PAST-TOIMINTA (POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTAVAT) OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA LOPPURAPORTTI

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 1/2006 PAST-TOIMINTA (POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTAVAT) OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA LOPPURAPORTTI Heli Rantsi Kerttu Hämäläinen Oulun yliopistollinen sairaala ODL Terveys Oy, Työterveys OYS-tiimi Oulu 2006

2 ODL Terveys Oy Työterveys OYS-tiimi Kajaanintie 50 90220 Oulu ISBN 952-5238-44-X (nid.) ISBN 952-5238-45-8 (PDF) ISSN 1455-6758 Oulun yliopistopaino Oulu 2006

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä No 1/2006 1.2.2006 Tekijät: Heli Rantsi, Kerttu Hämäläinen Julkaisun laji (ks. kääntöpuoli): Kehittämisprojektien loppuraportit Julkaisun nimi: PAST-toiminta (potilaan avustus- ja siirtotavat) Oulun yliopistollisessa sairaalassa; loppuraportti Tiivistelmä: Potilasnostot ja kantaminen koetaan fyysisesti kaikkein kuormittavimmiksi työvaiheiksi hoitotyössä. Työn keventämiseksi on kehitetty erilaisia tapoja avustaa potilasta liikkumisessa. OYS:n Työterveyspalveluiden työfysioterapeutit havaitsivat 1990-luvun alussa tarpeen ja myös mahdollisuuden hoitajien fyysisen kuormituksen vähentämiseen potilassiirroissa verkostoitumisen ja järjestelmällisen koulutuksen kautta. Perustettiin työryhmä ja luotiin vastuuhenkilöverkosto. Vuodesta 1994 vuoteen 2004 vastuu-henkilöitä koulutettiin järjestelmällisesti nyt jo tutkimustenkin mukaan hoitajia vähemmän kuormittaviin potilaan avustus- ja siirtotapoihin (PAST). Vastuuhenkilöiden tehtävänä oli opastaa omia työtovereitaan. Vuoden 2004 lopussa vastuuhenkilöitä oli 139 ja työyksikköjä 58. Koulutuksen kehittämiseksi ja vaikuttavuuden arvioimiseksi on tehty useita kyselyitä sekä vastuuhenkilöille että heidän työyksiköissään työskentelevälle hoitohenkilö-kunnalle. Tässä loppuraportissa esitellään tuloksia näistä kyselyistä. Vuonna 2004 hoitohenkilökunnalle tehdyn kyselyn mukaan 81 % vastaajista oli saanut opastusta vastuuhenkilöiltä ja heistä lähes kaikki olivat siitä hyötyneet. Opastusta saaneista 72 % koki PAST-menetelmien vähentäneen heidän tuki- ja liikuntaelinoireiluaan. Vastuuhenkilöille vuonna 2004 tehdyn kyselyn mukaan ohjaajana toimimista olivat eniten tukeneet systemaattinen koulutus, esimiehen tuki ja positiivinen asenne sekä työtovereiden kiinnostus PAST-toimintaa kohtaan. PAST-asioiden eteenpäin viemistä työyksiköissä vaikeutti eniten kiire ja yhteisen ajan riittämättömyys. Vastuuhenkilöiden mahdollisuus osallistua potilaan siirtotaitojen päivittämiseen ja uusien vastuuhenkilöiden kouluttaminen potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien hallintaan ovat oleellisia asioita hoitohenkilökunnan työkyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi jatkossakin. Avainsanat (asiasanat): Potilaan avustus- ja siirtotavat ja -menetelmät, vastuuhenkilöverkosto, koulutus, hoitohenkilökunta, opastus Kokonaissivumäärä: 42 ISSN: 1455-6758 ISBN: 952-5238-44-X Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan Tilausosoite: PL 10 sairaanhoitopiiri 90029 OYS Hallintokeskus Kpl-hinta: 10 e

4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 1/2006 1.2.2006 Authors: Heli Rantsi, Kerttu Hämäläinen Publication class (see next page): Final reports for development projects Publication name: PAST-activity at Oulu University Hospital (PAST: Finnish abbreviation of Assisting and Moving Methods of a Patient); Final report Summary: Lifting and carrying patients are found to be physically the most straining operations in nursing. In order to lighten this work, different kinds of methods have been developed to aid the movement of a patient. In the beginning of the 1990`s Occupational physical therapists of Oulu University Hospital Occupational Health Services became aware of the necessity and also the opportunity of reducing the physical load in patient transfers via networking and systematic education. A working team was set up and a network of responsible persons was established. From the year 1994 to 2004 the responsible persons were trained systematically to use the PAST-methods which have quite recently been proved to be less loading through research. The duty of the responsible persons was to educate their colleagues. At the end of the year 2004 there were 139 responsible persons and 58 work units. Several surveys have been done to both the responsible persons and the nursing personnel working in the same units in order to develop education and to evaluate its efficiency. The results of these surveys are introduced in this final report. In the year 2004, according to the survey to the nursing staff, 81% of those who replied had received guidance from the responsible persons and almost all of them had got benefit from it. 72% of those who had received guidance experienced that their locomotor s system symptoms had been eased through utilizing the PAST-methods. According to the survey made to the responsible persons in the year 2004 the subjects that had most supported the work of the advisors were systematic education, support from superior as well as positive attitude and interest of colleagues in the PAST-action. The possibility of responsible persons to participate in updating PAST-skills and the education of new responsible persons to master the PAST-methods are essential in supporting and promoting the working capability of nursing personnel also in the future. Keywords (indexwords): PAST-methods (assisting and moving methods of a patient), responsible person network, training, education, nursing personnel, guidance Number of pages: 42 ISSN: 1455-6758 ISBN: 952-5238-44-X Delivery: Pohjois-Pohjanmaan Order address: PL 10 sairaanhoitopiiri 90029 OYS Hallintokeskus Price: 10 e

6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products

7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 9 2 POTILAAN LIIKKUMISEN AVUSTAMINEN... 10 2.1 Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmiä... 10 2.1.1 Durewall menetelmä... 10 2.1.2 Stockholm training concept -menetelmä... 10 2.1.3 Kinesteettinen menetelmä... 10 2.1.4 Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien vertailua... 11 2.2 Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotapojen ja -menetelmien koulutus OYS:ssa.. 11 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 13 3.1 Hoitohenkilökunta...13 3.2 PAST-vastuuhenkilöt... 14 3.3 Tilastolliset menetelmät... 15 4 TULOKSET... 15 4.1 Hoitohenkilökunta...15 4.1.1 Saatu opastus... 15 4.1.2 Koettu hyöty saadusta opastuksesta... 16 4.1.3 Potilaan avustus- ja siirtotapojen muuttuminen työyhteisöissä... 17 4.1.4 Tuki- ja liikuntaelinoireilu... 17 4.1.5 Muita kommentteja PAST-asiaan liittyen... 19 4.1.6 Liikunnan harrastaminen... 19 4.2 PAST-vastuuhenkilöt... 20 4.2.1 Toimiminen pastilaisena... 20 4.2.2 Koettu hyöty... 20 4.2.3 Tuki- ja liikuntaelinoireilu... 20 4.2.4 PAST-ohjaajana toimimista tukeneet tekijät... 21 4.2.5 PAST-asioiden eteenpäin viemistä vaikeuttaneet asiat... 22 4.2.6 Apuvälineet... 22 4.2.7 Liikunnan harrastaminen... 22 4.3 Potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneet työtapaturmat... 22 5 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 23 LÄHTEET... 25 LIITTEET

