RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

2 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 2004 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

SISÄLLYSLUETTELO: RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO...1 OSA I TOIMINTAKERTOMUS...2 JOHDON KATSAUS...2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...4 Toiminnan vaikuttavuus...4 Toiminnallinen tuloksellisuus tulosalueittain...5 Rajavalvonta...5 Rajatarkastukset...9 Meri- ja muu pelastustoimi...12 Sotilaallinen maanpuolustus...14 Sisäiset toiminnot...15 - Henkilöstöhallinto ja koulutus...15 - Viestintä...19 - Teknillinen toimiala...19 - Materiaalihallinto...21 - Tietohallinto...21 - Kiinteistöhallinto...23 - Yleis- ja taloushallinto...24 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...26 Tulosanalyysi ja johtopäätökset...26 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI...27 Tuotto- ja kululaskelma...27 Tase...27 Talousarvion toteuma...28 Kustannusvastaavuuslaskelma...33 Havaitut väärinkäytökset ja rikokset...33 Käytetyt tilikirjat ja tositteet vuonna 2004...33 SISÄINEN VALVONTA...34 OSA II HENKILÖSTÖKERTOMUS...37 OSA III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT...47 TUOTTO- JA KULULASKELMA 31.12.2004...47 TASE 31.12.2004...48 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 2004...50 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMAN TÄYDENTÄMINEN...51 LIITETIEDOT...52 ALLEKIRJOITUKSET...66 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT...67 Tuotannontekijöiden käyttö...67 Rajavalvonta...69 Rajatarkastukset...75 Meri- ja muu pelastustoiminta...79 Sotilaallinen maanpuolustus...81

RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2005 Rajavartiolaitoksen päällikkö V-amir JAAKKO SMOLANDER HENKOS Osastopäällikkö Komdri M MÖTTÖNEN RVLE Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenrm J KAUKANEN RMOS Osastopäällikkö Prkenr M KIRJAVAINEN TEKNOS Osastopäällikkö Komdri J JAAKKOLA OIKOS Osastopäällikkö Lsn T VUORI STYKS Yksikön pääll Evl I KURKI K-SR Komentaja Ev P KOSTAMOVAARA SLMV Komentajan sij Komdri E UITTI RMVK Johtaja Ev U LEPPÄJÄRVI P-KR Komentaja Ev T KAAKINEN LSMV Komentaja Komdri H WÄRNHJELM VLLV Komentajan sij Evl A PESARI KR Komentaja Ev A NIEMENKARI LR Komentaja Ev H ETU-SEPPÄLÄ RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue KV \SEURANTA\RVLORG/4.3.2005

2 OSA I: TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS Toimintaympäristön muutokset lähialueen turvallisuustilanteessa olivat pääosin odotusten mukaisia. Tilanne itärajalla säilyi suhteellisen rauhallisena. Yksittäiset havainnot kertovat Venäjän rajavartiopalvelun vaikeuksista säilyttää rajavalvonnan taso nykyisenä. Laiton maahantulo Venäjältä Suomeen on pysynyt suhteellisen vähäisenä ja tilanne vakaana, mutta näennäisesti rauhallisen rajatilanteen takana piilee merkittäviä uhkia sisäiselle turvallisuudelle. Venäjän rajavartiopalvelu suuntaa edelleen resurssejaan ongelmallisille etelärajoilleen. Venäjän rajavartiopalvelun reformi on keskushallinnon osalta valmis. Reformia Suomen vastaisella rajalla tullaan nopeuttamaan. Tämä tarkoittaa henkilöstön supistamista ja varusmiesten korvaamista sopimushenkilöstöllä. Vaikka myös Venäjä pyrkii pitämään Suomen vastaisen rajansa rauhallisena ja toimivana jatkossakin, vastuu yhteisen rajan valvonnasta jää enenevästi Suomen rajavartiolaitokselle. Schengen-ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes miljoonalla matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 miljoonaa. Suomen ja Venäjän rajaliikenne säilyi edellisen vuoden tasolla. Venäjän rajan ylitti 6,2 miljoonaa matkustajaa. Ulkorajaliikenteessä matkustajamäärät kasvoivat satamissa 10 % ja lentoliikenteessä 15 %. Suomen ja Viron liikenteessä otettiin Viron EU-jäsenyyden myötä 1.5. käyttöön kevennetyt rajatarkastukset, eikä merkittäviä ongelmia ilmennyt. Käännytettyjen määrä ulkorajoilla laski 41 %. Erityisesti virolaisten käännyttäminen väheni merkittävästi. EU:n laajentuminen ei ole toistaiseksi lisännyt ihmissalakuljetusta ja laitonta maahantuloa Suomeen tai Suomen kautta muualle EU:n alueelle. Laittoman maahantulon ja sen järjestämisen pääreitit Suomeen kulkivat edelleen sisärajojen yli. Tapaukset tulevat ilmi pääsääntöisesti sisämaassa henkilöiden ilmoittautuessa turvapaikanhakijoiksi. Vuoden aikana sisämaassa turvapaikkaa hakeneiden määrä kasvoi, rajanylityspaikoilla turvapaikanhakijoiden määrä sen sijaan väheni. Henkilöiden, ilma-alusten ja alusten aiheuttamat rajatapahtumat vähenivät ollen yhteensä 80 tapausta (92/2003). Baltian maat ovat jatkaneet rajavalvontansa sopeuttamista tulevaan Schengen-jäsenyyteen. Schengenin säännöstön soveltamisen aloittaminen liittyy SIS II-järjestelmän valmistumiseen ja se tapahtuu aikaisintaan vuonna 2007. Keskustelu Viron ja Latvian rajasopimusten mahdollisesta allekirjoittamisesta aktualisoitui vuoden lopulla. EU:n ulkorajavalvonnan yhteinen ohjausryhmä vakiinnutti asemansa jäsenvaltioiden operatiivista rajaturvallisuusyhteistyötä koordinoivana elimenä. Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuonna 2004. EU:n operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintaviraston perustamisesta annettavan asetuksen alkuvuodesta nopeasti sujunut käsittely viivästyi merkittävästi Espanjan ja Yhdistyneen Kuningaskunnan erimielisyyksien asetuksen soveltamisesta Gibraltarin alueella johdosta. Käytännössä tämä viive aiheutti sen, että määräaikaan 1.5.2005 mennessä virastolle saadaan valittua vain hallintoneuvosto ja pääjohtaja. Virasto joutuu aloittamaan toimintansa Brysselissä. Komissio antoi toukokuussa 2004 ehdotuksensa myös asetukseksi henkilöiden toimesta tapahtuvaa rajojen ylittämistä koskevasta yhteisön säännöstöstä. Ehdotus sisältää Schengenin yleissopimuksen ulko- ja sisärajojen ylittämistä koskevien osien sekä yhteisen käsikirjan yhdistämisen asetukseksi. Tavoitteena on säädösperustan yhtenäistäminen ja oikeusvarmuuden lisääminen. Ehdotuksen käsittely aloitettiin neuvoston työryhmissä kesäkuussa. Yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ei asetettu tavoitetta vuonna 2004. Eduskunta asetti vahvistaessaan vuoden 2004 talousarvion rajavartiolaitoksen tavoitteeksi seuraavaa: Rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi rajavalvonnan määrää Suomen itärajalla lisätään ja rajaliikenteen sujuvuus pyritään turvaamaan lisäämällä rajavartiolaitoksen henkilöstöä rajavalvontatehtäviin itärajalle ja rajatarkastustehtäviin erityisesti Kaakkois-Suomen alueelle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää organisaatiomuutoksia ja tukitoimintojen voimakasta kehittämistä. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

