2 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2004 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
SISÄLLYSLUETTELO: RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO...1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS...2 JOHDON KATSAUS...2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...4 Toiminnan vaikuttavuus...4 Toiminnallinen tuloksellisuus tulosalueittain...5 Rajavalvonta...5 Rajatarkastukset...9 Meri- ja muu pelastustoimi...12 Sotilaallinen maanpuolustus...14 Sisäiset toiminnot...15 - Henkilöstöhallinto ja koulutus...15 - Viestintä...19 - Teknillinen toimiala...19 - Materiaalihallinto...21 - Tietohallinto...21 - Kiinteistöhallinto...23 - Yleis- ja taloushallinto...24 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...26 Tulosanalyysi ja johtopäätökset...26 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI...27 Tuotto- ja kululaskelma...27 Tase...27 Talousarvion toteuma...28 Kustannusvastaavuuslaskelma...33 Havaitut väärinkäytökset ja rikokset...33 Käytetyt tilikirjat ja tositteet vuonna 2004...33 SISÄINEN VALVONTA...34 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS...37 OSA III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT...47 TUOTTO- JA KULULASKELMA 31.12.2004...47 TASE 31.12.2004...48 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 2004...50 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMAN TÄYDENTÄMINEN...51 LIITETIEDOT...52 ALLEKIRJOITUKSET...66 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT...67 Tuotannontekijöiden käyttö...67 Rajavalvonta...69 Rajatarkastukset...75 Meri- ja muu pelastustoiminta...79 Sotilaallinen maanpuolustus...81
RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2005 Rajavartiolaitoksen päällikkö V-amir JAAKKO SMOLANDER HENKOS Osastopäällikkö Komdri M MÖTTÖNEN RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm J KAUKANEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Lsn T VUORI STYKS Yksikön pääll Evl I KURKI K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentajan sij Komdri E UITTI RMVK Johtaja Ev U LEPPÄJÄRVI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentajan sij Evl A PESARI KR Komentaja Ev A NIEMENKARI LR Komentaja Ev H ETU-SEPPÄLÄ RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue KV \SEURANTA\RVLORG/4.3.2005
2 OSA I: TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS Toimintaympäristön muutokset lähialueen turvallisuustilanteessa olivat pääosin odotusten mukaisia. Tilanne itärajalla säilyi suhteellisen rauhallisena. Yksittäiset havainnot kertovat Venäjän rajavartiopalvelun vaikeuksista säilyttää rajavalvonnan taso nykyisenä. Laiton maahantulo Venäjältä Suomeen on pysynyt suhteellisen vähäisenä ja tilanne vakaana, mutta näennäisesti rauhallisen rajatilanteen takana piilee merkittäviä uhkia sisäiselle turvallisuudelle. Venäjän rajavartiopalvelu suuntaa edelleen resurssejaan ongelmallisille etelärajoilleen. Venäjän rajavartiopalvelun reformi on keskushallinnon osalta valmis. Reformia Suomen vastaisella rajalla tullaan nopeuttamaan. Tämä tarkoittaa henkilöstön supistamista ja varusmiesten korvaamista sopimushenkilöstöllä. Vaikka myös Venäjä pyrkii pitämään Suomen vastaisen rajansa rauhallisena ja toimivana jatkossakin, vastuu yhteisen rajan valvonnasta jää enenevästi Suomen rajavartiolaitokselle. Schengen-ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes miljoonalla matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 miljoonaa. Suomen ja Venäjän rajaliikenne säilyi edellisen vuoden tasolla. Venäjän rajan ylitti 6,2 miljoonaa matkustajaa. Ulkorajaliikenteessä matkustajamäärät kasvoivat satamissa 10 % ja lentoliikenteessä 15 %. Suomen ja Viron liikenteessä otettiin Viron EU-jäsenyyden myötä 1.5. käyttöön kevennetyt rajatarkastukset, eikä merkittäviä ongelmia ilmennyt. Käännytettyjen määrä ulkorajoilla laski 41 %. Erityisesti virolaisten käännyttäminen väheni merkittävästi. EU:n laajentuminen ei ole toistaiseksi lisännyt ihmissalakuljetusta ja laitonta maahantuloa Suomeen tai Suomen kautta muualle EU:n alueelle. Laittoman maahantulon ja sen järjestämisen pääreitit Suomeen kulkivat edelleen sisärajojen yli. Tapaukset tulevat ilmi pääsääntöisesti sisämaassa henkilöiden ilmoittautuessa turvapaikanhakijoiksi. Vuoden aikana sisämaassa turvapaikkaa hakeneiden määrä kasvoi, rajanylityspaikoilla turvapaikanhakijoiden määrä sen sijaan väheni. Henkilöiden, ilma-alusten ja alusten aiheuttamat rajatapahtumat vähenivät ollen yhteensä 80 tapausta (92/2003). Baltian maat ovat jatkaneet rajavalvontansa sopeuttamista tulevaan Schengen-jäsenyyteen. Schengenin säännöstön soveltamisen aloittaminen liittyy SIS II-järjestelmän valmistumiseen ja se tapahtuu aikaisintaan vuonna 2007. Keskustelu Viron ja Latvian rajasopimusten mahdollisesta allekirjoittamisesta aktualisoitui vuoden lopulla. EU:n ulkorajavalvonnan yhteinen ohjausryhmä vakiinnutti asemansa jäsenvaltioiden operatiivista rajaturvallisuusyhteistyötä koordinoivana elimenä. Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuonna 2004. EU:n operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintaviraston perustamisesta annettavan asetuksen alkuvuodesta nopeasti sujunut käsittely viivästyi merkittävästi Espanjan ja Yhdistyneen Kuningaskunnan erimielisyyksien asetuksen soveltamisesta Gibraltarin alueella johdosta. Käytännössä tämä viive aiheutti sen, että määräaikaan 1.5.2005 mennessä virastolle saadaan valittua vain hallintoneuvosto ja pääjohtaja. Virasto joutuu aloittamaan toimintansa Brysselissä. Komissio antoi toukokuussa 2004 ehdotuksensa myös asetukseksi henkilöiden toimesta tapahtuvaa rajojen ylittämistä koskevasta yhteisön säännöstöstä. Ehdotus sisältää Schengenin yleissopimuksen ulko- ja sisärajojen ylittämistä koskevien osien sekä yhteisen käsikirjan yhdistämisen asetukseksi. Tavoitteena on säädösperustan yhtenäistäminen ja oikeusvarmuuden lisääminen. Ehdotuksen käsittely aloitettiin neuvoston työryhmissä kesäkuussa. Yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ei asetettu tavoitetta vuonna 2004. Eduskunta asetti vahvistaessaan vuoden 2004 talousarvion rajavartiolaitoksen tavoitteeksi seuraavaa: Rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi rajavalvonnan määrää Suomen itärajalla lisätään ja rajaliikenteen sujuvuus pyritään turvaamaan lisäämällä rajavartiolaitoksen henkilöstöä rajavalvontatehtäviin itärajalle ja rajatarkastustehtäviin erityisesti Kaakkois-Suomen alueelle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää organisaatiomuutoksia ja tukitoimintojen voimakasta kehittämistä. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
Rajavartiolaitos lisäsi partioinnin määrää itärajalla 5000 partiotunnilla verrattuna vuoteen 2003, mutta tavoitteesta jäätiin kuitenkin 23 000 tuntia. Syynä tähän on palvelukseen otetun henkilöstön sitoutuminen koulutukseen sekä tarve siirtää yhä voimavaroja rajavalvonnasta rajatarkastuksiin. Kiinteä valvonta kasvoi kokonaisuudessaan 44 000 tuntia ja tavoite ylitettiin 38 000 tunnilla. Rajatarkastukset kyettiin tekemään lähes kattavasti. Helsingin satamassa jouduttiin ajoittain jättämään rajatarkastuksia tekemättä erityisesti lähtevässä liikenteessä henkilöstöpulasta ja useiden laivojen lähes yhtäaikaisesta saapumisesta tai lähtemisestä johtuen. Sisärajaliikenteessä rajatarkastuksia ei tehty, mutta valmius niiden palauttamiseen pidettiin yllä. Rajaliikenteen sujuvuus säilyi maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä lentoliikenteessä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kuitenkaan kaikilta osin toteutunut, vaan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Rajavartiolaitos turvasi rajaliikenteen sujuvuutta kasvattamalla Kaakkois-Suomen rajavartioston vahvuutta. Rajavartiolaitoksen kannalta keskeiset rajanylityspaikkojen kehittämishankkeet ovat edenneet vuoden aikana valitettavan hitaasti rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Nyt tilanne näyttää kuitenkin sekä Nuijamaan rajanylityspaikan talonrakentamisen että Vaalimaan rajanylityspaikan henkilöliikennekeskuksen laajentamisen osalta myönteiseltä. Rajavartiolaitos jatkoi kansainvälistä yhteistyötään Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden rajavalvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa tavoitteenaan Suomen sisäisen turvallisuuden lisääminen. Rajavartiolaitoksella oli merkittävä rooli EU:n operatiivisen rajavalvontayhteistyön käynnistämisessä. Yhteistyö EU:n uusien naapurimaiden Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa käynnistettiin. Merellinen turvallisuus parani merkittävästi, kun Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf Of Finland Reporting, GOFREP) aloitti toimintansa heinäkuun alussa. Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella ja sitä valvovat Suomi, Viro ja Venäjä yhteistyössä. Suomenlahden liikenteestä tehdyn riskianalyysin perusteella GOFREP pienentää kahden aluksen yhteentörmäyksen todennäköisyyttä merkittävästi. Hallinto- ja tukipalveluja kevennettiin lakkauttamalla Pohjanlahden merivartiosto hallintoyksikkönä. Pohjanlahden ja Saaristomeren merivartiostojen toiminnat yhdistettiin ja muodostettiin Länsi- Suomen merivartiosto. Lisäksi tukipalvelujen keventämiseksi ja valtion hallinnon alueellistamistavoitteiden toteuttamiseksi perustettiin taloushallinnon palvelukeskus Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnan yhteyteen Onttolaan sekä henkilöstöhallinnon palvelukeskus Lapin rajavartioston esikunnan yhteyteen Rovaniemelle. Teknillisen toimialan palvelujen keskittämistä laadittiin suunnitelma. Kehittämisen kohteena ovat materiaali- ja kiinteistöhallinto sekä atk-, valvontalaite-, tietoliikenne-ja alustekniset palvelut. Rajavartiolaitoksen tuloksellisuus kehittyi myönteisesti, sillä niin laadunhallinta, tuottavuus kuin taloudellisuuskin paranivat. Toiminnallinen tuloksellisuus kasvoi kokonaisuudessaan 5 %:lla. Laadunhallinnan myönteinen kehitys oli seurausta erityisesti rajaturvallisuuden paremmasta tasosta. Tuottavuus parani myös selkeästi, koska loppusuoritteet lisääntyivät enemmän kuin henkilöstömäärä. Taloudellisuus parani sekä valvonnan kattavuuden että rajatarkastusten lisäännyttyä käytettyjä määrärahoja enemmän. Rajavartiolaitoksen taloudellinen tilanne jatkui tiukkana. Rajavartiolaitos sai kuitenkin vuoden 2004 talousarvion eduskuntakäsittelyn yhteydessä 3,4 miljoonan euron tasokorotuksen. Kokonaisuutena toimintamenot kasvoivat noin 13 miljoonalla eurolla. Henkilöstö lisääntyi 36 henkilötyövuodella. Lisähenkilöstö suunnattiin kenttätason tehtäviin vilkkaimmille Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille. Henkilöstön tila on työilmapiirikartoitusten ja työterveyshuollon raporttien mukaan varsin hyvä. Käyttöön otetuilla tavoite- ja kehityskeskusteluilla ja valmisteilla olevalla palkkausjärjestelmällä on jatkossa myönteinen vaikutus henkilöstön tilaan. Koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset, lisääntynyt rekrytointi, rajavartijoiden lähtövaihtuvuus ja henkilöstön täydennyskoulutus ovat edelleen kasvattaneet koulutuksen määrää. 3 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
4 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Vuodelle 2004 asetetut tulostavoitteet toteutuivat pääosin. Rajatilanteesta välitettiin tiedot valtakunnan johdolle ja muille tahoille tavoitteiden mukaisesti. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. Ulkorajan tilanteesta Suomessa raportoitiin EU:ssa sovitulla tavalla. Rajavalvonta ylläpidettiin Schengenin säännöstön edellyttämällä tasolla. Rajatilanne säilyi odotettua vakaampana. Tilanteisiin on pystytty varautumaan molemmin puolin rajaa ja näin toimintaa on kyetty tehostamaan oikea-aikaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin ja kehitettiin erityisesti Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi tuettiin EU:n uusia jäsenmaita, erityisesti Baltian maita, Schengenin säännöstön soveltamisvalmiuksien kehittämisessä. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. EU:n laajentuminen ei ole toistaiseksi lisännyt ihmissalakuljetusta ja laitonta maahantuloa Suomeen tai Suomen kautta muualle EU:n alueelle. Laittoman maahantulon ja sen järjestämisen pääreitit Suomeen kulkivat edelleen sisärajojen yli. Tapaukset tulevat ilmi pääsääntöisesti sisämaassa henkilöiden ilmoittautuessa turvapaikanhakijoiksi. Vuoden aikana sisämaassa turvapaikkaa hakeneiden määrä kasvoi, rajanylityspaikoilla turvapaikanhakijoiden määrä sen sijaan väheni. Kansainvälinen yhteistyö ja rikostiedustelu tulevat jatkossa olemaan entistä tärkeämmässä roolissa laittoman maahantulon torjunnassa. EU:n rajavalvontayhteistyön kehittymisen ja tiivistymisen myötä kansainvälinen osallistuminen ja vaikuttaminen ovat lisääntyneet kokouksiin, hankkeisiin ja operaatioihin osallistumisen muodossa. Tämä on heijastunut myös rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden toimintaan. Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan kehittämisprojekteissa Bosnia- Hertsegovinassa (EUPM) ja Makedoniassa (Proxima) sekä EU:n ad hoc -koulutuskeskuksessa Itävallassa. Lisäksi osallistuttiin yhdellä edustajalla heinäkuussa päättyneeseen Georgian ETYJ:n rajavalvontaoperaatioon. EU:n Keski-Aasian rajavalvonnan kehittämisprojektiin osallistuttiin antamalla asiantuntija-apua. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä lentoliikenteessä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja huonosta yhteistoiminnasta. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, koska vilkkaimmilla raja-asemilla on rakenteellisia puutteita nykyinen liikenne huomioon ottaen, tarkastushenkilöstöä on liian vähän ja viisumivelvollisia matkustajia saapuu ajoittain suuria yhtäaikaisia määriä. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin aikoihin vuorokaudessa, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla. Meripelastustoimelle asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin ja kaikille Suomen meripelastusvastuualueella avuntarpeeseen joutuneille on kyetty osoittamaan tehokkaasti apua. Valvontajärjestelmien avulla on kyetty lisäksi estämään kolme todennäköistä merionnettomuutta. Suomen ylläpitämä meripelastustoimi on arvostettu ja luotettava, tehokkaasti toimiva ammattimainen järjestelmä. Rajavartiolaitos tehosti meriliikenteen turvallisuutta osallistumalla Suomenlahdella kansainväliseen meriliikenteen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf Of Finland Reporting, GOFREP) aloitti toimintansa 1.7.2004. Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella ja sitä valvovat Suomi, Viro ja Venäjä yhteistyössä. GOFREPin ensisijaisena tavoitteena on pienentää alusten yhteentörmäysriskiä. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
Valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvontaan osallistuttiin rajavalvonnan yhteydessä. Havainnoista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä on raportoitu säännöllisesti. Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyt asevelvolliset koulutettiin koulutusohjelmien mukaisesti. Palvelukseen astuneista varusmiehestä kotiutettiin rajajoukkoihin sijoitettuna 77 prosenttia. Varusmiesten koulutusvuorokausia kertyi 161 800 (157 900/2003). TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS TULOSALUITTAIN Rajavalvonta 5 Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Luvattomat rajanylittäjät otetaan kiinni rajavartiolaitoksen valvonta-alueella. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n rajaasiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sisäasiainministeriön tilannekuvan kehittämistyöryhmän työskentelyyn. Rajatapahtumiin kyettiin vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Muutamassa tapauksessa ei kyetty selvittämään syyllisiä. Rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa. Luvattomat rajanylittäjät otettiin kiinni rajavartiolaitoksen valvontaalueella. 4. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Rajatilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Havaittuihin muutoksiin kyettiin vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Valmiutta ylläpidettiin rajatilanteen edellyttämällä tavalla. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
6 5. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. 6. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 7. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. 8. Rajavalvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kansainvälistä rajavalvontayhteistyötä jatkettiin EU:n Venäjä-strategian ja pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmien puitteissa. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset onnistuivat hyvin ja tietojen vaihto venäläisten kanssa tiivistyi aikaisempaan verrattuna. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä kehittyi merkittävästi. Rajavartiolaitos hallinnoiman Itämeren maiden rajavalvontayhteisön tiedonsiirtojärjestelmän Coastnet käyttö on jatkunut suunnitelman mukaisesti ja järjestelmä on toiminut hyvin. EU:n ulkorajavalvonnan yhteisessä ohjausryhmässä kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden, EU-hakijamaiden sekä EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. Ulkorajavalvonnan yhteisen ohjausryhmän myötä suora yhteydenpito ja vaikuttaminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden rajaviranomaisten johtajiin on ollut mahdollista. Ohjausryhmän sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. EU:n ulkorajavalvontaa koskevan lainsäädännön kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Uusien EU-jäsenmaiden osalta siirryttiin sekä EU:n puitteissa tehtävän arvioinnin että kahdenvälisten tukihankkeiden (Baltian maat) osalta jäsenyysvalmisteluista Schengen-valmisteluihin. Osallistuttiin aktiivisesti niin uusien jäsenmaiden kuin pohjoismaiden Schengen-tarkastuksien valmisteluihin. Rajavalvonta järjestettiin tuottavasti ja taloudellisesti. Rajavalvonnan tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuoteen 2003 verrattuna. Hankkeet 1. Maarajan teknisen valvontajärjestelmän modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla 2. Rajavartiotoiminnan vaativien ja eritystilanteiden hallintakyvyn kehittäminen Toteutuminen Maarajan teknistä valvontajärjestelmää modernisoitiin ja laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavartiotoiminnan vaativien ja erityistilanteiden hallintakykyä on kehitetty järjestämällä siihen liittyvää koulutusta. Tilanteiden hallintaan liittyvä valmius mukaan lukien suunnitelmavalmius on pidetty hyvällä tasolla. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
7 3. Yhden vartiolaiva-2000 hankinta (valmistuminen 2004) ja kahden vartiolaivan peruskorjaus (2003-2006) 4. Tehostetaan merialueen valvontaa Suomenlahdella yhdessä naapurimaiden kanssa 5. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö 6. Osallistutaan siviilikriisinhallintaan 7. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä kyetään vastaamaan myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti Vartiolaiva 2000 jatkosarjan toisen aluksen rakentaminen saatettiin päätökseen. Alus otettiin operatiiviseen käyttöön. Aloitettiin Tursas- luokan ulkovartiolaivan ensimmäisen aluksen peruskorjauksen toimeenpano, sekä toisen aluksen peruskorjauksen tekninen suunnittelu. Molempien aluksien peruskorjaus ja öljyntorjuntakyvyn parantaminen toteutetaan vuoteen 2006 mennessä. Rajavartiolaitos tehosti meriliikenteen turvallisuutta osallistumalla Suomenlahdella kansainväliseen meriliikenteen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf Of Finland Reporting, GOFREP) aloitti toimintansa 1.7.2004. Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella ja sitä valvovat Suomi, Viro ja Venäjä yhteistyössä. Tietoja rajatilanteesta ja rajatapahtumista vaihdettiin aktiivisesti. Venäjän osapuolelta saadut ennakkovaroitukset edesauttoivat rajatapahtumiin vaikuttamista ja tapahtumien selvittämistä. Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja asiakirjaväärennösten paljastamiseksi pidettiin tiiviisti yhteyttä Suomen ja Venäjän kansainvälisten rajanylityspaikkojen välillä. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntija- ja kokemustenvaihtotilaisuuksia sekä yhteen sovitettuja rajavalvontaharjoituksia vuosisuunnitelmassa sovitulla tavalla. Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan kehittämisprojekteissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM) ja Makedoniassa (Proxima). Lisäksi osallistuttiin yhdellä edustajalla heinäkuussa päättyneeseen Georgian ETYJ:n rajavalvontaoperaatioon. EU:n Keski-Aasian rajavalvonnan kehittämisprojektiin osallistuttiin antamalla asiantuntija-apua. Suomessa käynnistettiin ISPS (the International Ship and Port Facility Security) säännöstön edellyttämät toimenpiteet ja kansallinen SSAS (Ship Security Alarm System) hälytysten vastaanottopisteeksi määrättiin meripelastuskeskus (MRCC) Turku. Tehtäväjaossa on lähdetty siitä, että merenkulkulaitos huolehtii normaalitilanteiden toimenpiteistä ja ohjeistuksesta mutta poliisi ja rajavartiolaitos huolehtivat yhdessä ja samanlaisin toimivaltuuksin terrori-iskujen tai niiden uhan aiheuttamista toimista. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) kehotti jäsenvaltioitaan perustamaan merenkulun tukipalvelukeskuksen (Maritime Assistance Services, MAS). Keskuksen tehtävänä on vastaanottaa alusten muita kuin suoranaisia hätäilmoituksia, jotka koskevat esimerkiksi alusten havaitsemia ympäristölle vahingollisia päästöjä, aluksen tilaan liittyviä poikkeamia sekä hinaukseen liittyviä tarpeita. MAS keskuksen tehtävät tukevat rajavartiolaitokselle säädöksin asetettuja tehtäviä sekä meripelastustoimen johtamisvalmiutta ja näillä perusteilla tehtiin kansallinen päätös, että MAS keskuksena toimii Turun meripelastuskeskus (MRCC Turku). \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
8 Perustietoja 1) 1998 2000 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Partiointi (tuntia) 523 000 429 000 395 000 392 000 420 000 397000 - josta itärajalla 420 000 338 000 317 000 313 000 340 000 318000 Kiinteä valvonta (tuntia) 617 000 841 000 896 000 884 000 890 000 928000 Tarkastukset (kpl) 68 114 79 647 95 000 98 000 86 000 103000 Havaittu rajatapahtuma (kpl) 2) 89 73 73 92 70 80 Havaitut rikkomukset (kpl) 3) 2 669 2 437 1 818 2 086 2 500 2086 Toimintamenot (milj. ) 100 99 104 103 109 108 Henkilötyövuodet (htv) 1 989 1 762 1 782 1 710 1 790 1 707 1) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. 2) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 3) Valtioraja-, rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin sekä kokonaismäärässä että partioinnissa itärajalla jäätiin alle tavoitetason. Eniten tavoitteesta jäätiin Kainuun ja Lapin rajavartiostossa sekä Länsi-Suomen merivartiostossa. Kiinteä valvonta lisääntyi 44 000 tuntia ja tavoite ylittyi 38 000 tuntia. Rajavalvontaan liittyvät tarkastusten tavoitetaso ylittyi n 38 000 tarkastuksella. Tarkastusten lisäys kohdentui henkilöllisyyden selvittämiseen ja veneliikennesäännösten valvontaan ja tieliikennesäännösten valvontaan, maastoliikennesäännösten valvontaan sekä kuljettajan puhallutuksiin. Henkilöiden, ilma-alusten ja alusten aiheuttamat rajatapahtumat vähenivät 80 (92/2003). Rajavalvonnan yhteydessä tehtiin 343 (256/2003) rikosilmoitusta, annettiin 956 (705/2003) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 103 (29/2003) rikesakkoa sekä annettiin 909 (572/2003) huomautusta. Poliisitehtäviä tehtiin 1 515 tuntia (3 100/2003), joista Lapissa tehtiin 1 121 tuntia (74 %). Virkaapua annettiin 4 151 tuntia (3 800/2003). Rajavalvontaan käytettiin 54,6 % (55,4 %/2003) kaikista resursseista. Tulosmittarit 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) 100 130 159 Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 7,3 7,6 7,5 8,1 Rajatapahtumien estäminen (%) 89 % 97 % 95 % 93 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 54 % 76 % 75 % 75 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 4,1 3,4 3,5 3,2 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 33 % 64 % 50 % 100 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 100 % 100 % 100 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) 100 103 95 106 Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) 100 101 95 104 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 100 116 132 Kokonaisuutena laadunhallinta parani huomattavasti (+29 %) edellisestä vuodesta. Tulostavoitteisiin ei aivan päästy rajatapahtumien estämisessä, mutta rajatapahtumien selvitystaso parani 36 %. Kaikissa tapahtumissa saatiin selvitettyä syylliseksi epäilty. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus paranivat myös edellisestä vuodesta, koska lisääntynyt partiointi ja tekninen valvonta paransivat valvonnan kattavuutta. Rajavalvonnan toiminnallinen tuloksellisuus parani 16 %. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