8

9 1 JOHDANTO Terveydenhuoltoalalla 1990-luvun alkupuolelta lähtien vallinneet jatkuvat muutokset ovat lisänneet hoitohenkilökunnan sekä fyysistä että psyykkistä rasittavuuden kokemista työssä (6). Tuki- ja liikuntaelintautien ja erityisesti selkäsairauksien yleisyys hoitotyöntekijöillä, jotka nostavat ja siirtävät potilaita on selvästi osoitettu (4, 7, 11, 12, 13). Hoitotyössä runsas kävely ja kumartuminen ja ennen kaikkea potilaiden nostot ja siirrot lisäävät oireiden määrää ja vaikeusastetta (10). Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) ovat tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet olleet suurin yksittäinen sairauspoissaolojen syy edustaen noin neljännestä kaikista sairauspoissaoloista. Pelkästään hoitohenkilökunnan sairauspoissaolojen syitä ei nykyisillä tilastointimenetelmillä ole voitu selvittää, mutta koko henkilökunnasta hoitohenkilökuntaa on suurin osa. Potilasnostot ja kantaminen koetaan fyysisesti kaikkein kuormittavimmiksi työvaiheiksi hoitotyössä. Työn keventämiseksi on kehitetty erilaisia tapoja avustaa potilasta. Nostoja ei voida täysin poistaa, mutta niitä voidaan monin tavoin helpottaa aktivoimalla potilasta, tekemällä nostoista siirtoja ja käyttämällä apuvälineitä. (10) Potilaan liikkumisen avustaminen vaatii moninaisia taitoja, joita ei pysty omaksumaan muutaman tunnin opetuksella. Tarvitaan toistuvaa harjoittelua. Varsinaisesti potilaan siirtotaitojen harjoittelussa on kysymyksessä uusien motoristen taitojen harjoittelu. (10) 90-luvun alussa Hoito- ja hoiva-alan ergonomiaprojektiin liittyneen selvityksen mukaan tärkeintä olisi hoitohenkilökunnan mielestä saada koulutusta oikeista työtavoista ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä. Seuraaviksi tärkeimpiä olivat säännöllisesti toistuva ja jatkuva koulutus työpaikalla. (8) Tuoreen selvityksen mukaan potilaan liikkumisen avustamiseen ja siirtämiseen liittyvä opetus vaihtelee huomattavasti eri sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Suurimmassa osassa oppilaitoksia opetusta on vähän ja opettajien käytössä on vielä raskaita ja ei-suositeltavia potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotapoja. Toisaalta opettajat kokevat, että opiskelijat eivät pääse harjoittelemaan koulussa oppimiaan taitoja käytännön harjoittelujaksoilla. Opettajat toivovat yhteistyön kehittämistä kentän ja oppilaitosten välillä sekä yhteistä ja yhtenäistä koulutusta liittyen potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmiin. (5)

10 2 POTILAAN LIIKKUMISEN AVUSTAMINEN 2.1 Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmiä Potilaan siirtotavat ja siirtomenetelmät ovat kehittyneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana eri puolilla maailmaa. Pyritään siirtämään nostamisen sijaan ja hyödyntämään ihmisen luontaista liikkumista. (10) 2.1.1 Durewall menetelmä Durewall-menetelmän on kehittänyt ruotsalainen Kurt Durewall itsepuolustuslajista 1970-luvulla. Menetelmä perustuu 42 periaatteelle ja niistä syntyviä tekniikoita sovelletaan tilanteen, avustettavan henkilön, ympäristön ja resurssien mukaan. Menetelmän perusperiaate on: Pienimmällä tarvittavalla voimapanoksella saavutettava suurin mahdollinen vaikutus aiheuttamatta vahinkoa tai kipua. Menetelmässä korostetaan jalkojen käyttöä käyntiasennossa painonsiirroin, pehmeitä otteita ja liu uttamista nostamisen sijaan. (1) 2.1.2 Stockholm training concept -menetelmä Menetelmän ovat kehittäneet ruotsalaiset fysioterapeutit 1980-luvun alussa. Konseptin tavoitteena on ehkäistä työtapaturmia ja työperäisiä liikuntaelinvaivoja hoitohenkilökunnalla ja tuottaa hyvää hoitoa ja kuntoutusta potilaille. Tekniikat perustuvat ihmisen luontaisiin liikemalleihin. Harjoittelun tavoitteena on opettaa hoitohenkilökunnalle analyysimenetelmä, jota he voivat käyttää ohjatessaan ja neuvoessaan potilaita liikkumaan. Menetelmä perustuu potilaan toiveisiin, odotuksiin ja kykyihin. Siinä korostetaan, että potilaan avustaminen ja tukeminen eivät saa aiheuttaa kipua tai epämukavuutta itse potilaalle eikä hoitajalle. Potilasta pyritään aktivoimaan käyttämään omia voimavarojaan mahdollisimman optimaalisesti. (3) 2.1.3 Kinesteettinen menetelmä Kinesteettinen menetelmä on terveyslähtöinen toimintamalli, joka tarjoaa perustavanlaatuisen ymmärryksen ihmisen toiminnoista sekä liikkeen ja liikkumisen merkityksestä näiden toimintojen suorittamiselle, itsehallinnalle, oppimiselle ja terveydelle. Lähestymistavan ydin on ihmisen senso-motorisen käyttäytymisen analysoinnissa, kuvaamisessa ja tukemisessa. Kinesteettisen menetelmän ovat kehittäneet 1970-luvulla amerikkalaiset psykologi, PhD Lenny Maietta ja tanssikoreografi, PhD Frank Hatch. Sveitsiläinen sairaanhoitaja Susanne Schmidt oli kehittämässä yhdessä Maiettan ja Hatchin kanssa menetelmää hoitotyöhön. Keskeistä menetelmässä on potilaan voimavarojen optimaalinen hyödyntäminen vuorovaikutuksen, kosketuksen ja liikkeen avulla. Siinä ei opeteta tiettyä tekniikkaa

