2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne... 7 3. Henkilöstön uusiutuminen... 8 3.1. Henkilöstön vaihtuvuus ja poistuma... 8 3.2. Henkilöstön rekrytointi... 9 4. Henkilöstön työhyvinvointi... 9 4.1. Sairauspoissaolot... 9 4.2. Työtapaturmat... 11 4.3. Työkyky... 12 4.4. Kuntoutus... 12 4.5. Naisten ja miesten samapalkkaisuus... 13 4.6. Virkistystoiminta... 13 5. Henkilöstön kehittäminen... 14 6. Työvoimakustannukset ja palkkaus... 15 6.1. Työvoimakustannukset... 15 6.2. Palkkaus... 16 6.3. Työajan käyttö... 16 6.4. Matkustus... 16 7. Tiivistelmä... 18 n vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu n hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.fi
3 (19) 1. Johdanto n henkilöstötilinpäätös tarjoaa tietoa henkilöstön määrästä, rakenteesta ja uusiutumisesta. Lisäksi käsitellään työhyvinvointia, henkilöstön kehittämistä, työvoimakustannuksia ja palkkausta. Tarkasteluvuosi on 2012, mutta tiettyjen tunnuslukujen kehittymistä kuvataan myös pidemmältä ajanjaksolta. Tiedot perustuvat Tahti-henkilötietojärjestelmään, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan Primajärjestelmään sekä koulutuksen ja työterveyshuollon raportteihin. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1. Henkilöstön määrä ssa työskenteli vuoden 2012 lopussa yhteensä 2 347 henkilöä. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä* ) oli 2 267 vähentyen edellisestä vuodesta 0,5 prosenttia. Tahti-henkilötietojärjestelmän mukainen henkilötyövuosimäärä oli 2 280,5 ja se sisältää myös sellaiset työsuhteet, joissa ei ole palkanmaksajana kuten harjoittelijat. Vuodesta 2008 n henkilötyövuosimäärä on vähentynyt 10 prosenttia johtuen muun muassa valtion tuottavuusohjelman mukaisesta vähennysvelvoitteesta. Henkilöstön määrä 2650 2600 2550 2500 2450 Määrä 2400 2350 Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 2300 2250 2200 2150 2100 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosi Kuvio 1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuosimäärä (Tahti) ssa 2008 2012. *) Henkilötyövuosilla tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkkainen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi.
4 (19) 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Naisten osuus n henkilöstöstä oli 46,4 prosenttia. Sukupuolijakauma on pysynyt samalla tasolla edellisten vuosien kanssa. Sukupuolijakauma vastaa suuruusluokaltaan valtion tilannetta yleisesti. Vuonna 2012 asiantuntijatehtävissä toimivista naisia oli 49,2 prosenttia (valtionhallinto 50,9 %). Naisten osuus asiantuntijatehtävistä on pysynyt samana vuosina 2008 2012. Esimiestehtävissä toimivista naisia oli 40,7 prosenttia (valtionhallinto 24,6 %). Johtotehtävissä toimivista naisia oli 50 prosenttia (valtionhallinto 34,5 %). Naisten osuus esimies- ja johtotehtävissä oli ssa huomattavasti korkeampi kuin koko valtionhallinnossa yleensä. ssa naisten osuus esimiehistä onkin noussut 9,6 prosenttiyksikköä ja johdosta 7,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2012. 60,00 % 50,00 % 40,00 % 50,40 % 49,60 % 50,30 % 42,30 % 42,30 % 50,00 % 37,90 % 50,30 % 47,40 % 38,70 % 50,00 % 49,20 % 40,70 % Naisten %-osuus johdosta prosentti 30,00 % 20,00 % 31,10 % 29,30 % Naisten %-osuus muista esimiehistä Naisten %-osuus asiantuntijatehtävissä toimivista 10,00 % 0,00 % 2008 2009 2010 2011 2012 vuosi Kuvio 2. Naisten osuudet johdosta, esimiehistä ja asiantuntijoista vuosina 2008 2012. n henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli 45 vuotta 8 kuukautta (valtionhallinto 45 v 11 kk). Naisten keski-ikä oli 46 vuotta 2 kuukautta ja miesten 45 vuotta ja 5 kuukautta. Vuodesta 2008 n henkilöstön keski-ikä on noussut 2 vuotta ja 2 kuukautta.