9 Rajatarkastukset Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin säännöstön mukainen rajatarkastus noudattaen joustavuutta Viron liikenteessä. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min. 3. Kehitetään henkilöstön kykyä toimia maltillisesti vaikeissa tarkastustilanteissa. 4. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta. Tulos Schengen- ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 900 000 matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 milj. Rajatarkastukset kyettiin tekemään kiitettävällä tasolla lähes kattavasti (99,9 %). Helsingin satamassa jouduttiin ajoittain jättämään rajatarkastuksia tekemättä henkilöstöpulasta ja useiden laivojen lähes yhtäaikaisesta saapumisesta tai lähtemisestä johtuen. Näin tapahtui sekä saapuvassa, että lähtevässä liikenteessä. Sisärajaliikenteessä rajatarkastuksia ei tehty, mutta valmius niiden palauttamiseen pidettiin yllä. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä lentoliikenteessä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja huonosta yhteistoiminnasta. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, koska vilkkaimmilla raja-asemilla on rakenteellisia puutteita nykyinen liikenne huomioon ottaen, tarkastushenkilöstöä on liian vähän ja viisumivelvollisia matkustajia saapuu ajoittain suuria yhtäaikaisia määriä. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin aikoihin vuorokaudessa, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla. Raja- ja merivartiokoulun antamassa perus- ja täydennyskoulutuksessa lisättiin koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää henkilöstön kykyä toimia oikein myös vaikeissa tilanteissa. Raja- ja merivartiokoulu jatkoi rajavartiotilanteiden hallintaa käsittelevän ohjeen valmistelua. Asiaan kiinnitettiin myös huomiota hallintoyksiköiden sisäisessä koulutuksessa. Rajatarkastuksista ja niihin liittyvistä tutkinnoista ja hallintopäätöksistä tehtiin 64 valitusta. Nämä kohdistuivat pääosin käännyttämispäätöksiin. Hallinto-oikeudet ovat käsitelleet näistä 41 ja vain yksi on hyväksytty. Tämä osoittaa rajavartioviranomaisten toiminnan kiitettävää laatua. Valitusten määrä on pudonnut puoleen edellisvuotisesta. RVLE:lle tehtiin 30 hallinnollista kantelua tai selvityspyyntöä. Tämäkin luku on pienentynyt lähes puoleen edellisvuotisesta. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
10 5. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. 6. Valmius ylläpidetään sellaisena, että toimintaa kyetään tehostamaan tarvittaessa. 7. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti, taloudellisesti ja sujuvasti. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Väärennettyjä matkustusasiakirjoja sekä muita väärennöksiä havaittiin 530 kappaletta. Käännyttämisten kokonaismäärä oli 1929 henkilöä (3 000/2003). Viisumi myönnettiin yli 876 henkilölle. Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset onnistuivat hyvin ja tietojen vaihto venäläisten kanssa tiivistyi aikaisempaan verrattuna. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä kehittyi merkittävästi. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Vuoden aikana ei ilmennyt tapahtumia, joissa toimintaa olisi jouduttu tehostamaan siirtämällä reservejä valtakunnallisesti. Rajatarkastuksen tuottavuus ja taloudellisuus paranivat molemmat edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena toiminnallinen tuloksellisuus laski kuitenkin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hankkeet 1. Nuijamaan ja Vaalimaan rajaasemia kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita 2. Kuusamon rajanylityspaikka valmistaudutaan avaamaan kansainväliselle liikenteelle 3. Tehostetaan rajatarkastuksia teknisillä ratkaisuilla huomioiden laaditun työryhmäraportin (RVLE:n ak 1387/510/2001/15.3.2001) suositukset 4. Osallistutaan biometriikan käyttöönottoon rajatarkastuksissa 5. Tehostetaan matkustajatietojärjestelmien käyttöä ja pyritään saamaan oikeudet varausjärjestelmien käyttöön ennakkoprofiloinnin tekemiseksi lainsäädännön uudistamisen myötä 6. Kehitetään PTR-yhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä Toteutuminen Nuijamaan raja-aseman suunnittelu jatkui. Uuden raja-aseman rakennustyöt ovat alkaneet helmikuussa 2005. Rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna huhtikuussa 2006. Osallistuttiin Vaalimaan raja-aseman henkilöliikennerakennuksen laajennusja perusparannuksen suunnitteluun. Rakentaminen päästänee aloittamaan keväällä 2005 ja työmaa valmistunee kevään 2006 aikana. Kuusamon rajanylityspaikan Venäjän puoleisen raja-aseman työmaa on alkanut tontin raivauksella joulukuussa 2004. Työmaa alkanee keväällä 2005 ja rajanylityspaikka muuttunee kansainväliksi vuoden 2006 aikana. Rajanylityspaikkojen teknistä välineistöä on kehitetty. Vuoden 2004 tammikuussa saatiin käyttö Helsingin satamaan, Helsinki Vantaan lentoasemalle, Vaalimalle ja Nuijamaalle tallennuslaitteet, joilla voidaan tallentaa turvapaikanhakijoiden sormenjäljet Eurodac- järjestelmään. Laitteistoilla on voitu nopeuttaa merkittävästi sormenjälkien syöttöä järjestelmään. Rajavartiolaitos osallistui kansalliseen ja EU- tason valmisteluun biometriikan käyttöönottamiseksi. Laite- ja järjestelmäkokeilut siirtyivät vuoden 2005 puolelle. Seurattiin EU-säädösten vaikutusta ja kansallisen lainsäädännön kehitystä pyrkimyksenä tehostaa matkustajatietojen hyväksikäyttöä matkustajien ennakkoprofiloinnissa. Rajavartiolaitos osallistui PTR- rikostorjuntatyöryhmän työhön. Kehitettiin rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston organisaatiota pyrkimyksenä sen parempi vastaavuus rajat ylittävän monialarikollisuuden torjuntaan. Uusi organisaatio otettiin käyttöön helmikuussa 2005. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
11 7. Kehitetään rikostiedustelua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 8. Kehitetään henkilöstön kykyä toimia paineen alaisena vaikeissa tarkastustilanteissa Vuoden 2004 aikana toimintansa aloitti viisi alueellista ja valtakunnallinen PTR-rikosanalyysi keskus. Raja- ja merivartiokoulun antamassa perus- ja täydennyskoulutuksessa lisättiin koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää henkilöstön kykyä toimia oikein myös vaikeissa tilanteissa. Raja- ja merivartiokoulu jatkoi rajavartiotilanteiden hallintaa käsittelevän ohjeen valmistelua. Asiaan kiinnitettiin myös huomiota hallintoyksiköiden sisäisessä koulutuksessa. Perustietoja 1) 1998 2000 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj) 10,9 13,9 14,6 14,3 15,6 15,2 - josta itärajalla 4,6 5,6 6,3 6,2 6,2 Tarkastusprosentti ulkorajalla 94 % 98 % 100 % 99,5 % 93 % 99,9 % Havaitut rikkomukset 2) 7 010 7 570 5 361 4 689 6 000 3 689 Ulkomaalaislain rikkomukset (kpl) **) 2 020 2 690 3 054 2 118 1 020 Rikoslain rikkomukset (kpl) **) 680 860 786 887 1 190 Tieliikennelain rikkomukset (kpl) **) 4 310 4 020 1 521 1 684 1 479 Poliisin kuuluttamat (kpl) **) 960 1 880 1 970 1 790 1 452 Matkustajan odotusaika maa/lento (min) 4 6 8 9 8 8 Matkustajan odotusaika meri (min) 21 21 33 34 21 34 Toimintamenot (milj. ) 48 63 65 71 70 78 Henkilötyövuodet (htv) 955 1 114 1 124 1 188 1 160 1 226 1) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. 2) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset Rajaliikenne ulkorajalla lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 900 000 matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 milj. (14,3 milj./2003). Viisumivelvollisten määrä kasvoi hieman ollen 4,15 milj (4,13/2003). Rajaliikenne Suomen ja Venäjän rajalla säilyi ennallaan ollen 6,2 miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 64 %. Viisumivelvollisten matkustajien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Merialueella tehtiin 5,9 miljoonaa ulkorajatarkastusta (5,4/2003). Viisumivelvollisten osuus liikenteestä oli 0,5 %. Lentoliikenteessä ulkorajoilla tehtiin noin 3,0 miljoonaa (2,7/2003) rajanylitystä. Viisumivelvollisten osuus liikenteestä oli 4,7 %. Henkilöliikenne sisärajoilla oli yhteensä 31,3 milj (30,6 milj /2003). Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Väärennettyjä matkustusasiakirjoja sekä muita väärennöksiä havaittiin 530 kappaletta. Käännyttämisten kokonaismäärä oli 1929 henkilöä (3 000/2003). Käännyttämisten lasku kohdentui erityisesti Viron kansalaisiin. Viisumi myönnettiin yli 876 henkilölle. Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajatarkastusten yhteydessä havaittujen rikkomusten määrä laski n 2300. Näistä oli ulkomaalaislain rikkomuksia 28 % (45 %/2003), tieliikennelain rikkomuksia 40 % (36 %/2003) ja rikoslain rikkomuksia 32 % (19 %/2003). Poliisin kuuluttamia henkilöitä havaittiin 1452 (1 790/2003). Rajatarkastusten yhteydessä tehtiin 487 (500/2003) rikosilmoitusta, annettiin 1750 (3080/2003) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 27 (53/2002) rikesakkoa sekä annettiin 1050 (890/2003) huomautusta. Rajatarkastuksiin käytettiin 39,2 % (38,5 %/2003) kaikista resursseista. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
12 Tulosmittarit 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) 100 104 94 Tarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 99,5 % 93,0 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 99,8 % 100,0 % 100,0 % 99,6 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) 9 9 8 8 Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) 33 34 30 34 Oikeusturva (%) 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,8 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) 100 94 87 96 Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) 100 93 87 93 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 100 99 94 Rajatarkastuksen laadun hallinta heikkeni 10 %. Tuloksellisuuden lasku johtui rajatarkastuksen yhteydessä jälkikäteen ilmitulleista säädösten vastaisista rajanylityksistä 22 (3/2003). Rajatarkastuksen tuottavuus ja taloudellisuus paranivat molemmat edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena toiminnallinen tuloksellisuus laski kuitenkin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Rajavartiolaitoksen vuonna 2004 suorittamasta n. 15,4 miljoonasta (14,5/2003) tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä tehtiin 53 (126/2003) valitusta, jotka kohdistuivat käännyttämispäätöksiin kaikkiaan rajatarkastuksista ja niihin liittyvistä tutkinnoista ja hallintopäätöksistä tehtiin 64 valitusta. Hallinto-oikeudet ovat toistaiseksi ratkaisseet 41 valitusasiaa (1 hyväksytty, 18 hylätty ja 22 jätetty tutkimatta). Valitusten määrä on siis laskenut merkittävästi. Käännyttämispäätöksistä tehdyt valitukset laskivat erityisesti Suomenlahden merivartioston osalta. Viron EU-jäsenyyden vaikutus näkyi siten selkeästi ulkomaalaislain (301/2004 vp) soveltamisessa. Ylipäätään vähäinen valitusten määrä ja varsinkin niistä aiheutuneiden muutosten vähäisyys osoittavat rajavartioviranomaisten toiminnan hyvää laatua ja oikeusvarmuutta. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin toiminnasta 4 (10/2003) kantelua ja Oikeuskanslerinvirastolle 3 kantelua. Rajavartiolaitoksen esikunnalle hallinnollisia kanteluja tai selvityspyyntöjä tehtiin 30 (46/2003). Kanteluiden määrässä on jonkin verran laskua edelliseen vuoteen nähden. Viime vuonna kanteluiden määrä oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2002. Rajavartioviranomaisten toimintaan kohdistuneiden kantelujen määrä oli siis edelleen vähäistä ja niiden aiheuttamat vähäiset käytänteiden tarkistukset osoittavat toiminnan olleen yleisesti ottaen asianmukaista. Meri- ja muu pelastustoimi Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merihätätapauksiin kyetään osoittamaan viivytyksettä apua. Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat ovat ajan tasalla Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin kolme (1/2003) uhkaava merionnettomuutta ja pelastettiin 3200 avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä (3000/2003). Etsintä- tai pelastustoimet kohdistuivat yhteensä 6 343 henkilöön (4366/2003). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli 1 494 (1 340/2003). Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Apua osoitettiin 98 hätätilanteessa alle tunnissa, vain 2 tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Rajavartiolaitoksen meripelastusyksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki yksiköt, jotka käskettiin meripelastustehtävään, kykenivät suorittamaan tehtävän. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintäja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti. 5. Muun pelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua ensisijaisesti rajavartiolaitoksen valvontaalueella. Johtamisjärjestelmä oli toimiva. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Suurta tai keskisuurta onnettomuustilannetta harjoiteltiin 58 kertaa. Kokonaisuudessa pelastuspalveluharjoituksia ja -koulutustilaisuuksia sekä muita tilaisuuksia oli yhteensä 269 kappaletta. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa ja tutustui samalla merentutkimuslaitoksen ja merenkulkulaitoksen Helsinki VTS:n toimintaan. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen apuna. Matkapuhelimien paikantamistietoa käytettiin 93 (29/2003) kertaa ja tiedoista oli 57 (17/2003) tapahtumassa merkittävää apua etsintöjen suuntaamisessa suoraan oikealle alueelle. Rajavartiolaitos osallistui 122 (119/2003) etsintään ja kuljetti 19 kertaa potilaita sairaanhoitoon muualta kuin mereltä. Muita pelastussuoritteita tehtiin maa-alueella 389 (360/2003) kertaa. 13 Hankkeet 1. Meripelastustoimen ohjeistuksen uudistaminen ja koulutus. 2. Meripelastuskaluston saattaminen määrävahvuiseksi. Toteutuminen Rajavartiolaitoksen esikunta huolehtii meripelastusohjeen kehittämisestä ja sen päivityksestä. SLMV vastaa alusonnettomuusohjeen kehittämisestä RVLE:n tukemana. Meripelastusopasta kehitetään pääosin oppimateriaaliksi raja- ja merivartiokoululle meripelastustoimen koulutukseen sekä jaettavaksi meripelastusyksiköihin käytännön toiminnan oppaaksi. Kirjoitustyöstä vastaa RMVK:n perustama työryhmä. Em. ohjeiden yhdistäminen tutkitaan kehitystyön aikana. Hanke päätettiin jättää toteuttamatta. Perustietoja 1) 1998 2000 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Pelastussuoritteet (kpl) 1 670 1 680 1 702 1 519 1 700 1 652 Harjoitus- ym. suoritteet (kpl) 490 570 543 501 550 569 RVL:n yksiköiden toiminta-aika (t) 2) 2 745 2 640 2 633 2 442 2 700 2 030 Estetyt merionnettomuudet (kpl) 17 7 7 1 10 3 Pelastettu avuntarpeesta (hlöä) 3 330 2 730 3 424 2 919 3 000 3 091 Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) 147 310 1 967 82 700 107 Toimintamenot (milj. ) 2 3 2 3 4 3 Henkilötyövuodet (htv) 46 52 36 48 45 45 1) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. 2) Pois lukien MRCC/MRSC Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin kolme (1/2003) uhkaava merionnettomuutta ja pelastettiin 3198 avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä (3001/2003). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli 1 494 (1 340/2003). Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Tulosm ittarit 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) 100 115 117 Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 8,5 8,3 8,5 8,8 Johtamisvalmius (tasoluokitus 0-10) 6,8 6,8 7,0 6,9 Suorituskyky (%) 99,6 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Saatavuus (h) 0,6 0,7 0,6 0,5 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 100 115 117 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
Kokonaisuutena laadunhallinta ja sitä myötä myös toiminnallinen tuloksellisuus paranivat edelleen edellisen vuoden hyvästä tasosta. Pääasiallisena syynä tähän oli meripelastussuunnitelmaja johtamisvalmiuden paraneminen. Tuottavuutta ja taloudellisuutta ei asetettu toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi, vaan meripelastustilanteissa voimavaroja käytettiin hätätilanteiden edellyttämä määrä. 14 Sotilaallinen maanpuolustus Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus. Tulos Puolustussuunnitelmat, johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Varustuksessa olevista puutteista huolimatta rajajoukkojen suorituskykyä voidaan pitää hyvänä. 2. Asevelvolliset ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen otettavat naiset koulutetaan sijoituskelpoisina rajajoukkoihin niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. 3. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat tarkastetaan järjestämällä vartiostojen johdolla ainakin yksi harjoitus. 4. Rajajoukkojen kehittämistyö käynnistetään. 5. Sotilaallinen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Hankkeet Rajajoukkojen tehtäviä, käyttöperiaatteita, kokoonpanoja ja sotavarustusta kehitetään puolustusvoimien PTS-suunnitelman mukaisesti. Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 77 % ja reserviläisistä 84 %. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat tarkastettiin pääosin Puolustusvoimien järjestämään Hyökyaalto harjoitukseen liittyen. Lisäksi suunnitelmia tarkastettiin vartiostojen harjoituksiin liittyen. Käynnistettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa rajajoukkojen kokonaisuudistuksen suunnittelu. Uudistuksessa huomioidaan rajajoukkojen supistamistarpeet ja valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritetyt kehittämistarpeet. Toiminnallinen tehokkuus pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Toteutuminen Rajajoukkojen kehittämistä ja muuta maanpuolustuksen operatiivista suunnittelua toteutettiin puolustusvoimien kanssa sovitun PTS-suunnitelman mukaisesti. Perustietoja 1) 1998 2000 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Koulutusvuorokaudet (vrk) 130 600 135 000 165 500 157 900 165 000 161 800 Toimintamenot (milj. ) 7 8 9 9 10 9 Henkilötyövuodet (htv) 140 137 149 143 155 148 1) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
Varusmiesten koulutusvuorokausien määrä kasvoi, mutta jäi alle asetetun tavoitteen. Sotilaalliseen maanpuolustukseen käytettiin noin 5 % kaikista resursseista, joka on saman verran kuin vuonna 2003. 15 Tulosmittarit 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) 100 99 99 Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 6,3 6,5 6,0 7,0 Sijoitettavuus (%) 80 % 81 % 80 % 77 % Koulutettavuus (%) 84 % 83 % 80 % 84 % Sijoitustilanne (tasoluokitus 0-10) 9,6 9,3 9,5 9,4 Sotavarustus (tasoluokitus 0-10) 6,1 5,9 6,0 5,4 Koulutus (tasoluokitus 0-10) 6,5 6,6 6,5 7,5 Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) 100 100 100 99 Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) 100 99 100 96 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 100 99 98 Laadunhallinta säilyi tyydyttävällä tasolla johtuen varusmiesten sijoitettavuuden laskusta (-4 %) vaikka reserviläisten koulutettavuuden taso nousikin (+1 %). Toiminnan tuottavuus laski (-1 %) ja taloudellisuus (-3 %). Kokonaisuudessaan tuloksellisuus laski 1 %. SISÄISET TOIMINNOT Henkilöstöhallinto ja koulutus Vuoden 2004 lopussa rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 3 170 virkamiestä, joista 14 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 21 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2003 loppuun verrattuna rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä nousi 51 henkilöllä (+1,7%) 3 135 henkilöön. Henkilöstöstä oli miehiä 87,8 % ja naisia 12,2 %. Siviileistä naisten osuus oli 78,1 %. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on pysynyt viime vuosien aikana ennallaan. Sotilasviran haltijoista naisia oli 1,7 %. Rajavartiolaitoksesta erosi 205 henkilöä. Näistä 83 siirtyi vanhuuseläkkeelle, kaksi työkyvyttömyyseläkkeelle ja neljä muulle eläkkeelle, neljä henkilöä kuoli ja 112 henkilöä erosi muista syistä. Nuorten raja- ja merivartijoiden lähtövaihtuvuus väheni muutaman prosenttiyksikön vuoteen 2003 verrattuna. Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 36,9 vuotta eli alhaisempi kuin valtiolla yleensä (42,7/2003). Henkilöstön ikärakenne vaihtelee kuitenkin henkilöstöryhmittäin. Naisten keski-ikä (44,8 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (35,8 vuotta) korkeampi. Tämä johtuu erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 56 % on yli 45-vuotiaita. Miehillä vastaava luku on 21 %. Sairauden vuoksi poissaolopäiviä kertyi 26 920 (26 513/2003). Henkilötyövuotta kohti laskettuna määrä oli sama kuin vuonna 2003 eli 8,6 työpäivää. Työtapaturmien vuoksi poissaolopäiviä kertyi 1 957 (laskua edelliseen vuoteen verrattuna 107 poissaolopäivää). Tapaturmapoissaolojen määrän väheneminen johtui 11-60 päivän poissaolojen määrän laskusta (-9,5 %-yksikköä) vuoteen 2003 verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 1,5 %. Nousu johtui 11-60 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrän kasvusta (+8,8 %). Myös yhden (+0,6 %) ja kahden vuorokauden (+2,5 %) sairauspoissaolojen määrä nousi vuoteen 2003 verrattuna. Työilmapiirikyselyn tulosten valossa rajavartiolaitoksen henkilöstön tila oli tyydyttävän ja hyvän välillä. Indekseittäin tarkasteltuna koko RVL:n tasolla tulokset ovat parantuneet lähes kauttaaltaan vuoteen 2002 verrattuna. Kehitystrendi sitoutuneisuudessa ja työ kasvun mahdollistajana on kuitenkin ollut kielteinen. Tulosten perusteella RVL:n keskeisiä voimavaroja ovat työn jatkuvuus ja turvallisuus, tyytyväisyys omaan asemaan työyhteisössä ja vaikuttamismahdollisuudet sekä sosiaaliset suhteet työpaikalla. Tulosten perusteella tyytyväisyys omaan asemaan työyhteisössä on kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 1999. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat hal- \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
linnon ja tiedonkulun sujuvuudessa, johtamisessa, tunnustuksen ja kiitoksen antamisessa, kehittämisideoiden huomioimisessa sekä mahdollisuuksissa siihen, että työ voi toimia yksilön kasvun mahdollistajana. Vuonna 2004 rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 87,4 % (2 771 henkilöä) sai työnantajan järjestämää koulutusta. Vuonna 2003 vastaava luku oli 86,1 % (2 685 henkilöä). Henkilökunnan koulutukseen käytettiin 77 142 koulutusvuorokautta, mikä on 21,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuotta kohti laskettuna koulutusvuorokausia kertyi 24,7. Vuonna 2003 vastaava luku oli 20,5 koulutusvuorokautta/htv. Koulutuskustannukset henkilötyövuotta kohti olivat noin 683, mikä on 19 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannuksiin sisällytettiin vain välittömät koulutuksesta aiheutuneet menot palkkamenoja lukuun ottamatta. Raja- ja merivartiokoululle kertyi yhteensä 37 070 koulutusvuorokautta. Edellisenä vuonna koulutusvuorokausia oli 34 049. Kasvua oli 8,9 %. Raja- ja merivartiokoulun järjestämille kursseille tai koulutustapahtumiin osallistui sama määrä henkilöitä kuin vuonna 2003 eli 2 032 henkilöä. 16 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