11 vaan perusteet ihmisen liikkumisesta, joka mahdollistaa hoitajalle tiedon soveltamisen yksilöllisesti erilaisissa tilanteissa. Opetusmenetelmät perustuvat oman kokemuksen kautta ymmärtämiseen ja oppimiseen. (2) 2.1.4 Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien vertailua Tamminen-Peter (2005) vertaili tutkimuksessaan kolmea eri potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmää eli nykykäytännön mukaista, Durewall-menetelmää ja kinesteettistä menetelmää. Tutkittavat saivat koulutusta sekä Durewall- että kinesteettisestä menetelmästä. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla hoitajilla parani potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotaidot merkitsevästi. Sekä Durewall- että kinesteettinen menetelmä osoittautuivat paremmiksi kuin nykykäytännön mukainen avustusmenetelmä tutkittaessa hoitajan koettua ja mitattua fyysistä kuormittumista, potilaan kokemaa turvallisuuden, miellyttävyyden ja hallinnan tunnetta sekä potilaan mitattua aktiivisuutta avustustilanteessa. Tutkijan mukaan potilaan liikkumisen avustusja siirtomenetelmien opetus on hyvä jaksottaa. Ensin kannattaa opetella Durewallmenetelmää, jossa painotetaan oman kehon hallintaa, ja sen jälkeen hienosäätää kinesteettisen menetelmän normaalin liikkumisen periaatteilla. (9) 2.2 Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotapojen ja -menetelmien koulutus OYS:ssa Työterveyspalveluiden työfysioterapeutit aloittivat potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotapojen opastuksen OYS:n hoitohenkilökunnalle 1990-luvun vaihteessa. Se tapahtui osastotuntien puitteissa eli noin tunti kerrallaan osastojen päiväsaleissa tai käytävän päässä. Ohjaustilanteet osastoilla olivat usein rauhattomia, koska hoitajat eivät pystyneet irrottautumaan työstään koko ajaksi vaan joutuivat välillä hoitamaan asioita tai lähtemään kesken pois. Näin ollen paikalle pääsi vain murto-osa hoitajista. Kuitenkin oli nähtävissä mahdollisuus ja tarve hoitajien fyysisen kuormituksen vähentämiseen potilassiirroissa. Työfysioterapeutit näkivät asenteisiin vaikuttamisen, verkostoitumisen sekä resurssipohjan laajentamisen tärkeinä asioina pyrittäessä hoitajien työn fyysisen kuormituksen vähentämiseen. Vastuuhenkilöverkoston luominen ja järjestelmällinen koulutus nähtiin tarpeelliseksi. Yhtenevien käytäntöjen luominen yhdessä fysiatrian klinikan fysioterapeuttien kanssa koettiin myös keskeiseksi. Niinpä potilaan avustus- ja siirtotapojen (PAST) koulutuksen kehittämiseksi OYS:ssa perustettiin vuonna 1993 työryhmä, johon kuului edustus linjajohdosta, työterveyshuollosta, työsuojelusta sekä fysiatrian klinikasta. Vuodesta 1996 ryhmään on kuulunut myös koulutuspäällikkö. Keväällä 1994 luotiin vastuuhenkilöverkosto, jonka jälkeen järjestelmällinen ja pitkäjänteinen koulutus aloitettiin. Koulutuksessa oli aluksi mukana 72 PASTvastuuhenkilöä (= pastilainen) 52 työyksiköstä. Vuonna 1998 pastilaisia oli 95, vuonna 2001 heitä oli 117 ja vuoden 2004 elokuussa 139 ja työyksikköjä 58. Vastuuhenkilöt ovat saaneet säännöllisesti koulutusta, jonka pohjalta he ovat opastaneet ja ohjanneet

12 omia työtovereitaan työpaikoillaan. Vuosittain heille on tarjottu noin 20 kahden tunnin pituista ohjaustilaisuutta. Tilaisuudet ovat jakaantuneet viiteen eri aihekokonaisuuteen. Vastuuhenkilöiden osallistuminen on vaihdellut tarpeen ja osastolta irrottautumismahdollisuuksien mukaan. Ohjaustilaisuudet ovat olleet käytännönläheisiä ja niiden pohjana ovat olleet tietyt potilaan avustamisen ja siirron periaatteet. Alussa käytettiin Durewall-menetelmää, sitten tuli mukaan Stockholm training concept ja vuodesta 2000 on hyödynnetty lisäksi kinesteettistä menetelmää. Harjoitteluryhmissä kukin osallistuja on ollut vuoroin hoitajan, potilaan sekä havainnoitsijan roolissa. Koulutuksen käytännön toteutuksesta ovat vastanneet OYS:n työterveyspalvelujen 2 työfysioterapeuttia ja harjoitteluryhmissä kolmantena vetäjänä on ollut myös fysioterapeutti fysiatrian klinikasta. Työryhmän organisoimana on järjestetty vuosittain, joko puolen tai kokopäivän koulutustilaisuuksia. Osa koulutuksista on ollut alueellisia. Lisäksi on pidetty 4 kolmipäiväistä Kinestetiikka hoitotyössä -peruskurssia ja 1 neljä päivää kestänyt jatkokurssi. Peruskursseihin on osallistunut 89 PAST-vastuuhenkilöä ja jatkokurssiin 20 henkilöä. Kinestetiikkakurssien vetäjänä on toiminut kinestetiikkakouluttaja, jolle myönnettiin Vuoden Hoitoteko -palkinto vuonna 2002. Koulutuksella on pyritty tukemaan OYS:n hoitohenkilökunnan työkykyisyyttä sekä hoitotyön laatua ja tuloksellisuutta. Koulutus suunniteltiin pitkäjänteiseksi, ja tavoitteiksi asetettiin, että vuoteen 2004 mennessä OYS:n hoitohenkilökunta avustaa ja siirtää potilaita välttäen liikaa kuormittamasta tuki- ja liikuntaelimistöään sekä potilaan että itsensä kannalta turvallisesti ja miellyttävästi. Lisäksi hoitohenkilökunnan tuki- ja liikuntaelinoireilu ehkäistyy tai vähenee sekä olemassa olevien tuki- ja liikuntaelinoireiden vaikutukset minimoituvat suhteessa työ- ja toimintakykyyn. Lyhyemmän tähtäimen tavoitteiksi asetettiin, että vastuuhenkilöt hallitsevat potilaan avustus- ja siirtotekniikan perusteet niin, että pystyvät opastamaan työyksikkönsä työntekijöitä. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointimenetelminä on käytetty kyselyjä sekä vastuuhenkilöille että heidän työtovereilleen. Lisäksi on kerätty vuosittain tietoa potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneista työtapaturmista (taulukko 1). Oulun yliopistosairaalan PAST-toimintaa on esitelty vuonna 1997 kansainvälisessä IEA:n ergonomiakongressissa Tampereella, vuonna 1998 TERVE-SOS 98 - tapahtumassa Oulussa ja vuonna 2000 Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämässä työsuojeluviikon aluetapahtumassa. Lisäksi PAST-toiminnasta on ollut 2 artikkelia Super-lehdessä ja useita artikkeleita Pohjanpiiri-lehdessä. Tässä loppuraportissa selostetaan tuloksia syksyllä 2004 tehdystä hoitohenkilökunnalle suunnatusta kyselystä ja verrataan tuloksia soveltuvin osin kyselyihin vuodelta 2001 ja 1998 (taulukko 1 kohta 4). Toisena osiona selostetaan tuloksia samoin syksyllä 2004 PAST-vastuuhenkilöille tehdystä kyselystä ja verrataan soveltuvin osin muihin kyselyihin (taulukko 1 kohta 3). Tuloksissa esitetään lisäksi potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotilanteisiin liittyvät työtapaturmat viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.

