Simo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava

Transkriptio

1 LAPIN LIITON JÄRJESTÄMÄ MINISTERITAPAAMINEN Helsinki 19. marraskuuta 2010 AVOIN KIRJE Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle Simo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava Arvoisa ministeri, Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES mukaan Itämeren lohisaaliis on taantunut jo 20 vuoden ajan. Viime vuosien merisaaliit ovat olleet alle viidenneksen vuoden 1990 lohisaaliista. Viljelty merilohi ei menesty. Tästä huolimatta EU:n ministerineuvosto on kokouksessaan määrittänyt lohen TAC-kalastuskiintiön vuodelle 2011 yli kaksinkertaiseksi tutkijoiden suosituksiin verrattuna (250109/ kpl). Tutkijoiden mukaan jokiemme luonnonlohikannat eivät kestä meripyyntiä nykyisessä laajudessaan. Mitenkään ei ole hyväksyttävissä, että EU-maiden saalistilastoihin merkitään arviolta vain puolet lohisaaliista, koska jäsenvaltioiden viranomaiskontrolli ei riittämättömänä toimi ( ICES WGBAST Report 2010 taulukko 2.1.1). YK:n merioikeusyleissopimuksen V osan 66. artiklan mukaan, joka on kaikkien Itämeren alueen valtioiden ratifioima, luonnonlohella on erityisasema niiden syönnösvaelluksella merialueilla. Suomella on, yhdessä Ruotsin kanssa, merioikeusyleissopimuksella määrätty, kutuvaltioille kuuluva, ensisijainen vastuu päätettäessä lohen kalastuksen sääntelystä koko itämeren alueella. Suomella on luonnonlohien kutuvaltioina vastuu omista luonnonlohikannoistansa mutta samalla sen tulee kunnioittaa toisen valtion luonnonlohikantoja. Valtaosa (noin 90%) Itämeren luonnonlohikaonnoista syntyy Perämereen laskevissa joissa. Suurin osa jokiin palaavista emolohiparvista nousee Perämerelle Suomen rannikkoa pitkin Suomen yksinomaisen kalastusvyöhykkeen kautta. Suomella on mahdollisuus myös kansallisilla päätöksillä vaikuttaa ratkaisevasti Perämeren jokiin pääsevien emokalojen määriin. Tämä on selvästi nähtävissä Simo- ja Tornion-Muonionjoen sekä muiden Perämeren jokien luonnonlohikantojen hyvästä kehityksestä asetuksien 258/1996 ja 266/1998 seurauksena luvulla Suomi on kansallisilla päätöksillä kasvattanut luonnonlohen emokalaparviin kohdistuvaa rannikkopyyntiä. Muuhun meripyyntiin yhdistettynä se on lisännyt luonnonlohien merikuolevuutta niin, että jokien luonnonlohikannat ovat nyt nopeasti joutumassa kestämättömään tilaan.

2 Lohen rannikkokalastuksen säätely 2000-luvulla on epäonnistunut Suomessa. Asiantilan korjaamiseksi tarvitaan nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä. Ainoa keino, jolla ihminen voi lohen merikuolevuutta nopeasti vähentää, on kalastuksesta ja sen seurauksesta aiheutuva lohen merikuolleisuus. Viittaamme siihen, että YK:n merioikeusyleissopimus ja sen lohta käsittelevä artikla, V osan 66 artikla, on ollut osana Suomen lakia 21 heinäkuuta 1996 alkaen (laki 524/1996). Simojoen ja Tornion-Muonionjoen sekä muiden Perämeren jokien lohikantojen pelastamiseksi me allekirjoittaneet esitämme, että 1 ) Suomi keskeyttää kaiken muun kuin vieheellä ja Tornionjoella lipolla tapahtuvan lohenkalastuksen kaikilla meri- ja jokialueilla kolmeksi vuodeksi. Simo- ja Tornion-Muonionjoella kalastus kielletään klo välisenä aikana ja lopetetaan Ansiotulonmenetykset korvataan elinkeinokalastajille. 2 ) Suomi vaatii merioikeusyleissopimuksen ( 66 artikla 4) perusteella myös kaikilta muita valtioilta samanaikaista lohenkalastuksen kieltoa kaikilla Itämeren merialueilla. Jatkossa lohen avomeripyynti kielletään ( 66 artikla 3a) ja Itämeren kansalliset lohikiintiöt ( TAC) jaetaan YK:n merioikeusyleissopimuksen V osan 66 artiklan määräyksiä noudattaen. 3 ) Suomi lopettaa keskeytyksen jälkeenkin lohen varhennetun rannikkokalastuksen ja asettaa voimaan luonnonlohikannat jo kerran pelastaneen asetuksen 258/1996 kieltoalueet ja aikarajoitukset. 4 ) Tornionjokisuulla saatetaan voimaan vuoden 1997 aikarajat. Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen kalastussäännön säätelymahdollisuutta korjataan siten, että lohenkalastusta voidaan tarvittaessa nopeasti muuttaa. 5 ) Ministeriö määrittää Simo- ja Tornion-Muonionjoelle sellaiset kutuvaellustavoitteet, että jokien kalastusmatkailulle saadaan uskottava saalisvarmuus. 6 ) Lohen rannikkokalastus sallitaan jatkossa ainoastaan niille elinkeinokalastajille, jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa kalastuksesta. Luonnonlohen myynti sallitaan vain lisensoiduille elinkeinokalastajille. Esko Lotvonen Lapin liitto Kalervo Aska Tornio-Muoniojokiseura ry Esko Tavia Simon kunta Eeva Kesonen Suomen Kalastusmatkailuyrittäjät ry Heikki Jolma Pellon Kylänmiehet ry Antti Sorro Rovaniemen seudun Perhokalastajat ry