17 Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksessa on lakisääteisten tehtävien vaatima määrä ammattitaitoista ja työkykyistä henkilöstöä. Tulos Toteutui määrärahojen puitteissa. 2. Mahdollistetaan rajavartiolaitoksen koulutuskäskyn mukainen koulutus ja toiminta siten, että henkilöstö osaa suorittaa rajavartiolaitokselle säädetyt tehtävät tehokkaasti ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Otetaan huomioon uuden lainsäädännön vaikutukset. Raja- ja merivartiokoulu toteutti koulutuskäskyn mukaisen koulutuksen suunnitellulla tavalla. Henkilökunnan eri virkaurakursseja - perus-, jatko- ja täydennyskoulutus - järjestettiin käynnissä olevat kadettikurssit mukaan lukien 13 kpl. Kadettikursseilla opiskeli yhteensä 64 kadettia, joista 4 on maisteriksi opintojaan täydentävää opistoupseeria. Keväällä ja alkukesästä järjestettiin esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin rajavartiotoiminnan syventävät opinnot opistoupseerien täydennyskurssi, rajavartijoiden peruskurssin osa 1 ja siviilihenkilöstön peruskurssi. Syyskaudella pidettiin rajavartijan peruskurssi osa 1 ja osa 2, valmiusjoukkueen peruskurssi sekä vartioupseerikurssin lähijakso. 3. Henkilöstökertomuksen tunnusluvut pidetään vähintään vuoden 2000 tasolla. RMVK jatkoi tilanteiden hallinnan kouluttamisen kehittämistä vuonna 2003 uusittujen tilanteen hallintaa, voimankäyttöä ja voimankäyttövälineitä koskevien säädösten ja määräysten perusteella. Rajavartiotilanteiden hallintaan liittyen järjestettiin tilannejohtamisen opetustilaisuus. Syksyllä käynnistettiin rajavartiolaitoksen operatiivisen ajon koulutus yhdessä Liikkuvan poliisin kanssa. Henkilökunnan koulutusjärjestelmän kehittämistä jatkettiin ottaen huomioon muutokset eri henkilöstöryhmien tehtävissä. Rajavartiolaitoksen päällikkö teki päätöksen rajavartijan peruskoulutuksen uudistamisesta 21.12.2004. EU:n rajavartiokoulutuksen kehittämiseen osallistuttiin aktiivisesti. Itävaltaan santarmiston koulutuskeskukseen Traiskircheniin perustettu EU:n rajavalvontakoulutuksen koordinointikeskus (ACT) aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. RMVK oli myös mukana DCAF:n Balkanin maiden koulutushankkeessa. Seurantakaudella osallistuttiin koulutusseminaareihin Lyypekissä, Unkarissa ja Sarajevossa sekä arviointiseminaariin Frankfurtissa. Uuden eduskunnalle annetun rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön uudistamiseen liittyvien laajentuvien rikostorjuntatehtävien koulutus annettiin suunnitellun mukaisesti ensimmäisillä rajavartiolaitoksen itsenäisesti järjestämillä tutkinnanjohtajasekä tutkiijakursseilla. Lisäksi jatkettiin ulkomaalaislainsäädännön uudistuksen edellyttämän koulutuksen antamista henkilöstölle. Tunnusluvut verrattuna vuoteen 2000: - Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 1,9 % - Henkilöstön lähtövaihtuvuus pieneni 1,4 %-yksikköä - Henkilöstön keski-ikä laski 0,1 vuotta (vertailuvuosi 2003) - Sairauspäivien määrä kasvoi 8,4 % - Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä nousi 9,8 % - Tehty vuosityöaika väheni 1,5 %-yksikköä - Kenttäkelpoisuusindeksi laski 0,05 %-yksikköä (vertailuvuosi 2003) - Fyysistä kuntoa osoittava indeksi laski 0,05 %-yksikköä (vertailuvuosi 2003) - Työvoimakustannukset kasvoivat 14,4 % \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
18 4. Henkilöstön palkkaus perustuu uuteen palkkausjärjestelmään. 5. Rajavartiolaitokseen perustetaan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus (HEPA). Palvelukeskukseen siirretään suurin osa rajavartiolaitoksen henkilöstöhallinnon palveluista. HEPA on täysin toimintavalmis vuoden 2005 loppuun mennessä. 6. Kehitetään henkilöstön vuorovaikutustaitoja (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus) 7. Matkahallintaohjelmiston käyttöönotto Hankkeet Uuden palkkausjärjestelmän tekninen valmistelu eteni suunnitelmien mukaisesti. Neuvottelut uudesta palkkausjärjestelmästä voidaan aloittaa henkilöstöjärjestöjen kanssa alkuvuonna 2005. HEPA perustettiin Lapin rajavartioston esikunnan yhteyteen 1.1.2004. HEPA:aan on siirretty kaikkien hallintoyksiköiden henkilöja virkajärjestelmän sekä palkkajärjestelmän palvelut 1.1.2005 mennessä. Hallintoyksiköihin jää em palveluista vain vuosilomien suunnittelu ja vuosilomakirjanpito sekä tiettyjen perusraporttien tuottaminen (mm. nimikirjaotteet). Lisäksi HEPA:aan on siirretty henkilö- ja virka-, palkka- sekä työaikajärjestelmien pääkäyttäjien tehtävät 1.1.2005 mennessä. Vuorovaikutustaitojen kehittämisen opetusta sisällytettiin henkilöstön virka-urakurssien ohjelmiin. Lisäksi hallintoyksiköiden omaan koulutukseen suunniteltiin henkilöstön vuorovaikutustaitojen kehittämiskoulutusta. RVL:n matkahallintaohjelmiston (Personec Travel ASP-palveluna) käyttöönotto piti toteuttaa RVLE:n ja P-KR:n osalta 1.12.2004, mutta matkahallinnan prosessien yhtenäistämisen takia käyttöönotto em hallintoyksiköiden osalta siirtyy ajankohdalle 1.4.2005. Muiden hallintoyksiköiden osalta käyttöönotot toteutetaan vuoden 2005 aikana porrastetusti. Toteutuminen 1. Uusitaan tavoite- ja kehityskeskusteluohjeistus niin, että henkilökohtainen suoritus ja työn tavoitteet on määritetty jokaiselle työntekijälle tavoitteena laadun ja seurannan parantaminen. Ohjeistusta hyödynnetään uudessa palkkausjärjestelmässä. Laadittiin kaikista tehtävistä vaativuusarviointikäsikirjan mukaiset tehtävänkuvaukset ja arvioitiin tehtävien vaativuus. Määritettiin suoritusarviointimittaristo pilotoinnin perusteella. Uudistettiin tavoite- ja kehityskeskusteluohjeistus. 2. Jatketaan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien kehittämistä. 3. Keskitetty asianhallintajärjestelmä 4. Rajavartiolaitoksen henkilöstön tehtävä- ja virkarakenteen kehittäminen. 5. Kehitetään palvelukseenottojärjestelmää. 6. Kehitetään henkilöstöhallintoa osallistumalla säädösten ja määräysten uudistustyöhön tavoitteena hallinnon keventäminen ja sujuvuus. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmää on kehitetty tarkastamalla sen tietosisällön oikeellisuutta. RJT:n puoleista tiedon vastaanottoa on muutettu niin, että se mahdollistaa kuukausittaiset tiedot. Rajavartiolaitos osallistui SM:n asianhallintajärjestelmän kehittämishankkeeseen (SM ASDO). Asianhallintajärjestelmän käyttöönotot alkavat vuonna 2006. RVLE:ssa otettiin käyttöön diarioitavien julkisten asiakirjojen sähköinen arkistointi ja lähettäminen. Virkarakennetta kehitettiin vastaamaan rajavartiolaitoksen tarpeita. Rajavartijoiden palvelukseen oton kriteereitä on hieman muutettu hakeutuvien määrän lisäämiseksi. Osallistuttu rajavartiolaitosta koskevien uusien lakien valmistelutyöhön. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
19 Viestintä Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien tukeminen. 2. Rajavartiolaitoksen myönteisen julkisuuskuvan edistäminen. 3. Rajavartiolaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen. Hankkeet 1. Julkaisun Merivartiointi 75 vuotta toimittaminen 2005 2. Rajavartiolaitoksen graafisen ilmeen uusiminen 3. Verkkoasioinnin kehittäminen 4. Rajavartiolaitoksen 85- juhlavuositilaisuuksien järjestelyt 2004 Tulos Tiedotettu valtakunnallisesti merkittävistä rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvistä asioista ja tapahtumista. Myös internetin kautta annettiin kansalaisille tietoa esimerkiksi rajanylityspaikkoihin, rajatarkastuksiin, meripelastukseen ja rajavyöhykkeellä liikkumiseen liittyvistä asioista. Rajavartiolaitos oli mukana monissa yleisötapahtumissa eri puolella Suomea. Rajavartiolakiuudistukseen liittyen järjestettiin keskeisille tiedotusvälineiden edustajille taustainformaatiotilaisuus. Rajavartiolaitos on ollut edelleen mukana vesiliikenneturvallisuuskampanjoissa. Julkisuudessa rajavartiolaitos sai pääosin myönteistä huomiota. Internet-sivujen rekrytointikampanja on saavuttanut kohdeyleisönsä. Rajavartiolaitoksen tunnettavuus työnantajana on parantunut, mitä johtopäätöstä tukee palautelinkin kautta tulevat jatkuvat yhteydenotot ja kyselyt. Tiedotusvälineissä huomioitiin sisäasiainministerin lukuisat rajavartiolaitosta ja rajaturvallisuuskysymyksiä koskevat kannanotot sekä rajavartiolaitoksen päällikön vierailut vartiostopaikkakunnilla. Toteutuminen Merivartiointi 75 vuotta historiikin alustava käsikirjoitus ei ehtinyt sopimuksen mukaisesti valmistua kokonaisuudessaan vuoden loppuun mennessä. Käsikirjoitusta joudutaan tiivistämään vuoden 2005 alkupuolella. Graafisen ilmeen uudistaminen siirtyy pääosin vuoden 2005 puolelle. Internet-sivuston yhtenäistämisen suunnittelu aloitettiin. Osallistuttiin SM:n verkkoasiointiin liittyvään hankkeeseen sekä jatkettiin oman verkkoasioinnin kehittämistä. Osallistuttiin rajavartiolaitoksen 85-vuotisjuhlan järjestelyihin Säätytalolla koristelun, näyttelyn ja ohjelman osalta. Teknillinen toimiala Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin toteuttamaan lähes poikkeuksetta. Rajavartiolaitoksen materiaali-, tieto- ja kiinteistöhallinto sekä alus- että ilma-aluskalusto vastasivat toiminnan asettamia vaatimuksia. Teknillisen toimialan suunnitteluun ja henkilöstötilanteeseen heijastuivat valtiohallinnossa käynnistyneet alueellistamishankkeet ja -selvitykset. Teknillisen toimialan palvelukeskussuunnitelma (työryhmäraportti) käsiteltiin osana tulossuunnittelua. Osaamista ylläpidettiin ja täydennettiin toimialan sisäisellä koulutuksella. Teknillinen toimiala osallistui SM:n hallinnon alalla hankintayhteistyöhön sekä yhteisten palvelujen selvittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen osana valtiohallinnossa käynnissä olleita työryhmätöitä ja selvityksiä. Erityisesti tietohallintoon kohdistui uusia tietoteknisiä uhkatekijöitä (virukset, palvelun esto ja spam-sähköpostit). Tietotekniikan kriittisyys toiminnassa lisääntyi. Samalla mahdollisuus hyödyntää tekniikkaa toiminnassa, tilannekuvan tuottamisessa ja johtamisessa kasvoi. Turvallisuusviranomaisten yhteisen turvallisuusverkkoratkaisun suunnittelu jatkui ministeriöitten välisessä yhteistyössä. Erityiseksi haasteeksi muodostui toiminnan kehittäminen osana teknistä kehittämistä, \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
järjestelmien käyttöönottoa sekä poikkihallinnollinen tietojen ja järjestelmien yhteiskäyttö. Uuden teknologian laaja-alaisen käyttöönoton voitiin todeta edellyttävän syvällistä omaa teknologiaosaamista ja erityistä huomiota käyttöönottovaiheen toimintojen ohjauksessa (vastaanotto ja sen aikautus, toiminnan ohjeistus, virhetoiminteiden käsittely, takuuasiat). Meripalveluksessa käytettävät suojapukujen, huonon sään suojapuvun ja paloturvallinen laivapalveluspuvun lopulliset mallit hyväksyttiin. Pukineiden toimittajaksi valittu Image Wear Oy toimitti ensimmäiset tuotantoerät hallintoyksiköille. Partiopuvun kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Partiopuvun kehittäminen projektina työ tilattiin Terinit Oy:ltä 22.7.2004. Kokeilua ja testausta jatkavat rajavartiostot ja raja- ja merivartiokoulu. Aloitettiin rajavartiolaitoksen erikoisjoukkojen henkilökohtaisen käsiaseen hankinnan valmistelu. Rajavartiolaitoksessa käynnistettiin RVL:n atk-verkkotopologiauudistus joka valmistuu vuoden 2005 aikana. Puhelunvälitystoiminnan ajanmukaistamishanke eteni suunnitellulla tavalla. SLMV:n alueen kuitujärjestelmän uudistamista jouduttiin viivästyttämään tarvittavien teknisten lisäselvitysten vuoksi. Meri-VHF-hanke ei edennyt suunnitellulla tavalla johtuen asetetuista uusista toiminnallisista vaatimuksista. Hanke toteutettaneen kahdessa vaiheessa vuosina 2005 2006. Viranomaisradioverkko oli operatiivisessa käytössä koko RVL:ssa pl. ilma-aluskäyttö. Ilmaaluskäytön operatiivinen toiminta voidaan aloittaa verkon ominaisuuksien valmistuttua. MRTV:n ohjelmistoversio 4.0:n kehittäminen ja MRTV:n tietoliikennejärjestelmäalustan uudistaminen eteni suunnitellulla tavalla. MRTV 4.0:n operatiivinen käyttö aloitetaan keväällä 2005. MTVJ:n TrackNet meritilannekuvajärjestelmä otettiin operatiiviseen käyttöön 3.5.2004 alkaen. Sen kehittämistä jatkettiin erillisen suunnitelman mukaisesti. Muilta osin merialueen teknillistä valvontaa kehitettiin tilaamalla muun muassa Ahvenanmaan merivartioalueelle paremman METO-integraation mahdollistava järjestelmäpäivitys. Vuodelle 2004 suunniteltu AB 412-helikopterin (OH-HVE) vauriokorjaus saatiin toteutettua heinäkuun loppuun mennessä. Kokonaiskustannukset jäivät noin 450 000 euroa suunniteltua alhaisemmiksi vauriokorjauksen ja helikopterin uudistustyön yhdistämisellä. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän toteutusta jatkettiin. Tilanteenseuranta Tisara -osion toteutus saatiin päätökseen ja aloitettiin lisätyönä Tisara numerotilastointiosion toteutus. Osallistuttiin yhteistoimintaviranomaisten ja SM:n hallinnonalan yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin. ULKONET -järjestelmän tekninen uudistaminen saatiin päätökseen. ATK- käyttöjärjestelmän päivitys Windows XP:ksi työasemiin ja Windows 2000:ksi palvelimiin toteutettiin. Luovuttiin tavoitteiden mukaisten johtopaikkakiinteistöalueiden kiinteistöjen lisäksi rajavartiotoiminnalle tarpeettomiksi käyneistä muista kiinteistöistä: Ruunaan ja Kivikiekin rajavartioasemat, Röytän merivartioasema sekä eräitä partiomajoja. Osallistuttiin Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkahankkeisiin, joiden toimeenpano viivästyi kustannustason nousun johdosta. Nuijamaan uusi rajanylityspaikka valmistunee vuonna 2005 ja Vaalimaan vuodelle 2004 suunnitellut toimenpiteet vuonna 2005. Kuusamo Suoperä rajanylityspaikan kansainvälistyminen siirtynee vuodelle 2006. Rajavartiolaitoksen ympäristöasioiden hallintaa kehitettiin toteuttamalla ympäristövastuuhenkilöiden peruskoulutus (sisälsi ympäristökatselmusten ohjaamisen hallintoyksiköissä). Ympäristösuunnitelmien laadinta aloitettiin kaikissa hallintoyksiköissä. Teknillisen toimialan palvelujen kehittämistä suunnitellut työryhmä antoi raporttinsa 28.4.2004. Kehittämisen kohteena ovat materiaali- ja kiinteistöhallinto sekä atk-, valvontalaite-, tietoliikenne-, alustekniset palvelut. Työryhmäraportin pohjalta annettiin osana tulossuunnittelua alueellisille hallintoyksiköille ohjeet palvelujen keskittämiseen liittyvästä suunnittelusta. Toimintojen keskittäminen ja alueellistaminen toteutetaan vuoden 2007 alkuun mennessä. 20 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
21 Materiaalihallinto Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Toteutetaan suunnitellut kalusto- ja materiaalihankkeet hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti. 2. Materiaalinen valmius ylläpidetään taloudellisesti ja tehokkaasti. 3. Hyvä materiaalihallinnon osaaminen 4. Kehitetään edelleen hallintoyksiköiden kulutusmateriaalin ostomenettelyä. 5. Materiaalihallinnon henkilöstön asiantuntemusta ylläpidetään ja kehitetään järjestämällä ja osallistumalla täydennyskoulutukseen. Tulos Kalustohankkeet toteutuivat suunnitelmien mukaisina. Toimeenpanossa ei ollut reklamoituja hankkeita. Kolmas Telkkä-luokan alus VL Tiira otettiin operatiiviseen käyttöön LSMV:ssa Tursas-luokan peruskorjauksen aloitettiin vuoden 2004 alussa. Rakennustyösopimuksen mukaan ensimmäinen peruskorjattava alus valmistuu viimeistään syyskuussa 2005 ja toinen alus syyskuussa 2006. Peruskorjaushanke ja siihen sisältyvä öljyntorjuntatoiminta toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Ylläpito toteutui suunnitelmien ja materiaalihallinnon ohjeiden mukaan. Henkilöstö osallistui toimialan koulutus- ja opetustilaisuuksiin. Tarkastuksissa todettiin yleisesti hyvä osaamisen taso. Yksittäisten asioiden osalta, jotka antoivat aiheen huomautuksiin, käynnistettiin korjaavat toimenpiteet. Tavoite ei toteutunut, koska Hansel lopetti kulutusmateriaalin ostomenettelyyn liittyvän palvelun. RVL joutui lisäämään merkittävästi omaa työpanostaan kulutusmateriaalihankintoihin. Teknillisen toimialan koulutus toteutettiin rajavartiolaitoksen koulutuskäskyn mukaisesti. Hallintoyksiköiden omaa sisäistä materiaalialan koulutusta on tehostettu henkilövaihdosten yhteydessä. Tietohallinto Vuoden 2004 tulostavoitteet Tulos 1. Rajavartiolaitos on koko toiminta-alueellaan VIRVEn operatiivinen käyttäjä. Se huolehtii Suomen meripelastusalueella VIRVE -yhteistoiminnan järjestelyistä ja VIRVE -käytön hallinnoinnista vapaaehtoisen meripelastuspalvelun kanssa. Suomenlahden alueella meripelastusyhteistyöhön osoitetun kaluston ja ohjeistuksen ylläpidosta huolehditaan Viron rajavartiolaitoksen kanssa sovituin menettelyin. VIRVE oli operatiivisessa käytössä koko rajavartiolaitoksessa. Käytössä on määrävahvuinen VIRVE -kalusto. Meripelastusseuroja tuettiin VIRVE:n käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä. Suomen ja Viron välisessä meripelastusyhteistyössä oli käytössä Viron rannikolla 5 VIRVE -tukiasemaa ja rajavartiolaitoksen Viron rajavartiolaitokselle lainaamat päätelaiteet (17 ajoneuvopäätelaitetta). SLMVhuolehti laitteiden hallinnasta ja ylläpidosta. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
2. Merialueen ja rannikon tietoliikenneyhteydet ylläpidetään meripelastustoiminnan kehittämisen, valvontatoiminnan ja viranomaisyhteistyön vaatimusten mukaisesti. 3. Valvonta- ja viestijärjestelmät täyttävät niille asetetut käyttövaatimukset. Maarajalla käytetään kohdealuekohtaisia, ajanmukaisia ja keskitettyjä valvontajärjestelmiä. Merialueen valvontajärjestelmä uudistetaan MTVJ-2000 standardin mukaiseksi. 4. Osallistutaan tietojärjestelmähankkeisiin, joilla parannetaan turvallisuusviranomaisten järjestelmien yhteiskäyttöä. Huomioidaan muiden viranomaisten tietojärjestelmien kehittäminen. Osallistutaan turvaviranomaisten yhteisen siirto- ja palveluverkon kehittämiseen. 5. Hyvä tietotekninen osaaminen rajavartiolaitoksen valvontalaite-, tietoliikenne- ja automaattisen tietojenkäsittelyn asioissa ylläpidetään. 6. Rajavartiolaitoksen tietoliikenneyhteydet täyttävät tietojärjestelmien vaatimukset ja tietoliikenneverkko on toimintavarma ja turvallinen 7. Tietojärjestelmien rakenne tukee tietoturvallisuutta ja tietoliikenneverkon toimivuutta Tietoliikennejärjestelmää kehitettiin jatkamalla merialueen kuitujärjestelmätransmissiolaitteiden uusimista (erityisesti SLMV:n alueella) ja ottamalla käyttöön uusia kuituyhteysvälejä. Meri-VHF hankkeen valmistelu jatkui yhteistoiminnassa METOviranomaisten (Rajavartiolaitos, Merivoimat, Merenkulkulaitos) kanssa. Hanke siirtyi toteutettavaksi vuosina 2005 2006. Maarajojen tekninen valvontajärjestelmä oli operatiivisessa käytössä kaikilla maarajoilla. Uusi MRTV 4.0 vastaanotettiin hyväksytysti ja toteutettiin sensoriliitäntälaitteistojen modifiointi. MRTV 4.0:n operatiivinen käyttö alkaa 05/2005. Käynnistettiin uuden digitaalisen tallenninjärjestelmän rakentaminen erityisesti kansainvälisten rajanylikulkupaikkojen tarpeisiin. Ahvenanmaan merivartioalueen valvontajärjestelmä modifioitiin. SLMV:n alueella kokeiltiin tiiviimmän tutkavalvontayhteistyön mahdollistavaa teknistä ratkaisua rajavartiolaitoksen ja Merivoimien välillä. Rajavartiolaitoksen meritilannekuvajärjestelmän (TrackNet) kehittämistä jatkettiin tilaamalla uusia toiminteita ja sensoriliitäntöjä erillisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Uusien toiminteiden käyttöönotto tapahtuu keväällä 2005. Osallistuttiin muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön johtaman turvallisuusverkkotyöryhmän, viestintäviraston johtaman viestiverkkojen tekniset viranomaisvaatimukset -työryhmän, METOyhteistyöryhmien (RVL / MKL / Merivoimat) ja VIRVE työryhmien työhön sekä tietojärjestelmien yhteiskäyttöön liittyvien työryhmien työhön. Osallistuttiin PTR-viranomaisten tietojärjestelmähankkeisiin (VYYHTI, LIPRE) ja toteutettiin niiden liittymät RVL:n järjestelmiin. Järjestettiin kaksi teknillisen toimialan koulutustilaisuutta, jossa käsiteltiin tietohallintoon, valvontalaitteisiin, tietoliikenteeseen ja automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvät asiat. Atk-henkilöstölle järjestettiin täydentävää koulutusta työvälineiden käytössä. Valvontalaite- ja tietoliikennehenkilöstölle järjestettiin tietoliikenteen, verkonvalvontaohjelmiston käytön ja MRTV-koulutustilaisuudet. Tietoliikenneverkkojen kokonaiskäytettävyys pysyi korkealla tasolla. Ongelmat painottuivat pääsääntöisesti tietojärjestelmäpalveluntuottajien kapasiteettiongelmiin. Käynnistettiin RVL:n datasiirtoverkon verkkotopologiauudistus (ml. ip-osoitteiden vaihto) suorituskyvyn ja tietoturvan kehittämiseksi. Verkonvalvontaohjelmistot päivitettiin koko rajavartiolaitoksessa. RVL osallistui SM:n hallinnonalan tietoliikennepalvelujen kilpailutuksen valmisteluun. Toteutui tavoitteen mukaisesti. 22 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
23 8. Hankesuunnitelman mukaisia tietojärjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön hyväksytysti vastaanotettuna ja aikataulun mukaisesti 9. Toteutetaan kalustohankkeet suunnitelmien mukaisesti ja hyväksytysti vastaanotettuna. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän (RVT) versiot 7 ja 8 otettiin käyttöön ja aloitettiin tietojen poistotoimintojen ja lokitoimintojen määrittely. ULKONET-tietojärjestelmä otettiin uudistettuna käyttöön. Lisäksi osallistuttiin hallinnollisten tietojärjestelmien kehittämishankkeisiin (tekninen käyttöympäristö, atk-arkkitehtuuri, tietoliikenne). Toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. 10. Tietotekniikkatoimialan organisaation ja toimintojen kehittäminen kohdennetaan päätehtävää tukevan tekniikan ylläpitoon ja kehittämiseen. 11. Parannetaan tietojärjestelmien käytettävyyttä ja toimintavarmuutta, kehitetään raportointija analysointiominaisuuksia sekä yhtenäistetään arkkitehtuureja. Operatiivisten järjestelmien toimintavarmuutta pidettiin priorisoituna. Jatkettiin teknillisen toimialan palvelujen kehittämistä ja palvelutuotannon suunnittelua (palvelukeskussuunnittelu). Operatiivisten järjestelmien toimintavarmuutta ja käytettävyyttä parannettiin laitehankinnoin ja palvelusopimuksin (ulkoinen palvelutuotanto). Työasemissa otettiin käyttöön uusi käyttöjärjestelmä. Suunniteltiin ja testattiin tietojärjestelmien siirto uuteen verkkotopologiaan. Kiinteistöhallinto Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitos hallinnoi ja ylläpitää käyttämiään kiinteistöjä. 2. Vartiostot tuottavat tulosalueiden ja sisäisten toimintojen tarvitsemat kiinteistöpalvelut ja toteuttavat sitoumusten mukaiset energiansäästötoimenpiteet. 3. Vartiostot rakennuttavat tulosalueiden ja sisäisten toimintojen tarvitsemat rakennushankkeet asetettujen kehysten mukaisesti. Tulos Rajavartiolaitos toimii yhtenä valtion haltijavirastona. Rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien ja alueellisesti hajautetun sijoittumisen kannalta hallintotapa oli toimiva. Vartiostot ovat tuottaneet kiinteistöpalvelut tavoitteiden mukaisina. Energiansäästötoimenpiteiden toteutusta on jatkettu suunnitelmien mukaan. Sähkön ominaiskulutuksen alentaminen on hankalaa lisääntyvän laitekannan takia. Rakennusinvestointiohjelman hankkeet ovat toteutuneet pääosin suunnitelmien mukaisina. Merkittävimmät valmistuneet hankkeet olivat: - RMVK:n perusparannus (Immola) - Pelkolan rv-aseman perusparannus - Värtsilän rv-aseman perusparannus - LieRvA:n jopan uudet tilat - LRE:n asrak 007 perusparannus - Karttimon rv-aseman rakentamista myöhennettiin - Porkkalan mv-aseman aloitus siirtyi v 2005 lisämäärärahatarpeista johtuen \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