13 TAULUKKO 1. Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotapojen koulutuksen vaikuttavuuden arviointitavat ja -ajankohdat Oulun yliopistollisessa sairaalassa Seurantavuodet -93-94 -95-96 -97-98 -99 2000-01 -02-03 -04 1. Hoitohenkilökunnan x x x x x x x x x x x x työtapaturmat potilaiden nosto- ja siirtotilanteissa vastuuhenkilöosastoilla 2. Kysely muutosvaiheista vastuuhenkilöillä (mahdollistavat, vahvistavat, altistavat tekijät) x x x 3. Kysely vastuuhenkilöiden hyötymisestä ja tuki- ja x x x liikuntaelinoireista 4. Kysely vastuuhenkilö- osastojen hoitohenkilö- kunnan hyötymisestä ja tuki- ja liikuntaelinoireista x x x 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Hoitohenkilökunta Vuonna 1998 (alkukysely) tutkimusaineistona oli OYS:n hoitohenkilökunta niistä työpisteistä, joissa oli nimetty PAST-vastuuhenkilö eli 1530 työntekijää. Heistä valittiin satunnaisotannalla joka kolmas eli kysely lähetettiin 490:lle. Kyselyn saaneista 22 ei ollut enää työssä. Heitä ei otettu kokonaislukuun, josta vastausprosentti laskettiin. Vastauksia tuli 379 (taulukko 2) eli vastausprosentti oli 81 %. Vastaajien keski-ikä oli 41 vuotta. Vuonna 2001 (välikysely) samanlainen satunnaisotanta, kuten ensimmäisessä aineistossa, tehtiin 1542 työntekijästä. Kysely lähetettiin 510 työntekijälle, joista 37 palautettiin avaamattomana, koska työntekijä ei ollut enää työssä tai oli pitkällä vapaalla. Näin ollen otoksen kooksi tuli 473. Kyselyyn vastasi 319 (taulukko 2) ja vastausprosentti oli 67 %. Vastaajien keski-ikä oli 42 vuotta. Vuonna 2004 (loppukysely) tehtiin satunnaisotanta samoilla kriteereillä kuin ensimmäisessä kyselyssä 1825 työntekijästä. Kysely lähetettiin 759 työntekijälle. Otoksesta poistettiin yhteensä 76 henkilöä, joista osa ei ollut enää työssä tai oli pitkillä vuorotteluvapailla tai äitiyslomilla. Osa henkilöistä ei ollut enää hoitotyössä (perushoitajasta osastonsihteeriksi). Lisäksi otoksesta poistettiin synnytysosaston työntekijät, koska heidän työssään ei ole potilassiirtoja vaikka heillä on PASTvastuuhenkilöitä. Näin otoskooksi tuli 683. Vastauksia saatiin 347 ja vastausprosentiksi tuli 51 %. Vastauksia tuli kuitenkin jokaisesta työyksiköstä vähintään neljäsosalta kyselyn saaneista, joten johtopäätöksiä voidaan tehdä koko perusjoukosta. Vastaajien keski-ikä oli 42 vuotta.

14 TAULUKKO 2. Hoitohenkilökunnan kyselyihin vastanneiden lukumäärät ammattiryhmittäin. AMMATTI VUOSI 1998 VUOSI 2001 VUOSI 2004 Sairaanhoitaja 222 226 235 Perus- ja lastenhoitaja 61 38 39 Röntgen - ja laboratoriohoitaja 39 19 35 Lääkintävahtimestari 10 8 6 Fysioterapeutti ja kuntohoitaja 18 6 12 Osaston- ja apulaisosastonhoitaja 28 20 18 Puuttuva tieto 1 2 2 Yhteensä 379 319 345 Menetelmänä käytettiin kyselyä, jossa oli sekä valmiita että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet laadittiin OYS:n työterveyspalveluissa. Kipukuva ja liikuntaelinoireilun voimakkuutta kuvaavat VAS-janat (Visual Analogue Scale 0-10cm) ovat kansainvälisesti käytettyjä mittareita. Vuosien 1998 ja 2001 kyselyissä käytettiin liitteessä 1 olevaa lomaketta, joka koekäytettiin fysiatrian klinikassa. Vuoden 2004 kyselyyn lisättiin 5 kysymystä (liite 2). 3.2 PAST-vastuuhenkilöt Kaikille PAST-vastuuhenkilöille (n=139) lähetettiin kysely vuonna 2004. Kyselyyn vastasi 89 pastilaista eli vastausprosentti oli 64 % (taulukko 3). Vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta. Mittarina käytettiin OYS:n työterveyspalveluissa laadittua kyselylomaketta, jossa oli sekä valmiita että avoimia kysymyksiä. Lomake sisälsi kipukuvan ja liikuntaelinoireilun voimakkuutta kuvaavat VAS-janat, kuten hoitohenkilökunnan kyselyissä (liite 3). TAULUKKO 3. Kyselyyn vastanneiden pastilaisten lukumäärät ammattiryhmittäin. AMMATTI Lkm Sairaanhoitaja 42 Perus- ja lastenhoitaja 31 Röntgen - ja laboratoriohoitaja 5 Lääkintävahtimestari 5 Fysioterapeutti ja kuntohoitaja 6 Yhteensä 89

15 3.3 Tilastolliset menetelmät Aineistot tallennettiin SPSS 11,5 for Windows ohjelmaan. Aineistoista otettiin ensin suoria jakaumia. Ristiintaulukoinnin avulla verrattiin muuttujien jakaumia eri ryhmissä ja muuttujien välisiä riippuvuuksia. Tilastolliseen testaukseen käytettiin χ 2 -testiä. Tukija liikuntaelinoireilun voimakkuuksien tunnuslukuina käytettiin mediaaneja ja tilastollista eroa testattiin Mann-Whitneyn testillä. 4 TULOKSET 4.1 Hoitohenkilökunta Vuoden 2004 kyselyyn vastanneet olivat olleet työssä OYS:ssa keskimäärin 13,5 vuotta ( 10). Minimiaika oli 2 kuukautta ja maksimi 38 vuotta. Työkokemus yleensä hoitoalalta oli 16 ( 10) vuotta. 4.1.1 Saatu opastus Opastusta saaneiden määrä lisääntyi 10 prosenttiyksiköllä verrattaessa vuosien 1998 ja 2004 kyselyitä (kuvio 1). Muutos oli tilastollisesti merkitsevä (p=0.002). 66 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä PAST-oppeja työssään päivittäin. 80 70 64 67 60 50 54 V. 1998 n=375 V. 2001 n=315 Prosenttia 40 30 29 V. 2004 n=347 20 17 19 17 19 14 10 0 Ei lainkaan Vähän tai jonkin verran Paljon tai erittäin paljon KUVIO 1. PAST-vastuuhenkilöiltä saatu opastuksen määrä (% vastaajista).

16 4.1.2 Koettu hyöty saadusta opastuksesta Opastusta saaneista 97 prosenttia oli jollain tavoin hyötynyt siitä vuoteen 2004 mennessä (kuvio 2). Paljon tai erittäin paljon hyötyneiden määrä lisääntyi viidellä prosenttiyksiköllä verrattuna ensimmäiseen kyselyyn (v.1998). Verrattaessa vuoden 2001 kyselyä ensimmäiseen kyselyyn paljon tai erittäin paljon hyötyneiden määrä oli lisääntynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä. 70 65 60 56 60 50 Prosentteina 40 30 32 42 37 V. 1998 n=267 V. 2001 n=257 V. 2004 n=279 20 10 3 2 3 0 Ei lainkaan Vähän tai jonkin verran Paljon tai erittäin paljon KUVIO 2. Koettu hyöty PAST-vastuuhenkilöiltä saadusta opastuksesta (% vastaajista). Miten opastuksesta oli hyödytty, vastattiin vuoden 2004 kyselyssä seuraavasti: Apuvälineiden käyttö on lisääntynyt Oma kuormittuminen on vähentynyt Otan nyt huomioon enempi omaa työasentoa. Tekniikat vähentäneet omaa kuormittumista. Välttynyt vääriltä selän rasituksilta. Oma ergonomia parantunut. Painonsiirron käyttö. Säästää omaa terveyttään. Potilaan siirto on sujuvampaa ja turvallisempaa Vähemmän aiheutuu potilaalle kipua siirtotilanteissa. Potilas hyötyy myös, koska ei retuuteta. Potilaiden turvallisuus ja tyytyväisyys parantunut. Itse avustustilanteen suunnittelu ja tietoisempi toiminta Muistaa nostaa sängyn ylös Kiinnittää huomiota nostajien riittävyyteen. Isokokoisten potilaiden siirto- ja nostotilanteissa.