5 (19) 900 800 700 823 798784 779 780 757 757 748 732 702 600 581 lkm 500 400 475 404 349 320 468 439 420 403414 2008 2009 2010 2011 2012 300 200 100 0 56 22 15 14 17 7 7 5 9 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- ikäjakauma 6 Kuvio 3. Henkilömäärät ikäluokittain 2008 2012. Suurimmat ikäryhmät olivat 45 54-vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 33 prosenttia ja 35 44 -vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 32 prosenttia. Vähintään 45-vuotiaita oli n henkilöstöstä 53,4 prosenttia ja valtionhallinnon työntekijöistä 56,2 prosenttia. Vuonna 2012 oli 60-vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä viime vuoden tapaan 7,2 prosenttia henkilöstöstä (valtionhallinto 10,4 %). 35,00 % 35,00 % 30,00 % 30,00 % 25,00 % 25,00 % % henkilöstöstä 20,00 % 15,00 % 20,00 % 15,00 % mies nainen yht. valtio 10,00 % 10,00 % 5,00 % 5,00 % 0,00 % 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- ikärakenne 0,00 % Kuvio 4. n henkilöstön ikärakenne valtion keskimääräiseen ikärakenteeseen suhteutettuna.
6 (19) 2.3. Palvelussuhteen luonne Vuonna 2012 pääosa tullilaisista, 95,4 prosenttia, työskenteli virkasuhteessa (valtionhallinto 87 %). Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 4,9 prosenttia henkilöstöstä (valtionhallinto 13,7 %). Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on laskenut yhden prosenttiyksikön vuodesta 2011. Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä oli 6,9 prosenttia ja se oli samaa suuruusluokkaa koko valtionhallinnon arvon kanssa. Osa-aikatyötä tekevistä oli naisia 77,3 prosenttia (valtionhallinto 70,1 %). Naisilla osa-aikaisuuden korostumista selittävät esimerkiksi lasten hoitoon liittyvät työaikajärjestelyt ja osa-aikaeläkkeen yleisempi käyttö. Osa-aikaisten määrä on ssa noussut yhden prosenttiyksikön vuodesta 2008, kun taas valtionhallinnossa osa-aikaisten osuus on laskenut 2,3 prosenttiyksikköä. 10,00 % 9,00 % 8,00 % %-osuus henkilöstöstä 7,00 % 6,00 % 5,00 % 4,00 % 3,00 % valtio 2,00 % 1,00 % 0,00 % 2008 2009 2010 2011 2012 vuosi Kuvio 5. Osa-aikaisten henkilöiden %-osuus henkilöstöstä ssa ja valtionhallinnossa 2008 2012.
7 (19) 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne n koulutustasoindeksi oli edellisten vuosien tapaan 4,5* ). Naisten koulutustasoindeksi oli 4,8 ja miesten 4,3. Miesten osuus on suurempi perus- ja keskiasteen koulutusasteella ja naisten taas alimmalla korkea-asteella ja korkeakouluasteella. Koko valtion koulutustasoindeksi oli 5,2. *) Koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti. Koulutustasoindeksi on keskiarvo henkilöiden koulutusasteesta. Asteikko ilmenee taulukosta 1. 1000 900 800 700 henkilöä/lkm 600 500 400 300 200 100 mies nainen yhteensä 0 Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon koulutusaste Kuvio 6. n henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 2012. n koulutusrakenne vastaa pitkälti turvallisuusalan ja koko valtionhallinnon koulutusrakennetta. ssa on enemmän perusasteen suorittaneita kuin turvallisuusalalla ja valtionhallinnossa. Myös keskiasteen suorittaneita on enemmän kuin valtionhallinnossa, mutta hieman vähemmän kuin turvallisuusalalla. Korkeakoulutason tutkinnon suorittaneita oli 27,9 prosenttia n henkilöstöstä. Valtionhallinnossa on enemmän ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneita kuin turvallisuusalalla, johon kin kuuluu. Tämä selittyy sillä, että tietyissä virastoissa, kuten ministeriöissä, on suuri osa henkilöstöstä korkeakoulututkinnon suorittaneita.