4. Kehitetään kiinteistöalan kustannuslaskentaa ja rakennuttamista. 5. Kiinteistöhenkilöstön tavoitetila pätevyysvaatimuksineen huomioidaan koulutuksessa ja palvelukseenotossa. Kiinteistötietojärjestelmän tulossuunnittelua palvelevat toiminnot otettiin käyttöön. Rakennuttamistietojärjestelmä on käytössä kaikkien hankkeiden toteutuksessa. Esitystä kiinteistöhenkilöstön tavoitetilasta pätevyysvaatimuksineen käsiteltiin palveluskeskushankkeeseen liittyen. Käsittely jatkuu osana teknillisen toimialan kehittämistä. 24 Hankkeet 1. Suunnitellaan rajavartioalueiden johtopaikkojen kiinteistöjen tuleva käyttö. 2. Luovutaan ulkopuolisille vuokratuista vartioasemista vuokrasopimusten umpeutuessa. Toteutuminen Pääosa Lieksan rajavartioalueen johtopaikan kiinteistöalueesta luovutettiin 1.12.2004. Pääosa Tohmajärven rajavartioalueen kiinteistöalueesta luovutetaan 1.4.2005. Ilomantsin rajavartioalueen kiinteistöalueen luovuttamista selvitetään. Ei toimenpiteitä, koska kauden aikana ei päättynyt vuokrasopimuksia. Yleis- ja taloushallinto Rajavartiolaitoksen organisaatiota muutettiin 1.2.2004 lakkauttamalla Pohjanlahden merivartiosto hallintoyksikkönä. Pohjanlahden ja Saaristomeren merivartiostojen toiminnat yhdistettiin ja muodostettiin Länsi-Suomen merivartiosto. Lisäksi 1.1.2004 lakkautettiin Ruunaan rajavartioasema Pohjois-Karjalassa. Röytän merivartioaseman toiminnot siirrettiin Kemiin, jossa toimintansa aloitti 1.1.2004 Kemin merivartioasema. Rajavartiolaitoksesta annetun lainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteltiin koko vuosi. Esitysluonnos oli lausuntokierroksella toukokuussa 2004. Eräiden viivästyneiden keskeisten lausuntojen ja tarpeellisten jatkoneuvottelujen vuoksi aikataulua muutettiin siten, että hallituksen esitys annettiin eduskunnalle helmikuussa 2005. Lisäksi jatkettiin ulkomaalaislainsäädännön uudistuksen edellyttämään koulutuksen antamista henkilöstölle. Rajavartiolaitoksen taloushallintoa kehitettiin perustamalla taloushallinnon palvelukeskus Pohjois- Karjalan rajavartioston yhteyteen sekä lakkauttamalla rajavartiolaitoksen maksupisteet 1.1.2004. Samassa yhteydessä käynnistettiin siirtyminen paperittomaan kirjanpitoon ottamalla käyttöön Rondo-tietojärjestelmä. Laskujen käsittelyä keskitettiin esikuntiin, jonka seurauksena 150 henkilöä siirtyi taloushallintoprosessin ulkopuolelle. Lisäksi kirjanpitoa yksinkertaistettiin karsimalla kustannuspaikkoja 90 % ja sisäisten toimintojen tililuokkia 40 %. Taloushallinnon rutiinitehtäviä keskitettiin palvelukeskukseen. Taloushallintohenkilöstön täydennyskoulutusta valmisteltiin tavoitteena, että hallintoyksiköiden kirjanpitotehtävissä olevaa henkilöstöä koulutetaan taloussuunnitteluun. Tavoitetilassa täyden palvelun tilitoimistona palvelukeskus on viimeistään vuonna 2008. Henkilöstöhallinnon palvelukeskus aloitti toimintansa Rovaniemellä 1.1.2004. Tavoitetilassa palvelukeskus on vuonna 2005. Tällöin se vastaa koko rajavartiolaitoksen henkilöstö- ja palkkajärjestelmien palveluista. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
25 Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Laskujen esikäsittely ja skannaus: Palvelukeskukseen saapuneet laskut on käsitelty ja reititetty hallintoyksiköihin sovitun käsittelymallin mukaisesti laskujen saapumispäivää seuraavaan päivään klo 1200 mennessä. 2. Kierron valvonta: P-KR:n, VLLV:n, RMVK:n ja reskontraviitteettömien laskujen kierron valvonta siten, että laiminlyödyt-, keskeytyneet-, erääntyneet- ja maksuvalmiit - salkkuihin saapuneet laskut on päivittäin reititetty eteenpäin, siirretty maksatukseen tai niistä on huomautettu käsittelijöitä. Laskujen päivittäinen sisäänluku ja tarkastus AdeEko kirjanpitojärjestelmään. Tulos Alkuvuoden rondon hitauden vuoksi laskuja ei saatu käsiteltyä sovitussa aikataulussa ja laskujen oletustiliöinnit jätettiin sen vuoksi tekemättä. Laskujen käsittelyyn järjestelmän keväisen hitauden lisäksi vaikutti myös se, että taloushallinnon palvelukeskus on joutunut hoitamaan P-KRE:n toimistosihteerin sijaisuuksia kesäloman aikana (yhteensä noin 1 ½ kk) ja siten laskujen käsittelijöinä ei ollut tarvittavaa määrää henkilöitä. Laskut saatiin kuitenkin esikäsiteltyä ja reititettyä eteenpäin pääsääntöisesti seuraavaan päivään klo 14 mennessä. Aikataulu voidaan katsoa riittäväksi. Matkalaskujen käsittelyssä ei tapahdu viivästymisiä taloushallinnon palvelukeskuksessa, sillä ne skannataan järjestelmään muiden laskujen mukana saapumisjärjestyksessä. Laskujen kierron valvonta P-KR:n, VLLV:n ja RMVK:n osalta hoidettiin keskeytyneiden ja maksuvalmiiden osalta hyvin ja laskut luettiin sisään ja täsmäytettiin AdeEkoon päivittäin. Laiminlyödyt- salkkuun kerääntyy laskuja, jos niitä ei ole käsitelty kolmessa päivässä, joten siltä osin kierron valvontaa ei ole tehty. 3. Maksatus: Rajavartiolaitoksen laskut maksumäärätään ja maksetaan päivittäin viimeistään eräpäivää edeltävänä päivänä. Rajavartiolaitoksen laskujen maksumääräykset ja maksatukset hoidettiin hyvin. 4. Sijaisuuksien hoitaminen: RVLE:n taloussihteerin Rondo-tehtävien hoitaminen poissaoloaikoina (lomat yms.) häiriöttä. 5. Suunnitellut tehtävälaajennukset vuonna 2004: VARAKAS-järjestelmän käytännön tehtävien hoito. Varusmiesten päivärahojen maksatus koko rajavartiolaitoksen osalta. Taloushallinnon palvelukeskus hoiti RVLE:n taloussihteerin kesälomasijaisuuden. Varakas-järjestelmä asennettiin Pohjois-Karjalan rajavartiostoon ja taloushallinnon palvelukeskus huolehti ennusteiden tallentamisesta varakkaaseen 30.8.2004 alkaen. Taloushallinnon palvelukeskus huolehti varusmiesten päivärahojen maksatuksesta koko rajavartiolaitoksen osalta vuoden 2004 alusta alkaen. Annetun käskyn mukaan käytäntöä muutetaan niin, että rajajääkärikomppaniat siirtävät tiedostot salattuina suoraan taloushallinnon palvelukeskukseen, eikä hallintoyksikön rahastonhoitajien kautta. Taloushallinnon palvelukeskukselle vahvistettiin syksyllä arkistoinnin tulostavoite: Palvelukeskus vastaa syyskuun 2004 alusta lukien rajavartiolaitoksen maksupisteen pää- ja päiväkirjojen, lopullisten maksulistojen, osto- ja myyntireskontralistojen tarkistamisesta ja arkistoinnista rondoarkistoon. Tavoite on toteutunut. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
26 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Rajavartiolaitokselle ei vuonna 2004 asetettu tunnuslukutavoitteita henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen. Tunnusluvut kehitettiin vasta vuoden 2004 aikana ja ne sisältyvät vuoden 2005 tulossuunnitelmaan. Tulosmittarit 2002 2003 2004 Ammattitaito (koulpv/htv) 17,9 20,5 24,7 Lähtövaihtuvuus (%) 8,2 7,2 6,4 Kenttäkelpoisuus (1,0-5,6) 4,1 4,2 4,2 Fyysinen kunto (1,0-5,9) 4,0 4,0 3,9 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,5 8,6 8,6 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,6 0,7 0,6 Työilmapiiri (1-5) - 3,5 3,5 Kokonaisuutena henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen on hyvällä tasolla, sillä kaikki mittarit joko paranivat tai pysyivät ennallaan. Henkilöstöä koulutettiin aiempia vuosia enemmän, lähtövaihtuvuus pieneni ja tapaturmat vähenivät. Kenttäkelpoisuus, fyysinen kunto, sairastavuus ja työilmapiiri saatiin pidettyä vuoden 2003 tasolla. TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Toiminnallinen tuloksellisuus kasvoi kokonaisuudessaan 6 %:lla. Tuottavuus kasvoi 3 % ja taloudellisuus 5 %. Laadunhallinta kasvoi 9 %:lla, mikä johtui rajavalvonnan tuloksellisuuden noususta. Tämä oli seurausta rajatapahtumien selvitystason paranemisesta. Tarkemmin syyt on selvitetty tulosalueittaisessa katsauksessa. Tulosmittarit (ind) 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta 100 126 121 135 Tuottavuus 100 99 92 102 Taloudellisuus 100 98 92 103 Toiminnallinen tuloksellisuus 100 113 107 119 Kokonaisuutena toimintamenot kasvoivat n 13 miljoonalla eurolla (+7 %) vuoteen 2003 verrattuna. Henkilöstö lisääntyi 36 henkilötyövuodella (+1,2 %). Perustietoja 1) 1998 2000 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Toimintamenot (milj. ) 158 172 180 185 193 198 Henkilötyövuodet (htv) 3 130 3065 3091 3089 3150 3125 1) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. Rajavartiolaitoksen kustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä 216 milj. euroa (205/2003). Kustannusperusteisen laskennan mukaan kustannustehokkuus laski, koska kustannukset nousivat. Kustannusten nousun syynä olivat mm. palkkausmenojen kasvu sekä teknisten toimialojen (ilma-alus ja valvonta- ja tietoliikenne) kassamenojen kasvu. Kustannukset* 2002 2003 2004 Rajavalvonta 121 113 118 Rajatarkastukset 76 79 85 Meri- ja muu pelastustoiminta 2 3 3 Sotilaallinen maanpuolustus 10 10 10 Kustannukset yhteensä 209 205 216 * Milj. euroa ko vuoden hintatasossa \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
27 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI TUOTTO- JA KULULASKELMA Toiminnan tuotot (11,9 M ) nousivat edellisestä vuodesta 118 % (5,4 M /2003). Ryhmän sisällä maksullisen toiminnan tuotot (0,8 M ) kasvoivat 6,9 %, vuokrat ja käyttökorvaukset (2,3 M ) laskivat 5,1 % ja muut toiminnan tuotot (8,8 M ) nousivat 285 % (2,3 M /2003). Muut toiminnan tuotot sisältävät suurimmilta osin yhteistoiminnan tuottoja (8,5 M ), josta EU:lta saatu osuus oli 235 339 euroa, Pohjois-Pohjanmaan liitolta 233 334 euroa, Etelä-Karjalan liitolta 32 579 euroa ja valtion virastoilta 7 968 614 euroa. Lisäksi muiden toiminnan tuottojen ryhmässä on kuljetusvälineiden ja muun omaisuuden myyntivoittoja 42 337 euroa sekä sekalaisia (ruokailut, huutokauppatulot jne.) tuloja 308 788 euroa. Muutos edelliseen vuoteen johtui valtion virastoilta saaduista yhteistoiminnan tuloista, joissa on mukana Suomen ympäristökeskuksen maksama osuus (6,3 M ) TURSAS-luokan vartiolaivojen ympäristötorjuntalaitteiden kustannuksista. Yhteistoiminnan tuotot valtion virastoilta ovat muutoin pääosin puolustusvoimien rajavartiolaitokselle maksamia asevelvollisten päivärahoja, mutta sisältää myös yhteistoiminnan tuloja muista yhteisistä hankkeista poliisin tietohallintokeskukselta, ulkomaalaisvirastolta sekä puolustusvoimilta. Toiminnan kulut (215,9 M ) nousivat noin 21,1 M (10,9 %) edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut (141,5 M ) nousivat 4,9 M (3,6 %). Nousu johtui pääosin virkaehtosopimusten kustannuksista ja lisääntyneestä henkilöstöstä. Henkilöstökulut sisältävät myös asevelvollisten ja kadettien päivärahoja 948 292 euroa (936 790/2003). Palveluiden ostot (27,6 M ) nousivat edellisestä vuodesta 6,7 M (32,5 %). Valmistus omaan käyttöön (4,3 M ) ryhmässä on aktivoitu omaa työtä taseeseen 4,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna (4,1 M /2003). Tästä toimintamenomomentilta aktivoituja investointihankkeita oli lähes 3,4 M (2,9 M /2003). Suurimmat investointihankkeet, jotka rahoitettiin toimintamenomomentilta, olivat Pelkolan vartioaseman perusparannus (0,4 M /75 %), Värtsilän rajavartioaseman perusparannus (0,7 M /70 %), 15-perheen asuinrakennus LR:ssa (0,7 M /75 %), Kortesalmen vartioaseman perusparannus (0,3 M /55 %) ja Pelkolan asuinrakennuksen muutos sosiaalitilaksi (0,3 M /75 %). Erisuuruisia perusparannus- tai uudisrakennushankkeita oli yhteensä 48 kpl (72 kpl/2003). Hankkeista on erillinen selvitys liitteessä 19. Poistojen ryhmässä on suunnitelmista poikkeavien poistojen (noin 0,3 M ) kautta kirjattu taseesta pois muun muassa rajavartiolaitoksen toiminalle tarpeettomina romutettuja rakenteita ja rakennelmia (0,2 M ) sekä muuta hallintoyksiköiden käytöstä hylättyä omaisuutta. Satunnaiset tuotot (5,3 M ) sisältävät viisi Valtiokonttorin rajavartiolaitokselle luovuttamia valtion perintöasuntoja sekä vartiolentolaivueen varaosa- ja korjausvaraston aktivoimisen taseeseen vaihto-omaisuudeksi sekä muita saatuja pienehköjä korvauksia. Satunnaiset kulut ovat vahingonkorvauksia ja muita maksettuja korvauksia aiheutetuista vahingoista, mm. rajavartiolaitoksen helikopterin laskeutuessa Lopen linja-autoasemalle 22.8. roottorivirtaus aiheutti vaurioita autoille ja kiinteistöille. Lisäksi on korvattu meripelastustehtävissä vaurioituneen omaisuuden korvauksia meripelastusseuroille, varusmiehille palveluksessa vaurioituneen omaisuuden korvaamisia ja pentukoiran tekemiä tuhoja ynnä muuta. Lisäksi satunnaisten kulujen kautta on oikaistu aloittavassa taseessa olleita virheitä. Siirtotalouden tuotoissa on Öljysuojarahaston maksama osuus vartiolaiva Tiiran öljyntorjuntalaitteista ja helikopterilla kuljetettavasta, kevyestä hätätyhjennyslaitteistosta. TASE Taseen loppusumma (320,7 M ) kasvoi 10,7 M (3,5 %) edellisestä vuodesta. Tämä johtui pääosin vartiolentolaivueen varaosa- ja varalaitevaraston aktivoinnista vaihto-omaisuuteen, ennakkomaksujen ja keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat ryhmän sekä avoimien myyntisaamisen kasvusta. Muiden pitkävaikutteisten menojen (3,1 M ) saldo kasvoi 0,7 M. Ryhmään on tilikauden aikana aktivoitu mm. RVT-, ULKONET- ja MRTV4-hankkeiden menot. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
Keskeneräisiin aineettomiin oikeuksiin on kirjattu rajavartiolaitoksen RVT loki sovelluksen kulut. Kiinteistökannan (rakennusmaa, rakennukset ja rakennelmat) tasearvo (168,4 M ) laski 3,9 M (2,3 %) edellisestä vuodesta. Toimintamenomomentilta aktivoitiin taseeseen lisäyksinä kiinteistöjen perus- ja uudisrakennushankkeita yhteensä 3,4 M. Rajavartiolaitoksen toiminnalle tarpeettomia partiomajoja (Kivijärvi, Kalkkoaivi, Korrijärvi) ja rajavartioasemien kiinteistöjä (Kivikiekki, Röyttä, Ruunaa ja Lieksan johtopaikka) luovutettiin valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön haltuun 3,2 M tasearvosta. Huonokuntoisina ja rajavartiolaitokselle tarpeettomina purettiin rakenteita ja rakennelmia, mm. Helttamoroston-, Sorsatunturin- ja Poikapollutshokkan tähystystornit. Rajakankaan neuvottelumaja, sauna ja varasto myytiin. Koneiden ja laitteiden tasearvo 123,6 M nousi 4 M (3,4 %). Suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi ryhmässä oleellisimmat muutokset olivat kaksimoottorisen helikopterin vauriokorjauksen yhteydessä tehdyn modifioinnin aktivointi (0,5 M ) ja vartiolaiva Tiiran käyttöönotto kesäkuussa ja aktivoiti taseeseen (9 M ) Länsi-Suomen merivartiostossa. Ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankintojen tasearvo (13,3 M ) kasvoi 41,5 %. Tasearvo koostuu kahden TURSAS-luokan vartiolaivan peruskorjauksen maksuista (10 M ) sekä keskeneräisistä rakennushankkeista (3,3 M ), joita ovat RMVK Imatra, Porkkalan mv-asema sekä muut pienemmät keskeneräiset rakennushankkeet. Käyttöomaisuusarvopapereissa on lisäyksinä viisi Valtiokonttorin rajavartiolaitokselle luovuttamaa valtion perintöasuntoa (0,5 M ). Vaihto-omaisuuden tasearvon nousu (4,9 M ) johtuu vartiolentolaivueen varalaite- ja varaosavaraston aktivoinnista vaihto-omaisuuteen. Myyntisaamisten (1,1 M ) kasvu johtuu pääosin öljysuojarahaston avoimesta saatavasta, muut suurimmat saatavat ovat puolustusvoimilta laskutettavia varusmiesten koulutuskustannuksia ja Kansaneläkelaitoksen Turun toimiston saatavia. Ostovelkojen osuus (5,4 M ) taseessa nousi edellisestä vuodesta noin 0,3 M. Tilivirastojen väliset tilitykset (2,7 M ) sisältävät työnantajalle kuuluvat sosiaaliturvamaksu-, veroja tapaturmamaksuvelat. Edelleen tilitettävä erät (5,5 M ) sisältävät työnantajan ja työntekijän eläkemaksuvelat, tilitettävät jäsenmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja palkkojen maksettavan määrän. Siirtovelat (16 M ) muodostuvat pääosin lomapalkkavelasta. TALOUSARVION TOTEUMA Tulot ja tuloutukset Rajavartiolaitoksella on ollut vuoden 2004 alusta nettobudjetoitu toimintamenomomentti. Tuloja arvioitiin kertyvän momentille 26.90.21 yhteensä 2 750 000 euroa. Tuloarvio on ollut rajavartiolaitoksen aikaisemman bruttobudjetointitavan mukainen, jolloin rajavartiolaitoksella oli kolme erillistä tulomomenttia (12.26.90.) vuokrille, muonitustuloille ja sekalaisille tuloille. Vuonna 2003 rajavartiolaitoksen tulot momenteilla 12.26.90 ja nettobudjetoidut tuloutukset toimintamenomomentille 26.90.21 olivat yhteensä noin 5,3 M. Toimintamenomomentille tehdyt tuloutukset sisälsivät työterveyshuollon kustannusten palautukset, virastolle työnantajana kuuluvat sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahojen palautukset sekä irtaimen omaisuuden myyntitulot, jotka - huolimatta bruttobudjetoinnista - oli nettobudjetoitu toimintamenomomentille. Nettobudjetoitavia tuloja kertyi vuoden 2004 aikana 6,4 M, josta palkkojen sairaus- ja äitiyspäivärahojen palautuksia 1 M. Ero edelliseen vuoteen johtuu pääosin öljysuojarahaston maksamista korvauksista (0,7 M ), jotka tuloutettiin toimintamenomomentille. Tuloista suurimmat yksittäiset erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (2,3 M ), sairaankuljetustulot (0,6 M ) ja EU:lta saadut tulot (0,2 M ), sairaus- ja äitiys- päivärahojen palautukset (1 M ) ja Kelan maksama korvaus työterveyshuollon kustannuksiin (0,3 M ). Muut sekalaiset tulot ovat mm. muonitustuloja (0,1 M ), viisumituloja (0,02 M ). 28 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
Määrärahat ja menot Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (mom. 24.99.25) momentin käyttö on kuvattu tässä tilinpäätösasiakirjassa liite 19 kohdalla. Talousarviossa rajavartiolaitoksen toimintamenoihin (mom. 26.90.21) myönnettiin nettomäärärahaa 191 092 000 euroa. Vuoden 2000 talousarviossa myönnetyn tilausvaltuuden mukaisesti vuoden 2004 talousarviossa myönnettiin kahden vartiolaivan rahoittamiseen 2 522 000 euroa (mom. 26.90.70.02). Vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin momentille lisämäärärahaa 151 000 euroa ja vuoden kolmannessa lisätalousarviossa 284 000 euroa. Lisämäärärahan tarve johtui indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin hankintasopimuksen mukaisiin menoihin. Vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus kahden TURSAS-luokan vartiolaivan peruskorjaamisesta. Peruskorjausten kustannusarvio rajavartiolaitoksen osalta on 12 000 000 euroa sekä tarvittaessa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvat hankintasopimuksen mukaiset menot. Tästä tilausvaltuudesta aiheutui menoja vuodelle 2004 yhteensä 6 000 000 euroa. Laivat peruskorjataan siten, että ne kykenevät öljyntorjuntaan myös jääolosuhteissa. Laivojen varustamiseen öljyntorjuntaominaisuuksilla on momentille 35.10.70 (ympäristöministeriö) varattu tarvittava määräraha, josta laskutettiin vuoden aikana 6,3 M Suomen ympäristökeskukselta. Vuoden 2001 talousarviossa myönnetyn talonrakentamisvaltuuden mukaisesti vuoden 2003 talousarviossa myönnettiin raja- ja merivartiokoulun Imatran toimipisteen perusparannukseen 420 000 euroa (mom. 26.90.74.02.). Kokonaiskustannusarvio koulun perusparannukselle on ollut 3 196 000 euroa, josta ei aiheudu enää menoja tuleville varainhoitovuosille. Vuoden 2004 talousarviossa myönnettiin määräraha Porkkalan merivartioaseman rakentamiseen 842 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli alun perin 1 770 000 euroa mutta kolmannessa lisätalousarviossa myönnettiin momentille lisämäärärahaa rakennuskustannusten nousun vuoksi 550 000 euroa. Rakentamisvaltuuden käytöstä aiheutuu vielä menoja 406 000 euroa vuonna 2005. Työministeriön momentille 34.06.29.21 ja 34.06.29.22 kirjattiin työllisyysvaroin palkatun henkilöstön kuluja yhteensä 445 670 euroa (399 354/2003), jolla työllistettiin 58 (60/2003) henkilöä. Rajavartiolaitokselle myönnetyt määrärahat mahdollistivat suunnitellun toiminnan vaikkakin merivartiostojen venehankkeiden käynnistämistä jouduttiin lykkäämään ja eräitä rakennusten peruskorjaushankkeita siirtämään tuleville vuosille. 29 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
30 Kassamenot KASSAMENO T Muutos % 04-03 Muutos 04-03 euroina 2004 2003 2002 TOIMINTAMENOT 26.90.21 6,8 12 581 184 197 990 961 185 409 777 179 788 848 Palkat 3,6 4 875 391 139 593 551 134 718 160 130 202 822 Palkat ja palkkiot 3,7 3 604 938 101 680 983 98 076 045 95 053 810 410000 Kiinteät palkat 3,7 2 754 008 77 838 345 75 084 338 73 048 101 410001 Lentolisät 0,8 11 943 1 506 240 1 494 296 1 376 563 410002 Ylityökorvaukset -3,1-41 087 1 271 539 1 312 626 1 343 179 410003 Työaikakorvaukset 5,3 491 723 9 687 833 9 196 110 8 714 517 410004 Lisätyökorvaukset 0,4 4 746 1 330 940 1 326 194 1 213 302 410005 Tehtäväpäivystyskorvaukset 3,9 137 318 3 627 733 3 490 415 3 191 747 410006 Vuosilomalisä 4,4 70 086 1 652 485 1 582 399 1 603 585 410007 Sairausaikalisä 1,4 5 679 407 882 402 202 380 771 410008 Lomarahat 2,8 124 895 4 521 954 4 397 059 4 286 412 410009 Vuosilomakorvaukset 44,0 31 564 103 241 71 677 93 804 410010 Muut korvaukset -9,9-13 997 127 276 141 273 121 905 410011 Muuttoraha -7,2-7 064 91 662 98 726 82 917 410012 Harjoituspäivärahat 11,1 26 386 263 402 237 016 208 464 Muilta momenteilta 410013 maksetut palkat 0,0 1 219 1 248 29 0 410014 Tasoitusvapaa 130,8 69 453 122 569 53 116 0 410015 EU-asiantuntijoiden palkat 0 0 0 0 Sairaus- ja tapaturmavakuutusmaksujen 4102 palautukset 7,9-73 631-1 001 301-927 670-697 382 410300 Opetuspalkkiot -11,9-13 755 101 479 115 234 85 143 410301 Lääkärien palkkiot 20 661 410302 Muut palkat ja palkkiot 158,3 1 590 2 595 1 004 782 Yhteistoiminnan 4908 kulukorvaukset 3 200 3 200 0 0 Henkilöstösivukulut 3,5 1 270 453 37 912 568 36 642 115 35 149 012 41100 Työnantajan sosiaaliturvamaksu 3,7 251 521 6 981 949 6 730 428 6 497 181 41101 Muilta mom maksetut sotut 0,0 289 291 2 0 41102 Muiden palkkioiden sotu -71,0-206 84 290 51 41120 Eläkemaksut 3,2 931 397 30 193 659 29 262 262 28 186 654 Muilta mom maksetut eläkemaksut 41121 0,0 775 785 10 0 41122 TAEL eläkemaksut 0,0-2 0 2 0 41123 Muiden palkkioiden eläkemaksut 21,0 42 244 201 185 41124 EU-asiantuntijoiden elmat 0 0 0 Sosiaaliturvamaksujen 4113 palautukset 6,0-3 552-62 747-59 194-54 381 41140 Tapaturmavakuutusmaksut 12,7 90 153 798 267 708 114 519 322 41141 41142 Muilta mom. maks. tapaturmavakuutusmaksut 33 33 0 0 Muiden palkkioiden tapaturmavakuutusmaksut 2 2 0 0 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
31 Muut toimintamenot 1 2 3 300 Yleistoiminnot 4,7 2 361 104 58 397 410 50 691 617 49 586 026 6,8 93 333 1 473 588 1 380 255 1 407 856 Henkilöstötoiminnot 4,4 166 286 3 948 531 3 782 245 3 380 371 Tekniset- ja materiaalitoiminnot 16,3 7 243 049 51 601 396 44 358 285 43 041 547 Materiaalihallinto 9,5 2 790 194 32 232 237 29 441 981 28 561 909 3000 Ilma-alus 36,5 1 859 231 6 954 032 5 094 801 6 119 725 3010 Alus 5,8 198 332 3 603 379 3 404 997 3 086 187 3020 Kuljetusväline -6,4-203 476 2 970 163 3 173 639 3 147 610 3030 Muonitus 23,4 214 013 1 128 321 914 308 924 565 3040 Vaatetus 27,8 395 337 1 816 727 1 421 390 1 563 747 3050 Taisteluväline 76,6 393 245 906 861 513 616 258 572 3060 Valvontalaite ja tietoliikenne 22,8 1 642 375 8 853 527 7 211 140 6 590 619 3070 ATK -0,2-14 081 5 638 587 5 652 668 4 968 343 3080 Toimistomateriaali 0,0-1 363 357 0 1 363 357 1 318 873 3090 Koiratoiminta 11,9 38 377 360 640 322 263 298 648 3099 Muut mat.hall.menot 0,0-369 802 0 369 802 285 020 310 Kiinteistöhallinto 16,3 2 310 727 16 512 320 14 201 593 13 743 054 Muut erittelemättömät 3200 tekn.toimintojen menot 299,7 2 142 128 2 856 839 714 711 736 584 4000 Partiomatkojen päivärahat 1,9 27 940 1 494 141 1 466 201 1 488 878 5000 Jakamaton 26,4-80 083-383 921-303 838-18 951 6000 EU 247 700 256 169 8 469 286 325 6001 Twinning 7 506 ILMA- JA VARTIOALUSTEN HANKINTA, mom. 26.90.70 32,5 1 811 911 7 390 971 5 579 060 4 573 007 RAKENTAMINEN, mom. 26.90.74-18,3-183 556 818 787 1 002 343 995 754 Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin (mom. 26.90.21) kassamenot olivat noin 197,9 M (185,4 M /2003). Palkkausmenot olivat 139,6 M (134,7 M /2003). Palkkamenojen kasvu johtui pääosin virkaehtosopimusten kustannusvaikutuksesta ja henkilöstön määrän kasvusta. Muut toimintamenot olivat 58,4 M (50,7 M /2003). Kasvu johtui pääosin teknisten toimialojen (ilma-alus, VATI) kassamenojen kasvusta. Vartiolentolaivueen ilma-alus toiminnon menot ovat vuosittain kasvaneet johtuen laajoista modifikaatiotöistä, polttoaineen kallistumisesta sekä varaosien hintojen selkeästä noususta. Kustannuksia lisäsi lisäksi OH-HVI helikopterin G-huolto (0,8 M ), joka suoritetaan kahdentoista vuoden välein. Valvonta- ja tietoliikenteen osalta tilikauden aikana toteutettiin ja valmistui seuraavat merkittävät investoinnit: Ahvenanmaan merivartioalueen merialueen tekninen valvontajärjestelmä (MTVJ) ja päivitys (0,35 M ), Suomenlahden alueelle merialueen kuitujärjestelmän transmissiolaitehankinnat (0,45 M ), maarajojen teknisen valvontajärjestelmän kehitysversio 4.0-projekti (0,7 M ) ja rajavartiolaitoksen atk-verkkotopologiauudistus ja IP-osoitteiden vaihto (0,25 M ). Muu VATI- toimialan kassamenojen kasvu on ollut tavanomaista tietoliikennemenojen kasvua, joka johtuu lisääntyneistä tietoliikennetarpeista. Muissa toimintamenoissa toiminnon 3200, muut erittelemättömät teknisten toimintojen menot, kasvu johtuu pääosin siitä, että vuoden 2004 alusta poistettiin sisäisen laskennan tililuokista toi- \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
