NUORISOTAKUUN 10 AVAININDIKAATTORIA PIRKKALAN KUNTA Susanna Ruohonen, Palveluohjaaja, Työllisyyspalvelut Yleistä Pirkkalan kunnan asukasrakenteesta Pirkkalan kunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti jo vuosia. Hyvät kulkuyhteydet, Tampereen läheisyys, asuntojen saatavuus ja hyvät palvelut, houkuttelevat ihmisiä muuttamaan Pirkkalaan. Vuodesta 2011 tähän hetkeen asti kunnan väkiluku on noussut 1532 henkilöllä. (Tilastokeskus) 1. NUORTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN 1. Alle 25-vuotiaiden työttömyys aste 2. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä 3. 25-29-vuotiaiden vastavalmistuneiden työttömien työnhakijoiden osuus ikäryhmästä 4. Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen 5. Työttömien vastavalmistuneiden virta yli 3kk työttömyyteen Seuraavassa kuvaan lukumäärällisesti tämän indikaattorin henkilömääriä prosenttilukujen takaa. Vuosi/kokonaislukumäärä/työttömänä, 2011/1125/75, 2012/1167/80, 2013/1175/99 ja 2014/1158/108. Tämän alueen kaikissa indikaattoreissa on nousua koko tarkastelujakson aikana, varsinkin vuoden 2012 ja 2013 välillä. Tarkastelujakson vuosina 2011-2014 18-24-vuotiaiden ikäryhmä Pirkkalassa on kasvanut keskimäärin 33 henkilöllä (Sotkanet). Vuonna 2013 TE-toimistossa toteutettiin iso palvelurakenneuudistus, jolloin asiakkaat jaettiin kolmeen eri palvelulinjaan oman palvelutarpeen mukaan. Uudistuksen myötä Pirkkalan TE-toimisto lopetti toimintansa joulukuussa 2012. Palvelut sekä tärkeä paikallistuntemus siirtyivät Tampereen toimipisteeseen. Yhteistyön- ja yhteydenpidon toimintatapoja olemme TE-toimiston kanssa joutuneet hakemaan kovasti, jotka eivät ole vieläkään täysin löytäneet uomaansa. TE-toimiston asiakasohjaus kunnan eri palveluihin väheni rajusti ja on aika ajoin ollut täysin loppu. TE-toimiston uudistukset näkyvät myös alle 25-vuotiaiden työllistymissuunnitelmien teossa, jotka ovat tarkastelujakson aikana vähentyneet rajusti. 2011 -> Tietoa ei ole saatavissa, 2012 ->219 kpl, 2013 -> 176 kpl, 2014 -> 153 kpl. (Nuorisotakuun seuranta/te-toimisto/tem) Vuonna 2013 työelämävalmennus ja työharjoittelu uudistuivat ja nämä palvelut korvattiin työkokeilulla. Työkokeiluun pääsyn kriteerit muuttuivat suhteessa edellisiin palveluihin. Osalla nuorista ei ole enää mahdollisuutta päästä työkokeiluun. Esimerkiksi vastavalmistuneelle nuorelle ei voida järjestää työkokeilua, ellei hän ole selvästi vaihtamassa ammattia. Muuten vastavalmistunut saa oikeuden osallistua työkokeiluun vasta yhden vuoden työttömyyden jälkeen. Tämä uudistus vähensi paljon nuorten osallistumista työkokeiluun. Nuorisotakuu on vuoden 2013 alussa Suomessa voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tarkoitus on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Työttömien virta yli 3kk työttömyyteen on myös hieman nousut tarkastelujakson aikana, 2012 20,3%, 2013 34,9% ja 2014 31,5%. Vuoden 2013 jälkeen kuitenkin
virta on kääntynyt laskuun -3,4%, joka kertoo että työtä tehdään mutta nuorisotakuu ei toteudu täysin Pirkkalassa. Toimenpiteet joita kunnassa tarjotaan: - Työtoiminta (Kuty) - Verkostopaja (Työkokeilu) - Palkkatuettu työ (Sanssi-kortilla työllistyminen nykyisten tulkintojen myötä nuoria ei voida työllistää palkkatuella kuntaa) - Etsivä nuorisotyön palvelut - Starttivalmennus Ennuste ja arvio tulevaisuuteen: Tilanne tulee luultavasti lähitulevaisuudessa vielä jonkin verran pahenemaan nykyisen vallitsevan taloustilanteen vuoksi. Tämän vuoksi myös nuorten pitkäaikaistyöttömyys on nousussa. Kehitettävänä on yhteistyö TE-toimiston kanssa sekä TE-toimiston asiakasohjauksen tehostaminen. TEtoimiston pitäisi pystyä tekemään nuorille työllistymis-/aktivointisuunnitelmia nykyistä tehokkaammin. Palkkatuettu työ nuorien kohdalla on käytännössä täysin loppunut, samoin työkokeilujen määrä mm. työpajalla pudonnut huomattavasti. Uuden hallitusohjelman mukaan nuorisotakuu on yksi kärkihankkeista, jonka tavoitteena kehittää mm. nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannattavampaa suuntaa. 2. KOULUTUSTAKUUN TOTEUTUMINEN 6. Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20-29-vuotiainen nuorten osuus ikäluokasta Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tämän alueen indikaattorit ovat laskeneet koko tarkastelujakson aikana. 2012 ilman opiskelupaikkaa 9-luokan jälkeen jäi 21 henkilöä, vuonna 2014 luku oli 0. Tätä selittäviä syitä lienevät isot uudistukset toisen asteen opetuksessa ja yhteishaussa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisättiin merkittävästi. 2013 toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteishaku ja pistelasku uudistettiin. Nykyisen systeemin johdosta on paljon helpompi saada opiskelupaikka hakiessa opiskelemaan ensimmäistä ammatillista tutkintoa. Valmentavia- ja ohjaavia koulutuksia on lisätty huomattavasti. Aikuiskoulutus uudistui myös vuonna 2013. Aikuiskoulutuksen ikärajaa laskettiin ja opintoohjelmia on tullut lisää mm. nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen tutkinto. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina 2013 2016.
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20-29-vuotiaiden osuus ikäluokasta on myös 2012 tapahtuneen nousun (15,28%) jälkeen lähtenyt laskuun (2013 13,63%). Vuoden 2014 lukuja ei vielä ole saatavilla. Pirkkalan maantieteellinen sijainti on myös yksi huomioitava asia tässä indikaattorissa verrattuna moniin muihin seutukunnan kuntiin. Tampereen ja lähialueen oppilaitokset ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä. Tällöin ei nuoren tarvitse muuttaa koulun perässä toiselle paikkakunnalle vaan voi asua kotona opintojen aikana. Toimenpiteet joita kunnassa tarjotaan: - Jälki-ohjaus peruskoulunsa päättäneille nuorille - Etsivä nuorisotyö - Sosiaalitoimen palvelut - Työllisyyspalveluiden tarjoamat palvelut (Kuty, verkostopaja, palkkatuettu työ) käytettävissä myös tälle ryhmälle, kun nuori on ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työhakijaksi. Ennuste ja arvio tulevaisuuteen: Tilanne tulee pysymään samana tulevaisuudessa, jos opiskelupaikat pystytään pitämään ja tarvittavat ohjausresurssit säilyy nykyisellä tasolla. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia Pirkkalassa oli vuonna 2013 236 henkilö. Näistä työttömänä on kuitenkin vain pieni osa. 3. NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 8. Työttömien tai työvoimanulkopuolella olevien nuorten (15-29-vuotiaat) (NEET) osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 9. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18-24-vuotiaiden osuus vastaavaikäisestä väestöstä 10. Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 16-29-vuotiaista Tämän alueen indikaattorit ovat nousseet maltillisesti tarkastelujakson aikana. Kahdeksas indikaattori pitää sisällään kaksi eri lukua. Ensimmäinen luku kertoo työttömien prosentti osuuden vastaavasta ikäluokasta ja jälkimmäinen työvoimanulkopuolella olevien määrä prosentteina vastaavasta ikäluokasta. Vuonna 2013 Pirkkalassa oli yhteensä 2849 15-29-vuotiasta henkilöä. Heistä 1266 henkilöä oli työssä ja 212 työttömänä. Työvoimanulkopuolella henkilöitä oli 1371, joista opiskelijoita ja koululaisia oli 1107 henkilöä, armeijassa tai siviilipalvelussa 45 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeellä 30 henkilöä. Vuonna 2013 Pirkkalassa oli 189 15-29-vuotiasta nuorta, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Tällöin he eivät siis ole TE-toimistossa työttömänä työnhakijana eivät myöskään opiskelemassa. Tätä saattanee selittää Pirkkalan sosioekonominen asema. Pirkkalassa asuu keskimäärin enemmän suurituloisia perheitä. Tämä mahdollistaa sen, että jos nuori ei ole saanut opiskelupaikkaa tai on keskeyttänyt opintonsa, nuori saa/voi jäädä kotiin. Hänen ei välttämättä tarvitse hakea yhteiskunnalta muuta taloudellista tukea, vaan pärjää kotona vanhempien avustuksella. Nämä nuoret, eivät kuitenkaan välttämättä ole niitä suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä. Kuitenkin jokainen kotona vietetty päivä lisää toimettomuutta ja passivoi nuorta. Ne nuoret jotka opiskelevat tai muulla tavoin tavoittelee aktiivisesti koulu- tai työpaikkaa lisää etumatkaa kotona oleviin nuoriin työllistymisen näkökulmasta. (Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 21.10.2015).