17 Syitä siihen, miksi ei ole hyödytty: Kiire, tilanahtaus, opastuksen vähäisyys, asenne, oppeja ei ole tarvittu Kiire, ei muista säästää omaa selkää. Osastolla on ahtaat tilat ja oikeaoppisia tekniikoita on siksi usein vaikea toteuttaa. Vastuuhenkilöille ei ole varattu aikaa, ohjaus tulee satunnaisesti työn ohella. Liian vähäinen tietous. Saisi olla useammin koulutusta/kertausta. Ehkä vanhasta pois oppiminen vaikuttaa. Usein potilaan siirrot tapahtuvat niin kuin aina ennenkin. Harvemmin kyseisiä potilaita osastolla. 4.1.3 Potilaan avustus- ja siirtotapojen muuttuminen työyhteisöissä Loppukyselyssä 68 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työyhteisössä potilaan avustus- ja siirtotavat ovat muuttuneet kymmenen vuotta kestäneen PAST-toiminnan aikana. Havaittuina muutoksina kirjattiin muun muassa: Apuvälineiden käyttö lisääntynyt. Useimmat käyttävät vähemmän rasittavia siirtotekniikoita. Käytännöt ovat yhtenäistyneet. Pyydetään riittävästi henkilökuntaa siirtoihin. Ylämäkeen nostamiset vähentyneet, useampi huomioi työkorkeuden. Muutos henkilöityy, osa käyttää oppeja, osa ei. Ei turhaa kiirettä, ei enää yksin rehkimistä, sähkösängyn liukulakanan ja apuvälineiden käyttö. Erityisesti vähintään 2 autettavien siirtotilanteet ovat helpottuneet huomattavasti. Samalla on huomannut, että kun jokaisella siirtotilanteeseen osallistuvalla on sama tekniikka, säästyy itse virhearviolta ja voimalla ei tarvitse siirtää. Potilaita ohjattu itse enemmän avustamaan voinnin mukaan. Nostot vähentyneet - tilalle vetämiset yms. 4.1.4 Tuki- ja liikuntaelinoireilu Tuki- ja liikuntaelinoireilua on ollut noin 82 prosentilla kaikissa kyselyissä. Niskahartiaseudun oireilua on ollut eniten ja suhteellinen määrä on pysynyt samana koko ajan. Loppukyselyssä tilastollisesti merkitsevästi (p=0.048) oli lisääntynyt alaselän oireilu verrattuna välikyselyyn. Muutos alkukyselyyn verrattuna ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä (kuvio 3).

18 YLÄRAAJA 39 42 40 NISKA-HARTIA 65 65 65 ALASELKÄ ALARAAJA 48 43 51 45 39 41 V. 1998 n=379 V. 2001 n=319 V. 2004 n=345 HAITTA TYÖ HAITTA VAPAA- AIKA 76 76 73 77 78 75 0 20 40 60 80 100 KUVIO 3. Tuki- ja liikuntaelinoireilun prosentuaalinen osuus yllä mainituissa kehon osissa vastaamishetkellä tai sitä edeltäneen viikon aikana ja niistä koettu haitta. Opastusta saaneista 72 % koki PAST-menetelmien vähentäneen tuki- ja liikuntaelinoireilua loppukyselyssä (kuvio 4). Verrattaessa ensimmäiseen kyselyyn muutos oli tilastollisesti merkitsevä (p=0.002). 70 60 55 58 50 45 44 Prosentteina 40 30 30 29 V. 1998 n=239 V. 2001 n=235 V. 2004 n=192 20 11 15 13 10 0 Ei lainkaan Vähän tai jonkin verran Paljon tai erittäin paljon KUVIO 4. PAST-vastuuhenkilöiltä saadun opastuksen koettu vaikutus tuki- ja liikuntaelinoireiluun (% vastaajista).

19 4.1.5 Muita kommentteja PAST-asiaan liittyen PAST on hyvä asia, sitä saisi olla enemmän ja aikaa sen toteuttamiseen hoitotyössä pitäisi olla. Hyvä, että nämä asiat on otettu huomioon ja järjestetty koulutusta. Hyvä asia, tulee tarkasteltua omia tapoja tehdä työtä. Voidaan ennalta ehkäistä vaivoja. Erittäin hyvä asia ja meillä hyvät ohjaajat. PAST asia tutummaksi, asia outo! En ole aikaisemmin kuullut PAST-projektista. Aika vähän saanut erilaisista tekniikoista tietoa, enemmän ois kiva saada! Välineet puuttuvat. PAST-yhdyshenkilöille enemmän ns. U-päiviä. Kertaus aika ajoin olisi hyvä. Uusia hoitajia tulee koko ajan ja osa voi jäädä huomioimatta. Koulutusta useammille, kun on iso työyhteisö, kertausta ajoittain. Kyllä oikean tekniikan hallitseminen säästää tekijöitä ja kuntouttaa potilasta (asiakasta) nopeammin. 4.1.6 Liikunnan harrastaminen Liikunnan harrastaminen oli lisääntynyt. Kolme kertaa tai enemmän viikossa hengästystä ja hikoilua aiheuttavaa, vähintään puoli tuntia kerrallaan kestävää liikuntaa harrastavien osuus oli lisääntynyt alkukyselystä 15 prosenttiyksikköä (kuvio 5). Muutos oli tilastollisesti merkitsevä (p<0.001). 70 60 59 50 43 44 48 Prosenttia 40 30 20 20 36 34 V.1998 n=370 V. 2001 n=317 V. 2004 n=344 10 9 7 0 Vähemmän kuin 1krt/viikko 1-2 krt/viikko 3 krt tai enemmän/viikko KUVIO 5. Ripeää liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavien määrät (% vastaajista).

20 4.2 PAST-vastuuhenkilöt 4.2.1 Toimiminen pastilaisena Kyselyyn vastaajat olivat olleet vastuuhenkilöinä keskimäärin 5 vuotta ( 3). Minimiaika oli puoli vuotta ja maksimi 10 vuotta. Kaikki vastaajat olivat muuttaneet tapojaan avustaa ja siirtää potilaita PAST-koulutuksen aikana. Heistä 68 prosenttia oli muuttanut tapojaan paljon tai erittäin paljon. Vastaajista 26 % antoi ohjausta työn lomassa jatkuvasti, 66 % silloin tällöin. Pastilaisena oloajalla ei ollut merkitystä annettuun ohjaukseen työn lomassa. Suunniteltuja ryhmäohjaustilanteita oli pidetty 1-14 kertaa vuodessa 1-10 vuoden aikana. 4.2.2 Koettu hyöty Kaikki vastaajat olivat kokeneet hyötyneensä PAST-koulutuksesta, 71 % paljon tai erittäin paljon. Hoitohenkilökunnan loppukyselyyn verrattuna ero oli tilastollisesti merkitsevä (p<0.001). Mitä kauemmin vastaaja oli ollut pastilaisena, sitä enemmän hän oli kokenut hyötyneensä (p=0.002). 4.2.3 Tuki- ja liikuntaelinoireilu Vastaajista 89 prosentilla oli tuki- ja liikuntaelinoireilua. Vastaajista 85 prosenttia koki tuki- ja liikuntaelinvaivojen vähentyneen PAST-menetelmien vaikutuksesta, 33 prosenttia paljon tai erittäin paljon. Mitä pitempään vastaaja oli ollut pastilaisena, sitä enemmän hän oli kokenut tuki- ja liikuntaoireilunsa vähentyneen (p=0.025). Kuviossa 6 on esitetty vertailu, miten hoitohenkilökunta ja pastilaiset ovat kokeneet tuki- ja liikuntaelinoireilun vähentyneen PAST-menetelmien vaikutuksesta. Ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p=0.001).