minnot 3080, toimistomateriaali ja 3099, muut materiaalihallinnon menot, joiden menot tilikauden aikana on kirjattu toiminnolle 3200. Ilma- ja vartioalusten hankintamomentin (26.90.70 ja 4.01.26.90.70) kassamenot olivat 7,4 M. Menot aiheutuivat kahden vartiolaivan rahoituksesta (3 M ) ja kaksimoottorisen helikopterin vauriokorjauksesta (2,1 M ) sekä TURSAS-luokan kahden vartiolaivan peruskorjauksen maksuista (2,3 M ). Suomen ympäristökeskuksen momentilta 35.10.70 rahoitettiin Tursas-luokan laivan peruskorjausta yhteensä 6,3 M. Rakentamismomentin (26.90.74) kassamenot olivat 0,8 M ja tämä koostui pääasiassa raja- ja merivartiokoulun Imatran toimipisteen peruskorjauksesta (0,6 M ) ja Porkkalan merivartioaseman suunnittelukustannuksista. Porkkalan rakentamisen hankintapäätökset urakoiden osalta tehtiin 30.11, kun vuoden kolmannessa lisätalousarviossa myönnettiin hankkeelle lisärahoitusta 550 000 euroa pääkaupunkiseudun rakennuskustannusten nousun vuoksi, sillä ennen lisätalousarvion vahvistamista ei voitu sitoutua rakentamiseen jonka kustannukset olisivat ylittäneet määrärahan. Urakkasopimus allekirjoitettiin 31.12.2004. Sopimuksen mukainen valmistumisaika uudelle vartioasemalle on 30.9.2005. Siirtyvät määrärahat Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2005 yhteensä 12,6 M (14,1 M /2004, 13,8 M /2003), joka on noin 11 % vähemmän enemmän kuin edellisenä vuonna. Siirtyvistä määrärahoista on hallintoyksiköissä sidottu tilauksin eri hankkeisiin yhteensä 5,8 M. Rajavartiolaitoksen esikunnasta jakamattomana eränä siirtyi suunnitellusti 2,5 M. Rajavartiolaitoksen esikunnan teknisiltä toimialoilta siirtyi määrärahoja 2,6 M, josta suurin osa ATK-toimialalta (1,7 M ) ja valvontalaite- ja tietoliikenne -toimialalta (0,5 M ). Määrärahojen siirtymisen syinä on budjetointitekniikka sekä hankkeiden myöhästyminen. Investointiluontoisten tietoteknisten hankkeiden toimeenpano toimintamenomäärärahalla, jossa määrärahojen käyttövaltuus pitää olla kokonaisuudessaan hankkeisiin sitouduttaessa, lisää toimintamenomäärärahojen siirtyvää erää hankkeen toteutuksen ulottuessa seuraaville vuosille. Näin siirtyvä erä on väistämätön ja välttämätön toteutuksen jatkuvuuden kannalta. Toinen siirtyvää erää kasvattava tekijä on toteutuksiin liittyvät viivästykset. Näihin on usein syynä hankkeiden teknisen vaativuuden, laajuuden tai resurssitarpeen kasvu. Viivästykset hankkeiden toteutuksissa aiheuttavat lisäksi sen, että kyseisen järjestelmän ylläpitoonkin varatut rahat jäävät käyttämättä. Vartiolentolaivueen toimintamenomäärärahoista siirtyi vuodelle 2005 yhteensä 3,6 M, joista eri tilauksiin sidottuja määrärahoja on yhteensä 2,1 M. Vartiolentolaivueen osalta vuodelle 2005 siirtyneiden hankintojen yhteismäärä oli 1,2 M. Siirtyvän erän suuruus on 6,6 % toimintamenomomentista ja sen määrä on tavanomainen ottaen huomioon rajavartiolaitoksessa toteutettavien hankkeiden laajuus ja luonne. Ilma- ja vartioalusten hankinta -momentilta siirtyi 9,3 M, joista pääosa Tursas-luokan vartiolaivojen peruskorjausmäärärahaa. Raja- ja merivartiokoulun perusparannuksesta (mom. 26.90.74.2) kirjattiin vuodelle 2005 siirtyviä määrärahoja 0,02. Raja- ja merivartiokoulun Imatran koulutuskeskuksen päärakennuksen perusparannushanke valmistui urakkasopimuksen mukaisesti 31.5., jolloin viimeisenä valmistunut C-osa otettiin vastaan. Lisätyönä tehtiin B-osan vesikaton uusinta, joka otettiin vastaan erillisurakoitsijalta 28.10.2004. Hankkeeseen kuuluva vesikattojen maalaus tehdään vuonna 2006 rakennusteknisistä syistä. Porkkalan merivartioaseman rakentamisesta (mom. 26.90.74.3) siirtyi vuodelle 2005 yhteensä 1,7. Urakkasopimukset allekirjoitettiin joulukuussa 2004. Rakennushanke saadaan päätökseen syyskuun 2005 loppuun mennessä. 32 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
33 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAT Sisäasiainministeriön asetus 1378/2001 rajavartiolaitoksen suoritteiden maksuista astui voimaan 1.1.2002. Asetuksen 6 :ssä sallitaan, että rajavartiolaitoksen palvelussuhdeasuntojen vuokrauksen ei tarvitse olla liiketaloudellisesti kannattavaa: Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevien, rajavartiolaitoksen virkamiesten asunnoiksi tarkoitetuista asuinhuoneistoista voidaan periä liiketaloudellista vastiketta alempaa vastiketta siten kun siitä on erikseen säädetty. Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa, että palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus on 2,9 M alijäämäinen ja tuotot kattavat noin 43,4 % kustannuksista. Kustannusvastaavuuslaskelman laskentaperusteet ovat olleet yhtäläiset edelliseen vuoteen verrattuna. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 3 % (4,2 %/2003, 4,9%/2002, 5,3%/2001). Ero palkkakustannuksissa vuoden 2004 ja 2003 välillä johtuu siitä, että palvelussuhdeasuntoihin kohdistettuja työtunteja oli vuoden 2004 aikana 2255 tuntia vähemmän kuin vuonna 2003. Palkkakustannukset otetaan kustannusvastaavuuslaskelmaan palvelussuhdeasuntoihin kohdistettujen tuntien suhteessa rajavartiolaitoksen kokonaistuntimäärästä. Kustannusvastaavuuslaskelma / palvelussuhdeasunnot TUOTOT Varsinaiset tuotot 31.12.2004 31.12.2003 31.12.2002 31.12.2001 vuokrat palvelussuhdeasunnoista 1 961 559 2 059 324 2 117 991 2 108 576 Muut tuotot muut korvaukset (sähkö, vesi, muut korvaukset) 287 425 318 802 302 273 244 193 TUOTOT YHTEENSÄ: 2 248 984 2 378 126 2 420 264 2 352 770 KUSTANNUKSET V 2004 palvelussuhdeasuntoihin kohdistuneet tunnit vs. palkkaukset (0,07 % RVL:n palkkamenoista) 93 186 155 107 191 486 190 057 V. 2004 muut menot: 22 % kiinteistöhallinnon kulutusmenoista 3 044 993 3 098 198 3 087 122 2 850 320 pääomakustannukset (poistot ja korot) 2 042 182 2 530 252 2 850 589 3 203 649 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ: 5 180 361 5 783 557 6 129 197 6 244 026 ALIJÄÄMÄ: -2 931 377-3 405 431-3 708 933-3 891 257 Rajavartiolaitoksen ilma-aluksin toteuttamat sairaankuljetukset on hinnoiteltu sisäasiainministeriön maksuperustepäätöksen mukaisesti. Meripelastuslain (1145/2001) johdosta sairaankuljetukset merialueella kuuluvat ilmaisperiaatteella toteutettaviin rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin riippumatta kuljetusvälineestä. Ilma-aluksilla tehdyistä sairaankuljetuksista kertyi tilikauden aikana tuottoja 523 641 (569 594 /2003, 55 082 /2002), jolloin laskua on noin 8 %. Ero tuloissa vuoteen 2002 johtuu siitä, että meripelastuslain muutoksen myötä, vuoden 2002 sairaankuljetuksia ei lainkaan laskutettu, kun ne vuoden 2003 alusta on laskutettu RVLPAK 4.12, 7.12.2002 mukaisesti. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
34 Kustannusvastaavuuslaskelma / ilma-alusten sairaankuljetus 2004 2003 2001 TUOTOT [ ] 523 641 569 594 358 896 KUSTANNUKSET Palkkaukset 340 481 235 424 197 878 Muut toimintamenot 306 352 170 160 149 696 Pääomakustannukset 218 154 176 623 177 972 Vartiolentolaivueen kustannukset yhteensä 864 987 582 207 525 546 Palkkaukset 21 463 14 635 10 772 Muut toimintamenot 11 881 8 941 7 100 Pääomakustannukset 3 786 2 408 4 882 Yhteiskustannukset yhteensä 37 130 25 984 22 754 Kustannukset yhteensä 902 117 608 191 548 300 ALIJÄÄMÄ - / YLIJÄÄMÄ + -378 476-38 597-189 404 Ilma-alusten kustannusvastaavuuslaskelman laskentaperiaatteet ovat olleet samanlaiset edellisiin vuosiin verrattuna. Muutoksena edellisiin vuosiin on pääomakustannuksissa tapahtunut muutos, jossa vartiolentolaivueen varaosa- ja varalaitevaraston aktivointi vaihto-omaisuuteen lisäsi vaihto-omaisuuden tasearvoa 4,9 M. Kustannuksia kasvattaa myös toimintamenojen kassamenojen suurempi määrä verrattuna edelliseen vuoteen. Korkoprosenttina on käytetty Valtiokonttorin määräämää nimellistä korkokustannusta 3 % (4,2 %/2003, 4,9%/2002, 5,3%/2001). HAVAITUT VÄÄRINKÄYTÖKSET JA RIKOKSET Tilikauden aikana on suoritettu esitutkinta virka-aseen luvattomasta viemisestä kotiin vapaaaikana. Esitutkinnassa esille tulleiden seikkojen perusteella tapausta pidettiin inhimillisenä erehdyksenä. Esitutkinnat ja oikeudenkäynnit Yksi henkilö on tuomittu valtion omaisuuden väärinkäytöstä ja rekisteritietojen väärinkäytöstä käräjäoikeudessa. KÄYTETYT TILIKIRJAT JA TOSITTEET VUONNA 2004 Rajavartiolaitoksen käytössä olevat tilikirjat vuonna 2004 olivat: - Liikekirjanpidon päivä- ja pääkirjat, jotka on arkistoitu sähköisenä rondoon. - Talousarviokirjanpidon päivä- ja pääkirjat, jotka on arkistoitu sähköisenä rondoon. - Tuloslaskelma ja tase on arkistoitu sekä sähköisenä että paperimuodossa. Osto- ja matkalaskut on arkistoitu sähköisenä rondoon. Tiliotteet, muistio- ja kassatositteet on arkistoitu paperimuodossa. SISÄINEN VALVONTA Sisäinen valvonta rajavartiolaitoksessa jakaantui toiminnan tarkastukseen, sisäiseen tarkkailuun ja tarkastukseen. Rajavartiolaitoksen johto kohdisti sisäisen valvonnan toimenpiteitä hallintoyksiköihin tarkastusmatkojen yhteydessä. Rajavartiolaitoksen esikunta huolehti hallintoyksiköiden toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä rajavartiolaitoksen sisäisestä tarkastuksesta ja rajavartiolaitoksen virkamiesten virkatoimien lainmukaisuuden valvonnasta. Toimialoittain sisäinen tarkastus toteutet- \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
tiin rajavartiolaitoksen esikunnan tulossuunnitelmaan liitetyn tarkastussuunnitelman mukaisesti (taulukko alla). Rajavartiolaitoksen johdon sekä toimialoittaiset tarkastuskertomukset käsiteltiin rajavartiolaitoksen esikunnassa toimialoittain sekä osastopäällikkökokouksissa. Käsittelyn jälkeen kertomukset toimitettiin tarvittavia toimenpiteitä varten tarkastuksen kohteena olleelle hallintoyksikölle. Kertomukset annettiin tiedoksi myös muille hallintoyksiköille niiden toiminnan ohjeistamiseksi sekä mahdollisia toimenpiteitä varten. Rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön ja esikunnan osastojen tarkastukset vuonna 2004: Tarkastava Aihe Tarkastuksen kohde osasto RVLpääll Yleistarkastus LSMV, SLMV, P- KR, KR, K-SR, LR RVLapulpääll Yleistarkastus SLMV, Henkos Arkistonhoito LSMV, KR HenkOs Arkistonhoito, henkilöstöasioiden ja palvelussuhdeasioiden RMVK hoito Henkos Palvelussuhdeasiat KR Henkos Varusmieskoulutus, palvelusturvallisuus KR Henkos Henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tarkastus LR Rmos Rajatarkastus SLMV, K-SR Rmos Ulkomaalaisvalvonta, maahantulo ja maastalähtö LR Rmos/Me Meripelastustoimi SLMV, LSMV Rmos/Me Meriturvallisuus SLMV, LSMV, K-SR, P-KR, KR, LR Teknos Valvontalaite- ja tietoliikennealan tarkastus K-SR Teknos Valvontalaite- ja tietoliikennealan tarkastus SLMV Teknos ATK-alan tarkastus RMVK Teknos ATK-alan tarkastus VLLV Teknos Rekisterien käyttö K-SR Hankintatoimen tarkastus Teknos Rekisterien käyttö SLMV Teknos Hankintatoimen tarkastus KR Oikos Oikos Operatiivisen toiminnan toimivaltuuskysymykset, rikostutkintaan liittyvät asiat, hallinto- ja kurinpitoasiat, PTRyhteistyön oikeudelliset edellytykset ja kiinteistöasiat (tarkastukset suoritettiin yhteistyössä rm-os edustajien kanssa) Rekisterien käytön asianmukaisuus (yhteistyössä teknos ja rm-os edustajien kanssa) K-SR; P-KR, SLMV, KR K-SR SLMV Styks Operatiivisen toiminnan tilastot, taloushallinto SLMV Styks Taloushallinto P-KR 35 Vuoden 2004 sisäisissä tarkastuksissa havaittiin seuraavia oleellisia toiminnan tavoitteisiin keskinkertaista suuremmalla todennäköisyydellä vaikuttavia poikkeamia. Seuraavalla sivulla on selvitys näistä poikkeamista ja niitä korjaavista ohjaavista toimenpiteistä \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
36 Sisäisissä tarkastuksissa havaittuja oleellisia poikkeamia Rmos Hallintoyksiköt ovat toistaiseksi vahvistaneet merivartioston omien yksiköiden lisäksi vain osan alueensa muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten yksiköistä meripelastusyksiköiksi (SRU). Meripelastusjohtajana ja operaattoreina toimivien henkilöiden toimintakyky vaativan meripelastustehtävän johtamiselle vaihtelee ja on joissain tapauksissa jopa puutteellista. Meripelastuksen johtokeskusten päälliköiden näkemyksen mukaan henkilöstöä on keskusten tehokkaan toiminnan kannalta liian vähän. Oikos Rajavartiolaitoksen käytössä olevat rekisterit. Teknos Ulkopuolisilta vuokrattujen rajatarkastustilojen fyysiseen turvallisuuteen ja henkilöstöturvallisuuteen liittyvät ratkaisut ovat osin puutteelliset (kulunvalvonta, lukitus, avaintenhallinta, laitetilojen yhteiskäyttö, ulkopuolisten liikkuminen sekä ulkoistettujen palveluiden järjestelyt, kuten siivous sekä tilojen ja laitteiden huolto) Tekniset laitetilat/vast. eivät olleet kaikilta osin asianmukaisessa kunnossa. Kriittisten järjestelmien (tietoliikenneyhteydet, RVT, Ulkonet) käytettävyyteen vaikuttavissa ratkaisuissa oli selkeitä puutteita rajatarkastustiloissa. Ohjaavat toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi Hallintoyksiköiden tulee vahvistaa alueensa muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten yksiköt meripelastusyksiköiksi (SRU) vuoden 2004 loppuun mennessä ja tallentaa tiedot RVT:ään. Merivartiostot arvioivat kriittisesti johtokeskusten henkilöstön kykyä toimia vaativissakin meripelastustilanteissa. Mahdolliset puutteet ammattitaidossa tulee korjata henkilöstön lisäkouluttamisella tai henkilöstövaihdoksin. Hallintoyksiköiden on varmistettava, että henkilöstön määrä keskuksissa vastaa niitä vaatimuksia, joita keskusten tehokas toiminta edellyttää. Tietojen poistamiseksi säädetyissä ja tulevassa hallituksen esityksessä säädettäväksi esitetyissä määräajoissa on kehotettu hallintoyksiköitä ja RVLE:n johdolla jo aloitettukin tarvittavat toimenpiteet Hallintoyksiköitä on kehotettu sopimaan/tarkastamaan vuokranantajien ja muiden tilojen käyttäjien kanssa selkeät menettelyt tilojen käyttöön liittyvissä ratkaisuissa. Sopimisissa on otettava huomioon rajavartiolaitoksen tietoturvamääräykset. Hallintoyksiköitä on kehotettu kiinnittämään erityistä huomiota laitetilojen kuntoon sekä poistamaan laitetiloista ja kaapeista niihin kuulumattomat tarvikkeet ja välineet. Hallintoyksiköitä on kehotettu kiinnittämään erityistä huomiota rajatarkastuspisteiden tietoteknisten laitteiden saattamisesta nykyistä kattavammin varavoiman piiriin sekä varautumaan olemassa olevia tietoliikenneyhteyksien varmentamiseen. Kriittisten järjestelmien osalta hallintoyksiköiden on huolehdittava riittävästä käyttäjätuesta myös virka-ajan ulkopuolella. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että sisäisen valvonnan menettelyt rajavartiolaitoksessa on toteutettu talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisesti. Arvioinnin mukaan käytetyillä menettelyillä on kyetty olennaisilta osiltaan varmistamaan rajavartiolaitoksen talouden toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen sekä rajavartiolaitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston taloudesta ja toiminnasta. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa toimenpiteitä edellyttävät seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet: 1. Systemaattisen viitekehyksen käyttöönotto sisäisen valvonnan tilan arviointiin. 2. Riskien hallinnan kehittäminen osaksi tulosohjausta siten, että tavoitteita uhkaavat riskit tunnistetaan ja arvioidaan kattavasti ja systemaattisesti. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc
37 OSA II: HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Henkilöstömäärä Vuoden 2004 lopussa rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 3170 virkamiestä, joista 14 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 21 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2003 loppuun verrattuna rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä nousi 51 henkilöllä (+1,7 %) 3135 henkilöön. Raja- ja merivartijoiden määrä kasvoi 69 henkilöllä ja upseereiden määrä väheni kolmella henkilöllä. Opistoupseereiden määrä väheni 12 ja siviileiden määrä seitsemällä henkilöllä vuoteen 2003 verrattuna. Henkilöstö henkilöstöryhmittäin 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 196 587 60 1862 Upseerit Erikoisupseerit Siviilit Työllisyysvaroin palkatut 430 21 14 Vallitsevan rajatilanteen mukaisesti rajavartiolaitoksen henkilöstön kokonaismäärä on noussut. Rajavartiolaitos on lisännyt henkilöstömäärää itärajalla, erityisesti Kaakkois-Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla eduskunnan tahdon ja sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti. Kaakkois-Suomen rajavartiostoon rekrytoitiin rajavartijoita yhteensä 63. Upseerien uuden koulutusjärjestelmän ja opistoupseerien peruskoulutuksen lopettamisen aiheuttamat muutokset konkretisoituvat tulevina vuosina. Opistoupseerien määrä tulee vähenemään luonnollisen poistuman kautta. Sotatieteiden maisterit ja sotatieteiden kandidaatit näkyvät henkilöstörakenteessa vuodesta 2005 alkaen. Henkilöstö sukupuolen mukaan Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevasta henkilöstöstä 87,8 % on miehiä ja 12,2 % naisia. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on n 78 %. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on pysynyt viime vuosien aikana ennallaan.
38 Henkilöstöryhmittäin sukupuolen mukaan 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 194 585 1820 2 2 60 0 42 Upseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Raja- ja merivartijat Miehet Naiset 336 94 Siviilit Upseereissa, opistoupseereissa sekä raja- ja merivartijoissa on hyvin vähän naisia. Vuonna 2001 valmistui ensimmäinen naisupseeri ja naisopistoupseeri. Vuoden 2004 lopussa rajavartiolaitoksessa työskenteli kaksi upseeria ja kaksi opistoupseeria. Ensimmäinen naisrajavartija nimitettiin virkaan vuonna 1997. Vuonna 2004 rajavartiolaitoksessa palveli 42 naista raja- ja merivartijan virassa. Sotilasviranhaltijoista naisia oli 1,7 %. Henkilötyövuodet Vuonna 2004 rajavartiolaitoksessa tehtiin 3125 henkilötyövuotta. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 36 henkilötyövuotta (+1,2 %). Henkilötyövuodet ovat kasvaneet laitoksen henkilöstömäärän kasvaessa, mutta valtion talousarvioon vuodelle 2004 kirjatusta tulostavoitteesta 3150 henkilötyövuotta jäätiin kuitenkin vielä selvästi jälkeen. Henkilötyövuosien määrä 3 240 3 190 3 140 3 090 3 040 2 990 2 940 2 890 2 840 3 231 3 190 3 130 3 107 3 065 3 072 3 091-1,3-1,9-0,7-1,4 0,2 0,6 3 125 3 089-0,1 1,2 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,4 %. Lähtövaihtuvuus väheni vuoteen 2003 verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Eläkkeelle jääneiden määrä väheni 0,9 %. Sotilasviroista ennen eläkkeelle siirtymistä erosi 3 upseeria, 1 opistoupseeri ja 41 rajavartijaa. Rajavartijoiden ennenaikainen eroaminen lisääntyi. Merkittävin osa (63 %), näistä oli edelleen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta ja Suomenlahden merivartiostosta.
39 Lähtövaihtuvuus 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (= A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (= D+E) 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Rajavartiolaitoksen tulovaihtuvuus oli vuonna 2004 kaikkiaan 264 henkilöä, mikä oli 43 henkilöä (19,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelukseen otettiin 197 henkilöä rajavartiolaitoksen virkoihin, 24 henkilöä virkasuhteeseen määräajaksi sekä lisäksi 43 henkilöä työllisyysvaroin virkasuhteeseen määräajaksi. Suurin osa, 172 henkilöä (140/ 2003), virkoihin otetuista oli rajavartijoita. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (rajavartiolaitoksen eri tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (=työpäivien lkm * työpäivän pituus) vuonna 2004 oli 74,9 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Ei tehdyn vuosityöajan (vuosilomiin, sairauksiin, tapaturmiin tai muihin palkallisiin vapaapäiviin kertynyt aika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski 0,3 prosenttiyksikköä. Tehdyn vuosityöajan osuuden kasvu selittyy koulutukseen ja vuosilomiin sekä lapsen syntymäja hoitovapaisiin käytetyn ajan vähenemisellä. Tehty vuosityöaika rajavartiolaitoksessa on valtionhallinnon pienimpiä. Tämä on osittain selitettävissä suurella, laitoksen toiminnallisia tarpeita ja tehtäviä vastaavalla henkilöstökoulutuksen määrällä (RVL 7,6 %, valtio 2,0 %/2003). Koulutukseen (koulutuskomennus- ja oppilasvuorokaudet) käytetyn työajan suhteellinen osuus laski edellisestä vuodesta 0,5 prosenttiyksikköä 7,6 prosenttiin. Koulutukseen käytetty aika vastaa 238 henkilötyövuotta. Rahalla korvattuja ylitöitä tehtiin edellisten vuosien tasoisesti. Säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna ylitöiden määrä on 1,3 %, mikä vastaa 39 henkilötyövuotta. Sairastamisesta johtuva palkallinen poissaolo suhteutettuna säännölliseen vuosityöaikaan oli 3,6 %, mikä on 0,1 % enemmän kuin vuonna 2003. Tapaturmista johtuvien palkallisten poissaolojen osuus 0,2 % laski hieman (-0,06 %) vuoteen 2003 verrattuna.
40 Työajankäytön kehittyminen 100 % 80 % 19,1 19,2 17,4 17,4 17,5 17,8 17,5 5,9 6,4 6,3 6,5 7,1 8,1 7,6 60 % 40 % 75,0 74,3 76,4 76,1 75,5 74,0 74,9 20 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Tehty vuosityöaika Koulutus Ei tehty vuosityöaika HENKILÖSTÖN LAATU Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. Vuoden 2004 lopussa keski-ikä oli 36,9 vuotta (valtio 42,7/2003). Suurimmaksi ikäluokaksi (19,0 %) on vakiintunut vuodesta 2000 lähtien ikäluokka 40-44 vuotta, kun sitä aiemmin suurin ikäluokka oli 35-39 vuotta. Alle 35-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 41,9 % (valtio 25,6 %/2003) ja yli 45- vuotiaiden osuus 25,5 % (valtio 46,3 %/2003). Eri henkilöstöryhmien keski-iät ovat seuraavat: upseerit 37,6 vuotta, opistoupseerit 40,0 vuotta, erikoisupseerit 43,5 vuotta, raja- ja merivartijat 33,6 vuotta ja siviilit 47,1 vuotta. Henkilöstön ikärakenne 65-55-59 45-49 35-39 25-29 15-19 6 94 163 389 428 405 536 521 595 0 100 200 300 400 500 600 700 Naisten keski-ikä (44,8 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (35,8 vuotta) korkeampi. Tämä johtuu erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 56 % on yli 45-vuotiaita. Miehillä vastaava luku on 21 %. Naisten nuorempien ikäluokkien osuus on pieni, joten ikärakenne on voimakkaasti epätasapainossa. Vanhemmissa ikäluokissa ulkoinen vaihtuvuus on vähäisempää, siksi ikärakenne ei tule lähivuosina merkittävästi muuttumaan. Miesten ikärakenne on tasapainoinen. Nuoret ikäluokat ovat pääsääntöisesti sotilasvirassa palvelevia.