3 YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN MERIOIKEUSYLEISSOPIMUS V OSA TALOUSVYÖHYKE 66 artikla Anadromiset kannat HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 12/1996: "66 artikla koskee anadromisia kantoja eli kalakantoja, jotka syntyvät makeassa vedessä ja vaeltavat sen jälkeen avomerelle palatakseen myöhemmin syntymäpaikkaansa kutemaan. Lohi on tyypillisin esimerkki anadromisista kannoista. Artiklan 1 kappaleen mukaan valtioiden, joiden joissa anadromiset kannat lisääntyvät, on katsottava olevan niistä lähimmin kiinnostuneita ja näin ollen myös kantavan niistä päävastuun. Kyseiset alkuperävaltiot eivät välttämättä ole rantavaltioita. Artiklan 2 kappale velvoittaa alkuperävaltioita huolehtimaan anadromisten kantojen säilymisestä asianmukaisilla sääntelytoimilla. Määräysten täytäntöönpanosta talousvyöhykkeen ulkopuolella on sovittava alkuperävaltion ja muiden asianomaisten valtioiden kesken. Alkuperävaltio voi myös määrätä sen joissa lisääntyviä kantoja koskevan suurimman sallitun kokonaissaaliin neuvoteltuaan tästä muiden näitä kantoja pyytävien valtioiden kanssa. Suurin sallittu kokonaissaalis koskee tällöin myös rantavaltion talousvyöhykkeen ulkopuolella tapahtuvaa pyyntiä ja eroaa 61 ja 62 artiklan tarkoittamasta sallitusta pyynnistä, joka koskee pelkästään talousvyöhykkeellä tapahtuvaa pyyntiä. Aavalla merellä tapahtuva anadromisten kalakantojen kalastus on 3 kappaleen a)-kohdan määräyksellä pääsääntöisesti kielletty. Poikkeuksen tästä muodostavat kuitenkin tapaukset, joissa kiellosta aiheutuisi taloudellista haittaa muulle kuin alkuperävaltiolle. Tällöin asianomaisten valtioiden tulee käydä neuvotteluja, joissa sovitaan pyynnin ehdoista ottaen asianmukaisesti huomioon kantojen säilyttämistä koskevat vaatimukset ja alkuperämaan näitä kantoja koskevat tarpeet. Alkuperämaan toimenpiteistä voi aiheutua taloudellista haittaa muille anadromisia kantoja pyytäville valtioille. Artiklan 3 kappaleen b)-kohdan mukaan alkuperävaltion on tehtävä tällaisten valtioiden kanssa yhteistyötä haittojen vähentämiseksi ja sen on otettava pyyntitoimissaan huomioon erityisesti sellaiset valtiot, jotka osallistuvat sopimuksiin perustuvin rahoitusjärjestelyin alkuperävaltion kanssa kantojen elvyttämiseen. Milloin anadromisia kantoja vaeltaa muun kuin alkuperävaltion talousvyöhykkeen ulkorajan sisäpuolella sijaitseville vesille tai niiden kautta, tulee sen 4 kappaleen mukaan toimia yhteistyössä alkuperävaltion kanssa tällaisten kantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi." Laki (524/1996) YK:n merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä on annettu Naantalissa 20 päivänä kesäkuuta Merioikeusyleissopimus tuli Suomessa voimaan 21 päivänä heinäkuuta 1996 ja sen XI osan soveltamiseen liittyvä sopimus 28 päivänä heinäkuuta Article 66 Anadromous stocks (PART V EXCLUSIVE ECONOMIC ZONE) 1. States in whose rivers anadromous stocks originate shall have the primary interest in and responsibility for such stocks. 2. The State of origin of anadromous stocks shall ensure their conservation by the establishment of appropriate regulatory measures for fishing in all waters landward of the outer limits of its exclusive economic zone and for fishing provided for in paragraph 3(b). The State of origin may, after consultations with the other States referred to in paragraphs 3 and 4 fishing these stocks, establish total allowable catches for stocks originating in its rivers. 3. (a) Fisheries for anadromous stocks shall be conducted only in waters landward of the outer limits of exclusive economic zones, except in cases where this provision would result in economic dislocation for a State other than the State of origin. With respect to such fishing beyond the outer limits of the exclusive economic zone, States concerned shall maintain consultations with a view to achieving agreement on terms and conditions of such fishing giving due regard to the conservation requirements and the needs of the State of origin in respect of these stocks. (b) The State of origin shall cooperate in minimizing economic dislocation in such other States fishing these stocks, taking into account the normal catch and the mode of operations of such States, and all the areas in which such fishing has occurred. (c) States referred to in subparagraph (b), participating by agreement with the State of origin in measures to renew anadromous stocks, particularly by expenditures for that purpose, shall be given special consideration by the State of origin in the harvesting of stocks originating in its rivers. (d) Enforcement of regulations regarding anadromous stocks beyond the exclusive economic zone shall be by agreement between the State of origin and the other States concerned. 4. In cases where anadromous stocks migrate into or through the waters landward of the outer limits of the exclusive economic zone of a State other than the State of origin, such State shall cooperate with the State of origin with regard to the conservation and management of such stocks. 5. The State of origin of anadromous stocks and other States fishing these stocks shall make arrangements for the implementation of the provisions of this article, where appropriate, through regional organizations.