21 70 60 59 52 Prosentteina 50 40 30 28 33 Hoitohenkilökunta -04 n=195 Pastilaiset -04 n=73 20 15 13 10 0 Ei lainkaan Vähän tai jonkin verran Paljon tai erittäin paljon KUVIO 6. Koettu tuki- ja liikuntaelinoireilun väheneminen PAST-menetelmien vaikutuksesta (% vastaajista). 4.2.4 PAST-ohjaajana toimimista tukeneet tekijät Säännöllinen PAST-koulutus koettiin tärkeänä ohjaajana toimimisen kannalta. Osastonhoitajan tuki ja positiivinen asenne PAST-toimintaa kohtaan sekä ajankäytön mahdollistaminen koulutuksiin osallistumiseen nousivat myös merkittävinä asioina esille. Työyhteisön positiivinen asennoituminen, kiinnostus ja tuki koettiin tärkeinä. Omia tai työkaverin tuki- ja liikuntaelinvaivoja pidettiin myös kannustavina tekijöinä asian eteenpäin viemiselle. PAST ryhmät ovat antaneet vinkkejä ja uutta näkemystä, pohjana omalle osaamiselle ja tukena pastin tuomista osastolle. Työkavereiden hyvä asenne, hyvät koulutukset, työpari PAST-ohjaajana. PAST-koulutus ja Kinestetiikan opinnot mielenkiintoisia ja toimivia ja innostavia. PAST ja kinestetiikan koulutus, videot. Osastolla koulutuksessa on ollut useampi henkilö, olemme yhdessä voineet tehdä pastia tutuksi työtovereille. Osastonhoitaja ollut kiinnostunut ja järjestänyt tilaisuuden ohjaukseen. Osastonhoitajan tuki ja se, että toiset ovat hoksanneet kuinka hyödyllistä tämä tieto on, niin sitä tietoa halutaan. Henkilökunta on pikkuhiljaa muuttunut PAST myönteisemmäksi tuntuu hyvin luonnolliselta ja helpolta antaa PAST-ohjausta työnteon lomassa aidoissa tilanteissa. Omakohtainen kiinnostus omien tules-vaivojen vuoksi, sekä toisten myös.

22 4.2.5 PAST-asioiden eteenpäin viemistä vaikeuttaneet asiat Kiire ja yhteisen ajan riittämättömyys vaikeutti ylivoimaisesti eniten PAST-asioiden eteenpäin viemistä osastoilla. Muutosvastarinta ja tilojen ahtaus tuotiin myös useasti esille, osittain myös välineiden puute. Paljon työtä, mahoton kiire päivittäin, ei tahdo ehtiä pitää past ryhmiä osatolla, ei jaksa. Henkilökunta ei ole mielestäni kiinnostunut asiasta, muut asiat tärkeämpiä. Itselläni joskus motivaatio hukassa. Tänä vuonna hoitajien väsymys on ollut äärimmillään. PAST koulutuksiin osallistuminen ollut mahdollista vain satunnaisesti viime vuosina. Vanhat tavat tiukassa, past asioille tuhahdellaan. Tilat ja välineiden puute! Vieläkään talossa ei ole hankittu nostureita kookkaiden potilaiden käyttöön. Sängyt, niiden säädöt riittämättömiä. Pyörätuolit alta arvostelun, uudetkin pyörätuolit ovat reppuselkäisiä ja ilmakumitäytteisiä sairaalakäytössä. 4.2.6 Apuvälineet 71 prosenttia vastaajista ilmoitti apuvälineitä olevan riittävästi osastollaan. Liukupatjan käyttö oli yleisintä - 80 prosenttisesti sitä käytettiin paljon tai erittäin paljon. Potilasnosturia ilmoitti osastollaan käytettävän paljon tai erittäin paljon 10 % vastaajista. 4.2.7 Liikunnan harrastaminen Ripeää liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan ainakin kolme kertaa viikossa harrasti 60 % vastaajista. Määrä oli lähes sama kuin muulla hoitohenkilökunnalla (59 %). 4.3 Potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneet työtapaturmat Taulukossa 4 on esitetty vuosina 1994-2004 potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneet työtapaturmat.

23 TAULUKKO 4. Potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneet työtapaturmat vuosina 1994 2004. Vuosi Lukumäärä 1994 10 1995 9 1996 13 1997 12 1998 12 1999 14 2000 11 2001 19 2002 15 2003 21 2004 16 5 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hoitohenkilökunnasta opastusta saaneiden määrä oli lisääntynyt merkittävästi ensimmäiseen kyselyyn verrattuna ja kaksi vastaajaa kolmesta käytti PAST-oppeja päivittäin. Vastaava määrä ilmoitti potilaan avustus- ja siirtotapojen muuttuneen työyhteisöissään. Lähes kaikki kokivat jollain tavoin hyötyneensä saamastaan opastuksesta. Tämä on ollut projektin tavoitteiden mukaista. Lisäksi koettu positiivinen vaikutus tuki- ja liikuntaelinoireiluun on merkittävää. Potilaan kannalta oleellinen hyöty on, että häntä ei retuuteta vaan avustustilanteet tukevat hänen kuntoutumistaan. Pastilaisilla oli jonkin verran enemmän tuki- ja liikuntaelinoireita kuin hoitohenkilökunnalla OYS:ssa. Tämä saattaa johtua siitä, että jo oireilevat työntekijät ovat olleet alun perin kiinnostuneita ryhtymään vastuuhenkilöiksi oman fyysisen kuormituksensa vähentämiseksi työssä. He olivat kokeneet hoitohenkilökuntaa enemmän hyötyneensä, mikä johtunee heidän mahdollisuudestaan osallistua systemaattiseen PAST-koulutukseen. Mitä pidempään työntekijä oli ollut pastilaisena, sitä enemmän hän oli kokenut tuki- ja liikuntaoireilunsa vähentyneen ja hyötyneensä PAST-opeista. Tämä tukee pitkäjänteisen koulutuksen tarpeellisuutta. Esimiesten ja työtovereiden myönteinen suhtautuminen koettiin tärkeänä PASTtoimintaa tukevana tekijänä säännöllisen koulutuksen rinnalla. Kiireen lisääntyminen ja yhteisen ajan puute kuitenkin heikensivät pastilaisten mahdollisuuksia viedä tärkeäksi katsomiaan asioita eteenpäin työyksiköissään. Kiireen ja raskashoitoisempien potilaiden lisääntyminen on tullut enenevästi esille koko PAST-toiminnan aikana. Suurin osa myös hoitohenkilökunnan kyselyihin vastanneista koki tuki- ja liikuntaelinoireilun vähentyneen PAST-toiminnan vaikutuksesta, vaikka se ei