41 Ikärakenne sukupuolen mukaan 65 - Miehet Naiset 55-59 45-49 35-39 25-29 15-19 4 2 19 36 20 31 17 75 75 60 66 88 392 369 388 476 490 0 75 150 225 300 375 450 525 Koulutusrakenne Vuoden 2004 koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mu-kaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Koulutustasoindeksin asteikko on 1,5-8, jossa indeksin arvo on 7, jos kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. KOULUTUSASTE Henkilöstöryhmän koulutusaste (%) Upseerit Erikoisupseerit Opistoupseerit Raja- ja merivartijat Siviilit Yhteensä Valtio (%) Muu työllinen työvoima (%) Perusaste 0 6,7 0 0 20,2 2,9 7,5 23,2 Keskiaste 0 5,0 0 94,4 44,9 62,3 28,4 43,3 Alin korkea-aste 0 80,0 98,8 4,7 22,8 25,9 23,7 17,7 Alempi korkeakouluaste 0 8,3 1,0 0,9 8,6 2,1 7,7 6,8 Ylempi korkeakouluaste 100 0 0,2 0 3,5 6,8 24,4 8,3 Tutkijakoulutusaste 0 0 0 0 0 0 8,4 0,7 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 Koulutustasoindeksi 7,0 4,8 5,0 3,6 3,8 4,1 5,1 3,8 Rajavartiolaitoksen koulutustasoindeksi oli 4,1 (4,1/2003). Koulutustasoindeksi on valtion budjettitalouden henkilöstön koulutustasoindeksiä (5,1) alempi. Tämä johtuu sekä siviilien että rajaja merivartijoiden keskimäärin matalampaa koulutusta vaativista tehtävätasoista sekä tutkijakoulutuksen saaneiden puuttumisesta kokonaan. Rajavartiolaitoksen koulutustaso on kuitenkin korkeampi kuin yhteiskunnassamme yleensä (RVL 4,1 ja Suomi 3,8; valtion ja koko työvoiman tiedot ovat vuodelta 2003). Raja- ja merivartijoiden koulutustaso on pääosin keskiastetta, joskin 5,6 % on saanut korkeakoulutasoisen pohjakoulutuksen. Siviilihenkilöstön ylemmän ja alemman korkeakoulutuksen saaneiden osuus on hieman kasvanut. Siviilihenkilöstön koulutusrakenteessa näkyy tehtävien kohdentuminen eri tehtävätasoille (vrt esim. upseerit).
42 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Rajavartiomiesten kenttäkelpoisuutta ja fyysistä kuntoa mitattiin jo toista kertaa vuonna 2003 käyttöön otetun testaus- ja seurantajärjestelmän avulla. Rajavartiomiehelle tavoitteeksi asetetun vähintään tyydyttävän kenttäkelpoisuuden saavutti 57,9 % kaikista rajavartiomiehistä. Vuonna 2003 tavoitteeseen pääsi 60,5 %. Testit suorittaneiden keskiarvo oli hyvä (4,16). Tulos on 0,05 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuonna 2003. Kuitenkin tavoitteeksi asetettu keskiarvo hyvä (4,0) saavutettiin. Kaikki kenttäkelpoisuustestit suoritti 1876 rajavartiomiestä eli 65,6 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 66,1 %. Alhaiseksi jääneeseen suoritusprosenttiin on ollut syynä mm. työkiireistä johtuneet tekemättömät osasuoritukset sekä suoritusmahdollisuuksien vähäisyys. Rajavartiomiesten kenttäkelpoisuus 40 34,0 34,4 30 27,7 26,8 % 20 13,5 19,4 12,6 19,5 10 0 6,6 5,2 0,3 2003 2004 0,1 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa Rajavartiomiehelle vähimmäistavoitteeksi asetetun tyydyttävän fyysisen kunnon saavutti 58,7 % kaikista rajavartiomiehistä. Vuonna 2003 vastaava luku oli 59,1 %. Testit suorittaneiden keskiarvo oli tyydyttävä 3,92, joten tavoitteesta (hyvä 4,0) jäätiin hieman. Edellisenä vuonna keskiarvo oli tyydyttävä 3,97. Fyysisen kunnon testit suoritti 2097 rajavartiomiestä eli 73,4 % niistä, joille testit olivat pakollisia. Vuonna 2003 fyysisen kunnon testeihin osallistui 73,0 %. Positiivista kehitystä tapahtui näin ollen 0,4 prosenttiyksikön verran. Rajavartiomiesten fyysinen kunto % 30 20 10 21,3 21,6 21,3 21,9 16,1 15,4 27,1 26,6 10,0 10,8 3,9 4,0 0 2003 2004 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Ei luokkaa
43 SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT Sairauspoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2004 yhteensä 26 920 vuorokautta (keskimäärin 8,6 vrk/htv), mikä vastaa 106 henkilötyövuotta laskennalliseen säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna. Sairauspoissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 1,5 %. Nousu johtui 11-60 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrän kasvusta (+8,8 %). Myös yhden (+0,6 %) ja kahden vuorokauden (+2,5 %) sairauspoissaolojen määrä nousi vuoteen 2003 verrattuna. Sen sijaan sairaustapausten määrä (6296 tapausta) laski hieman (-0,6 %) edellisvuodesta. Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 72,7 %:lle (2278 henkilöä) henkilöstöstä. Sairaudesta aiheutuvan poissalon keskimääräinen kesto tapausta kohden oli 4,3 vuorokautta (4,2 vrk/2003). 12 000 Sairauspäivien jakaantuminen 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1 2 3 4-10 11-60 61-90 91-180 yli 180 Tapaturmapoissaolot Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi vuonna 2004 yhteensä 1957 vuorokautta (keskimäärin 0,6 vrk/htv), mikä vastaa 7,7 henkilötyövuotta laskennalliseen säännölliseen vuosityöaikaan suhteutettuna. Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta 5,2 %, johtuen pääosin 11-60 päivän poissaolojen määrän laskusta. Tapaturmia sattui 159 henkilölle (5,1 % henkilöstöstä). Tapaturman aiheuttaman poissaolon keskimääräinen kesto tapausta kohti oli 9,2 vuorokautta. Vapaa-ajan tapaturmista aiheutuu selvästi suuremmat poissaolot kuin työtapaturmista. Vapaa-ajan tapaturmat kirjataan sairauspoissaoloihin.
44 Tapaturmapäivien jakaantuminen 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1 2 3 4-10 11-60 61-90 91-180 yli 180 Työkyky Palkatun henkilöstön terveystarkastuksiin lisättiin vuonna 1999 Työterveyslaitoksen kehittämä suorituskyky- ja oirekysely, jonka perusteella voidaan laskea työkykyä kuvaava indeksi. Vuoden 2004 aikana rajavartiolaitoksen palveluksessa olleista henkilöistä 88,6 % (hallintoyksiköittäin 79,7-89,6 %) on vastannut kyselyyn viimeisimmän terveystarkastuksensa yhteydessä, ja tulosten perusteella 88,3 % (hallintoyksiköittäin 84,6-91,0 %) henkilöstöstä kokee työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi. Tärkeimmät kohtalaista ja huonoa työkykyä selittävät tekijät ovat toimintakykyä haittaavat sairaudet ja ikääntyminen. Työkykyindeksi 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erinomainen Hyvä Kohtalainen Huono Työilmapiiri Rajavartiolaitoksen työilmapiirikysely tehtiin vuonna 2004 joulukuussa. Edelliset ilmapiirikyselyt ovat vuosilta 1999 ja 2000 ja 2002. Vuoden 2004 ilmapiirikyselyssä työilmapiiriä kuvaava indeksi on 3,48, jossa on 0,03 parannusta vuoteen 2002 (vuonna 1999 3,31 ja vuonna 2000 3,45). Vastausprosentti kyselyyn vuonna 2004 oli 79% (vuonna 2000 71% ja vuonna 2002 70%). Työilmapiirikyselyn tunnuslukujen valossa rajavartiolaitoksen henkilöstön tila oli tyydyttävän ja hyvän välillä.
45 Indekseittäin tarkasteltuna koko RVL:n tasolla tulokset ovat parantuneet lähes kauttaaltaan vuoteen 2002 verrattuna. Kehitystrendi sitoutuneisuudessa ja työ kasvun mahdollistajana on kuitenkin ollut kielteinen. Tulosten perusteella RVL:n keskeisiä voimavaroja ovat työn jatkuvuus ja turvallisuus, tyytyväisyys omaan asemaan työyhteisössä ja vaikuttamismahdollisuudet sekä sosiaaliset suhteet työpaikalla. Tulosten perusteella tyytyväisyys omaan asemaan työyhteisössä on kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 1999. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat hallinnon ja tiedonkulun sujuvuudessa, johtamisessa, tunnustuksen ja kiitoksen antamisessa, kehittämisideoiden huomioimisessa sekä mahdollisuuksissa siihen, että työ voi toimia yksilön kasvun mahdollistajana. Työilmapiiri Ammatinarvostus (13) Työn turvallisuus ja sen jatkuvuus (10) Työ sinänsä ja sen vastuullisuus (3) Oman elämän ja työn tasapaino (11) 3,92 3,88 3,85 3,85 Työpaikan sosiaaliset suhteet (8) Sitoutuneisuus (12) Työilmapiiri-indeksi Työn kannusteet ja asema työyhteisössä (9) Työ kasvun mahdollistajana (4) Johtaminen ja esimiestoiminta (5) Työolot (7) Hallinto ja tiedonkulku (6) Saavutukset ja tunnustus saavutuksista (2) Työpaikan ilmapiiri hallintoyksikössä (14) 3,64 3,54 3,48 3,33 3,26 3,26 3,23 3,21 3,17 3,14 2004 2002 2000 1999 2,70 2,90 3,10 3,30 3,50 3,70 3,90 4,10 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 144 799 162. Työvoimakustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,0 %. Henkilötyövuotta kohti laskettuna työvoimakustannukset olivat 46 337. Vuonna 2003 työvoimakustannukset olivat henkilötyövuotta kohti 45 524, joten ne nousivat 1,8 % henkilötyövuotta kohti. Työvoimakustannusten kasvu johtui pääosiltaan palkkasumman noususta (3,6 %), johon vaikutti eniten 1.3.2004 voimaan tulleet palkankorotukset. Osa kasvusta liittyy henkilötyövuosien kasvuun.
46 Välillisten palkkojen (lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta) osuus työvoimakustannuksista oli 18,1 %. Edelliseen vuoteen verrattuna välillisten palkkojen osuus laski 0,3 prosenttiyksikköä. Välillisten työvoimakustannusten (välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset, joita ovat virka- ja suojapuvut, koulutukseen liittyvät kustannukset (esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali), työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu sekä virkistys- ja sosiaalitoiminta) osuus työvoimakustannuksista oli 47,2 %, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lasku johtuu edellä mainittujen välillisten palkkojen osuuden pienenemisestä. Koulutuskustannukset vuonna 2004 olivat 2 135 729, mikä on 4,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuskustannukset henkilötyövuotta kohti olivat 683 (664 /2003). Koulutuskustannusten kohoaminen johtui pääosin koulutusvuorokausien kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna ja osin matkakustannusten noususta. Kustannuksiin on sisällytetty vain välittömät koulutuksesta aiheutuneet menot palkkamenoja lukuun ottamatta. Työvoimakustannusten kehitys Palkkasumma Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset 140 000 000 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 2000 2001 2002 2003 2004
OSA III: TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT TUOTTO- JA KULULASKELMA 31.12.2004 47 1.1. - 31.12.2004 1.1. - 31.12.2003 TOIMINNAN TUOTOT euroa euroa Maksullisen toiminnan tuotot 789 136 738 512 Vuokrat ja käyttökorvaukset 2 316 455 2 440 710 Muut toiminnan tuotot 8 815 634 11 921 224 2 290 316 5 469 538 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana -14 653 007-13 682 190 Varaston lisäys (-) / vähennys (+) 85 797-20 677 Henkilöstökulut -141 488 489-136 578 620 Vuokrat -4 225 275-4 026 756 Palvelujen ostot -27 603 816-20 840 173 Muut kulut -5 830 701-5 368 008 Valmistus omaan käyttöön 4 279 172 4 089 819 Poistot --17 463 681-18 332 425 Sisäiset kulut -61 884-206 961 884-54 546-194 813 576 JÄÄMÄ I -195 040 660-189 344 038 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 4 008 1 583 Rahoituskulut -2 866 1 142-945 638 SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT Satunnaiset tuotot 5 346 488 3 293 Satunnaiset kulut -74 338 5 272 150-13 881-10 588 JÄÄMÄ II -189 767 368-189 353 988 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA -KULUT Käyttötalouden tuotot voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä 715 801 Kulut ulkomaille -18 778 697 023-152 440-152 440 JÄÄMÄ III -189 070 345-189 506 427 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 284 653 308 174 Suoritetut arvonlisäverot -10 391 356-10 106 703-9 269 368-8 961 194 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ: -199 177 049-198 467 621
TASE 31.12.2004 48 VASTAAVAA 31.12.2004 31.12.2003 euroa euroa KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 931 353 864 572 Muut pitkävaikutteiset menot 3 129 418 2 379 747 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 42 902 4 103 673 250 406 3 494 725 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 42 063 42 063 Rakennusmaa- ja vesialueet 11 773 640 11 976 414 Rakennukset 132 957 967 135 888 836 Rakennelmat 23 673 486 24 425 931 Koneet ja laitteet 123 632 887 119 608 809 Kalusteet 118 580 159 283 Muut aineelliset hyödykkeet 164 029 156 064 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 13 325 337 305 687 989 9 414 558 301 671 959 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERI T JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 4 030 739 4 030 739 3 571 239 3 571 239 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ: 313 822 402 308 737 923 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 5 752 910 5 752 910 783 789 783 789 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 5 400 5 400 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 1 109 224 108 827 Siirtosaamiset 17 921 307 136 Muut lyhytaikaiset saamiset 4 828 27 275 Ennakkomaksut 4 637 1 136 610 3 907 447 145 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 6 921 8 066 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 6 901 841 1 244 400 VASTAAVAA YHTEENSÄ 320 724 242 309 982 323
VASTATTAVAA 31.12.2004 31.12.2003 euroa euroa OMA PÄÄOMA 49 VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 308 130 527 308 130 527 Edellisten tilikausien pääoman muutokset -27 500 293-27 204 984 Pääoman siirrot 209 513 255 198 172 312 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -199 177 049 290 966 441-198 467 621 280 630 234 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 29 829 36 340 Saadut ennakot 11 646 0 Ostovelat 5 420 076 5 155 863 Tilivirastojen väliset tilitykset 2 720 973 3 006 827 Edelleen tilitettävät erät 5 500 593 5 163 715 Siirtovelat 16 065 207 15 969 274 Muut lyhytaikaiset velat 9 476 29 757 801 20 069 29 352 089 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 29 757 801 29 352 089 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 320 724 242 309 982 323
TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 2004 Talousarviotilit Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tilinp. / Tae 2003 2004 2004 + / - Tuloarviotilit 11.04.01 Arvonlisävero 292 547,69 211 708,60 211 708,60 0,00 12.26.90 Sekalaiset tulot 3 260 599,24 0,00 0,00 0,00 12.26.90.1 Vuokrat 2 112 084,07 0,00 0,00 0,00 12.26.90.2 Muonitustulot 84 892,31 0,00 0,00 0,00 12.26.90.3 Sekalaiset tulot 1 063 622,86 0,00 0,00 0,00 12.39.10 Sekalaiset tulot 1 560,66 139,29 139,29 0,00 13.03.01 Osinkotulot 1 582,80 3 533,00 3 533,00 0,00 Tuloarviotilit yhteensä 3 556 290,39 215 380,89 215 380,89 0,00 Menoarviotilit 24.01.19 Arvonlisäveromenot UM 0,00 1 573,07 1 573,07 0,00 24.01.19.1 Arvonlisäveromenot UM 0,00 32,12 32,12 0,00 24.01.19.3 Arvonlisäveromenot lähialueyhteistyö UM 0,00 1 540,95 1 540,95 0,00 24.50.66 Lähialueyhteistyö 140 000,00 0,00 0,00 0,00 24.99.25 Siviilihenkilöstön osall. kriisinhallintaan 155 495,44 330 000,00 296 763,30-33 236,70 26.01.19 Arvonlisäveromenot SM 9 252 769,20 10 318 368,29 10 318 368,29 0,00 26.90.21 Toimintamenot 185 743 000,00 191 092 000,00 191 092 000,00 0,00 26.90.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta 13 305 000,00 8 957 000,00 8 957 000,00 0,00 26.90.70.2 Vartiolaivojen rahoitus 4 153 000,00 0,00 0,00 0,00 26.90.70.02 Vartiolaivojen rahoitus 0,00 2 957 000,00 2 957 000,00 0,00 26.90.70.3 Helikopterin vauriokorjaus 3 152 000,00 0,00 0,00 0,00 26.90.70.4 Vartiolaivojen rahoitus (Tursas) 6 000 000,00 0,00 0,00 0,00 26.90.70.04 Vartiolaivojen rahoitus (Tursas) 0,00 6 000 000,00 6 000 000,00 0,00 26.90.74 Rakentaminen 1 784 000,00 1 812 000,00 1 812 000,00 0,00 26.90.74.2 RMVK:n perusparannus 1 262 000,00 0,00 0,00 0,00 26.90.74.02 RMVK:n perusparannus 0,00 420 000,00 420 000,00 0,00 26.90.74.3 Porkkalan mv-asema 522 000,00 0,00 0,00 0,00 26.90.74.03 Porkkalan mv-asema 0,00 1 392 000,00 1 392 000,00 0,00 28.01.19 Arvonlisäveromenot VM 965,11 0,00 0,00 0,00 28.80.24 VEL-perusteinen ja varh.kuntoutustoiminta 2 500,00 0,00 0,00 0,00 28.81.25 EU:n osallistuminen matkakustannusten korvauksiin 0,00 8 935,69 8 935,69 0,00 28.81.25.06 EU:n osallistuminen matkakustannusten korvauksiin 0,00 8 935,69 8 935,69 0,00 28.81.24 Lähialuetyöstä aiheutuvat arvonlisäveromenot 20 244,90 0,00 0,00 0,00 28.81.24.2 Lähialueyhteistyö 20 244,90 0,00 0,00 0,00 34.06.02 Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle 399 353,66 0,00 0,00 0,00 34.06.02.1 Palkkaukset 398 595,91 0,00 0,00 0,00 34.06.02.2 Muut menot 757,75 0,00 0,00 0,00 34.06.29 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet 0,00 445 669,98 445 669,98 0,00 34.06.29.21 Palkkaukset 0,00 445 157,29 445 157,29 0,00 34.06.29.22 Muut menot 0,00 512,69 512,69 0,00 Menoarviotilit yhteensä 210 803 328,31 212 965 547,03 212 932 310,33-33 236,70 Tilikauden alijäämä -207 247 037,92-212 716 929,44 50
51 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMAN TÄYDENTÄMINEN Talousarviotili Määräraha tai tuloarvio Käytettävissä Käytetty, kertynyt Siirretty Vertailu Tunnus Nimi Vuodelta 2004 Ed. vuosilta tai peruutettu vuodelle 2005 talousarvioon 11.04.01 Arvonlisävero 211 708,60 12.39.10 Sekalaiset tulot 139,29 13.01.03 Osinkotulot 3 533,00 0,00 215 380,89 Arvonlisäveromenot 24.01.19.1 UM 0,00 0,00 0,00 32,12 24.01.19.3 Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot 0,00 0,00 0,00 1 540,95 24.50.66 Lähialueyhteistyö (s3v) 0,00 17 794,64 17 794,64 17 794,64 0,00 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan 24.99.25 (A) 330 000,00 0,00 330 000,00 296 763,30 33 236,70 26.01.19 Arvonlisäveromenot (SM) 10 318 368,29 26.90.21 Toimintamenot (s2v) Bruttomenot 193 842 000,00 199 055 008,82 - bruttotulot -2 750 000,00-6 401 230,75-3 662 877,05 = Nettomenot 191 092 000,00 14 155 165,83 205 247 165,83 192 653 778,07 12 593 387,76 Ilma- ja vartioalusten 26.90.70 hankinta (s3v) 8 957 000,00 7 725 939,66 16 682 939,66 7 390 970,76 9 291 968,90 26.90.70.02 Vartiolaivojen rahoitus 2 957 000,00 63 063,55 3 020 063,55 2 956 893,27 63 170,28 26.90.70.3 Helikopterin vauriokorjaus 0,00 2 662 876,11 2 662 876,11 2 124 777,49 538 098,62 26.90.70.04 Vartiolaivojen rahoitus (TURSAS) 6 000 000,00 5 000 000,00 11 000 000,00 2 309 300,00 8 690 700,00 26.90.74 Rakentaminen (s3v) 1 812 000,00 773 452,78 2 585 452,78 818 787,16 1 766 665,62 26.90.74.02 RMVKImatran peruskorjaus 420 000,00 259 657,13 679 657,13 655 935,66 23 721,47 26.90.74.03 Porkkalan mvaseman rakentaminen 1 392 000,00 513 795,65 1 905 795,65 162 851,50 1 742 944,15 28.81.25.06 34.06.29.1 EU:n osallistuminen matkakustannuksiin 0,00 0,00 0,00 8 935,69 0,00 Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (A) 0,00 0,00 0,00 445 157,29 0,00 34.06.29.2 Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle, muut menot (A) 0,00 0,00 0,00 512,69 0,00 202 191 000,00 22 672 352,91 224 863 352,91 23 652 022,28
LIITE 1 52 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA JA NIIDEN MUUTOKSISTA. Poistomenetelmä Poistoaika vuosina Vuotuinen poisto % Jäännösarvo-% Lkp-tili Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset Aineettomat hyödykkeet: 1120 Ostetut atk-ohjelmat tasa 3 33,3 0 1123 Liittymismaksut tasa 15 6,7 0 1140 Itsevalmistetut atk-ohjelmat tasa 3 33,3 0 Aineelliset hyödykkeet: 1200 Metsäalueet ei poistoja 1209 Muut maa- ja vesialueet ei poistoja 1210 Maa-alueet ei poistoja 1211 Tiepohjat ei poistoja 1214 Vesialueet ei poistoja 1219 Muut rakennusmaa- ja vesialueet ei poistoja 1220 Asuinrakennukset tasa 50 2,0 30 1221 Toimistorakennukset tasa 40 2,5 40 1222 Teollisuusrakennukset tasa 40 2,5 40 1223 Varastorakennukset tasa 40 2,5 40 1229 Muut rakennukset tasa 40 2,5 40 1230 Rakennelmat Satamat ja laiturit tasa 50 2,0 30 Sillat, ampumapaikat, helikopterikentät ja telakat tasa 50 2,0 20 Valvontatornit tasa 30 3,3 30 Autokatokset ja polttoainevarastot tasa 50 2,0 10 Mastot tasa 30 3,3 10 Puhdistamot ja raakavesilaitokset tasa 20 5,0 0 Polttoainesäiliöt tasa 15 6,7 0 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet Henkilö-, maastohenkilö- ja pakettiautot, moottoripyörät, mopot, perävaunut tasa 7 14,3 0 Kuorma- ja linja-autot, pyörtätraktorit tasa 10 10,0 0 Moottorikelkat tasa 5 20,0 0 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet Ulkovartiolaivat tasa 35 2,9 0 Raskaat ja kevyet rannikkovartiolaivat tasa 30 3,3 0 Nopeat veneet, partioveneet ja ilmatyynyalukset tasa 20 5,0 0 Apuveneet, kiitoreet ja alusten varalaitteet tasa 15 6,7 0 Perämoottorit tasa 7 14,3 0 1252 Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet Ilma-alukset tasa 25 4,0 20 Ilma-alusten varalaitteet tasa 25 4,0 0 Maakalusto ja raskaat työkoneet tasa 15 6,7 0 Lento- ja pelastuslaitteet tasa 10 10,0 0 1253 Raskaat työkoneet 15 6,7 0 1254 Kevyet työkoneet Ilma-alusten testilaitteet tasa 10 10,0 0 Huollon muu kalusto tasa 3 33,3 0 Kiinteistönpidon koneet ja laitteet tasa 5 20,0 0 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Tietokoneet tasa 5 20,0 0 Mikrotietokoneet, tulostimet ja muut tstokoneet tasa 3 33,3 0 1256 Toimistokoneet ja laitteet tasa 3 33,3 0 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet
Puhelinkeskukset,muut viestintälaitteet tavanomaiset televerkon päätelaitteet, tietosuojalaitteet, SANLA-järjestelmä, radiolaitteet, MF, HF, VHF, UHF, viestihuollon mittalaitteet tasa 5 20,0 0 Viestin siirtolaitteet ja järjestelmät tasa 3 33,3 0 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasa Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasa 3 33,3 0 1259 Laboratoriolaitteet ja kalusteet tasa 5 20,0 0 1269 Muut koneet ja laitteet Maa- ja merirajan vartiointi- ja valvontalaitteet, sähkövoimajärjestelmät, kiinteistöjen valvontajärjestelmät ja muu valvontakalusto tasa 5 20,0 0 1270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasa 3 33,3 0 1279 Muut kalusteet tasa 5 20,0 0 1280 Taide-esineet ei poistoja 1289 Muut aineelliset hyödykkeet Rajakoirat tasa 10 10,0 0 Muut aineelliset hyödykkeet tasa 3 33,3 0 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset: 1301 Muut osakkeet ei poistoja 1303 Muut osuudet ei poistoja 53 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu rajavartiolaitoksessa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Rakennuksille, joillekin rakennelmille ja ilma-aluksille on määritelty jäännösarvo. Poistojen tekeminen aloitetaan viimeistään käyttöönoton jälkeen seuraavan kuukauden alusta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. LIITE 2 HENKILÖSTÖKULUT JA LUONTOISEDUT SEKÄ LOMAPALKKAVELAT Henkilöstökulut ja 1.1. 31.12.2004 1.1. - 31.12.2003 Muutos Muutos luontoisedut euroina % Palkat ja palkkiot 103 912 218 99 920 789 3 991 429 4,0 % Luontoisedut 920 960-40 -4,2 % Eläkekulut 29 592 622 29 136 518 456 104 1,6 % Muut henkilösivukulut 7 983 649 7 521 313 462 336 6,1 % Yhteensä 141 489 409 136 579 580 4 909 829 3,6 % Lomapalkkavelat 1.1.2004 31.12.2004 Muutos euroina Lomapalkkavelat 11 173 407 11 648 134 474 727 Henkilöstösivukuluvelka 4 160 583 4 370 497 209 914 Lomapalkkavelat yhteensä 15 333 990 16 018 631 684 641 - Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita 1 253 447 (v. 2003 palkkiot 1 231 958, v. 2002 palkkiot 1 135 523 ja v. 2001 palkkiot 760 153 ). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja 948 292.