Rajavartiolaitos lisäsi partioinnin määrää itärajalla 5000 partiotunnilla verrattuna vuoteen 2003, mutta tavoitteesta jäätiin kuitenkin 23 000 tuntia. Syynä tähän on palvelukseen otetun henkilöstön sitoutuminen koulutukseen sekä tarve siirtää yhä voimavaroja rajavalvonnasta rajatarkastuksiin. Kiinteä valvonta kasvoi kokonaisuudessaan 44 000 tuntia ja tavoite ylitettiin 38 000 tunnilla. Rajatarkastukset kyettiin tekemään lähes kattavasti. Helsingin satamassa jouduttiin ajoittain jättämään rajatarkastuksia tekemättä erityisesti lähtevässä liikenteessä henkilöstöpulasta ja useiden laivojen lähes yhtäaikaisesta saapumisesta tai lähtemisestä johtuen. Sisärajaliikenteessä rajatarkastuksia ei tehty, mutta valmius niiden palauttamiseen pidettiin yllä. Rajaliikenteen sujuvuus säilyi maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä lentoliikenteessä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kuitenkaan kaikilta osin toteutunut, vaan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Rajavartiolaitos turvasi rajaliikenteen sujuvuutta kasvattamalla Kaakkois-Suomen rajavartioston vahvuutta. Rajavartiolaitoksen kannalta keskeiset rajanylityspaikkojen kehittämishankkeet ovat edenneet vuoden aikana valitettavan hitaasti rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Nyt tilanne näyttää kuitenkin sekä Nuijamaan rajanylityspaikan talonrakentamisen että Vaalimaan rajanylityspaikan henkilöliikennekeskuksen laajentamisen osalta myönteiseltä. Rajavartiolaitos jatkoi kansainvälistä yhteistyötään Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden rajavalvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa tavoitteenaan Suomen sisäisen turvallisuuden lisääminen. Rajavartiolaitoksella oli merkittävä rooli EU:n operatiivisen rajavalvontayhteistyön käynnistämisessä. Yhteistyö EU:n uusien naapurimaiden Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa käynnistettiin. Merellinen turvallisuus parani merkittävästi, kun Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf Of Finland Reporting, GOFREP) aloitti toimintansa heinäkuun alussa. Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella ja sitä valvovat Suomi, Viro ja Venäjä yhteistyössä. Suomenlahden liikenteestä tehdyn riskianalyysin perusteella GOFREP pienentää kahden aluksen yhteentörmäyksen todennäköisyyttä merkittävästi. Hallinto- ja tukipalveluja kevennettiin lakkauttamalla Pohjanlahden merivartiosto hallintoyksikkönä. Pohjanlahden ja Saaristomeren merivartiostojen toiminnat yhdistettiin ja muodostettiin Länsi- Suomen merivartiosto. Lisäksi tukipalvelujen keventämiseksi ja valtion hallinnon alueellistamistavoitteiden toteuttamiseksi perustettiin taloushallinnon palvelukeskus Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnan yhteyteen Onttolaan sekä henkilöstöhallinnon palvelukeskus Lapin rajavartioston esikunnan yhteyteen Rovaniemelle. Teknillisen toimialan palvelujen keskittämistä laadittiin suunnitelma. Kehittämisen kohteena ovat materiaali- ja kiinteistöhallinto sekä atk-, valvontalaite-, tietoliikenne-ja alustekniset palvelut. Rajavartiolaitoksen tuloksellisuus kehittyi myönteisesti, sillä niin laadunhallinta, tuottavuus kuin taloudellisuuskin paranivat. Toiminnallinen tuloksellisuus kasvoi kokonaisuudessaan 5 %:lla. Laadunhallinnan myönteinen kehitys oli seurausta erityisesti rajaturvallisuuden paremmasta tasosta. Tuottavuus parani myös selkeästi, koska loppusuoritteet lisääntyivät enemmän kuin henkilöstömäärä. Taloudellisuus parani sekä valvonnan kattavuuden että rajatarkastusten lisäännyttyä käytettyjä määrärahoja enemmän. Rajavartiolaitoksen taloudellinen tilanne jatkui tiukkana. Rajavartiolaitos sai kuitenkin vuoden 2004 talousarvion eduskuntakäsittelyn yhteydessä 3,4 miljoonan euron tasokorotuksen. Kokonaisuutena toimintamenot kasvoivat noin 13 miljoonalla eurolla. Henkilöstö lisääntyi 36 henkilötyövuodella. Lisähenkilöstö suunnattiin kenttätason tehtäviin vilkkaimmille Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille. Henkilöstön tila on työilmapiirikartoitusten ja työterveyshuollon raporttien mukaan varsin hyvä. Käyttöön otetuilla tavoite- ja kehityskeskusteluilla ja valmisteilla olevalla palkkausjärjestelmällä on jatkossa myönteinen vaikutus henkilöstön tilaan. Koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset, lisääntynyt rekrytointi, rajavartijoiden lähtövaihtuvuus ja henkilöstön täydennyskoulutus ovat edelleen kasvattaneet koulutuksen määrää. 3 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

4 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Vuodelle 2004 asetetut tulostavoitteet toteutuivat pääosin. Rajatilanteesta välitettiin tiedot valtakunnan johdolle ja muille tahoille tavoitteiden mukaisesti. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n raja-asiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. Ulkorajan tilanteesta Suomessa raportoitiin EU:ssa sovitulla tavalla. Rajavalvonta ylläpidettiin Schengenin säännöstön edellyttämällä tasolla. Rajatilanne säilyi odotettua vakaampana. Tilanteisiin on pystytty varautumaan molemmin puolin rajaa ja näin toimintaa on kyetty tehostamaan oikea-aikaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin ja kehitettiin erityisesti Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi tuettiin EU:n uusia jäsenmaita, erityisesti Baltian maita, Schengenin säännöstön soveltamisvalmiuksien kehittämisessä. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. EU:n laajentuminen ei ole toistaiseksi lisännyt ihmissalakuljetusta ja laitonta maahantuloa Suomeen tai Suomen kautta muualle EU:n alueelle. Laittoman maahantulon ja sen järjestämisen pääreitit Suomeen kulkivat edelleen sisärajojen yli. Tapaukset tulevat ilmi pääsääntöisesti sisämaassa henkilöiden ilmoittautuessa turvapaikanhakijoiksi. Vuoden aikana sisämaassa turvapaikkaa hakeneiden määrä kasvoi, rajanylityspaikoilla turvapaikanhakijoiden määrä sen sijaan väheni. Kansainvälinen yhteistyö ja rikostiedustelu tulevat jatkossa olemaan entistä tärkeämmässä roolissa laittoman maahantulon torjunnassa. EU:n rajavalvontayhteistyön kehittymisen ja tiivistymisen myötä kansainvälinen osallistuminen ja vaikuttaminen ovat lisääntyneet kokouksiin, hankkeisiin ja operaatioihin osallistumisen muodossa. Tämä on heijastunut myös rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden toimintaan. Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan kehittämisprojekteissa Bosnia- Hertsegovinassa (EUPM) ja Makedoniassa (Proxima) sekä EU:n ad hoc -koulutuskeskuksessa Itävallassa. Lisäksi osallistuttiin yhdellä edustajalla heinäkuussa päättyneeseen Georgian ETYJ:n rajavalvontaoperaatioon. EU:n Keski-Aasian rajavalvonnan kehittämisprojektiin osallistuttiin antamalla asiantuntija-apua. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä lentoliikenteessä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja huonosta yhteistoiminnasta. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, koska vilkkaimmilla raja-asemilla on rakenteellisia puutteita nykyinen liikenne huomioon ottaen, tarkastushenkilöstöä on liian vähän ja viisumivelvollisia matkustajia saapuu ajoittain suuria yhtäaikaisia määriä. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin aikoihin vuorokaudessa, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla. Meripelastustoimelle asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin ja kaikille Suomen meripelastusvastuualueella avuntarpeeseen joutuneille on kyetty osoittamaan tehokkaasti apua. Valvontajärjestelmien avulla on kyetty lisäksi estämään kolme todennäköistä merionnettomuutta. Suomen ylläpitämä meripelastustoimi on arvostettu ja luotettava, tehokkaasti toimiva ammattimainen järjestelmä. Rajavartiolaitos tehosti meriliikenteen turvallisuutta osallistumalla Suomenlahdella kansainväliseen meriliikenteen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf Of Finland Reporting, GOFREP) aloitti toimintansa 1.7.2004. Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella ja sitä valvovat Suomi, Viro ja Venäjä yhteistyössä. GOFREPin ensisijaisena tavoitteena on pienentää alusten yhteentörmäysriskiä. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

Valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvontaan osallistuttiin rajavalvonnan yhteydessä. Havainnoista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä on raportoitu säännöllisesti. Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyt asevelvolliset koulutettiin koulutusohjelmien mukaisesti. Palvelukseen astuneista varusmiehestä kotiutettiin rajajoukkoihin sijoitettuna 77 prosenttia. Varusmiesten koulutusvuorokausia kertyi 161 800 (157 900/2003). TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS TULOSALUITTAIN Rajavalvonta 5 Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidetään tietoisena rajatilanteesta niin, että poliittiset, taloudelliset ja operatiiviset ratkaisut kyetään tekemään oikea-aikaisesti. 2. Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeillä alueilla välittömästi. Muilla alueilla rajatapahtumat paljastetaan. Rajatapahtumista selvitetään jatkotoimenpiteitä varten tarvittavat tiedot kolmen vuorokauden kuluessa havainnosta. 3. Luvattomat rajanylittäjät otetaan kiinni rajavartiolaitoksen valvonta-alueella. Tulos Valtakunnan turvallisuusasioista vastaava johto pidettiin tietoisena rajatilanteesta määräaikaisilla tai erikseen pyydetyillä raporteilla sekä pitämällä rajatilannekatsauksia kokousten ja vierailujen yhteydessä. Rajatilannetta käsiteltiin säännöllisesti UM:n rajaasiaintoimikunnassa ja SM:n turvallisuusasiain johtoryhmässä. RVLE osallistui sisäasiainministeriön tilannekuvan kehittämistyöryhmän työskentelyyn. Rajatapahtumiin kyettiin vaikuttamaan tulostavoitteen mukaisesti. Muutamassa tapauksessa ei kyetty selvittämään syyllisiä. Rajatapahtumista kyettiin selvittämään tarvittavat tiedot jatkotoimenpiteitä varten kolmen vuorokauden kuluessa. Luvattomat rajanylittäjät otettiin kiinni rajavartiolaitoksen valvontaalueella. 4. Rajatilanteen jyrkkiinkin muutoksiin kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Rajatilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Havaittuihin muutoksiin kyettiin vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Valmiutta ylläpidettiin rajatilanteen edellyttämällä tavalla. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

6 5. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan rajavalvonnan päämäärien toteuttamista. Naapurimaiden ja EU:n keskeisiin rajoilla toimiviin viranomaisiin pidetään yllä toimivat yhteydet. 6. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidetaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 7. Vaikutetaan siihen, että EU:n ulkorajalla on yhtenevä ja tehokas rajavalvontajärjestelmä. 8. Rajavalvonta järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Valtakunnan rajoja koskevat asiat hoidettiin sopimusten mukaisesti. Kansainvälistä rajavalvontayhteistyötä jatkettiin EU:n Venäjä-strategian ja pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmien puitteissa. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset onnistuivat hyvin ja tietojen vaihto venäläisten kanssa tiivistyi aikaisempaan verrattuna. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä kehittyi merkittävästi. Rajavartiolaitos hallinnoiman Itämeren maiden rajavalvontayhteisön tiedonsiirtojärjestelmän Coastnet käyttö on jatkunut suunnitelman mukaisesti ja järjestelmä on toiminut hyvin. EU:n ulkorajavalvonnan yhteisessä ohjausryhmässä kyettiin hyvin vaikuttamaan jäsenvaltioiden välisen rajavalvontayhteistyön kehittymiseen. EU:n rajavalvontayhteistyön lisäksi kehitettiin ja ylläpidettiin kahdenvälisiä suhteita sekä uusien että vanhojen EU:n jäsenmaiden, EU-hakijamaiden sekä EU:n uusien naapurimaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. Ulkorajavalvonnan yhteisen ohjausryhmän myötä suora yhteydenpito ja vaikuttaminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden rajaviranomaisten johtajiin on ollut mahdollista. Ohjausryhmän sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. EU:n ulkorajavalvontaa koskevan lainsäädännön kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. Uusien EU-jäsenmaiden osalta siirryttiin sekä EU:n puitteissa tehtävän arvioinnin että kahdenvälisten tukihankkeiden (Baltian maat) osalta jäsenyysvalmisteluista Schengen-valmisteluihin. Osallistuttiin aktiivisesti niin uusien jäsenmaiden kuin pohjoismaiden Schengen-tarkastuksien valmisteluihin. Rajavalvonta järjestettiin tuottavasti ja taloudellisesti. Rajavalvonnan tuottavuus ja taloudellisuus paranivat vuoteen 2003 verrattuna. Hankkeet 1. Maarajan teknisen valvontajärjestelmän modernisointi ja laajentaminen painopistealueilla 2. Rajavartiotoiminnan vaativien ja eritystilanteiden hallintakyvyn kehittäminen Toteutuminen Maarajan teknistä valvontajärjestelmää modernisoitiin ja laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavartiotoiminnan vaativien ja erityistilanteiden hallintakykyä on kehitetty järjestämällä siihen liittyvää koulutusta. Tilanteiden hallintaan liittyvä valmius mukaan lukien suunnitelmavalmius on pidetty hyvällä tasolla. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

7 3. Yhden vartiolaiva-2000 hankinta (valmistuminen 2004) ja kahden vartiolaivan peruskorjaus (2003-2006) 4. Tehostetaan merialueen valvontaa Suomenlahdella yhdessä naapurimaiden kanssa 5. Konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin perustuva Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyö 6. Osallistutaan siviilikriisinhallintaan 7. Talousvyöhykevalvontaan ja terrorismin torjuntaan merellä kyetään vastaamaan myöhemmin tarkentuvien vaatimusten mukaisesti Vartiolaiva 2000 jatkosarjan toisen aluksen rakentaminen saatettiin päätökseen. Alus otettiin operatiiviseen käyttöön. Aloitettiin Tursas- luokan ulkovartiolaivan ensimmäisen aluksen peruskorjauksen toimeenpano, sekä toisen aluksen peruskorjauksen tekninen suunnittelu. Molempien aluksien peruskorjaus ja öljyntorjuntakyvyn parantaminen toteutetaan vuoteen 2006 mennessä. Rajavartiolaitos tehosti meriliikenteen turvallisuutta osallistumalla Suomenlahdella kansainväliseen meriliikenteen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf Of Finland Reporting, GOFREP) aloitti toimintansa 1.7.2004. Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella ja sitä valvovat Suomi, Viro ja Venäjä yhteistyössä. Tietoja rajatilanteesta ja rajatapahtumista vaihdettiin aktiivisesti. Venäjän osapuolelta saadut ennakkovaroitukset edesauttoivat rajatapahtumiin vaikuttamista ja tapahtumien selvittämistä. Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja asiakirjaväärennösten paljastamiseksi pidettiin tiiviisti yhteyttä Suomen ja Venäjän kansainvälisten rajanylityspaikkojen välillä. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntija- ja kokemustenvaihtotilaisuuksia sekä yhteen sovitettuja rajavalvontaharjoituksia vuosisuunnitelmassa sovitulla tavalla. Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan kehittämisprojekteissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM) ja Makedoniassa (Proxima). Lisäksi osallistuttiin yhdellä edustajalla heinäkuussa päättyneeseen Georgian ETYJ:n rajavalvontaoperaatioon. EU:n Keski-Aasian rajavalvonnan kehittämisprojektiin osallistuttiin antamalla asiantuntija-apua. Suomessa käynnistettiin ISPS (the International Ship and Port Facility Security) säännöstön edellyttämät toimenpiteet ja kansallinen SSAS (Ship Security Alarm System) hälytysten vastaanottopisteeksi määrättiin meripelastuskeskus (MRCC) Turku. Tehtäväjaossa on lähdetty siitä, että merenkulkulaitos huolehtii normaalitilanteiden toimenpiteistä ja ohjeistuksesta mutta poliisi ja rajavartiolaitos huolehtivat yhdessä ja samanlaisin toimivaltuuksin terrori-iskujen tai niiden uhan aiheuttamista toimista. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) kehotti jäsenvaltioitaan perustamaan merenkulun tukipalvelukeskuksen (Maritime Assistance Services, MAS). Keskuksen tehtävänä on vastaanottaa alusten muita kuin suoranaisia hätäilmoituksia, jotka koskevat esimerkiksi alusten havaitsemia ympäristölle vahingollisia päästöjä, aluksen tilaan liittyviä poikkeamia sekä hinaukseen liittyviä tarpeita. MAS keskuksen tehtävät tukevat rajavartiolaitokselle säädöksin asetettuja tehtäviä sekä meripelastustoimen johtamisvalmiutta ja näillä perusteilla tehtiin kansallinen päätös, että MAS keskuksena toimii Turun meripelastuskeskus (MRCC Turku). \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

