HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki)

Transkriptio

1 HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki) Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö/ Luonnonvaraosasto

2 HE 103/2016 tavoitteet Suomen kalastuskiintiöiden jakaminen kaupallisille kalastajille alan kannattavuuden parantamiseksi ja strategisten linjausten toteuttamiseksi Kalastuksen säätelyä ja sisävesien kalastusalusten rekisteröintiä koskevan lainsäädännön selkiyttäminen ja EU:n kalastustuotteiden markkinajärjestelyiden kansalliset säädökset 2

3 HE 103/2016 valmistelu Syksy 2014 ja kevät 2015 seminaarit siirrettävistä käyttöoikeuksista ja toimijakohtaisista kalastuskiintiöistä Kysely 2015 enemmistö vastanneista kalastajista kannatti Suomen kalastuskiintiöiden jakamista kaupallisille kalastajille huhti-toukokuu 2016 lausunnoilla, tärkein muutos lausuntojen perusteella: rajoitettiin lohen siirrettävien käyttöoikeuksien ja toimijakohtaisten kiintiöiden siirtämistä Perämereltä eteläisemmille merialueille Kesäkuussa 2016 Valtioneuvosto hyväksyi Hallituksen esityksen lähetettäväksi Eduskuntaan 3

4 Luku 2: Suomen kalastuskiintiöiden jakaminen kaupallisille kalastajille keskeiset määritelmät Koskee vain merialuetta Siirrettävällä käyttöoikeudella tarkoitetaan MMM:n päätöksellä jaettua kaupallisen kalastajan (yrityksen tai ammatinharjoittajan) määräaikaista, tarkemmin säädetyin edellytyksin siirrettävissä olevaa oikeutta kalastaa määrätty osuus (promilleja) Suomen tiettyä kalakantaa koskevasta kalastuskiintiöstä. Toimijakohtaisella kalastuskiintiöllä tarkoitetaan tonneina tai kalayksilöinä ilmaistua elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen yritykselle tai ammatinharjoittajalle vahvistamaa vuosittaista kalastuskiintiötä, jonka suuruus perustuu siirrettävän käyttöoikeuden mukaiseen osuuteen.

5 Siirrettävä käyttöoikeus 10 v + 5 v +.. Toimijakohtainen kalastuskiintiö Toimijakohtainen kalastuskiintiö Toimijakohtainen kalastuskiintiö Toimijakohtainen kalastuskiintiö Toimijakohtainen kalastuskiintiö Toimijakohtainen kalastuskiintiö

6 Suomen kalastuskiintiöiden jakaminen kaupallisille kalastajille - tavoitteet Kaupallisen kalastuksen yritysten ja ammatinharjoittajien kyky suunnitella omaa kalastustoimintansa mahdollisimman optimaaliseksi paranee ja sitä kautta koko alan kannattavuus paranee. Vastuu kalastuskiintiöiden käytöstä siirretään kalastusalan yrityksille ja ammatinharjoittajille. Suomen kalastuskiintiöt hyödynnetään tehokkaalla ja kestävällä tavalla. Järjestelmä on kustannustehokas ja mahdollisimman yksinkertainen (järjestelmä edellyttää joka tapauksessa lisäresursseja mm. valvontaan, arviolta 2 htv, rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta) 6

7 Suomen kalastuskiintiöiden jakaminen kaupallisille kalastajille - jakomenettely Suomen silakan, kilohailin ja lohen kalastuskiintiöt jaetaan kaupallisille kalastajille 10 vuodeksi (+ 5 vuoden jatkot), jotka omistavat rekisteröidyn kalastusaluksen; turskakiintiötä ei jaeta; silakalle erikseen trooli- ja rysäkalastukseen Tasapuoliset ja oikeudenmukaiset jakoperusteet: kalastushistoria 3 parasta vuotta (2014, 2015 ja 2016 aloittaneille laskennalliset lisäykset ks. myöhemmin) Lohen kalastuksessa ei jaeta siirrettäviä käyttöoikeuksia, jos 3 vuoden saalishistorian keskiarvo on alle 10 lohta. Lisäksi terminaalialueiden kalastushistoria ennen aikasäätelyä otetaan huomioon vain osittain (80 prosenttia). 7

8 Suomen kalastuskiintiöiden jakaminen kaupallisille kalastajille jakomenettely 2 MMM määrittää Ahvenanmaan osuuden samoilla periaatteilla kuin kaupallisille kalastajille. Aloittaville kalastajille voidaan myöntää määräaikaiset (5 vuotta) ei-siirrettävät käyttöoikeudet silakan tai lohen rysäkalastukseen Kaikkien kalastusmuotojen, erityisesti pienimuotoisen kalastuksen, toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi Valtioneuvoston asetuksella voidaan asettaa määrältään vähäisiä erillisiä kalastuskiintiöitä 8