LIITE 3 54 KÄYTTÖOMAISUUDEN HANKINTAMENOJEN JA MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENOJEN MUUTOKSET Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Arvopaperit 112 114 119 120 121 122 123 125-126 127 128 129 130 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutt. menot Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Maa- ja vesialueet Rakennusmaa- ja vesialueet Rakennukset Rakennelmat Koneet ja laitteet Kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Käyttöom. arvopaperit Yhteensä Hankintameno 1.1.2004 1 477 365 5 669 646 250 406 42 063 11 976 414 152 001 573 28 680 835 171 077 285 207 375 344 957 9 414 558 3 571 239 384 713 718 Lisäykset 374 480 1 761 566 42 902 0 0 2 637 567 228 642 16 619 904 0 34 690 16 303 877 459 500 38 463 127 Vähennyksetmyynnitromutukset 0 0-250 406 0-202 774-3 139 370-339 152-1 595 136 0-34 -12 393 098 0-17 919 970 Hankintameno 31.12.2004 1 851 845 7 431 212 42 902 42 063 11 773 640 151 499 770 28 570 324 186 102 053 207 375 379 614 13 325 337 4 030 739 405 256 875 Kertyneet poistot 1.1.2004-612 793-3 289 899 0 0 0-16 112 737-4 254 904-51 468 476-48 092-188 893 0 0-75 975 795 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -307 699-1 011 894 0 0 0-2 672 539-678 292-12 405 869-40 703-26 692 0 0-17 143 689 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0 0 0 0 0-147 551-51 481-120 960 0 0 0 0-319 992 Vähennysten kertyneet poistot 0 0 0 0 0 391 025 87 838 1 526 139 0 0 0 0 2 005 002 Tilikauden arvonalennukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kertyneet poistot 31.12.2004-920 492-4 301 794 0 0 0-18 541 802-4 896 839-62 469 167-88 795-215 585 0 0-91 434 473 Arvonkorotukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kirjanpitoarvo 31.12.2004 931 353 3 129 418 42 902 42 063 11 773 640 132 957 967 23 673 486 123 632 887 118 580 164 029 13 325 337 4 030 739 313 822 402
LIITE 4 55 ARVONKOROTUKSET Rajavartiolaitos ei ole tehnyt käyttöomaisuuteensa arvonkorotuksia. LIITE 5 VIRASTON MYÖNTÄMÄT, VARAINHOITOVUODEN PÄÄTTYESSÄ VOIMASSA OLEVAT LAINAT Rajavartiolaitoksessa ei ole myönnettyjä lainoja 31.12.2004. LIITE 6 VIRASTON MYÖNTÄMÄT, VARAINHOITOVUODEN PÄÄTTYESSÄ VOIMASSA OLEVAT TAKUUT JA MUUT VASTUUSITOUMUKSET SITOUMUKSET Tulevana tilikautena maksettavat Myöhemmin maksettavat Sitoumukset yhteensä LEASINGVASTUUT 31.12.2004 Kopiokoneet 53 385 7 136 60 522 Autot 0 0 0 0 0 0 Leasingvastuut yhteensä: 53 385 7 136 60 522 MUUT VASTUUSITOUMUKSET Kahviautomaatti 3 894 993 4 887 Lounasautomaatti 6 405 13 198 19 603 Vesiautomaatti 1 438 0 1 438 Yhteensä: 11 738 14 191 25 928 VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ: 65 123 21 327 86 450 Muut vastuusitoumukset sisältävät Suomenlahden merivartioston kahvi- vesi- ja lounasautomaatit. LIITE 7 PERUSTE, JONKA MUKAISTA KURSSIA ON KÄYTETTY MUUNNETTAESSA VIRASTON ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET VELAT, SAAMISET JA MUUT SITOUMUKSET SUOMEN RAHAKSI Ulkomaanrahan määräiset velat on muutettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin 31.12.2004 klo 15.15 noteeraamaa valuuttakurssia. Valuutta valuuttaa/euro USD Dollari USD 1,3621 Iso-Britannia Punta GBP 0,70505
Ruotsi kruunu SEK 9,0206 56 LIITE 8 RAJAVARTIOLAITOKSEN HALLINNASSA OLEVAT OSAKKEET JA OSUUDET SEKÄ MUUT OSAKKEISIIN RINNASTETTAVAT ARVOPAPERIT 31.12.2004. Arvopaperin nimi Kpl Markkina-arvo eur Kirjanpitoarvo eur Om. os% Myyntioik. Alaraja, % 5090 Osingot eur Julkisesti noteeraamattomat osakkeet 1301 Muut osakkeet As Oy Agricolankuja 3, Helsinki 3 22 318,54 As Oy Agrigolankatu 7, Helsinki 32 77 300,00 As Oy Aningaistenlinna, Turku 56 36 900,43 As Oy Asiakkaankatu 7, Helsinki 1 304 42 299,26 As Oy Cortile, Helsinki 80 47 193,53 As Oy Fleminginkatu 21 a, Helsinki 1 28 576,53 As Oy Fleminginkatu 21 b, Helsinki 1 32 526,14 As Oy Hauho, Helsinki 2 47 092,62 As Oy Helsinginkatu 13, Helsinki 1 31 700,00 As Oy Hesperiankatu 32. Helsinki 9 83 135,29 As Oy Honkamäenpuisto, Turku 163 25 228,19 As Oy Humalistonkatu 7, Turku 27 22 705,37 As Oy Hämeentie 37, Helsinki 29 34 074,87 As Oy Ida Aalbergintie 4, Helsinki 60 39 400,00 As Oy Ilmarinhovi, Turku 27 22 705,37 As Oy Kauppapuistikko 40, Vaasa 154 45 864,85 As Oy Keinutie 7, Helsinki 32 31 787,52 As Oy Kiholinna, Helsinki 12 152 378,26 As Oy Kiisa, Espoo 71 103 700,00 As Oy Kinaporinkatu 3, Helsinki 1 27 616,46 As Oy Kiskontie 11, Helsinki 2 47 681,28 As Oy Kointähti,Helsinki 2 83 589,40 As Oy Koulurinne, Halikko 410 20 064,82 As Oy Krankatie 4, Helsinki 525 75 400,00 As Oy Kulmala, Helsinki 1 31 720,24 As Oy Kuulahovi, Raisio 360 21 561,69 As Oy Laajasuontie 6, Helsinki 402 73 000,00 As Oy Leikarinketo, Rauma 285 39 793,26 As Oy Limingantie 41-43, Helsinki 39 61 300,00 As Oy Lokkalantie 1-3, Helsinki 1 34 243,06 As Oy Lönnrotinkatu 41, Helsinki 3 35 319,46 As Oy Malmila, Helsinki 1 34 444,89 As Oy Maskun Härkälinna, Turku 122 50 456,38 As Oy Meilans, Töölönkatu 50, Helsinki 1 38 800,00 As Oy Merihalli, Helsinki 25 36 530,42 AS Oy Miilupolku, Helsinki 525 102 100,00 As Oy Myyrinaapa, Helsinki 32 29 668,35 As Oy Mäenpää, Helsinki 4 139 259,60 As Oy Neitsytpolku 6, Helsinki 35 49 700,00 As Oy Nero, Helsinki 57 74 995,00 As Oy Norma Bostads Ab, Helsinki 240 191 734,24 As Oy Oikotalo, Helsinki 1 35 067,18 AS Oy Pakilantie 7,Helsinki 197 41 206,04 As Oy Patterinharju, Kanslerintie 7-9, Turku 26 19 500,00
As Oy Pietola 38-39, Helsinki 2 70 638,93 As Oy Pohjolankatu 1 A,Helsinki 14 83 589,40 As Oy Puistopaltta, Turku 125 52 558,73 As Oy Puutarhankatu 16, Turku 274 58 865,77 As Oy Pääskylänrinne 3, Helsinki 31 59 874,90 As Oy Regina, Turku 517 38 229,12 As Oy Rekolinna, Helsinki 1 33 800,00 As Oy Ristiaallokko, Espoo 93 50 305,01 As Oy Sampanpolku, Turku 530 34 932,63 As Oy Sato-Pasila, Ratavartiankatu 4, Helsinki 167 120 300,00 As Oy Säästökenno, Helsinki 515 67 746,10 As Oy Säästörautu, Kuhatie 13, Espoo 553 80 600,00 As Oy Säästötuki, Helsinki 312 42 097,44 As Oy Tammenkoro, Turku 27 22 705,37 As Oy Tarkka-ampujankatu 10, Helsinki 2 61 270,86 As Oy Telkkäkuja, Helsinki 2 57 082,98 As Oy Temppelikatu 11, Helsinki 3 109 600,00 As Oy Turun koulumäki, Turku 37 27 751,01 As Oy Töölönkatu 44-46-48, Helsinki 7 80 309,73 As Oy Töölön-Keskus, Helsinki 4 152 210,07 As Oy Ulvilantie 21, Helsinki 47 57 520,27 As Oy Ulvilantie 29, Helsinki 35 36 664,97 As Oy Ursiini, Turku 439 32 796,65 As Oy Vaasankatu 7, Helsinki 55 32 292,08 As Oy Vasaravuori, Turku 492 26 069,13 As Oy Veitikanharju, Rovaniemi 2 322 24 723,63 As Oy Venheenköli, Turku 393 40 196,91 As Oy Vesisäiliönkatu 25, Helsinki 30 30 273,83 As Oy Vihtilä, Helsinki 2 45 293,01 Parikkalan Valo Oy, Parikkala 1 192 29 069,60 Joensuun Seudun Puhelin Oy, Joensuu 1 336,38 Joensuun Puhelin Oy, Joensuu 31 10 427,78 2 480,00 Paraisten Puhelin Oy, Parainen 3 1 160,49 75,00 Vakka-Suomen Puhelin Oy, Uusikaupunki 3 2 270,54 135,00 Kokkolan Puhelin Oy 8 2 553,09 Vaasan Läänin Puhelin Oy 29 12 681,39 348,00 Jakobstadsnejdens Telefon Ab 2 807,28 Kymen Puhelin Oy 11 4 070,15 220,00 1301 Muut osakkeet yhteensä 4 015 313,77 3 258,00 57 1303 Muut osuudet Suvisaariston osuuskunta 1 100,91 Värtsilän Vesikunta, Värtsilä 75 1 892,25 Ålands telefonandelslag, Mariehamn 4 1 412,78 200,00 Osuuskunta Valkeavesi 33 27,75 Pohjanmaan Puhelinosuuskunta 3 1 261,41 75,00 Kajaanin Puhelinosuuskunta 29 10 730,29 1303 Muut osuudet yhteensä 15 425,39 ARVOPAPERIT YHTEENSÄ: 4 030 739,16 3 533,00 Osingot on kirjattu korkotulot ja voiton tuloutukset osastoon osinkotulojen momentille 13.03.01.
58 LIITE 9 HALLINNASSA OLEVA KANSALLISOMAISUUS, JOTA EI OLE MERKITTY TASEESEEN LIITE 10 Rajavartiolaitoksen hallinnassa ei ole kansallisomaisuutta. SELVITYS KIRJANPIDON TÄYDENTÄMISESTÄ TILINPÄÄTÖKSESSÄ TALOUSARVIOASETUKSEN 42 f :N 2 MOMENTISSA TARKOITETULLA TAVALLA LIITE 11 Tuotannontekijäin hankinnasta aiheutuneiden menojen ja suoritteiden myynnistä saatavien tulojen kirjaamisperusteet talousarviokirjanpidossa eivät eroa liikekirjanpidon kirjaamisperusteesta (suoriteperuste). ERITTELY SEURAAVAAN VARAINHOITOVUOTEEN SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA VUOSI ALKUSALDO KERTYMÄ LOPPUSALDO PÄÄLUOKKA 1.1.2004 VUODEN 31.12.2004 LUKU AIKANA MOMENTTI 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 4.03.24.50.66 Lähialueyhteistyö s3v 17 794,64 17 794,64 0,00 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 4.03.26.90.21 Toimintamenot s2v 14 155 165,83 14 155 165,83 0,00 4.04.26.90.21 Toimintamenot s2v 0,00-12 593 387,76 12 593 387,76 4.03.26.90.70.2 Vartiolaivojen rahoitus s3v 63 063,55 63 063,55 0,00 4.03.26.90.70.3 Kaksimoottorisen helikopterin korj. s3v 2 662 876,11 2 124 777,49 538 098,62 4.03.26.90.70.4 Vartiolaivojen rahoitus (Tursas) s3v 5 000 000,00 2 309 300,00 2 690 700,00 4.03.26.90.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta s3v 7 725 939,66 4 497 141,04 3 228 798,62 4.04.26.90.70.02 Vartiolaivojen rahoitus s3v 0,00-63 170,28 63 170,28 4.04.26.90.70.04 Vartiolaivojen rahoitus (Tursas) s3v 0,00-6 000 000,00 6 000 000,00 4.04.26.90.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta s3v 0,00-6 063 170,28 6 063 170,28 4.03.26.90.74.2 RMVK:n perusparannus s3v 259 657,13 259 657,13 0,00 4.03.26.90.74.3 Porkkalan mv-aseman rakent. s3v 513 795,65 162 851,50 350 944,15 4.03.26.90.74 Rakentaminen s3v 773 452,78 422 508,63 350 944,15 4.04.26.90.74.02 RMVK:n perusparannus s3v 0,00-23 721,47 23 721,47 4.04.26.90.74.03 Porkkalan mv-aseman rakent. s3v 0,00-1 392 000,00 1 392 000,00 4.04.26.90.74 Rakentaminen s3v 0,00-1 415 721,47 1 415 721,47
SIIRRETYT MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ: 22 672 352,91 23 652 022,28 Vartiolaivojen rahoitus (TURSAS-luokka) määräraha (mom 4.04.26.90.70.04) siirtyi kokonaisuudessaan vuodelle 2005, koska Suomen ympäristökeskus (SYKE-2002-P-194-044, 8.12.2003) rahoitti vuoden aikana hanketta öljyntorjuntalaitteiden osalta 6,3 M. Talousarviomenoja siirrettiin Suomen ympäristökeskukselle momentin 630 kautta. Liikekirjanpidossa Tursas-luokan laivojen peruskorjausmenot ovat keskeneräisten muiden käyttöomaisuushankintojen tilillä 1299. Porkkalan merivartioaseman rakentaminen (Mom 4.04.26.90.74.03) määräraha siirtyi kokonaisuudessaan vuodelle 2005, koska rakennusurakkasopimus allekirjoitettiin vasta joulukuun lopussa, kun rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvittava lisärahoitus (550 000 ) varmistui vuoden 3. lisätalousarviossa. Siirrettyjen määrärahojen tililtä on tilikauden aikana tehty seuraavat talousarvion tilijaottelun muutokset: - Momentin 4.03.24.50.66 Lähialueyhteistyö, alkusaldo oli 31 817,06. TM-muutos - 14 022,42, jonka jälkeen alkusaldo on 17 794,64. 59
LIITE 12 60 TALOUSARVIOSSA MYÖNNETYT VALTUUDET, NIIDEN KÄYTTÖ JA KÄYTÖSTÄ AIHEUTUNEET MENOT V. 2004 Valtuudet ja niiden käyttö (1000 ) Valtuuksien käytöstä aiheutuvat menot Valtuuslaji Määrä Käytetty Jäljellä Aik. vuosina 2004 2005 2006 2007 2008 Yhteensä 26.90.70 Ilma -ja vartioalusten hankinta 0051418 Vartiolaivojen hankinta, tilattu 2 kpl TIL 15 810 15 810 0 13 662 2 957 0 0 0 0 16 619 0351422 TURSAS-luokan kahden vartiolaivan peruskorjaus TIL 12 000 12 000 0 6 000 6 000 0 0 0 0 12 000 Ei käytettävissä olevat valtuudet: 27 810 27 810 0 19 662 8 957 0 0 0 0 28 619 26.90.74 Rakentaminen 0151420 Imatran toimipisteen perusparannus TRA 3 196 3 196 0 2 776 420 0 0 0 0 3 196 0351421 Porkkalan mvaseman rakentaminen TRA 1 770 1 770 0 522 1 392 406 0 0 0 2 320 Käytettävissä olevat valtuudet: 4 966 4 966 0 3 298 1 812 406 0 0 0 5 516 Vartiolaivojen hankinta (valtuus 0051418) valtuudesta aiheutuvat menot ovat 809 000 euroa suurempi kuin alkuperäinen valtuuden määrä. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2002 lisätalousarviossa hankkeelle myönnettiin lisärahoitusta 174 000 euroa, vuoden 2003 lisätalousarviossa 200 000 euroa ja vuoden 2004 ensimmäisessä ja kolmannessa lisätalousarviossa yhteensä 435 000 euroa. Lisämäärärahat on tarkoitettu indeksien muutoksista aiheutuviin hankintasopimuksen mukaisiin menoihin. Porkkalan merivartioaseman rakentaminen (valtuus 0351421) valtuudesta aiheutuvat menot ovat 550 000 euroa suuremmat kuin alkuperäinen valtuuden määrä, koska vuoden 2004 kolmannessa lisätalousarviossa momentille myönnettiin hankkeeseen lisärahoitusta rakennuskustannusten nousun vuoksi.
LIITE 13 61 TILINPÄÄTÖKSEN TÄSMÄYTYSLASKELMA 1. KULUJÄÄMÄ -199 177 049 2. KIRJAUKSET JOTKA OVAT MUKANA TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄSSÄ MUTTA EIVÄT OLE TALOUSARVION YLI-ALIJÄÄMÄSSÄ (debet+/kredit-) Tuotto- ja kulukirjaukset, joita ei ole kirjattu talousarviotulona tai -menona 10 556 871 Tuotto- ja kulukirjaukset, jotka kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa -6 346 576 talousarvioon kirjaamista odottavien erien tilille Tuotto- ja kulukirjaukset, jotka kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa -7 905 494 siirrettyjen määrärahojen tilille 3. KIRJAUKSET JOTKA EIVÄT OLE MUKANA TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄSSÄ, MUTTA OVAT MUKANA TALOUSARVION YLI- JA ALIJÄÄMÄSSÄ (debet -/kredit +) Tasetilikirjaukset, jotka kirjattu myös talousarviotulona tai -menona -9 844 681 4. LASKELMA YHTEENSÄ -212 716 929 5. TALOUSARVION YLI- JA ALIJÄÄMÄ -212 716 929 6. ERO 0 LIITE 14 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET OMA PÄÄOMA 2004 2003 Valtion pääoma 1.1.1998 308 130 527 308 130 527 Edellisten tilikausien pääoman muutos 1.1. -27 204 984-13 361 902 Tilinavaussiirto (tilikauden kulujäämä) -198 467 621-196 277 542 Tilinavaussiirto (pääoman siirrot) 198 172 312 182 434 460 Edellisten tilikausien pääoman muutos 31.12. -27 500 293-27 204 984 Pääoman siirrot 1.1. 198 172 312 182 434 460 Tilinavaussiirto -198 172 312-182 434 460 Siirrot valtion yleiseltä maksuliikemenotililtä 225 353 607 203 661 129 Siirrot valtion yleisille maksuliiketulotileille -12 640 438-5 524 364 Siirrot lähetteiden tililtä 0 0 Tilivirastojen väliset hallinnan siirrot -3 199 913 35 547 Yhteishankinnoista aiheutuvat menonsiirrot 0 0 Pääoman siirrot 31.12. 209 513 255 198 172 312 Tilikauden kulujäämä 1.1. -198 467 621-198 467 621 Tilinavaussiirto 198 467 621 196 277 542 Tilikauden kulujäämän siirto taseeseen 199 177 049-198 467 621 Tilikauden kulujäämä 31.12. -199 177 049-198 467 621 Valtion pääoma yhteensä 31.12. 290 966 441 280 630 234
62 Aloittavaa tasetta on korjattu seuraavasti: Aloittavaan taseeseen 1.1.1998 oli jäänyt henkilökunnan omistama taulu. Vuoden 1995 inventaariossa oli taulun oletettu olevan Pohjois-Karjalan rajavartioston omaisuutta. Taulu on kuitenkin keittiöhenkilökunnan maksama. Taulu on päätöksellä 595/54/2.3.2004 vähennetty kirjanpidosta satunnaisten kulujen kautta, yhteensä 33,64 euroa. Vartiolentolaivueen käyttöomaisuudessa oli viisi laitetta taseessa kahteen kertaan. Tämän vuoksi taseesta on poistettu satunnaisten kulujen kautta mainittujen laitteiden arvo, yhteensä 60 129,53 euroa. LIITE 15 TUOTTO- JA KULULASKELMAAN KIRJATTAVA TALOUSARVION ULKOPUOLINEN RAHOITUS Rajavartiolaitoksella ei ole ollut tilikauden aikana tuotto- ja kululaskelmaan kirjattavaa talousarvion ulkopuolista rahoitusta. LIITE 16 TASEESEEN SISÄLTYVÄT RAHASTOIDUT VARAT Rajavartiolaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. LIITE 17 TASEESEEN SISÄLTYMÄTTÖMÄT TILIVIRASTON HALLINNOIMAT RAHASTOIDUT VARAT, SÄÄTIÖT JA YHDISTYKSET Rajavartiolaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja, säätiöitä tai yhdistyksiä. LIITE 18 ARVIOMÄÄRÄRAHOJEN YLITYKSET JA NIIDEN PERUSTELUT Rajavartiolaitoksella ei ole ollut arviomäärärahoja varainhoitovuoden aikana. LIITE 19 MENOMOMENTTIEN KÄYTTÖ VAKIOSISÄLLÖSTÄ POIKKEAVAAN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN Rajavartiolaitoksen toimintamenot Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin 26.90.21 päätösosassa on momentin käyttötarkoitusta laajennettu siten, että määrärahaa saa käyttää myös rakennusten, rakenteiden ja
63 kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle 1 000 000 euroa. Rajavartiolaitoksessa hankkeiden seuranta on järjestetty sisäisen laskennan toimintotililuokassa toiminnoille 3132, jolle kirjataan perusparannus- ja uudisrakennushankkeiden kustannukset. Osa hankkeista aktivoidaan vuoden alussa tehdyn rakennusinvestoinnit rajavartiolaitoksessa -päätöksen mukaan taseeseen vain tietyllä prosenttiosuudella. Uudisrakennushankkeet ovat aina kokonaan aktivoitavia. Seuraavassa taulukossa on toimintamenomomentin laadusta poikkeava käyttö raportoituna tiliryhmittäin: Mom. 26.90.21 Tiliryhmä Nimi Toteutunut käyttö, euroa 40 Aineet, tarvikkeet 149 784,27 41 Henkilöstökulut 834,48 42 Vuokrat 5 414,05 43 Palvelujen ostot 5 395 878,98 45 Muut kulut 14 054,83 49 Sisäiset kulut 0,00 51 Rahoituskulut 0,00 61 Satunnaiset kulut 0,00 5 565 966,61 Seuraavat hankkeet on rahoitettu toimintamenomomentilta ja ne on aktivoitu joko osin tai kokonaan taseeseen: Aktivointi % Projekti selite Aktivoitu, euroa 50 % Lentosatama, lämpökeskuksen korjaus 43 261,18 100 % Kokkola kiinteistön valvontajärjestelmä 27 692,50 30 % Lentosatama, asuinrakennuksen ikkunaremontti 11 349,67 60 % Vallgrund voiteluainevaraston peruskorjaus 9 769,62 75 % Turun vartiolentueen murtosuojaus 4 747,50 45 % Virpiniemi vartiorakennukset perusparannus 115 674,95 100 % Kökar autokatos 209,92 100 % Enskär autotalli 2 339,64 100 % Lentosatama kiinteistövalvontajärjestelmä 17 385,00 100 % Valassaaret kiinteistövalvontajärjestelmä 28 098,75 100 % Kalajoki kiinteistövalvontajärjestelmä 8 943,00 70 % Vartioston antennijärjestelmän uusiminen 13 563,82 57 % Vaalimaan rivitalon perusparannus 10 832,00 46 % Vaalimaan asuinrakennus 3 perusparannus 4 783,12 40 % Vaalimaan talousrakennus 4 perusparannus 10 560,44 25 % Vaalimaan rajavartioaseman tilajärjestely 7 377,07 100 % Katettu tulisija 26 289,20 50 % Rantasaunan perusparannus 53 912,46 100 % Nuijamaan rajavartioaseman uusi kalustovarasto 2 703,47 70 % Nuijamaan rivitalo 003 perusparannus 1 364,67 80 % Kolmikannan rajavartioaseman + keittiön perusparannus 2 738,08 75 % Pelkolan rajavartioaseman perusparannus + laajennus 414 209,12 75 % Pelkolan asuinrakennus 003 muutos sosiaalitilaksi 295 608,30 100 % Pitkäpohjan rajavartioaseman polttoaineasema + jätekatos 1 166,07 70 % Värtsilän rajavartioaseman perusparannus 687 994,65 70 % Lieksan johtopaikan muutos 182 526,45 50 % Onttolan ampumarata 150 m 16 390,30 50 % Onttolan ampumarata 300 m 17 523,19
100 % Haapovaaran laitetila 14 177,08 70 % Haapovaaran partiomajan muutos 4 200,00 55 % Kortesalmen vartioasema 229 338,60 100 % Rajakankaan vartioasema 68 268,00 30 % Kelkkasaaren partiomaja 998,70 20 % Kuivassalmen pienoiskiväärirata 1 344,26 40 % Hangon vartiorakennus 60 000,00 40 % Hangon vartiorakennus/majoitusrakennus 39 851,34 35 % Santahaminan asuinrakennus/piha-alue 21 466,59 100 % autotalli 5 000,26 100 % Autokatos 90 010,00 75 % 15-perheen asuinrakennus 684 820,06 70 % Autokatos 130 906,40 100 % Ylärovan tähystysmaja 5 140,35 100 % Raja-Joosepin aggregaattirakennus 4 923,48 100 % Tähystystornin RM A115 6 040,46 100 % Siikavaaran tähystystorni 4 516,73 100 % Luton silta 11 453,99 100 % Somasjärven partiomaja 3 985,69 100 % Somasjärven varasto 5 740,59 3 411 196,72 64 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan Rajavartiolaitos on saanut jakopäätöksellä määrärahaa momentilta 24.99.25 (siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan). Momentin päätösosassa käyttötarkoitusta on laajennettu siten, että määrärahaa saa käyttää myös kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen sekä muiden hallinnonalojen siviilikriisinhallintaan osallistuvien virkamiesten menojen maksamiseen. Seuraavassa taulukossa on raportoitu siviilikriisinhallintamomentin käyttö tiliryhmittäin: Mom. 24.99.25 Tiliryhmä Nimi Toteutunut käyttö 40 Aineet ja tarvikkeet 88,47 41 Henkilöstökulut 275 388,18 42 Vuokrat 7 570,00 43 Palvelujen ostot 0,00 45 Muut kulut 13 716,65 49 Sisäiset kulut 0,00 51 Rahoituskulut 0,00 61 Satunnaiset kulut 0,00 296 763,30 Rajavartiolaitos osallistui vuonna 2004 siviilikriisinhallintatehtäviin Bosnia-Herzegovinassa, Makedoniassa ja Georgiassa. Tehtävät Bosnia-Herzegovinassa jatkuvat 31.7.2005 saakka. Mission tuloksista on raportoitu kuukausittain. Nämä raportit on välitetty ulkoasiainministeriöön. Rajavartiolaitoksen edustaja on toiminut 24.1.2004 alkaen EUPOL Proxima poliisioperaatiossa Co-Locator for Border Police -tehtävässä Makedonissa. Kuukausiraportit on välitetty ulkoasianministeriöön. Tehtävä päättyy 15.12.2005. Rajavartiolaitoksen edustaja on toiminut vuonna 2004 rajatarkkailijana ETYJ:n Georgian rajavalvontaoperaatiossa. Tehtävä päättyi 28.5.2004, jonka jälkeen rajavartiolaitoksen edustajaa ei ole ollut ETYJ:n Georgian rajavalvontaoperaatiossa. Kuukausiraportit välitettiin ulkoasiainministeriöön.