8 Perustietoja 1) 1998 2000 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Partiointi (tuntia) 523 000 429 000 395 000 392 000 420 000 397000 - josta itärajalla 420 000 338 000 317 000 313 000 340 000 318000 Kiinteä valvonta (tuntia) 617 000 841 000 896 000 884 000 890 000 928000 Tarkastukset (kpl) 68 114 79 647 95 000 98 000 86 000 103000 Havaittu rajatapahtuma (kpl) 2) 89 73 73 92 70 80 Havaitut rikkomukset (kpl) 3) 2 669 2 437 1 818 2 086 2 500 2086 Toimintamenot (milj. ) 100 99 104 103 109 108 Henkilötyövuodet (htv) 1 989 1 762 1 782 1 710 1 790 1 707 1) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. 2) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma 3) Valtioraja-, rajavyöhyke-, metsästys-, kalastus-, vene- ja maastoliikenne- jne rikkomukset ja rikokset. Partioinnin määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin sekä kokonaismäärässä että partioinnissa itärajalla jäätiin alle tavoitetason. Eniten tavoitteesta jäätiin Kainuun ja Lapin rajavartiostossa sekä Länsi-Suomen merivartiostossa. Kiinteä valvonta lisääntyi 44 000 tuntia ja tavoite ylittyi 38 000 tuntia. Rajavalvontaan liittyvät tarkastusten tavoitetaso ylittyi n 38 000 tarkastuksella. Tarkastusten lisäys kohdentui henkilöllisyyden selvittämiseen ja veneliikennesäännösten valvontaan ja tieliikennesäännösten valvontaan, maastoliikennesäännösten valvontaan sekä kuljettajan puhallutuksiin. Henkilöiden, ilma-alusten ja alusten aiheuttamat rajatapahtumat vähenivät 80 (92/2003). Rajavalvonnan yhteydessä tehtiin 343 (256/2003) rikosilmoitusta, annettiin 956 (705/2003) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 103 (29/2003) rikesakkoa sekä annettiin 909 (572/2003) huomautusta. Poliisitehtäviä tehtiin 1 515 tuntia (3 100/2003), joista Lapissa tehtiin 1 121 tuntia (74 %). Virkaapua annettiin 4 151 tuntia (3 800/2003). Rajavalvontaan käytettiin 54,6 % (55,4 %/2003) kaikista resursseista. Tulosmittarit 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) 100 130 159 Rajatilannekuva (tasoluokitus 0-10) 7,3 7,6 7,5 8,1 Rajatapahtumien estäminen (%) 89 % 97 % 95 % 93 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 54 % 76 % 75 % 75 % Rajatapahtumien selvitysaika (pv) 4,1 3,4 3,5 3,2 Rajatapahtumien selvitystaso (%) 33 % 64 % 50 % 100 % Rajatapahtumien käsittely (%) 100 % 100 % 100 % 100 % Tuottavuus (valvonnan kattavuus/htv ind) 100 103 95 106 Taloudellisuus (milj. /valv. kattavuus ind) 100 101 95 104 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 100 116 132 Kokonaisuutena laadunhallinta parani huomattavasti (+29 %) edellisestä vuodesta. Tulostavoitteisiin ei aivan päästy rajatapahtumien estämisessä, mutta rajatapahtumien selvitystaso parani 36 %. Kaikissa tapahtumissa saatiin selvitettyä syylliseksi epäilty. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus paranivat myös edellisestä vuodesta, koska lisääntynyt partiointi ja tekninen valvonta paransivat valvonnan kattavuutta. Rajavalvonnan toiminnallinen tuloksellisuus parani 16 %. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

9 Rajatarkastukset Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Kaikille Schengenin ulkorajan ylittäville henkilöille tehdään Schengenin säännöstön mukainen rajatarkastus noudattaen joustavuutta Viron liikenteessä. Valmius sisärajatarkastusten palauttamiseen pidetään yllä. 2. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla maarajoilla ja lentoasemilla ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta enintään 10 min ja merirajoilla enintään 30 min. 3. Kehitetään henkilöstön kykyä toimia maltillisesti vaikeissa tarkastustilanteissa. 4. Rajatarkastuksissa, niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvasta. Tulos Schengen- ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 900 000 matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 milj. Rajatarkastukset kyettiin tekemään kiitettävällä tasolla lähes kattavasti (99,9 %). Helsingin satamassa jouduttiin ajoittain jättämään rajatarkastuksia tekemättä henkilöstöpulasta ja useiden laivojen lähes yhtäaikaisesta saapumisesta tai lähtemisestä johtuen. Näin tapahtui sekä saapuvassa, että lähtevässä liikenteessä. Sisärajaliikenteessä rajatarkastuksia ei tehty, mutta valmius niiden palauttamiseen pidettiin yllä. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä lentoliikenteessä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Suurin syy ruuhkiin on edelleen Venäjän raja-asemien hidas tarkastustoiminta. Vaikeudet Venäjän puolella johtuivat rajalla toimivien viranomaisten henkilöstöpulasta ja huonosta yhteistoiminnasta. Rajanylitysliikenne ruuhkautui ajoittain myös Suomen puolella, koska vilkkaimmilla raja-asemilla on rakenteellisia puutteita nykyinen liikenne huomioon ottaen, tarkastushenkilöstöä on liian vähän ja viisumivelvollisia matkustajia saapuu ajoittain suuria yhtäaikaisia määriä. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin aikoihin vuorokaudessa, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin kiitettävällä tasolla. Raja- ja merivartiokoulun antamassa perus- ja täydennyskoulutuksessa lisättiin koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää henkilöstön kykyä toimia oikein myös vaikeissa tilanteissa. Raja- ja merivartiokoulu jatkoi rajavartiotilanteiden hallintaa käsittelevän ohjeen valmistelua. Asiaan kiinnitettiin myös huomiota hallintoyksiköiden sisäisessä koulutuksessa. Rajatarkastuksista ja niihin liittyvistä tutkinnoista ja hallintopäätöksistä tehtiin 64 valitusta. Nämä kohdistuivat pääosin käännyttämispäätöksiin. Hallinto-oikeudet ovat käsitelleet näistä 41 ja vain yksi on hyväksytty. Tämä osoittaa rajavartioviranomaisten toiminnan kiitettävää laatua. Valitusten määrä on pudonnut puoleen edellisvuotisesta. RVLE:lle tehtiin 30 hallinnollista kantelua tai selvityspyyntöä. Tämäkin luku on pienentynyt lähes puoleen edellisvuotisesta. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