9 Arvio eri kiintiöistä/osuuksista v (pelagiset) Pohjanlahde n silakka Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakka Kilohaili EU:n TAC 2017 (arvio tieteellisen neuvon perusteella) Suomen kalastuskiintiö 2017, tonneja, lohi kpl Ahvenanmaan osuus 5,215 % 12,143 % 7,076 % Ahvenanmaalle siirrettävä kiintiömäärä Manner-Suomelle jäävä kiintiömäärä Erillinen kalastuskiintiö Ei-siirrettävät käyttöoikeudet enintään Siirrettävät käyttöoikeuksien perusteella vähintään Siirrettäviin käyttöoikeuksiin oikeutetut troolikalastuksen toimijat

10 Arvio eri kiintiöistä/osuuksista v (lohi) Itämeren pääaltaan Suomenlahden ja Pohjanlahden lohi lohi EU:n TAC 2017 (arvio tieteellisen neuvon perusteella) Suomen kalastuskiintiö 2017, tonneja, lohi kpl Ahvenanmaan osuus 8,194 % 0,000 % Ahvenanmaalle siirrettävä kiintiömäärä Manner-Suomelle jäävä kiintiömäärä Erillinen kalastuskiintiö Ei-siirrettävät käyttöoikeudet enintään Siirrettävien käyttöoikeuksien perusteella vähintään Siirrettäviin käyttöoikeuksiin oikeutetut toimijat

11 Siirrettävien käyttöoikeuksien siirtäminen Siirrettävän käyttöoikeuden haltijalla on oikeus siirtää siirrettävä käyttöoikeus kokonaan tai osittain Siirrettävää käyttöoikeutta ei voi siirtää, jos siirron seurauksena em. keskittymiselle asetettu 200,00 promillen enimmäisraja ylittyisi. Siirrettävää käyttöoikeutta ei saa siirtää Ahvenanmaalle, joka ei halua yhteistä järjestelmää Silakan kalastuksessa rysäkalastuksen siirrettävän käyttöoikeuden haltija ei saa siirtää käyttöoikeutta troolikalastukseen. Lohen kalastuksessa haltija saa siirtää siirrettävän käyttöoikeuden vain kalastuslain 88 :n mukaiselle 1 ryhmän kaupalliselle kalastajalle, eikä sitä saa siirtää Perämereltä etelämmäs.

12 Toimijakohtaiset kalastuskiintiöt Toimijakohtaiset kalastuskiintiöt jaetaan kaupallisille kalastajille vuosittain siirrettävien käyttöoikeuksien osoittamassa suhteessa. Toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden käyttömaksu Käytöstä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy toimijakohtaisen kalastuskiintiön suuruuden perusteella ja on enintään 1,5 % markkinahinnasta (alustava 2 euroa/tonni ja 30 eurosenttiä/kala Toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden siirtäminen Toimijakohtaisen kalastuskiintiön haltija saa siirtää sen kokonaan tai osittain toiselle toimijalle. Lohen kalastuksessa toimijakohtaisen kalastuskiintiön haltija saa siirtää toimijakohtaisen kalastuskiintiön vain kalastuslain 88 :n mukaiselle 1 ryhmän kaupalliselle kalastajalle.

13 Haltijoiden velvollisuudet ja seuraamukset niiden noudattamatta jättämisestä Siirrettävän käyttöoikeuden haltijan tulee hyödyntää niiden perusteella määrätyt toimijakohtaiset kalastuskiintiönsä mahdollisimman täysimääräisesti tai siirtää ne muiden hyödynnettäväksi. palautuu osittain tai kokonaan valtiolle, jos haltija ei hyödynnä tai siirrä sitä säädösten mukaisesti Toimijakohtaisen kiintiön haltijan on seurattava toimijakohtaisen kiintiönsä hyödyntämistä niin, etteivät saaliit ylitä toimijakohtaista kiintiötä. Mikäli haltija ylittää toimijakohtaisen kalastuskiintiönsä, siitä määrätään seuraamus vakavasta rikkomuksesta.

14 HE 103/ Keskeiset lohi- ja meritaimenstrategian tavoitteet toteutetaan: Strategian keskeiset tavoitteet: Elinvoimaiset lohikannat ja sekakantakalastuksen vähentäminen 1 ryhmän kaupallisen kalastuksen mahdollistaminen koko kalastuskaudeksi YKP-laki : Otetaan käyttöön toimijakohtaiset siirrettävät kalastuskiintiöt Strategiassa mainitut ei-siirrettävät lohikiintiöt eivät ole käytännössä toimivia, mutta strategian tavoitteiden mukaisesti toimijakohtaiset siirrettävät kalastuskiintiöt eivät olisi kalastajien omaisuutta, vaan ne perustuisivat määräaikaisiin käyttöoikeuksiin Saaliin merkitsemisvaatimus Siirrettäviä käyttöoikeuksia tai toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä ei saa siirtää 64º00 leveyspiirin pohjoispuolelta eteläpuolelle 14