24 näkynytkään mittarina käytetyissä kipukyselyissä. Yhtenä tavoitteenahan oli, että olemassa olevien tuki- ja liikuntaelinvaivojen vaikutukset minimoituisivat suhteessa työ ja toimintakykyyn. Työkyvyn ennusteeseen on todettu oleellisesti vaikuttavan työntekijän oma kokemus työ- ja toimintakyvystään. Liikunnan harrastamisen lisääntyminen hoitohenkilökunnan keskuudessa on hyvä kehityssuunta. Liikunnalla on myönteinen vaikutus oman kehon hallintaan ja sitä kautta kehon optimaaliseen käyttöön myös työssä. Apuvälineistä liukupatjaa käytetään lähes joka työpisteessä tasolta toiselle siirroissa. Käytön yleistymiseen vaikuttaa apuvälineen helppo käytettävyys, vähäinen tilan tarve säilytettäessä ja näkyvyys (punainen). Lisäksi se ennen kaikkea vähentää hoitajan kuormittumista siirtotilanteissa ja on potilaalle miellyttävä. Selkeää tarvetta on erittäin lihavien potilaiden (yli 150kg) potilasnostimen, normaalia leveämmän sängyn ja suihkupaarin hankintaan. PAST-toiminnan aikana on kerätty pelkästään lukumäärät ilmoitetuista potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneista työtapaturmista. Tarkkoja tietoja työtapaturmista aiheutuneista sairauspoissaoloista tai muista seuraamuksista ei ole käytettävissä. Suurimmalla osalla työtapaturma ei kuitenkaan välittömästi keskeyttänyt työntekoa. Työtapaturmien lukumäärät kaiken kaikkiaan ovat pieniä suhteessa hoitohenkilökunnan määrään (n. 2600). Tulevaisuudessa vuodeosastojen tilaratkaisuja suunniteltaessa tulisi huomioida, että tiloissa pystytään ja mahdutaan avustamaan potilaita ja käyttämään tarkoituksenmukaisia apuvälineitä. Esimerkiksi riittävän isot WC-tilat mahdollistavat myös apuvälineitä käyttävien potilaiden omatoimisen liikkumisen ja vähentävät siten hoitohenkilökunnan fyysistä kuormittumista. Systemaattisen koulutuksen tuottamien tuloksien siirtovaikutuksia hoitohenkilökunnan arjessa ja työyhteisöjen toiminnan muutoksina voitaneen pitää merkittävinä. Toimintamahdollisuuksien lisääminen pastilaisten taitojen ja tietojen levittämiseksi ja harjoittelun mahdollistamiseksi hoitohenkilökunnalle on suositeltavaa ja hyödyllistä. Pastilaisten mahdollisuus osallistua potilaan siirtotaitojen päivittämiseen ja uusien vastuuhenkiöiden kouluttaminen potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien hallintaan ovat oleellisia asioita hoitohenkilökunnan työkyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi jatkossakin.

25 LÄHTEET 1 Durewall K. Nosto- ja avustustekniikkakurssi Durewall-systeemin mukaan. Suomennos kirjasta Hjälp- och lyftteknik enligt Durewall-systemet. Budo-Centrum AB. Göteborg 1981. 2 Hatch F, Maietta L. Kinästhetik Gesundheitsentwicklung und Menschliche Aktivitäten (2. Auflage). München. Urban & Fischer 2003. 3 Lagerström M, Johnsson C, Carlsson R, Rogers R, Daneels E, Roose G, Duval H. Workshop in patient transfer techniques. In Proceedings of Occupational Health for Health Care Workers, 3 rd International Congress. Edinburgh, Scotland 1997. 4 Owen BD. The magnitude of low back problem in nursing. West. J. Nursing Research 1989;11:234-42. 5 Rantsi H. Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien opetus sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2005:26. Helsinki 2005. 6 Siukola A, Nygård C-L, Stålhammar H. Hoitohenkilöstön työolot vuosina 1992-2003 erityisesti fyysisen ergonomian kehittämisen suhteen. Työsuojelujulkaisuja 78. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojeluosasto. Tampere 2004 7 Smedley J,Egger P, Cooper C, Coggon D. Prospective cohort study of predictors of incident low back pain in nurses. BMJ 1997;314:1225-8. 8 Stålhammar H. Hoito- ja hoiva-alan ergonomiaprojekti. Seurantakysely. Julkaisematon 1996. 9 Tamminen-Peter L. Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa. Kolmen siirtomenetelmän vertailu. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C osa 228. Väitöskirja. Turku 2005. 10 Tamminen-Peter L, Wickström G. Potilassiirrot. Taitava avustaja aktivoi ja auttaa. Työterveyslaitos. Helsinki 1998. 11 Videman T, Nurminen T, Tola S, Kuorinka I, Vanharanta H, Troup D. Selkävaivat ja työn kuormitustekijät sairaanhoitajilla ja apuhoitajilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksia 1983;1:132-143. 12 Videman T, Ojajärvi A, Riihimäki H, Troup JD. Low back pain among nurses: a follow-up beginning at entry to the nursing school. Spine 2005;30:2334-41. 13 Yassi A, Khokhar J, Tate R, Cooper J, Snow C, Vallentyne S. The epidemiology of back injuries in nurses at a large Canadian tertiary care hospital: implications for prevention. Occupational Medicine 1995;45:215-20.

OYS Työterveyspalvelut / PASTkyslomake2 10/01 LIITE 1 TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN OIRE- JA ERGONOMIAKYSELY PAST-VASTUUHENKILÖOSASTOJEN HOITOHENKILÖKUNNALLE AMMATTI: IKÄ: TYÖPISTE / KUSTANNUSPAIKAN NRO: PVM: MERKITSE ALLAOLEVAAN KAAVAKUVAAN NE KEHOSI ALUEET, JOISSA SINULLA ON TÄLLÄ HETKELLÄ TAI ON VIIMEISEN VIIKON AIKANA OLLUT VAIVOJA, SIIS MYÖS SÄTEILYKIVUN ALUEET. KÄYTÄ SEURAAVAA VAIVOJEN MERKITSEMISTAPAA: SÄRKY, JOMOTUS: XXXXX PUUTUNEISUUS, TURTUMUS: = = = = = PISTÄVÄ, VIHLOVA KIPU: / / / / / / VÄSYMYS TAI JÄYKKYYS: 0 0 0 0 0 SÄTEILYKIPU: ----------> ARVIOI KOKEMAASI KIPUOIRETTA MERKITSEMÄLLÄ PYSTYVIIVA SILLE KOHDALLE, JOKA VASTAA NYKYISTÄ TAI VIIMEKSI KULUNEEN VIIKON AIKANA KOKEMAASI TILANNETTA: KIVUTON ÄÄRIMMÄINEN KIPU YLÄRAAJAOIRE NISKA-HARTIAOIRE ALASELKÄOIRE ALARAAJAOIRE KUINKA PALJON OIRE HÄIRITSEE TYÖSSÄ? KUINKA PALJON OIRE HÄIRITSEE VAPAA-AIKANA? EI YHTÄÄN ERITTÄIN PALJON käännä!