10 5. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä estetään ja paljastetaan. 6. Valmius ylläpidetään sellaisena, että toimintaa kyetään tehostamaan tarvittaessa. 7. Rajatarkastukset järjestetään tuottavasti, taloudellisesti ja sujuvasti. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Väärennettyjä matkustusasiakirjoja sekä muita väärennöksiä havaittiin 530 kappaletta. Käännyttämisten kokonaismäärä oli 1929 henkilöä (3 000/2003). Viisumi myönnettiin yli 876 henkilölle. Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset onnistuivat hyvin ja tietojen vaihto venäläisten kanssa tiivistyi aikaisempaan verrattuna. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä kehittyi merkittävästi. Suunnitelmat pidettiin ajan tasalla. Vuoden aikana ei ilmennyt tapahtumia, joissa toimintaa olisi jouduttu tehostamaan siirtämällä reservejä valtakunnallisesti. Rajatarkastuksen tuottavuus ja taloudellisuus paranivat molemmat edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena toiminnallinen tuloksellisuus laski kuitenkin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hankkeet 1. Nuijamaan ja Vaalimaan rajaasemia kehitetään vastaamaan rajanylitysliikenteen tarpeita 2. Kuusamon rajanylityspaikka valmistaudutaan avaamaan kansainväliselle liikenteelle 3. Tehostetaan rajatarkastuksia teknisillä ratkaisuilla huomioiden laaditun työryhmäraportin (RVLE:n ak 1387/510/2001/15.3.2001) suositukset 4. Osallistutaan biometriikan käyttöönottoon rajatarkastuksissa 5. Tehostetaan matkustajatietojärjestelmien käyttöä ja pyritään saamaan oikeudet varausjärjestelmien käyttöön ennakkoprofiloinnin tekemiseksi lainsäädännön uudistamisen myötä 6. Kehitetään PTR-yhteistyötä ja kansainvälisten rajatarkastusasiantuntijoiden toimintaa rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa ml. valtakunnallinen riskianalyysijärjestelmä Toteutuminen Nuijamaan raja-aseman suunnittelu jatkui. Uuden raja-aseman rakennustyöt ovat alkaneet helmikuussa 2005. Rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna huhtikuussa 2006. Osallistuttiin Vaalimaan raja-aseman henkilöliikennerakennuksen laajennusja perusparannuksen suunnitteluun. Rakentaminen päästänee aloittamaan keväällä 2005 ja työmaa valmistunee kevään 2006 aikana. Kuusamon rajanylityspaikan Venäjän puoleisen raja-aseman työmaa on alkanut tontin raivauksella joulukuussa 2004. Työmaa alkanee keväällä 2005 ja rajanylityspaikka muuttunee kansainväliksi vuoden 2006 aikana. Rajanylityspaikkojen teknistä välineistöä on kehitetty. Vuoden 2004 tammikuussa saatiin käyttö Helsingin satamaan, Helsinki Vantaan lentoasemalle, Vaalimalle ja Nuijamaalle tallennuslaitteet, joilla voidaan tallentaa turvapaikanhakijoiden sormenjäljet Eurodac- järjestelmään. Laitteistoilla on voitu nopeuttaa merkittävästi sormenjälkien syöttöä järjestelmään. Rajavartiolaitos osallistui kansalliseen ja EU- tason valmisteluun biometriikan käyttöönottamiseksi. Laite- ja järjestelmäkokeilut siirtyivät vuoden 2005 puolelle. Seurattiin EU-säädösten vaikutusta ja kansallisen lainsäädännön kehitystä pyrkimyksenä tehostaa matkustajatietojen hyväksikäyttöä matkustajien ennakkoprofiloinnissa. Rajavartiolaitos osallistui PTR- rikostorjuntatyöryhmän työhön. Kehitettiin rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston organisaatiota pyrkimyksenä sen parempi vastaavuus rajat ylittävän monialarikollisuuden torjuntaan. Uusi organisaatio otettiin käyttöön helmikuussa 2005. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

11 7. Kehitetään rikostiedustelua siten, että se tukee entistä tehokkaammin rajatarkastuksia 8. Kehitetään henkilöstön kykyä toimia paineen alaisena vaikeissa tarkastustilanteissa Vuoden 2004 aikana toimintansa aloitti viisi alueellista ja valtakunnallinen PTR-rikosanalyysi keskus. Raja- ja merivartiokoulun antamassa perus- ja täydennyskoulutuksessa lisättiin koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää henkilöstön kykyä toimia oikein myös vaikeissa tilanteissa. Raja- ja merivartiokoulu jatkoi rajavartiotilanteiden hallintaa käsittelevän ohjeen valmistelua. Asiaan kiinnitettiin myös huomiota hallintoyksiköiden sisäisessä koulutuksessa. Perustietoja 1) 1998 2000 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj) 10,9 13,9 14,6 14,3 15,6 15,2 - josta itärajalla 4,6 5,6 6,3 6,2 6,2 Tarkastusprosentti ulkorajalla 94 % 98 % 100 % 99,5 % 93 % 99,9 % Havaitut rikkomukset 2) 7 010 7 570 5 361 4 689 6 000 3 689 Ulkomaalaislain rikkomukset (kpl) **) 2 020 2 690 3 054 2 118 1 020 Rikoslain rikkomukset (kpl) **) 680 860 786 887 1 190 Tieliikennelain rikkomukset (kpl) **) 4 310 4 020 1 521 1 684 1 479 Poliisin kuuluttamat (kpl) **) 960 1 880 1 970 1 790 1 452 Matkustajan odotusaika maa/lento (min) 4 6 8 9 8 8 Matkustajan odotusaika meri (min) 21 21 33 34 21 34 Toimintamenot (milj. ) 48 63 65 71 70 78 Henkilötyövuodet (htv) 955 1 114 1 124 1 188 1 160 1 226 1) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. 2) Rajatarkastusten yhteydessä havaitut rikos-, ulkomaalais- ja tieliikennelain rikkomukset ja rikokset Rajaliikenne ulkorajalla lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 900 000 matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 milj. (14,3 milj./2003). Viisumivelvollisten määrä kasvoi hieman ollen 4,15 milj (4,13/2003). Rajaliikenne Suomen ja Venäjän rajalla säilyi ennallaan ollen 6,2 miljoonaa henkilöä, joista viisumivelvollisia oli 64 %. Viisumivelvollisten matkustajien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Merialueella tehtiin 5,9 miljoonaa ulkorajatarkastusta (5,4/2003). Viisumivelvollisten osuus liikenteestä oli 0,5 %. Lentoliikenteessä ulkorajoilla tehtiin noin 3,0 miljoonaa (2,7/2003) rajanylitystä. Viisumivelvollisten osuus liikenteestä oli 4,7 %. Henkilöliikenne sisärajoilla oli yhteensä 31,3 milj (30,6 milj /2003). Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Väärennettyjä matkustusasiakirjoja sekä muita väärennöksiä havaittiin 530 kappaletta. Käännyttämisten kokonaismäärä oli 1929 henkilöä (3 000/2003). Käännyttämisten lasku kohdentui erityisesti Viron kansalaisiin. Viisumi myönnettiin yli 876 henkilölle. Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajatarkastusten yhteydessä havaittujen rikkomusten määrä laski n 2300. Näistä oli ulkomaalaislain rikkomuksia 28 % (45 %/2003), tieliikennelain rikkomuksia 40 % (36 %/2003) ja rikoslain rikkomuksia 32 % (19 %/2003). Poliisin kuuluttamia henkilöitä havaittiin 1452 (1 790/2003). Rajatarkastusten yhteydessä tehtiin 487 (500/2003) rikosilmoitusta, annettiin 1750 (3080/2003) rangaistusvaatimusilmoitusta ja 27 (53/2002) rikesakkoa sekä annettiin 1050 (890/2003) huomautusta. Rajatarkastuksiin käytettiin 39,2 % (38,5 %/2003) kaikista resursseista. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