65 Ulkoasiainministeriö asetti kirjeillään HEL0103-11, 12.3.2004, HEL0103-45, 2.8.2004 ja HEL0103-82, 22.11.2004 rajavartiolaitoksen käyttöön yhteensä 330 000 euroa EU:n poliisioperaatioihin Bosnia-Hertsegovinassa, Makedoniassa ja ETYJ:in missioon Georgiassa. Bosnia-Hertsegovina projektin kustannukset olivat yhteensä 145 023 euroa. Tästä summasta palkat ja palkkojen sivukulut olivat yhteensä 125 113 ja maksetut vuokrat, virkamatkojen päivärahat ja matkustuspalvelut 19 910 euroa. Georgia projektin kustannukset vuonna 2004 olivat yhteensä 54 796 euroa ja Makedonia projektin kustannukset olivat 96 944 euroa. Edellä mainitut kulut sisältävät palkkakustannuksia yhteensä 150 275 euroa ja matkustus- ja muita kuluja 1 465 euroa. MUUT TILINPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT OLENNAISET TIEDOT Valtiontalouden tarkastusvirasto esitti väliraportissaan 3/2003, että rajavartiolaitos selvittäisi yhdessä Valtiokonttorin kanssa, tuleeko vartiolentolaivueen kulutustavaravaraston arvo (=ei poistolaskennan piirissä oleva varaosa- ja varalaitevarasto) ottaa osaksi rajavartiolaitoksen tilinpäätöstä ja että rajavartiolaitos ryhtyisi toimenpiteisiin vuoden 2004 tilinpäätöstä laadittaessa. Vartiolentolaivueen vaihto-omaisuutena on aikaisemmissa tilinpäätöksissä käsitelty vain lentopetrolivarasto (0,1 M ). Rajavartiolaitoksen päätöksen 2253/20/2004, 30.9.2004 mukaan vartiolentolaivueen varaosa- ja varalaitevarasto on otettu mukaan taseeseen 31.12.2004 vaihto-omaisuudeksi. Varaosa- ja varalaitevarasto, yhteensä 4,9 M, on viety kirjanpitoon satunnaisten tulojen kautta (per 1509 an 6099). Varaosavarastoa inventoitaessa huomattiin samalla, että kirjanpitoon oli viety aloittavaa tasetta laatiessa joitakin laiteita kahteen kertaan. Tämän vuoksi aloittavaa tasetta oikaistiin satunnaisten kulujen kautta ja taseesta poistettiin mainittujen laitteiden arvo. Öljysuojarahastolta saadut rahoitusosuudet vartiolaiva Tiiran ympäristötorjuntalaitteisiin sekä helikopterilla kuljetettavaan, kevyeen hätätyhjennyslaitteistoon on tuloutettu toimintamenomomentille. Öljysuojarahasto on korvannut laitteiden kustannukset rajavartiolaitokselle öljysuojarahaston johtokunnan ennakkolausuntojen 184/2001 ja 156/2004 mukaisesti, yhteensä 715 801 euroa. Vartiolaiva Kurki luovutettiin puolustusvoimille kesäkuussa 2004. Laiva varusteineen on kuitenkin 31.12.2004 vielä rajavartiolaitoksen taseessa (9 003 244,40 ). Hallinnan siirto tilivirastojen välillä tehdään maaliskuussa 2005. Laiva on poistettu Länsi-Suomen merivartioston Sonet käyttöomaisuuskirjanpidosta.
66 ALLEKIRJOITUKSET Tilinpäätös on käsitelty rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa 10.3.2005. Rajavartiolaitoksen vuoden 2004 tilinpäätös on hyväksytty. Helsingissä. päivänä maaliskuuta 2005. Rajavartiolaitoksen päällikkö Kontra-amiraali Jaakko Smolander Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Jaakko Kaukanen
67 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ Ko vuoden hintatasossa TOIMINTAMENOT [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 01 02 03 04 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rajatarkastukset Rajavalvonta 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 HENKILÖSTÖ [tuntia] RVL:n varoin palk henk 2000 2001 2002 2003 2004 Kiinteistöhallinto Materiaalihallinto Muu yleis- ja henkilöstöhallinto Henkilöstön koulutus Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoimi Rajatarkastukset Rajavalvonta 2000 2001 2002 2003 2004 TULOSALUEET YHT. 55,4% 52,6% 53,3% 52,7% 53,2% Rajavalvonta 31,7% 30,3% 30,7% 29,2% 29,0% Rajatarkastukset 20,1% 18,7% 19,4% 20,3% 20,9% Meri- ja muu pelastustoimi 0,9% 0,8% 0,6% 0,8% 0,8% Sotilaallinen maanpuolustus 2,7% 2,8% 2,6% 2,4% 2,5% SISÄISET TOIMINNAT YHT. 44,6% 47,4% 46,7% 47,3% 46,8% Henkilöstön koulutus 9,3% 13,1% 13,1% 12,9% 12,9% Muu yleis- ja henkilöstöhallinto 16,9% 16,2% 16,4% 16,9% 17,0% Materiaalihallinto 14,0% 13,7% 13,3% 13,3% 12,9% Muonitus 4,2% 4,1% 4,0% 4,0% 3,8% Vaatetus 1,0% 0,9% 0,9% 0,9% 0,8% Taisteluväline 0,6% 0,5% 0,5% 0,5% 0,4% Ilma-alustekninen 1,5% 1,4% 1,4% 1,5% 1,5% Alustekninen 2,1% 2,1% 2,0% 2,0% 2,0% Kuljetusvälinetekninen 1,5% 1,4% 1,4% 1,4% 1,2% Viestitekninen 1,9% 2,0% 1,8% 1,8% 1,8% Atk 1,3% 1,3% 1,2% 1,1% 1,2% Kiinteistöhallinto 4,3% 4,4% 3,9% 4,2% 3,9% KAIKKI YHTEENSÄ 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%
68 TYÖAJANKÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN VUONNA 2004 [tuntia] 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 tammi maalis touko heinä syys marras Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoimi Sotilaallinen maanpuolustus tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Rajavalvonta 55,6% 54,2% 53,7% 56,0% 52,3% 53,9% 55,6% 55,7% 57,9% 54,6% 55,2% 50,9% 54,6% Rajatarkastukset 39,6% 40,5% 39,6% 38,2% 40,6% 37,1% 40,0% 38,3% 35,3% 39,0% 37,7% 44,9% 39,2% Meri- ja muu pelastustoimi 1,3% 1,2% 1,2% 1,3% 1,4% 1,5% 1,6% 1,8% 1,8% 1,5% 1,2% 1,4% 1,4% Sotilaallinen maanpuolustus 3,4% 4,2% 5,4% 4,5% 5,8% 7,5% 2,8% 4,3% 5,1% 4,9% 5,8% 2,8% 4,7% Yhteensä 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%
69 RAJAVALVONTA TUOTOKSEN JAKAUTUMINEN ILMA-ALUKSET [tuntia] (valvonta-ajan jakauma) 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 00 01 02 03 04 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VARTIOALUKSET [partiotuntia] 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 00 01 02 03 04 SLMV LSMV
70 PARTIOINTI 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Kokonaismäärä [partiotuntia] 00 01 02 03 04 Ulkomaalaisvalvonta Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Rannikkovartiolaiva (vast) Ulkovartiolaiva (vast) Lentokone (Dornier) Helikopteri (ml Navajo) Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Hallintoyksiköittäin [partiotuntia] 00 01 02 03 04 K-SR 92 213 89 881 89 054 92 267 93 736 P-KR 79 892 73 894 70 896 71 066 72 415 KR 96 821 89 522 90 432 86 354 84 112 LR 88 777 84 256 81 124 77 666 83 273 SLMV 23 211 23 663 22 257 20 261 20 042 LSMV 48 233 47 703 42 994 43 935 43 632 RVL 429 147 408 919 396 758 391 549 397 211 KIINTEÄ VALVONTA Kokonaismäärä [valvontatuntia] Hallintoyksiköittäin [valvontatuntia] 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 00 01 02 03 04 Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta 00 01 02 03 04 K-SR 86 920 95 004 68 631 68 764 85 102 P-KR 128 706 135 196 131 183 130 851 130 528 KR 126 975 121 737 123 541 129 893 137 843 LR 48 697 52 507 26 280 25 917 26 005 SLMV 279 060 318 930 287 000 276 043 277 918 LSMV 171 258 234 472 259 829 252 144 270 394 RVL 841 616 957 846 896 464 883 612 927 790
71 HAVAINNOT RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Rajatapahtumat 1.1 Luvattomat rajanylitykset (henkilö, ilma-alus, alus) Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] 60 50 40 30 20 10 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 00 01 02 03 04 K-SR 16 11 10 26 24 P-KR 12 6 2 4 10 KR 6 4 1 5 3 LR 13 4 8 4 2 SLMV 8 24 23 17 10 LSMV 5 4 3 0 5 RVL 60 53 47 56 54 0 00 01 02 03 04 1.2 Muut rajatapahtumat Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] 250 200 150 100 50 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 00 01 02 03 04 K-SR 65 93 91 113 82 P-KR 104 101 87 102 75 KR 13 23 21 20 24 LR 34 10 4 7 8 SLMV 5 12 0 0 0 LSMV 1 0 0 0 0 RVL 223 239 203 242 189 0 00 01 02 03 04
72 2. Muut havainnot (rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, veneliikenne-, tulli-, tieliikenne-, maastoliikenne- ja muu rikos tai rikkomus sekä vesiliikenne- ja rattijuopumus) Kokonaismäärä [kpl] 2 500 2 000 1 500 1 000 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 500 0 00 01 02 03 04 Hallintoyksiköittäin [kpl] 00 01 02 03 04 K-SR 13 46 52 42 58 P-KR 24 25 17 26 33 KR 47 38 36 21 29 LR 201 248 200 161 298 SLMV 367 660 576 459 388 LSMV 1 552 1 414 1 182 961 1 018 RVL 2 204 2 431 2 063 1 670 1 824
73 MUUT SUORITTEET RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Tarkastukset 120 000 Kokonaismäärä [kpl] 100 000 80 000 60 000 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 40 000 20 000 0 00 01 02 03 04 Hallintoyksiköittäin [kpl] TARKASTUKSET 00 01 02 03 04 K-SR 2 628 3 395 4 564 3 809 6 009 P-KR 6 226 4 890 4 334 3 859 7 516 KR 1 533 2 568 4 353 4 507 4 725 LR 6 927 8 602 8 304 11 334 15 182 SLMV 4 702 8 571 17 828 14 923 11 644 LSMV 57 631 55 994 55 629 57 483 58 329 120 000 Lajeittain [kpl] 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Tunnistukset meriliikenteessä Kuljettajan puhallutus Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Veneliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark Henkilöllisyyden selvittäminen 0 00 01 02 03 04
74 2. Jatkotoimenpiteet Kokonaismäärä [kpl] 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 500 0 00 01 02 03 04 Hallintoyksiköittäin [kpl] 00 01 02 03 04 K-SR 83 130 56 32 121 P-KR 42 34 24 32 60 KR 44 38 31 35 40 LR 229 240 196 158 310 SLMV 577 909 392 466 477 LSMV 1 592 1 434 909 968 1 031 RVL 2 567 2 785 1 608 1 691 2 039 Seuraamuksittain [kpl] 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 00 01 02 03 04 R-ILMOITUS RIKESAKKO VALVONTAILMOITUS R-VAATIMUS HUOMAUTUS
75 RAJATARKASTUKSET HENKILÖLIIKENNE Tarkastetun liikenteen jakauma Ulkorajaliikenne Itärajan liikenne [kpl] 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 Viisumivelvolliset Viisumivapaat Meriliikenne [kpl] 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 suomi baltia muut
76 HENKILÖIDEN RAJATARKASTUKSET ULKORAJALIIKENTEESSÄ PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA 2001 2002 2003 2004 ENONTEKIÖ IVALO VIRTANIEMI 31 54 18 72 54 772 57 434 44 986 41 701 RAJA-JOOSEPPI KITTILÄ SATAMAT 2001 2002 2003 2004 LR HELSINKI 6 072 948 5 892 108 5 326 690 5 872 002 KOTKA 3 752 11 765 846 1 151 LOVIISA 0 166 206 261 HAMINA 0 58 125 60 HANKO 0 15 24 ROVANIEMI 83 INKOO 0 9 37 2 PORVOON MLK 8 120 143 238 KIRKKONUMMI 36 69 4 TURKU 1 522 1 318 KEMI-TORNIO 2 375 3 749 KASKINEN 0 KRUUNUPYY 42 35 43 NAANTALI 40 332 196 174 MAARIAN- 669 158 4 312 10 799 HAMINA OULUNSALO ECKERÖ 0 1 6 9 PARAINEN 8 25 31 41 PORI 110 84 137 107 RAUMA 43 139 157 128 UUSIKAUPUNKI 0 10 24 30 HAUKIPUDAS 0 25 11 0 KALAJOKI 301 1 223 639 2 053 KEMI 0 18 72 40 KOKKOLA 0 105 177 182 KRISTIINAN- VAASA 0 30 101 16 KAUPUNKI PLMV OULU 0 4 51 5 PIETARSAARI 19 70 48 53 RAAHE 9 45 113 101 TORNIO 0 28 55 27 VAASA 0 42 27 25 SAIMAAN KANAVA 9 446 15 830 9 657 2 739 (NUIJAMAA) SMMV LAPPEENRANTA 86 490 19 436 9 656 13 904 LAPPEENRANTA YHTEENSÄ 6 175 365 5 943 272 5 356 020 5 908 026 KUUSAMO KR K-SR VAINIKKALA MERI- JA RAJAVARTIOASEMAT HAMINA TURKU LOVIISA VAALIMAA 2001 H:KI-MALMI 2002 2003 2004 KOTKA MAARIANHAMINA NAUVO HURPPU HURPPU 2 084 2 048 HELSINKI 2 044 ORRENGRUND 1 805 PIRTTISAARI NUIJAMAA STORKLUBB SUOMENLINNA KÖKAR 963 0 0 0 PORKKALA KOTKA 1 067 HANKO 1 BÅGASKÄR 387 1 531 SLMV1 702 UTÖ HANKO 3 852 2 788 4 096 4 300 HAAPASAARI 801 764 1 338 974 ORRENGRUND 1 187 1 422 1 370 1 554 PIRTTISAARI 1 397 1 222 1 566 1 859 GLOSHOLMA 118 75 199 SUOMENLINNA 12 003 11 817 12 374 13 977 PORKKALA 4 742 5 731 5 647 6 849 BÅGASKÄR 1 185 776 1 061 1 340 JUSSARÖ 270 378 664 NAUVO 101 146 587 174 MAARIANHAMINA 421 612 1 588 576 STORKLUBB 18 10 80 0 KÖKAR 104 42 42 3 MERIKARVIA 0 23 75 0 UTÖ 28 0 1 0 HIITTINEN 51 133 17 KALAJOKI 0 20 0 0 VIRPINIEMI 0 2 1 0 YHTEENSÄ 29 953 29 262 33 991 36 032 KUHMO (VARTIUS) KAJAANI KARIKANGAS P-KR PUITSI SALLA ONKAMO NUIJAMAA KUUSAMO KURVINEN KARTTIMO RAJAKANGAS KOKKOJÄRVI INARI LEMINAHO JOENSUU HAAPOVAARA UUKUNIEMI PARIKKALA IMATRA KIVIPURO RUHOVAARA NIIRALA VALKEAVAARA 12 21 261 29 252 55 583 65 171 110 145 19 395 18 549 16 824 15 290 1 430 1 810 3 338 2 365 6 430 4 423 1 496 2 170 518 545 517 465 503 078 443 390 11 383 12 915 12 775 14 258 4 4 746 3 038 3 250 2 552 684 3 761 3 288 890 615 892 696 924 747 950 236 10 766 7 692 5 387 2 149 10 692 10 875 13 283 16 075 342 258 401 997 599 512 694 955 1 524 859 1 500 148 1 272 966 1 218 173 239 588 264 512 254 789 250 123 2 247 507 2 541 516 2 517 928 2 485 534 YHTEENSÄ 5 904 290 6 265 174 6 233 866 6 207 502 LENTOASEMAT 2001 2002 2003 2004 LAPPEENRANTA 126 441 401 553 JOENSUU 3 192 3 661 2 245 2 295 KAJAANI 2 619 3 867 3 033 2 678 KUUSAMO 1 674 2 849 4 074 3 930 ROVANIEMI 64 615 74 806 71 876 86 223 KITTILÄ 29 101 49 492 67 362 71 885 IVALO 4 831 6 928 13 530 20 572 ENONTEKIÖ 8 283 8 987 14 647 17 172 KEMI-TORNIO 6 1 044 33 720 HKI-MALMI 2 228 3 255 1 814 2 808 HKI-VANTAA 2 206 448 2 185 834 2 419 166 2 774 413 HKI-HERNESAARI 36 871 52 235 69 695 66 821 MAARIANHAMINA 410 1 034 760 452 TURKU 1 671 2 014 1 457 9 311 OULU 3 576 4 522 3 245 3 466 PORI 7 695 1 530 4 389 KRUUNUPYY 621 522 2 066 1 462 VAASA 3 652 1 728 2 161 3 390 YHTEENSÄ 2 369 931 2 403 914 2 679 095 3 072 540
77 HENKILÖIDEN KOKONAISLIIKENNEMÄÄRÄT SISÄRAJALIIKENTEESSÄ ENSKÄR SMMV ECKERÖ MAARIANHAMINA STORKLUBB KÖKAR SATAMAT PIETARSAARI VALLGRUND VAASA KUMMELGRUND SUSILUOTO NAANTALI UTÖ PLMV MERIKARVIA NAUVO TURKU KILPISJÄRVI KIVILOMPOLO MUONIO KARESUVANTO HANKO TORNIO KALAJOKI KOKKOLA KOLARI RÖYTTÄ PELLO VIRPINIEMI KRUUNUPYY NUORGAM KARIGASNIEMI NÄÄTÄMÖ ENONTEKIÖ KITTILÄ LR IVALO ROVANIEMI KUUSAMO KEMI-TORNIO OULUNSALO LAPPEENRANTA SLMV KR KAJAANI P-KR K-SR HAMINA LOVIISA H:KI-MALMI KOTKA HELSINKI PIRTTISAARI HAAPASAARI SUOMENLINNA PORKKALA BÅGASKÄR 2001 2002 2003 2004 HELSINKI 2 474 466 2 518 327 2 225 484 2 567 462 HANKO 6 0 0 0 LOVIISA 2 0 0 0 HAMINA 0 0 0 0 TURKU 3 412 271 3 479 465 3 490 537 3 139 522 NAANTALI 0 35 0 0 ECKERÖ 1 091 131 908 721 1 074 461 986 310 M-HAMINA 1 413 797 1 208 627 1 071 105 1 745 522 LÅNGNÄS 4 532 7 059 1 095 580 PORI 63 0 0 0 RAUMA 48 0 0 0 UUSIKAUPUNKI 10 0 0 0 VAASA 99 542 124 793 108 233 107 598 PIETARSAARI 0 0 0 0 OULU 21 0 0 0 KOKKOLA 0 0 0 0 KALAJOKI 137 0 8 0 KASKINEN 13 0 0 0 KEMI 7 0 0 940 RAAHE 18 0 0 0 TORNIO 0 0 0 0 YHTEENSÄ 8 496 070 8 247 027 7 970 923 8 547 934 JOENSUU PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISILLÄ RAJOILLA 2001 2002 2003 2004 NÄÄTÄMÖ 270 769 281 473 295 417 304 598 NUORGAM 440 239 479 572 432 710 457 708 UTSJOKI 237 031 212 456 157 676 156 092 KARIGASNIEMI 775 308 847 337 692 020 711 507 KIVILOMPOLO 413 680 421 886 294 644 300 245 KILPISJÄRVI 417 138 438 621 402 664 476 432 KARESUVANTO 660 191 666 225 704 847 640 565 MUONIO 362 525 173 476 154 712 170 899 KOLARI 2 0 0 0 PELLO 967 702 951 304 1 055 861 1 059 691 AAVASAKSA 2 633 186 3 050 802 2 416 600 2 498 862 TORNIO 7 698 739 10 983 276 11 061 493 10 447 624 PIILOLA 0 0 0 0 YHTEENSÄ 14 876 510 18 506 428 17 668 644 17 224 223 MERIVARTIOASEMAT 2001 2002 2003 2004 KEMI 0 0 0 0 KOTKA 2 0 0 0 HANKO 264 0 0 0 HAAPASAARI 0 0 0 0 ORRENGRUND 145 0 0 0 PIRTTISAARI 93 0 0 0 SUOMEN- LINNA 5 0 0 0 PORKKALA 1 365 0 0 0 BÅGASKÄR 3 0 0 0 M-HAMINA 22 0 20 0 NAUVO 112 0 3 0 KÖKAR 11 0 0 0 STORKLUBB 50 0 0 3 ENSKÄR 132 110 0 0 0 SUSILUOTO 0 0 0 0 MERIKARVIA 0 0 0 0 UTÖ 0 0 0 0 PORI 0 0 0 0 RAUMA 5 0 0 0 KOKKOLA 26 0 0 0 KUMMEL- GRUND 1 0 0 0 VALLGRUND 18 0 0 0 KALAJOKI 0 0 0 0 VIRPINIEMI 0 0 0 0 RÖYTTÄ 0 0 0 0 PIETARSAARI 0 0 0 0 RAAHE 0 0 0 0 YHTEENSÄ 134 232 0 23 3 LENTOASEMAT 2001 2002 2003 2004 L-RANTA 0 0 0 0 JOENSUU 0 0 0 0 KAJAANI 1 550 177 1 514 222 KUUSAMO 1 302 2 753 3 061 3 565 ROVANIEMI 8 803 12 306 18 918 22 292 KITTILÄ 6 915 1 527 3 768 5 236 IVALO 590 3 890 3 690 6 044 ENONTEKIÖ 25 0 0 0 KEMI-TORNIO 416 1 779 2 920 1 581 HKI-MALMI 0 0 0 0 HKI-VANTAA 4 483 516 4 527 206 4 548 677 5 162 387 TURKU 172 980 184 060 186 559 184 208 M-HAMINA 16 246 6 149 4 203 4 657 PORI 8 919 0 0 0 OULU 45 475 60 755 80 885 76 478 KRUUNUPYY 13 984 6 770 2 748 3 737 VAASA 106 740 73 011 77 727 89 887 YHTEENSÄ 4 867 461 4 880 383 4 934 670 5 560 294
78 HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET 1. Todetut rikkomukset Kokonaismäärä [kpl] 8 000 6 000 4 000 2 000 0 00 01 02 03 04 00 01 02 03 04 ULKOM.LAKI 2 685 2 682 3 054 2 051 1 020 RIKOSLAKI 848 841 786 963 1 190 TULLILAKI 41 58 20 16 19 TIELIIK.LAKI 4 016 3 225 1 521 1 687 1 479 MUU 347 321 340 240 1 064 YHTEENSÄ 7 937 7 127 5 721 4 957 4 772 ULKOM.LAKI RIKOSLAKI TULLILAKI TIELIIK.LAKI MUU 2. Rajalta käännytetyt, myönnetyt viisumit ja turvapaikkaa anoneet 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Kokonaismäärä [kpl] 00 01 02 03 04 RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET RAJALTA KÄÄNNYTETYT MYÖNNETYT VIISUMIT VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET 00 01 02 03 04 4 069 3 929 3 418 3 031 1 718 1 075 987 773 938 876 1 787 420 1 010 648 492 YHTEENSÄ 6 931 5 336 5 201 4 617 3 086 3. Rikosilmoitukset, rangaistusvaatimukset, rikesakot, huomautukset, S-ilmoitukset ja valvontailmoitukset Kokonaismäärä [kpl] 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 00 01 02 03 04 00 01 02 03 04 RIKOSILMOITUS 429 329 681 499 487 R-VAATIMUS 2 429 2 817 3 941 3 081 1 751 RIKESAKKO 39 53 27 HUOMAUTUS 4 586 3 436 814 891 1 050 S-ILMOITUS 859 566 1 009 782 1 008 VALVONTAILM. 159 127 96 89 196 YHTEENSÄ 8 462 7 275 6 580 5 395 4 519 RIKOSILMOITUS R-VAATIMUS RIKESAKKO HUOMAUTUS S-ILMOITUS VALVONTAILM.
79 MERI- JA MUU PELASTUSTOIMI PELASTUS- JA AVUSTUSSUORITTEET 2 000 Merivartiostot ja vartiolentolaivue [kpl] 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 00 01 02 03 04 SLMV LSMV MERIPELASTUSTAPAHTUMAT [kpl] 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 MUUT MERIPELASTUSTAPAHTUMAT ETSINNÄT Muut meripelastustapahtumat sisältävät pelastus- ja avustustehtävät.
80 MERIPELASTUSPALVELUN TYÖPANOSTEN JAKAUTUMINEN [%] (pl MRCC/MRSC) 100 % 80 % 60 % 40 % MUUT PELASTUSLAITOS TULLI POLIISI MKL SMPS RVL 20 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 ONNETTOMUUKSIEN SYYT MERIALUEELLA [%] 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % MUUT (SIS. AIHEETTOMAT HÄL.) ALKOHOLI LUONNONOLOSUHTEET MERIMIESTAITO TEKN VIKA JA PALO 10 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004
81 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS KOULUTUSVUOROKAUDET [kpl] 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 00 01 02 03 04 RESERVILÄISET VARUSMIEHET Hallintoyksiköittäin [vrk] Varusmiehet 00 01 02 03 04 RVLE 0 0 0 0 0 K-SR 0 0 0 0 0 P-KR 31 085 31 931 40 023 39 280 40 941 KR 40 937 39 730 40 710 38 303 40 605 LR 25 851 29 140 40 088 39 925 32 626 SLMV 0 0 0 0 0 LSMV 0 0 0 0 0 RMVK 32 352 33 936 37 837 34 290 37 378 VLLV 458 429 222 192 459 RVL 130 683 135 166 158 880 151 990 152 009 Reserviläiset 00 01 02 03 04 RVLE 0 0 0 0 0 K-SR 0 1 838 1 439 1 597 1 662 P-KR 821 894 1 455 1 207 1 208 KR 2 580 2 791 2 168 1 310 2 495 LR 1 125 1 319 1 611 1 811 3 620 SLMV 19 0 0 0 0 LSMV 124 547 0 0 800 RMVK 0 0 0 0 0 VLLV 0 0 0 0 0 RVL 4 669 7 389 6 673 5 925 9 785