8 (19) Koulutusrakenne Turvallisuustoiminta Valtio 1-2 Perusaste 8,22 % 3,14 % 3,40 % 3 Keskiaste 38,90 % 41,34 % 27,64 % 5 Alin korkea-aste 23,99 % 26,77 % 23,65 % 6 Alempi korkeakouluaste 13,76 % 11,49 % 12,87 % 7 Ylempi korkeakouluaste 13,68 % 14,52 % 26,06 % 8 Tutkijakoulutusaste 0,47 % 0,80 % 4,35 % Koulutusaste tuntematon 0,98 % 1,94 % 2,03 % Taulukko 1. Koulutusrakenne ssa, turvallisuusalalla ja valtionhallinnossa. 3. Henkilöstön uusiutuminen 3.1. Henkilöstön vaihtuvuus ja poistuma Vakinaisen henkilöstön poistumaprosentti oli vuonna 2012 ssa 5,0 (2011: 5,5 %). Luvussa ovat mukana toisen työnantajan palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Yleisesti 2 5 prosentin vaihtuvuutta pidetään terveen organisaation tunnuspiirteenä. Eläkkeelle siirtyi sta kertomusvuonna 46 henkilöä (2011: 43 hlöä). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 63,1 vuotta. sta jäi vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle neljä henkilöä, kuten myös vuonna 2011. Työkyvyttömyyseläköityminen oli siten 0,2 prosenttia. Erosuunta Henkilömäärä Eronnut/työ päättynyt 48 Muu valtion virasto / laitos 4 Kunta, kuntainliitto, seurakunta 2 Yksityinen sektori 7 Eläke 46 Muu syy tai tuntematon syy 5 Kuollut 5 Yhteensä 117 Taulukko 2. Lähtövaihtuvuus 2012.
9 (19) 3.2. Henkilöstön rekrytointi Vuoden 2012 aikana n palvelukseen uutena henkilönä tuli 86 henkilöä, mikä on 3,7 prosenttia vuoden 2012 lopun henkilöstöstä. Uusien ja korvaavien henkilöiden rekrytointitarpeeksi seuraavien viiden vuoden aikana arvioidaan noin 270 henkilöä eli vuositasolla hieman yli 50 rekrytointia *). *) Rekrytointitarvetta arvioitaessa on huomioitu vuosien 2013 2016 todennäköinen vähennysvelvoite 27 htv/vuosi. Poistuma on arvioitu vuosittain seuraavasti: eläke 1,82 %, uusi työnantaja 1 %, kuolema 0,1 % ja syy tuntematon 0,4 %. 4. Henkilöstön työhyvinvointi Hyvä fyysinen kunto ja henkinen vireys ovat merkittäviä terveyttä ja työkykyä tukevia tekijöitä. Myös työssä viihtyminen ja ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä työssä jaksamisen elementtejä. Työsuojelun, johtamismenetelmien ja ammatinhallinnan vahvistamisen avulla sekä tarvittaessa työjärjestelyin huolehditaan hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen keinoin pyritään tarpeen mukaan vahvistamaan työkyvyn säilymistä koko työuran ajan. Vuoden 2011 alusta käyttöön otettua varhaisen välittämisen toimintamallia jalkautettiin edelleenkin esimiehille ja henkilöstölle. Varhainen välittäminen on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhdessä sopima toimintamalli, jolla edistetään työkykyä uhkaavien ongelmien tunnistamista ja niihin tarttumista mahdollisimman varhain. Mallia toteutetaan puheeksiottokeskustelun avulla. Vuoden 2012 aikana järjestettiin työyhteisön toimivuuteen ja henkilökohtaiseen työhyvinvointiin liittyviä työyhteisökohtaisia valmennuksia. Lisäksi osallistuttiin Savotta-hankkeeseen, joka on VM:n rahoittama ja Valtiokonttorin isännöimä hanke, jossa haettiin n ja työterveyshuollon välisen yhteistyön parantamista ja tiivistämistä. 