12 Tulosmittarit 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) 100 104 94 Tarkastusten kattavuus (%) 100,0 % 99,5 % 93,0 % 99,9 % Tarkastusten laatu (%) 99,8 % 100,0 % 100,0 % 99,6 % Tarkastusten sujuvuus maarajoilla ja lentoasemilla (min) 9 9 8 8 Tarkastusten sujuvuus satamissa (min) 33 34 30 34 Oikeusturva (%) 99,9 % 99,9 % 100,0 % 99,8 % Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) 100 94 87 96 Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) 100 93 87 93 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 100 99 94 Rajatarkastuksen laadun hallinta heikkeni 10 %. Tuloksellisuuden lasku johtui rajatarkastuksen yhteydessä jälkikäteen ilmitulleista säädösten vastaisista rajanylityksistä 22 (3/2003). Rajatarkastuksen tuottavuus ja taloudellisuus paranivat molemmat edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena toiminnallinen tuloksellisuus laski kuitenkin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Rajavartiolaitoksen vuonna 2004 suorittamasta n. 15,4 miljoonasta (14,5/2003) tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä tehtiin 53 (126/2003) valitusta, jotka kohdistuivat käännyttämispäätöksiin kaikkiaan rajatarkastuksista ja niihin liittyvistä tutkinnoista ja hallintopäätöksistä tehtiin 64 valitusta. Hallinto-oikeudet ovat toistaiseksi ratkaisseet 41 valitusasiaa (1 hyväksytty, 18 hylätty ja 22 jätetty tutkimatta). Valitusten määrä on siis laskenut merkittävästi. Käännyttämispäätöksistä tehdyt valitukset laskivat erityisesti Suomenlahden merivartioston osalta. Viron EU-jäsenyyden vaikutus näkyi siten selkeästi ulkomaalaislain (301/2004 vp) soveltamisessa. Ylipäätään vähäinen valitusten määrä ja varsinkin niistä aiheutuneiden muutosten vähäisyys osoittavat rajavartioviranomaisten toiminnan hyvää laatua ja oikeusvarmuutta. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin toiminnasta 4 (10/2003) kantelua ja Oikeuskanslerinvirastolle 3 kantelua. Rajavartiolaitoksen esikunnalle hallinnollisia kanteluja tai selvityspyyntöjä tehtiin 30 (46/2003). Kanteluiden määrässä on jonkin verran laskua edelliseen vuoteen nähden. Viime vuonna kanteluiden määrä oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2002. Rajavartioviranomaisten toimintaan kohdistuneiden kantelujen määrä oli siis edelleen vähäistä ja niiden aiheuttamat vähäiset käytänteiden tarkistukset osoittavat toiminnan olleen yleisesti ottaen asianmukaista. Meri- ja muu pelastustoimi Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Meripelastussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. 2. Kaikkiin merihätätapauksiin kyetään osoittamaan viivytyksettä apua. Tulos Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Suunnitelmat ovat ajan tasalla Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin kolme (1/2003) uhkaava merionnettomuutta ja pelastettiin 3200 avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä (3000/2003). Etsintä- tai pelastustoimet kohdistuivat yhteensä 6 343 henkilöön (4366/2003). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli 1 494 (1 340/2003). Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Apua osoitettiin 98 hätätilanteessa alle tunnissa, vain 2 tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Rajavartiolaitoksen meripelastusyksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki yksiköt, jotka käskettiin meripelastustehtävään, kykenivät suorittamaan tehtävän. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

3. Meripelastustoimen johtamisjärjestelmä on toimiva ja meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen työnjako tarkoituksenmukainen. 4. Lainsäädännön ja tekniikan sallimat mahdollisuudet etsintäja pelastustoiminnan tehostamiseksi hyödynnetään täysipainoisesti. 5. Muun pelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin kyetään osoittamaan apua ensisijaisesti rajavartiolaitoksen valvontaalueella. Johtamisjärjestelmä oli toimiva. Kaikkiin meripelastustoimen osapuoliin ylläpidettiin toimivat yhteistyösuhteet. Suurta tai keskisuurta onnettomuustilannetta harjoiteltiin 58 kertaa. Kokonaisuudessa pelastuspalveluharjoituksia ja -koulutustilaisuuksia sekä muita tilaisuuksia oli yhteensä 269 kappaletta. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa ja tutustui samalla merentutkimuslaitoksen ja merenkulkulaitoksen Helsinki VTS:n toimintaan. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen apuna. Matkapuhelimien paikantamistietoa käytettiin 93 (29/2003) kertaa ja tiedoista oli 57 (17/2003) tapahtumassa merkittävää apua etsintöjen suuntaamisessa suoraan oikealle alueelle. Rajavartiolaitos osallistui 122 (119/2003) etsintään ja kuljetti 19 kertaa potilaita sairaanhoitoon muualta kuin mereltä. Muita pelastussuoritteita tehtiin maa-alueella 389 (360/2003) kertaa. 13 Hankkeet 1. Meripelastustoimen ohjeistuksen uudistaminen ja koulutus. 2. Meripelastuskaluston saattaminen määrävahvuiseksi. Toteutuminen Rajavartiolaitoksen esikunta huolehtii meripelastusohjeen kehittämisestä ja sen päivityksestä. SLMV vastaa alusonnettomuusohjeen kehittämisestä RVLE:n tukemana. Meripelastusopasta kehitetään pääosin oppimateriaaliksi raja- ja merivartiokoululle meripelastustoimen koulutukseen sekä jaettavaksi meripelastusyksiköihin käytännön toiminnan oppaaksi. Kirjoitustyöstä vastaa RMVK:n perustama työryhmä. Em. ohjeiden yhdistäminen tutkitaan kehitystyön aikana. Hanke päätettiin jättää toteuttamatta. Perustietoja 1) 1998 2000 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Pelastussuoritteet (kpl) 1 670 1 680 1 702 1 519 1 700 1 652 Harjoitus- ym. suoritteet (kpl) 490 570 543 501 550 569 RVL:n yksiköiden toiminta-aika (t) 2) 2 745 2 640 2 633 2 442 2 700 2 030 Estetyt merionnettomuudet (kpl) 17 7 7 1 10 3 Pelastettu avuntarpeesta (hlöä) 3 330 2 730 3 424 2 919 3 000 3 091 Pelastettu hengenvaarasta (hlöä) 147 310 1 967 82 700 107 Toimintamenot (milj. ) 2 3 2 3 4 3 Henkilötyövuodet (htv) 46 52 36 48 45 45 1) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. 2) Pois lukien MRCC/MRSC Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin kolme (1/2003) uhkaava merionnettomuutta ja pelastettiin 3198 avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä (3001/2003). Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli 1 494 (1 340/2003). Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Tulosm ittarit 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) 100 115 117 Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 8,5 8,3 8,5 8,8 Johtamisvalmius (tasoluokitus 0-10) 6,8 6,8 7,0 6,9 Suorituskyky (%) 99,6 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Saatavuus (h) 0,6 0,7 0,6 0,5 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 100 115 117 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