27 OLETKO SAANUT OSASTOSI PAST-VASTUUHENKILÖLTÄ OPASTUSTA/OHJAUSTA POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTEKNIIKOISSA? (ympyröi numero) 1 EN LAINKAAN 2 VÄHÄN 3 JONKIN VERRAN 4 PALJON 5 ERITTÄIN PALJON JOS OLET, NIIN OLETKO KOKENUT HYÖTYNEESI POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTEKNIIKOISTA? 1 EN LAINKAAN JOS OLET NIIN MITEN? 2 VÄHÄN 3 JONKIN VERRAN 4 PALJON 5 ERITTÄIN PALJON OLETKO HUOMANNUT NIIDEN VAIKUTUKSIA MAHDOLLISIIN TUKI- JA LIIKUNTAELINVAIVOIHISI? 1 EN LAINKAAN JOS OLET, NIIN MITÄ VAIKUTUKSIA? 2 VÄHÄN 3 JONKIN VERRAN 4 PALJON 5 ERITTÄIN PALJON MINULLA EI OLE TUKI- JA LIIKUNTELINVAIVOJA MILLÄ TAVOIN MIELESTÄSI POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTEKNIIKOIDEN OPETUS TULISI JÄRJESTÄÄ OSASTOLLASI, JOTTA MAHDOLLISIMMAN MONI SIITÄ HYÖTYISI? MITÄ MUUTA PAST-ASIAAN LIITTYVÄÄ HALUAISIT SANOA? KUINKA USEIN HARRASTAT LIIKUNTAA VÄHINTÄÄN PUOLI TUNTIA NIIN, ETTÄ HIKOILET JA HENGÄSTYT? 1 VÄHEMMÄN KUIN 1 KRT / VIIKKO MITÄ LIIKUNTALAJEJA HARRASTAT? 2 1 KRT / VIIKKO 3 2 KRT / VIIKKO 4 3 KRT / VIIKKO 5 YLI 3 KRT / VIIKKO

28 LIITE 2 LOPPUKYSELY PAST- TOIMINNASTA HOITOHENKILÖKUNNALLE Ammatti: Työpiste / Kustannuspaikan nro: Ikä: Pvm: 1. Kuinka kauan olet ollut OYS: ssa työssä hoitohenkilökuntaan kuuluvana? vuotta. 2. Työkokemuksesi hoitoalalla? vuotta. Ympyröi numerovaihtoehdot 3. Oletko saanut osastosi PAST- vastuuhenkilöiltä opastusta/ohjausta potilaan avustus- ja siirtotekniikoissa? 1 en lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Monenko vuoden aikana? Jos vastasit en lainkaan siirry kysymykseen 8. 4. Jos olet saanut opastusta, niin oletko kokenut hyötyneesi potilaan avustus- ja siirtotekniikoista? 1 en lainkaan Jos olet, niin miten koet hyötyneesi? 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon 5. Jos et ole hyötynyt, mitä syitä arvelet siihen olevan?

29 6. Toteutatko PAST-oppeja 1 joka kerta 2 päivittäin 3 vain vaikeissa tilanteissa - Kuinka usein? 4 hyvin harvoin 5 en koskaan 7. Jos sinulla on tai on ollut tuki- ja liikuntaelinvaivoja, ovatko ne mielestäsi vähentyneet PAST-menetelmien vaikutuksesta? 1 eivät lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon 8. Kun ajattelet koko työyhteisöäsi, ovatko potilaiden avustus- ja siirtotavat muuttuneet osastonne PAST - toiminnan aikana. Jos ovat, mitä muutoksia olet havainnut? 1 kyllä 2 ei 9. Mitä muuta PAST - asiaan liittyvää haluaisit sanoa? 10. Kuinka usein harrastat liikuntaa vähintään puoli tuntia niin, että hikoilet ja hengästyt? 1 vähemmän kuin 1 krt / viikko Mitä liikuntalajeja harrastat? 2 1 krt / viikko 3 2 krt / viikko 4 3 krt / viikko 5 yli 3 krt / viikko

30 11. Merkitse alla olevaan kaavakuvaan ne kehosi alueet, joissa sinulla on tällä hetkellä tai on viimeisen viikon aikana ollut vaivoja, siis myös säteilykivun alueet. Käytä seuraavaa vaivojen merkitsemistapaa: särky, jomotus: xxxxx puutuneisuus, turtumus: = = = = pistävä, vihlova kipu: / / / / / / väsymys tai jäykkyys: 0 0 0 0 säteilykipu: ------- 12. Arvioi kokemaasi kipuoiretta merkitsemällä pystyviiva sille kohdalle, joka vastaa nykyistä tai viimeksi kuluneen viikon aikana kokemaasi tilannetta: kivuton äärimmäinen kipu Yläraajaoire Niska-hartiaoire Alaselkäoire Alaraajaoire Kuinka paljon oire häiritsee työssä? Kuinka paljon oire häiritsee vapaa-aikana? ei yhtään erittäin paljon SUURET KIITOKSET VASTAAMISESTASI!

31 LOPPUKYSELY PAST-VASTUUHENKILÖILLE LIITE 3 Nimi: Ammatti: Ikä: Työpiste / Kustannuspaikan nro: Pvm: 1. Kuinka kauan olet toiminut PAST-vastuuhenkilönä? vuotta Ympyröi numerovaihtoehdot 2. Oletko muuttanut tapojasi avustaa ja siirtää potilaita PAST-koulutuksen aikana? 1 en lainkaan Jos olet niin, miten? 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon 3. Oletko kokenut hyötyneesi potilaan avustus- ja siirtotekniikoista? 1 en lainkaan Jos olet niin, miten koet hyötyneesi? 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon 4. Jos et ole hyötynyt, mitä syitä arvelet siihen olevan? 5. Jos sinulla on tai on ollut tuki- ja liikuntaelinvaivoja, ovatko ne mielestäsi vähentyneet PAST-menetelmien vaikutuksesta? 1 eivät lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon 6. Kuinka usein olet keskimäärin antanut PAST-ohjausta työkavereillesi Ryhmässä: kertaa vuodessa vuoden ajan Työn lomassa: 1 jatkuvasti 2 silloin tällöin 3 en koskaan 4 muu:

32 7. Minkä tekijöiden olet kokenut mahdollistaneen ja tukeneen PAST-ohjaajana toimimistasi? 8. Mitkä asiat ovat vaikeuttaneet PAST-asioiden eteenpäin viemistä osastollasi? 9. Onko mielestäsi osastollasi riittävästi apuvälineitä? 1 kyllä 2 ei - Mitä puuttuu? 10. Minkä verran niitä käytetään? Rastita alla olevaan taulukkoon. Apuväline Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Apuvälinettä ei ole Liukupatja (punainen) Liukulauta; musta, keltainen tai puinen Potilasnosturi Portatiivin kanssa käytettävä käsinojall. WC-pöntön koroke Pyörähdyslevy Muita apuvälineitä:

33 11. Merkitse alla olevaan kaavakuvaan ne kehosi alueet, joissa sinulla on tällä hetkellä tai on viimeisen viikon aikana ollut vaivoja, siis myös säteilykivun alueet. Käytä seuraavaa vaivojen merkitsemistapaa: särky, jomotus: xxxxx puutuneisuus, turtumus: = = = = pistävä, vihlova kipu: / / / / / / väsymys tai jäykkyys: 0 0 0 0 säteilykipu: ------- 12. Arvioi kokemaasi kipuoiretta merkitsemällä pystyviiva sille kohdalle, joka vastaa nykyistä tai viimeksi kuluneen viikon aikana kokemaasi tilannetta: kivuton äärimmäinen kipu Yläraajaoire Niska-hartiaoire Alaselkäoire Alaraajaoire Kuinka paljon oire häiritsee työssä? Kuinka paljon oire häiritsee vapaa-aikana? ei yhtään erittäin paljon

34 13. Kuinka usein harrastat liikuntaa vähintään puoli tuntia niin, että hikoilet ja hengästyt? 1 vähemmän kuin 1 krt / viikko Mitä liikuntalajeja harrastat? 2 1 krt / viikko 3 2 krt / viikko 4 3 krt / viikko 5 yli 3 krt / viikko