Pitkäaikaisesti toimeentulotukea-indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 18-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ovat henkilöitä, jotka ovat vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus nuorista on pitkäaikaisesti toimeentulotuen piirissä. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet nuoret ovat usein syrjäytymisvaarassa olevia. Heidän elämäntilannettaan pyritään parantamaan erilaisin sosiaalityön menetelmin. Toimeentulotuen asiakkuudet kulkevat käsi kädessä työttömyyslukujen kanssa ja siksi myös tässä indikaattorissa on tarkastelujakson aikana lievää nousua. Ilman ammatillista koulutusta olevat yksin asuvat nuoret ovat toimeentulotuen asiakkaina pääasiallisesti. Pirkkalan kunnan maksamat toimeentulotuet sekä muut sosiaalitoimen tarjoamat palvelut ovat pienempiä kuin muissa seutukunnissa myös ihan valtakunnallisella tasolla. Tätä selittänee myös Pirkkalan korkea sosioekonominen asema. 16-29-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on hieman noussut tarkastelujakson aikana. Määrät ovat 1,15% (2011) ja 1,3% (2014). Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeellä oli 32 henkilö. 29 henkilöä ovat työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, loput tuki-ja liikuntaelin sekä sidekudossairauden tai synnynnäisten epämuodostumien ja kromosomipoikkeavuuden vuoksi. Pirkkalan peruskoulussa ja lukiossa on toiminut vuodesta 2011 Merkkari. Merkkari on psykiatrinen sairaanhoitaja joka vastaanottaa nuoria matalankynnyksen periaatteella. Tarkastelujakson aikana merkkarin asiakkuudet ovat nousseet tasaisesti. Ala-asteella merkkarin vastaanotolle tullaan paljon vanhempien toimesta. Yläasteella ja lukiossa vastaanotolle tullaan enemmän oma-aloitteisesti, sekä jonkun verran kuraattorin tai kouluterveydenhoitajan ohjaamana. Syyt merkkarin vastaanotolle tuloon liittyvät eniten oman itseensä liittyvien kasvun- ja kehityksen kipukohtiin. Tarvittaessa merkkari voi tehdä lähetteen Nuorisopsykiatriseen työryhmään, jossa tehdään hoidon tarpeen arviointi ja jatkohoitoon ohjaus. Tarve matalankynnyksen psykiatriselle sairaanhoitajalle on suuri. Tällä hetkellä Pirkkalassa toimii ainoastaan yksi merkkari, joka palvelee koko perusastetta. Tulevaisuudessa onkin tärkeää pohtia tämän resurssin lisätarvetta. Tällä toiminnalla on iso vaikutus syrjäytymisen ennalta ehkäisyssä. Tämän kaltainen matalankynnyksen tuki voi jatkossa näkyä nuorten hyvinvoinnissa ja pitkällä tähtäimellä myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä. Toimenpiteet joita kunnassa tarjotaan: - Merkkari - Kouluterveydenhuolto - Erityisnuorisotyöntekijät - Nuorisotyöntekijät - Etsivä nuorisotyöntekijät - Sosiaalityö
4. NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RISKITEKIJÄT 11. Perusasteen opiskelijat, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää Pirkkalan kunnan Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 21.10.2015 pidetyssä kokouksessaan pohti tämän indikaattorin relevanttiutta. 8-9-luokkalaisten terveyskyselyn tulokset saattavat heitellä hyvinkin paljon ja tämän ikäisten nuorten tunne-elämän heilahtelut ovat suuria. Nuorten syrjäytymisen riskitekijät ovat tärkeitä asioita ja tähän olisikin ehdottoman tärkeää löytää lisäksi toinen indikaattori. Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi. 2015 keväällä terveyskysely on tehty, kyselyn tulokset saadaan vasta 2016 keväällä. 2013 tehdyn kyselyn mukaan 6,4% pirkkalalaisista 8-9 luokkalaisista koki ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke, Rajatonta riemua 2013-2016, toteutti nuorisokyselyn 2014. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Tampereen kaupunkiseudun kuntien 7-9-luokkalaiset nuoret. Kyselyyn vastasi 422 pirkkalalaista nuorta. Seuraavassa on kyselyn yhteenveto suoraan nuorisokyselystä lainattuna tekstinä. KOTI JA PERHE Suurin osa pirkkalalaisten nuorten vanhemmista on työelämässä ja pääosin nuoret asuvat molempien vanhempiensa kanssa. Niistä nuorista, jotka asuvat vain yhden vanhemman kanssa, lähivanhempi näyttäisi useimmissa tapauksissa olevan äiti. Nuoret mieltävät perheeseensä kuuluvaksi useampia eri henkilöitä kuin vain ne keiden kanssa he asuvat. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa isovanhemmat, sisaruspuolet, isä-/äitipuolet sekä poika-/tyttöystävät. Lukemat nuorten kokemasta turvallisuudentunteesta kotona ovat samansuuntaiset koko kaupunkiseudun nuorten vastausten kanssa. Pirkkalaiset nuoret tuntevat olonsa kotona pääsääntöisesti turvalliseksi aina (81,1 %) ja useimmiten kotona turvalliseksi olonsa tuntee 15,6 prosenttia nuorista. Suurin osa nuorista viettää aikaa kotona 5-6 tuntia päivässä ja yleisin vapaa-ajanviettopaikka onkin oma koti (89,6 %). Kyselyssä tiedusteltiin nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksia perheen yhteisissä suunnitelmissa. Kyselyyn vastanneista nuorista lähes puolet kertoo voivansa vaikuttaa perheensä yhteisiin suunnitelmiin useimmiten. Pirkkalalaiset nuoret viettävät aikaa perheensä kanssa televisiota ja elokuvia katsellen (73,2 %), kotiaskareiden parissa (58,9%) sekä keskustellen ajankohtaisista uutisista ja asioista (42,8%). Verrattuna koko kaupunkiseudun vastauksiin, pirkkalalaiset nuoret viettävät aikaansa perheensä kanssa hieman kaupunkiseutua enemmän. Pirkkalaisista nuorista vain 7,5 prosenttia kertoo, ettei tee mitään asioita säännöllisesti yhdessä perheensä kanssa. HYVINVOINTI Yli 60 prosenttia pirkkalalaisista nuorista nukkuu keskimäärin 8-9 tuntia yössä ja vain 2,4 prosenttia kertoo nukkuvansa keskimäärin 5 tuntia yössä tai vähemmän. Kyselyyn vastanneista nuorista noin 49 prosenttia tuntee itsensä virkeäksi aina tai lähes aina. Toisaalta vastanneista silloin tällöin tuntee itsensä virkeäksi 46,8 prosenttia ja 4,4 prosenttia sanoo, että ei tunne oloaan virkeäksi juuri koskaan tai ei koskaan. Vireystilaan voi olla monta taustatekijää. Nekin nuoret,