Kokonaisuutena laadunhallinta ja sitä myötä myös toiminnallinen tuloksellisuus paranivat edelleen edellisen vuoden hyvästä tasosta. Pääasiallisena syynä tähän oli meripelastussuunnitelmaja johtamisvalmiuden paraneminen. Tuottavuutta ja taloudellisuutta ei asetettu toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi, vaan meripelastustilanteissa voimavaroja käytettiin hätätilanteiden edellyttämä määrä. 14 Sotilaallinen maanpuolustus Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Rajajoukoille varataan tehtävien edellyttämä sotavarustus. Tulos Puolustussuunnitelmat, johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Varustuksessa olevista puutteista huolimatta rajajoukkojen suorituskykyä voidaan pitää hyvänä. 2. Asevelvolliset ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen otettavat naiset koulutetaan sijoituskelpoisina rajajoukkoihin niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. 3. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat tarkastetaan järjestämällä vartiostojen johdolla ainakin yksi harjoitus. 4. Rajajoukkojen kehittämistyö käynnistetään. 5. Sotilaallinen maanpuolustus järjestetään tuottavasti ja taloudellisesti. Hankkeet Rajajoukkojen tehtäviä, käyttöperiaatteita, kokoonpanoja ja sotavarustusta kehitetään puolustusvoimien PTS-suunnitelman mukaisesti. Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 77 % ja reserviläisistä 84 %. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat tarkastettiin pääosin Puolustusvoimien järjestämään Hyökyaalto harjoitukseen liittyen. Lisäksi suunnitelmia tarkastettiin vartiostojen harjoituksiin liittyen. Käynnistettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa rajajoukkojen kokonaisuudistuksen suunnittelu. Uudistuksessa huomioidaan rajajoukkojen supistamistarpeet ja valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritetyt kehittämistarpeet. Toiminnallinen tehokkuus pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Toteutuminen Rajajoukkojen kehittämistä ja muuta maanpuolustuksen operatiivista suunnittelua toteutettiin puolustusvoimien kanssa sovitun PTS-suunnitelman mukaisesti. Perustietoja 1) 1998 2000 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Koulutusvuorokaudet (vrk) 130 600 135 000 165 500 157 900 165 000 161 800 Toimintamenot (milj. ) 7 8 9 9 10 9 Henkilötyövuodet (htv) 140 137 149 143 155 148 1) Toimintamenot ovat kassamenoja ko. vuoden hintatasossa. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

Varusmiesten koulutusvuorokausien määrä kasvoi, mutta jäi alle asetetun tavoitteen. Sotilaalliseen maanpuolustukseen käytettiin noin 5 % kaikista resursseista, joka on saman verran kuin vuonna 2003. 15 Tulosmittarit 2002 2003 TA 2004 TOT 2004 Laadunhallinta (ind) 100 99 99 Suunnitelmavalmius (tasoluokitus 0-10) 6,3 6,5 6,0 7,0 Sijoitettavuus (%) 80 % 81 % 80 % 77 % Koulutettavuus (%) 84 % 83 % 80 % 84 % Sijoitustilanne (tasoluokitus 0-10) 9,6 9,3 9,5 9,4 Sotavarustus (tasoluokitus 0-10) 6,1 5,9 6,0 5,4 Koulutus (tasoluokitus 0-10) 6,5 6,6 6,5 7,5 Tuottavuus (painotetut suoritteet/htv ind) 100 100 100 99 Taloudellisuus (milj. /pain. suoritteet ind) 100 99 100 96 Toiminnallinen tuloksellisuus (ind) 100 99 98 Laadunhallinta säilyi tyydyttävällä tasolla johtuen varusmiesten sijoitettavuuden laskusta (-4 %) vaikka reserviläisten koulutettavuuden taso nousikin (+1 %). Toiminnan tuottavuus laski (-1 %) ja taloudellisuus (-3 %). Kokonaisuudessaan tuloksellisuus laski 1 %. SISÄISET TOIMINNOT Henkilöstöhallinto ja koulutus Vuoden 2004 lopussa rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 3 170 virkamiestä, joista 14 henkilöä oli työllisyysvaroin palkattua ja 21 henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Vuoden 2003 loppuun verrattuna rajavartiolaitoksen vakituisen henkilöstön määrä nousi 51 henkilöllä (+1,7%) 3 135 henkilöön. Henkilöstöstä oli miehiä 87,8 % ja naisia 12,2 %. Siviileistä naisten osuus oli 78,1 %. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on pysynyt viime vuosien aikana ennallaan. Sotilasviran haltijoista naisia oli 1,7 %. Rajavartiolaitoksesta erosi 205 henkilöä. Näistä 83 siirtyi vanhuuseläkkeelle, kaksi työkyvyttömyyseläkkeelle ja neljä muulle eläkkeelle, neljä henkilöä kuoli ja 112 henkilöä erosi muista syistä. Nuorten raja- ja merivartijoiden lähtövaihtuvuus väheni muutaman prosenttiyksikön vuoteen 2003 verrattuna. Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 36,9 vuotta eli alhaisempi kuin valtiolla yleensä (42,7/2003). Henkilöstön ikärakenne vaihtelee kuitenkin henkilöstöryhmittäin. Naisten keski-ikä (44,8 vuotta) on selvästi miesten keski-ikää (35,8 vuotta) korkeampi. Tämä johtuu erilaisista suorituskyky- ja kenttäkelpoisuusvaatimuksista sekä sotilaiden eläkejärjestelmästä. Naisista 56 % on yli 45-vuotiaita. Miehillä vastaava luku on 21 %. Sairauden vuoksi poissaolopäiviä kertyi 26 920 (26 513/2003). Henkilötyövuotta kohti laskettuna määrä oli sama kuin vuonna 2003 eli 8,6 työpäivää. Työtapaturmien vuoksi poissaolopäiviä kertyi 1 957 (laskua edelliseen vuoteen verrattuna 107 poissaolopäivää). Tapaturmapoissaolojen määrän väheneminen johtui 11-60 päivän poissaolojen määrän laskusta (-9,5 %-yksikköä) vuoteen 2003 verrattuna. Sairauspoissaolojen määrä nousi edellisestä vuodesta 1,5 %. Nousu johtui 11-60 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrän kasvusta (+8,8 %). Myös yhden (+0,6 %) ja kahden vuorokauden (+2,5 %) sairauspoissaolojen määrä nousi vuoteen 2003 verrattuna. Työilmapiirikyselyn tulosten valossa rajavartiolaitoksen henkilöstön tila oli tyydyttävän ja hyvän välillä. Indekseittäin tarkasteltuna koko RVL:n tasolla tulokset ovat parantuneet lähes kauttaaltaan vuoteen 2002 verrattuna. Kehitystrendi sitoutuneisuudessa ja työ kasvun mahdollistajana on kuitenkin ollut kielteinen. Tulosten perusteella RVL:n keskeisiä voimavaroja ovat työn jatkuvuus ja turvallisuus, tyytyväisyys omaan asemaan työyhteisössä ja vaikuttamismahdollisuudet sekä sosiaaliset suhteet työpaikalla. Tulosten perusteella tyytyväisyys omaan asemaan työyhteisössä on kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 1999. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat hal- \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

linnon ja tiedonkulun sujuvuudessa, johtamisessa, tunnustuksen ja kiitoksen antamisessa, kehittämisideoiden huomioimisessa sekä mahdollisuuksissa siihen, että työ voi toimia yksilön kasvun mahdollistajana. Vuonna 2004 rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 87,4 % (2 771 henkilöä) sai työnantajan järjestämää koulutusta. Vuonna 2003 vastaava luku oli 86,1 % (2 685 henkilöä). Henkilökunnan koulutukseen käytettiin 77 142 koulutusvuorokautta, mikä on 21,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuotta kohti laskettuna koulutusvuorokausia kertyi 24,7. Vuonna 2003 vastaava luku oli 20,5 koulutusvuorokautta/htv. Koulutuskustannukset henkilötyövuotta kohti olivat noin 683, mikä on 19 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannuksiin sisällytettiin vain välittömät koulutuksesta aiheutuneet menot palkkamenoja lukuun ottamatta. Raja- ja merivartiokoululle kertyi yhteensä 37 070 koulutusvuorokautta. Edellisenä vuonna koulutusvuorokausia oli 34 049. Kasvua oli 8,9 %. Raja- ja merivartiokoulun järjestämille kursseille tai koulutustapahtumiin osallistui sama määrä henkilöitä kuin vuonna 2003 eli 2 032 henkilöä. 16 \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