4 Vanhat ja voimaan tulleen asetuksen 190/2008 mukaiset lohenpyynnin kieltoalueet ja meripyynnin aloituspäivät Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan asettaman väiaikaisen asetuksen 397/2004 Valikoiva kalastus päättymisen jälkeen voimaan tuli vuosina voimassa ollut asetus 266/1998 ja siinä määrätyt kevätpyynnin kieltoajat ja kieltoalueet. Kieltoaluerajojen väliin merkityt päivämäärät tarkoittavat alueen meripyynnin aloittamispäiviä, vihreällä pohjalla asetuksen 266/1998 päivämäärät ja punaisella ministeri Anttilan antaman lohiasetuksen 190/2008 päivämäärät, valkoisissa laatikoissa voimaan tulleet varhennetun kalastustuksen alkamispäivämäärät. KOKKOLA OULU ALKAEN ALKAEN VAASA ALKAEN 15.6 KASKINEN PORI ALKAEN 10.6 UUSI ETELÄRAJA N Lohenkalastus on kielletty langasta kudotuilla pyydyksillä sekä kiinto- ja ajosiimoilla Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä Pohjanlahdella seuraavasti: 1) huhtikuun 1 päivän alusta kesäkuun 16 päivän loppuun leveysasteiden 60 45'N ja 62 30'N välisellä merialueella. - Kieltoalueen eteläraja siirtyi täten lähes 200 km pohjoisemmaksi jättäen koko Ahvenanmaan kevätkalastuskiellon ulkopuolelle. UUSIKAUPUNKI TURKU N E km Pohjakartta: Maanmittauslaitos

5 VUOSI ITÄMERIALUEEN RAPORTOITU TEURASLOHI x1000 kg PYYNTIHÄVIKKI SALAKALASTUS KAIKKI x1000 kg KPL TAC ICES SUOMI RUOTSI TANSKA SAKSA PUOLA EESTI LATVIA LIETTUA VENÄJÄ NL YHT. ICES Arvioväli ICES Arvioväli ICES Arvioväli x1000 KPL Suositus