15 HE 103/ Keskeiset lohi- ja meritaimenstrategian tavoitteet toteutetaan: Lohiasetuksella rajoitettaisiin : Nykyinen aikasäätely pidetään voimassa Sitä lievennetään sallimalla 1 ryhmän kaupallisten kalastajien kalastaa rajoitetulla pyydysmäärällä (1 kpl isorysä/3 kpl isorysiä terminaalialueilla) koko kalastuskauden alun enintään 25 % toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstä saa pyytää pidennysaikana ennen nykyisen aikasäätelyn alkamista kielletään kalojen valikointi (poisheittokielto) Simojoen kalastusrajoitukset säilytetään Terminaalialueiden pyydysmäärien rajoituksia tiukennetaan Lisäksi selvitetään terminaalialueiden tulevaisuutta 15

16 Kalavarojen käytön ohjaus, markkinajärjestelyt ja sisävesialusten rekisteröinti (luvut 2, 4 ja 5) Kalavarojen käytön ohjausta koskevat säännökset siirretään lähes sellaisenaan nykyisestä seuraamus- ja valvontalaista lainsäädännön kokonaisuuden selkeyttämiseksi. Markkinajärjestelyiden osalta kansalliseen lainsäädäntöön otetaan tarvittavat säädökset, jotta Suomessa voidaan mm. perustaa tuottajajärjestöjä Sisävesien kalastusalusten rekisteröinnin osalta on tarpeen säätää, että ELY-keskus pitää niitä koskevaa rekisteriä, kuten merialueillakin 16

17 Muutostarpeet jatkovalmistelun perusteella Erillinen muistio Tärkein muutostarve: siirrettävien käyttöoikeuksien oikeudenmukaisen ja tasapuolisen jaon varmistamiseksi 2014, 2015 ja 2016 aloittaneille kaupallisille kalastajille lisätään todelliseen kalastushistoriaan perustuvat laskennalliset osuudet siten, että kaikille toimijoille saadaan kolme viitevuotta (seuraava dia) Lisäksi tärkeää säätää seuraamuksesta, mikäli kaupallinen kalastaja rikkoo lohen merkintää koskevia sääntöjä Muut teknisempiä 17

18 Tärkein muutostarve lisäys jakoperusteisiin 13 :ssä Jos hakija on aloittanut kaupallisen kalastuksen vuonna 2014, lisätään saaliiseen vuosien 2014 ja 2015 saaliiden keskiarvoa vastaava määrä. Jos hakija on aloittanut kaupallisen kalastuksen vuonna 2015, lisätään saaliiseen kyseisen vuoden saalista vastaava määrä kerrottuna kahdella. Jos hakija on aloittanut kaupallisen kalastuksen vuonna 2016, saaliiksi lasketaan vuonna 2016 lokakuun loppuun mennessä kertynyt saalis, johon lisätään vuonna 2016 lokakuun loppuun mennessä kertynyttä saalista vastaava määrä kerrottuna kahdella. Näiden laskennallisten määrien arvioidaan olevan 2-4%:n luokkaa Suomen kokonaiskiintiöstä troolikalastuksessa ja todennäköisesti samaa suuruusluokkaa myös muissa kalastuksissa 18

19 Neuvottelut Ahvenanmaan kanssa Neuvotteluja: virkamiehet 2015 lähtien, ministerit toukokuu 2016, jatkuvat edelleen MMM:n tavoitteena yhteinen järjestelmä => Ahvenanmaa haluaa jakaa Suomen kalastuskiintiöt sen ja Manner-Suomen välillä Ahvenanmaalla lienee kaksi pääkysymystä silakan, kilohailin ja lohen kalastuskiintiöiden Manner- Suomi/Ahvenanmaa -jakosuhteet => em. jakoperusteiden muuttaminen ratkaisisi todennäköisesti ongelman Suomen turskakiintiöiden jakaminen toimijoille ja Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä => mikäli turskakannat vahvistuvat Suomen vesillä, sen saaliiksi saantia on mahdoton välttää erityisesti rannikkokalastuksessa, mikä aiheuttaisi suuria ongelmia. Jos siirrettävät käyttöoikeudet jaettaisiin nykyisen saalishistorian perusteella, ne keskittyisivät lisäksi voimakkaasti. 19

20 Yhteenveto Suomen kalastuskiintiöiden jakamisella kaupallisille kalastajille pyritään parantamaan alan kannattavuutta luomalla edellytykset pitkäjänteiselle toimijakohtaiselle suunnittelulle ja kalastustoiminnan optimoinnille. Jako toteutetaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti Järjestelmästä tehdään mahdollisimman kustannustehokas ja hallinnollisesti kevyt 20

21 21