17 Vuoden 2004 tulostavoitteet 1. Rajavartiolaitoksessa on lakisääteisten tehtävien vaatima määrä ammattitaitoista ja työkykyistä henkilöstöä. Tulos Toteutui määrärahojen puitteissa. 2. Mahdollistetaan rajavartiolaitoksen koulutuskäskyn mukainen koulutus ja toiminta siten, että henkilöstö osaa suorittaa rajavartiolaitokselle säädetyt tehtävät tehokkaasti ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Otetaan huomioon uuden lainsäädännön vaikutukset. Raja- ja merivartiokoulu toteutti koulutuskäskyn mukaisen koulutuksen suunnitellulla tavalla. Henkilökunnan eri virkaurakursseja - perus-, jatko- ja täydennyskoulutus - järjestettiin käynnissä olevat kadettikurssit mukaan lukien 13 kpl. Kadettikursseilla opiskeli yhteensä 64 kadettia, joista 4 on maisteriksi opintojaan täydentävää opistoupseeria. Keväällä ja alkukesästä järjestettiin esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin rajavartiotoiminnan syventävät opinnot opistoupseerien täydennyskurssi, rajavartijoiden peruskurssin osa 1 ja siviilihenkilöstön peruskurssi. Syyskaudella pidettiin rajavartijan peruskurssi osa 1 ja osa 2, valmiusjoukkueen peruskurssi sekä vartioupseerikurssin lähijakso. 3. Henkilöstökertomuksen tunnusluvut pidetään vähintään vuoden 2000 tasolla. RMVK jatkoi tilanteiden hallinnan kouluttamisen kehittämistä vuonna 2003 uusittujen tilanteen hallintaa, voimankäyttöä ja voimankäyttövälineitä koskevien säädösten ja määräysten perusteella. Rajavartiotilanteiden hallintaan liittyen järjestettiin tilannejohtamisen opetustilaisuus. Syksyllä käynnistettiin rajavartiolaitoksen operatiivisen ajon koulutus yhdessä Liikkuvan poliisin kanssa. Henkilökunnan koulutusjärjestelmän kehittämistä jatkettiin ottaen huomioon muutokset eri henkilöstöryhmien tehtävissä. Rajavartiolaitoksen päällikkö teki päätöksen rajavartijan peruskoulutuksen uudistamisesta 21.12.2004. EU:n rajavartiokoulutuksen kehittämiseen osallistuttiin aktiivisesti. Itävaltaan santarmiston koulutuskeskukseen Traiskircheniin perustettu EU:n rajavalvontakoulutuksen koordinointikeskus (ACT) aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. RMVK oli myös mukana DCAF:n Balkanin maiden koulutushankkeessa. Seurantakaudella osallistuttiin koulutusseminaareihin Lyypekissä, Unkarissa ja Sarajevossa sekä arviointiseminaariin Frankfurtissa. Uuden eduskunnalle annetun rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön uudistamiseen liittyvien laajentuvien rikostorjuntatehtävien koulutus annettiin suunnitellun mukaisesti ensimmäisillä rajavartiolaitoksen itsenäisesti järjestämillä tutkinnanjohtajasekä tutkiijakursseilla. Lisäksi jatkettiin ulkomaalaislainsäädännön uudistuksen edellyttämän koulutuksen antamista henkilöstölle. Tunnusluvut verrattuna vuoteen 2000: - Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 1,9 % - Henkilöstön lähtövaihtuvuus pieneni 1,4 %-yksikköä - Henkilöstön keski-ikä laski 0,1 vuotta (vertailuvuosi 2003) - Sairauspäivien määrä kasvoi 8,4 % - Tapaturmasta aiheutuneiden poissaolojen määrä nousi 9,8 % - Tehty vuosityöaika väheni 1,5 %-yksikköä - Kenttäkelpoisuusindeksi laski 0,05 %-yksikköä (vertailuvuosi 2003) - Fyysistä kuntoa osoittava indeksi laski 0,05 %-yksikköä (vertailuvuosi 2003) - Työvoimakustannukset kasvoivat 14,4 % \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc

18 4. Henkilöstön palkkaus perustuu uuteen palkkausjärjestelmään. 5. Rajavartiolaitokseen perustetaan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus (HEPA). Palvelukeskukseen siirretään suurin osa rajavartiolaitoksen henkilöstöhallinnon palveluista. HEPA on täysin toimintavalmis vuoden 2005 loppuun mennessä. 6. Kehitetään henkilöstön vuorovaikutustaitoja (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus) 7. Matkahallintaohjelmiston käyttöönotto Hankkeet Uuden palkkausjärjestelmän tekninen valmistelu eteni suunnitelmien mukaisesti. Neuvottelut uudesta palkkausjärjestelmästä voidaan aloittaa henkilöstöjärjestöjen kanssa alkuvuonna 2005. HEPA perustettiin Lapin rajavartioston esikunnan yhteyteen 1.1.2004. HEPA:aan on siirretty kaikkien hallintoyksiköiden henkilöja virkajärjestelmän sekä palkkajärjestelmän palvelut 1.1.2005 mennessä. Hallintoyksiköihin jää em palveluista vain vuosilomien suunnittelu ja vuosilomakirjanpito sekä tiettyjen perusraporttien tuottaminen (mm. nimikirjaotteet). Lisäksi HEPA:aan on siirretty henkilö- ja virka-, palkka- sekä työaikajärjestelmien pääkäyttäjien tehtävät 1.1.2005 mennessä. Vuorovaikutustaitojen kehittämisen opetusta sisällytettiin henkilöstön virka-urakurssien ohjelmiin. Lisäksi hallintoyksiköiden omaan koulutukseen suunniteltiin henkilöstön vuorovaikutustaitojen kehittämiskoulutusta. RVL:n matkahallintaohjelmiston (Personec Travel ASP-palveluna) käyttöönotto piti toteuttaa RVLE:n ja P-KR:n osalta 1.12.2004, mutta matkahallinnan prosessien yhtenäistämisen takia käyttöönotto em hallintoyksiköiden osalta siirtyy ajankohdalle 1.4.2005. Muiden hallintoyksiköiden osalta käyttöönotot toteutetaan vuoden 2005 aikana porrastetusti. Toteutuminen 1. Uusitaan tavoite- ja kehityskeskusteluohjeistus niin, että henkilökohtainen suoritus ja työn tavoitteet on määritetty jokaiselle työntekijälle tavoitteena laadun ja seurannan parantaminen. Ohjeistusta hyödynnetään uudessa palkkausjärjestelmässä. Laadittiin kaikista tehtävistä vaativuusarviointikäsikirjan mukaiset tehtävänkuvaukset ja arvioitiin tehtävien vaativuus. Määritettiin suoritusarviointimittaristo pilotoinnin perusteella. Uudistettiin tavoite- ja kehityskeskusteluohjeistus. 2. Jatketaan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien kehittämistä. 3. Keskitetty asianhallintajärjestelmä 4. Rajavartiolaitoksen henkilöstön tehtävä- ja virkarakenteen kehittäminen. 5. Kehitetään palvelukseenottojärjestelmää. 6. Kehitetään henkilöstöhallintoa osallistumalla säädösten ja määräysten uudistustyöhön tavoitteena hallinnon keventäminen ja sujuvuus. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmää on kehitetty tarkastamalla sen tietosisällön oikeellisuutta. RJT:n puoleista tiedon vastaanottoa on muutettu niin, että se mahdollistaa kuukausittaiset tiedot. Rajavartiolaitos osallistui SM:n asianhallintajärjestelmän kehittämishankkeeseen (SM ASDO). Asianhallintajärjestelmän käyttöönotot alkavat vuonna 2006. RVLE:ssa otettiin käyttöön diarioitavien julkisten asiakirjojen sähköinen arkistointi ja lähettäminen. Virkarakennetta kehitettiin vastaamaan rajavartiolaitoksen tarpeita. Rajavartijoiden palvelukseen oton kriteereitä on hieman muutettu hakeutuvien määrän lisäämiseksi. Osallistuttu rajavartiolaitosta koskevien uusien lakien valmistelutyöhön. \\Rvlh.rvl\rvle_yhteiset_resurssit\Suunnitteluyksikkö\SEURANTA\Tkert04\RVL\RVL tilinpaatos 2004.doc