jotka nukkuvat riittävästi, voivat kokea esimerkiksi koulutyönsä tai harrastuksensa niin kuormittavaksi ja voimia vieväksi, ettei riittävä uni enää takaa riittävää virkeystilaa päivisin. Erilaiset tekijät saattavat myös heikentää unen laatua, jolloin pitkäkestoinenkaan uni ei virkistä nuorta. Pirkkalaiset nuoret käyttävät päihteitä vähemmän verrattuna koko kaupunkiseudun nuoriin. Ainoastaan nuoret polttavat sähkötupakkaa silloin tällöin hieman muuta seutua enemmän. Pirkkalalaisista nuorista lähes 67 prosenttia kertoo, ettei käytä mitään päihteitä. Tarkasteltuna päihteiden käyttöä säännöllisyyden mukaan, prosenttiosuudet eivät näytä huolestuttavan suurilta, mutta tulisi muistaa, että nuorten päihteiden käyttö on asia, johon tulee puuttua huolimatta sen yleisyydestä tai säännöllisyydestä. Ylipäätään niin säännöllisesti kuin epäsäännöllisesti tupakoivia nuoria on Pirkkalassa 13,4 prosenttia ja vastaavasti alkoholia käyttää kyselyyn vastanneista nuorista yhteensä lähes 15 prosenttia. Suurimmalla osalla pirkkalalaisista nuorista on lähipiirissään useita luotettavia ystäviä (69 %), ja vain 2,2 prosenttia nuorista kertoo, ettei tällaisia ystäviä ole lainkaan. Vastaavasti luotettavia aikuisia lähipiirissä on vähemmän. Nuorista lähes seitsemän prosenttia kertoo, ettei lähipiirissä ole luotettavia aikuisia ollenkaan, 45,6 prosenttia kokee, että luottavia aikuisia on muutama ja 14,9 prosenttia nuorista sanoo luotettavia aikuisia olevan lähipiirissään useita. Suurin osa nuorista ei kuitenkaan tunne oloaan yksinäiseksi, sillä 40,8 prosenttia nuorista ei koe yksinäisyyden tunnetta koskaan ja 49,8 prosenttia tuntee sitä joskus. Aina yksinäiseksi itsensä kokee vain 1,7 prosenttia nuorista. KIUSAAMINEN Kyselyssä tiedusteltiin nuorten kiusaamiskokemuksia ja yleisesti ottaen pirkkalalaisten nuorten kokeman kiusaamisen yleisyys on hieman muuta kaupunkiseutua vähäisempää. Vaikka lähes 75 prosenttia nuorista sanoo, ettei heitä ole kiusattu viimeisen vuoden aikana, nuorista yksi viidesosa kertoo, että heitä on viimeisen vuoden aikana kiusattu koulussa sanallisesti ja fyysisen kiusaamisen kohteeksi koulussa viimeisen vuoden aikana on joutunut pirkkalalaisista nuorista noin kahdeksan prosenttia Pirkkalalaisten nuorten omaisuuteen koulumatkalla, harrastuksessa tai nuorisotilalla sekä kadulla tai kaupungilla on kajottu hieman muuta kaupunkiseutua enemmän. Muunlaisen kiusaamisen määrät ovat melko vähäisiä, eikä nettikiusaamisenkaan määrä ole suuri. Internetissä tapahtuvaa kiusaamista on kokenut 7 vastaajaa. Näistä 4 kertoo kiusaamisen tapahtuvan nettisivustolla Ask.fm. Kiusaaminen on asia, joka tulee ehdottomasti ottaa vakavasti ja siihen tulee puuttua. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorista 9 prosenttia on kiusattu sanallisesti kahdessa tai useammassa paikassa. Kiusaamisen määrän kehitystä tuleekin tarkastella myös jatkossa. Lisäksi olisi tarpeellista pohtia sitä, kuka nuorta kiusaa. Tällaisenaan nuorisokysely ei valota esimerkiksi nuorten kokemaa kiusaamista aikuisten taholta, mutta vastaa osaltaan siihen kuinka moni nuori kokee itse kiusaavansa muita. Kyselyyn vastanneista nuorista 74,7 prosenttia kertoo, ettei ole kiusannut muita ja 9,5 % nuorista ei osaa sanoa onko kiusannut jotakuta viimeisen vuoden aikana. Muuhun kaupunkiseutuun verrattuna kiusaamisen tavoista sanallinen kiusaaminen, porukasta ulos jättäminen sekä keskusteluyrityksen sivuuttaminen on Pirkkalassa hieman muuta kaupunkiseutua yleisempää. Pirkkalaisista nuorista 13,5 prosenttia sanoo kiusanneensa jotakuta sanallisesti.
