joelle pääasiassa ulkopaikkakuntalaisia, joiden yhteenlasketut kalastuspäivät lisääntyisivät esimerkiksi 3 %, nettohyödyn lisäys olisi noin 838 euroa." (sivu 49) "Kun verrataan muutoksia lohen virkistys ja merikalastuksen tuottamista nettohyödyistä, niin havaitaan, että sivutoimisen merikalastuksen lisärajoittamiselle Pohjanlahdella on olemassa varsin selviä yhteiskuntataloudellisia perusteita." (sivu 5) Valtiontalouden tarkastusvirasto lausuukin tarkastuslauselmansa lopuksi: "Nykyinen lohenkalastus ei maksimoi yhteiskunnan lohesta saamaa kokonaishyötyä. Tarkastusvirasto katsoo, että lohen hyödyntäminen osana matkailuelinkeinoa olisi yhteiskuntataloudellisesti perusteltua." (sivu 39) Ruotsin Fiskeriverket www.fiskeriverket.se julkisti 1.12.27 samaan aikaan tehdyn sosioekonomisen tutkimuksensa matkailukalastuksen edellytyksistä Ruotsissa (Fritidsfiske och fritidsfiskebaserad verksamhet). On erittäin huomionarvoista, että selvityksen mukaan vapaaajankalastuksen kansantaloudellinen merkitys on Ruotsissa yli kymmenkertainen ammattikalastukseen nähden. Fiskeriverket in selvityksen mukaan vapaaajankalastuksesta tuleva nettohyöty on Ruotsissa lähes miljardi kruunua, kun ammattikalastus tuottaa 75 miljoonaa. Tutkimuksen mukaan päivittäinen kuluttajaylijäämä on 55 kruunua kalastuspäivää kohti vaihdellen 52 kr kalastuskohteesta ja tavasta riippuen. Fiskeriverket katsoo, että vapaaajankalastusta ja sen elinkeinoja voidaan näin ollen helposti edelleenkehittää, josta syystä Fiskeriverket haluaa parantaa mahdollisuuksiaan toimia vapaaajankalastuksessa ja vapaaajankalastukseen perustuvassa yritystoiminnassa, jonka merkitys on tärkeää erityisesti hajaasutusalueilla. Fiskeriverket edellyttää tiukempia kansallisia kalastuksenhoitotavotteita, kuin mistä EU on päättänyt. Fiskeriverket arvioi, että "jokikohtaisesti suunnitellut hoitotoimenpiteet, jossa luonnonlohien luonnollisien kasvualueiden parantamistoimenpiteet asetetaan etusijalle ja viedään läpi paikallistasolla, tuottavat enemmän kaloja vapaaajankalastukseen." Fiskeriverket in sosioekonomisen tutkimuksen jälkeen Ruotsissa tuntuu nyt puhaltavan kokonaan uudet tuulet. 27.1.28 Fiskeriverket esitti erittäin voimakkaan kannanoton tuomalla julki, että EU:n kalastuspolitiikka on epäonnistunut ja että nyt tarvitaan voimakkaita kansallisia toimenpiteitä kalakantojen pelastamiseksi. Vapaaajankalastus nähdään Ruotsissa suurena mahdollisuutena.
Vanhat ja 15.4.28 jälkeen voimaan astuvan asetuksen mukaiset lohenpyynnin kieltoalueet ja meripyynnin aloituspäivät Pohjanlahdella Maa ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan asettaman väiaikaisen asetuksen 397/24 Valikoiva kalastus päättymisen jälkeen voimaan tuli vuosina 199924 voimassa ollut asetus 266/1998 ja siinä määrätyt kevätpyynnin kieltoajat ja kieltoalueet. Kieltoalueen rajojen väliin merkitty päivämäärä tarkoittaa alueen meripyynnin aloittamispäivää, vihreällä pohjalla asetuksen 266/1998 päivämäärät ja punaisella uuden 28.3.28 annetun lohiasetuksen päivämäärät, jotka astuvat voimaan 15.4.28. Valkoisessa laatikossa alueen varhennetun kalastustuksen alkamispäivämäärä. KOKKOLA 26.6. 1.7. 2.7. 27.6. 64 OULU VARHENNETTU ALKAEN 25.6 65 3 VARHENNETTU ALKAEN 2.6 21.6. VAASA 22.6. VARHENNETTU ALKAEN 15.6 KASKINEN 16.6. 17.6. PORI 62 3 VARHENNETTU ALKAEN 1.6 UUSI ETELÄRAJA 6 45 N Lohenkalastus on kielletty langasta kudotuilla pyydyksillä sekä kiinto ja ajosiimoilla Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä Pohjanlahdella seuraavasti: 1) huhtikuun 1 päivän alusta kesäkuun 16 päivän loppuun leveysasteiden 6 45'N ja 62 3'N välisellä merialueella. Kieltoalueen eteläraja siirtyi täten lähes 2 km pohjoisemmaksi jättäen koko Ahvenanmaan kevätkalastuskiellon ulkopuolelle. UUSIKAUPUNKI TURKU 59 N 22 3 E km 5 1 2 Pohjakartta: Maanmittauslaitos