4.1. Sairauspoissaolot Vuonna 2012 henkilöstölle kertyi Tahti-järjestelmän *) mukaan sairauspoissaoloja 12,4 työpäivää/htv. Viimeisen viiden vuoden aikana sairauspoissaolojen määrä on pysynyt melko samana. Koko valtionhallinnon sairauspoissaolojen määrä oli 9,3 työpäivää/htv. Yksi sairauspoissaolo ssa kesti keskimäärin 4,4 työpäivää. Sairaustapauksien lukumäärä oli 6 375 vuonna 2012. Se oli 2,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Kaikista sairaustapauksista lyhyitä, 1 3 sairauspäivän sairauspoissaoloja oli 77,3 prosenttia (valtionhallinto 76,2 %). Sairauspoissaolopäivistä niiden osuus oli 23,9 prosenttia. Vuodesta 2008 lyhyiden sairauspoissaolojen osuus sairaustapauksista on kasvanut 3,9 prosenttiyksikköä ja sairauspoissaolopäivistä yhden prosenttiyksikön.
10 (19) Lyhyiden sairauspoissaolojen suuri osuus tulkitaan usein merkiksi työmotivaation puutteesta ja heikentyneestä työilmapiiristä. Ilman sairauspoissaoloja vuonna 2012 oli 25,5 prosenttia koko henkilöstöstä (valtionhallinto 36,1 %). Työterveyspalvelujen kustannukset nettona vuonna 2012 olivat 367,70 euroa/htv (valtionhallinto 467,30 euroa/htv). Vuonna 2012 sairauspoissaolojen vuoksi menetti siis 112,7 henkilötyövuotta, minkä hinta työvoimakustannuksina oli 5,7 milj. euroa **). Kun otetaan huomioon työvoimakustannusten ohella sijaisten palkkaukset ja työpaikkojen tuottavuuden menetykset, niin sairauspoissalojen kokonaiskustannukset vuonna 2012 olivat 10,4 milj. euroa. Jos sairauspoissaolojen määrää pystyttäisiin vähentämään nykyisestä 12,4 työpäivästä/htv 10,0 työpäivään/htv, niin lla olisi käytettävissä 21,8 henkilötyövuotta enemmän. Työvoimakustannuksina tämä olisi 1,1 milj. euroa. *) Prima-järjestelmän mukainen sairauspoissaolojen määrä oli 16,7 pv/htv (2011: 16,8 pv/htv). Tahti-järjestelmässä sairauslomat lasketaan viiden työpäivän mittaisen työviikon mukaisesti, Prima-järjestelmässä taas kalenteripäivien mukaisesti. Prima-järjestelmä ottaa vuoden vaihteessa laskentaan mukaan edellisenä vuotena alkaneet ja seurantavuoden aikana päättyneet sairauspäivät. Tahti-järjestelmä ei huomioi edellisen vuoden aikaisia tapahtumia. **) n henkilötyövuoden hinta (työvoimakustannukset eur/htv) vuonna 2012 oli 50 865 euroa. Työvoimakustannusten määritelmä ks. kappale 6.1. Työvoimakustannukset. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannusten laskennassa on käytetty VM:n julkaisussa 3/2013 Motivoiva johtaminen sekä innovatiivinen ja hyvinvoiva työyhteisö valtion työpaikkojen tuloksellisuuden perustana vuonna 2012 käytettyä arvoa 368 euroa/tpv. 2012 2011 2010 2009 2008 Valtio keskim. 2012 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 12,4 12,7 12,4 12,2 12,6 9,3 Sairauspoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 4,4 4,4 4,1 4,1 4,4 4,6 Sairaustapauksien lkm Tietoa ei Tietoa ei Tietoa ei 6375 6562 7134 käytettävissä. käytettävissä. käytettävissä. 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista 77,3 75,4 76,9 76,7 73,4 76,2 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 25,5 32,6 23,6 24,6 29,5 36,1 Sairauksista johtuvat Työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv 4,0 4,0 3,9 4,0 Tietoa ei käytettävissä. 3,9 Taulukko 3. Sairauspoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja ssa 2008 2012 ja valtionhallinnossa 2012.