HARRASTUKSET JA NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kyselyssä tiedusteltiin nuorilta, missä he viettävät vapaa-aikaansa kouluajan ulkopuolella. Oman kodin lisäksi nuoret viettävät vapaa-aikaansa kaverilla (79,2%), harrastuksen parissa (61,5%) sekä ulkona tai pihalla (57,1%). Muita suosittuja vapaa-ajanviettopaikkoja ovat kaupunki (34,9%), kauppakeskus (21,3%) ja kahvila (13,3%). Kyselyyn vastanneista nuorista vapaa-aikaansa kunnan nuorisotilalla viettää lähes 12 prosenttia, vaikka vain 3,2 prosenttia kertoo harrastuksekseen nuorisotilatoiminnan. Näyttäisikin siltä, että nuorisotila koetaan ennemmin vapaa-ajanviettopaikaksi kuin harrastukseksi. Pirkkalalaiset nuoret harrastavat eniten niin yksilö- kuin joukkueurheilua ja lähes yksi kolmasosa nuorista liikkuu niin sanottua hikiliikuntaa viikossa seitsemän tuntia tai enemmän. Lisäksi noin yksi viidenosa nuorista harrastaa soittamista tai laulamista tai pelaa digipelejä. Kysyttäessä harrastuksiin ja nuorten toimintaan osallistumisen esteitä, noin puolet pirkkalalaisista nuorista kokee, ettei harrastukseen osallistumiselle ole mitään estettä. Suurin este nuorten harrastuksiin osallistumiselle on se, ettei nuori tiedä, mitä hän haluaisi harrastaa tai tehdä (16,6 %). Noin 14 prosenttia nuorista kokee harrastusten ja nuorten toiminnan olevan liian kallista ja 11,5 prosentin mielestä osallistuminen yksin pelottaa. Omassa kunnassa nuorisotilatoimintaan on osallistunut noin yksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista, nuorten tapahtumaan yksi neljäsosa ja harrastukseen noin yksi viidesosa nuorista. Vastanneista nuorista noin 33 prosenttia kertoo, että ei ole osallistunut nuorten toimintaan omassa kunnassaan. Nuoret kokevat, että heillä on hyvä mahdollisuudet liikkua harrastuksiin omassa kunnassaan ja tarvittaessa matkustaa harrastusten perässä toiselle paikkakunnalle. Kuntaan kaivataan eniten liikunnallisia harrastuksia sekä yleisesti monipuolisempaa tekemistä. Nuorten mielestä nuorten toiminnassa tulisi kehittää nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten toimintaan sekä tehostaa tiedottamista. Tietoa nuorten toiminnasta nuoret ovat saaneet pääsääntöisesti kavereiltaan (48,1 %), sosiaalisesta mediasta (40,3 %) sekä vanhemmiltaan (29,9 %). Nuoret osallistuvat nuorten toimintaan mielellään ja kokevat saavansa nuoriso-ohjaajilta tukea ja apua tarvittaessa. Nuoriso-ohjaajien puoleen käännytään mielellään myös silloin, kun halutaan vaikuttaa johonkin oman asuinkunnan asiaan. Ainoastaan lähipiiri, kuten perhe ja sukulaiset, koetaan parempana väylänä vaikuttaa. Lähipiirin ja nuoriso-ohjaajien lisäksi nuorille muita tärkeitä vaikuttamisen väyliä ovat omat kaverit, koulun henkilökunta sekä kunnan päättäjät. Nuorista noin 29 prosenttia ei tiedä ja noin 10 prosenttia ei osaa sanoa, minkä tahon puoleen kääntyisi halutessaan vaikuttaa oman asuinkuntansa asioihin. Erilaisista vaikuttamisen keinoista nuoret kokevat tehokkaimmaksi keinoksi keskustelutilaisuuksiin osallistumisen (37,5 %), palautteen antamisen (33,9 %) sekä aktiivisen toiminnan nuorisovaltuustossa (15,3 %). Nuorisovaltuusto koetaankin hyvänä vaikuttamisen keinona silloin, kun itse toimitaan aktiivisesti siinä mukana. Muutoin nuorisovaltuuston puoleen kääntyisi vain 3 prosenttia nuorista.