11 (19) Yleisimmät sairauslomien syyt vuonna 2012 olivat edellisien vuosien tapaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet (28 %), infektiot (19 %) ja mielenterveyden häiriöt (16 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on laskenut edellisestä vuodesta neljä prosenttiyksikköä ja infektioiden sekä mielenterveyden häiriöiden määrä yhden prosenttiyksikön. Kolme yleisintä tautiryhmää kattaa 63 prosenttia Terveystalon tilastoimista sairauspoissaoloista. Terveystalon tilastoimat sairauspäivät kattavat 63 prosenttia kaikista sairauspäivistä. Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä kertyi neljä jokaista henkilötyövuotta kohden. Määrä on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2009 alkaen ja on samaa suuruusluokkaa kuin valtiolla keskimäärin. Kuvio 7. Sairauspoissaolojen syyt ssa vuosina 2011 ja 2012 sekä Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialalla vuonna 2012. Terveystalon tilasto. 4.2. Työtapaturmat Vuonna 2012 henkilöstölle kertyi Tahti-järjestelmän mukaan työtapaturmapoissaoloja 0,5 työpäivää/htv (valtionhallinto 0,4 työpäivää/htv). Yksi työtapaturmapoissaolo ssa kesti keskimäärin 16,6 työpäivää.
12 (19) 2012 2011 2010 2009 2008 Valtio keskim. 2012 Tapaturmapoissaolot, työpäivää/htv 0,5 0,7 0,7 0,3 0,5 0,4 Tapaturmapoissaolojen pituus, työpäivää/tapaus 16,6 20,2 19,7 15,0 19,3 13,8 Taulukko 4. Työtapaturmapoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja ssa 2008 2012 ja valtionhallinnossa 2012. 4.3. Työkyky Työkyvyn perustana on toimintakyky. Toimintakykyä voidaan melko luotettavasti tutkia työterveyshuollon suorittamilla työkykyindeksimittauksilla, joissa kuvataan henkilöiden työkykyä karkealla tasolla. Työkykyindeksi koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa otetaan huomioon työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset sekä työntekijän terveydentila ja voimavarat. Vuoden 2012 työkykyindeksi muodostui 302 henkilön tiedoista. Työkykykyselyyn oli mahdollista vastata vapaaehtoisesti työterveystarkastuksen yhteydessä. Vastanneista 80 prosentin työkykyindeksi oli erinomainen tai hyvä (Terveystalo 82 %). Positiivista on, että n luku oli noussut kuusi prosenttiyksikköä edellisen vuoden arvosta. Vastanneista 17 prosentilla työkykyindeksi oli kohtalainen (Terveystalo 14 %) ja kolmella prosentilla huono (Terveystalo 4 %). 4.4. Kuntoutus Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslinja myönsi vuonna 2012 lle yhden 10 hengen EsimiesASLAK- ja 6 8 hengen TYK-kuntoutuskurssin. Kelalta anottujen kuntoutusten lisäksi järjestettiin n henkilöstölle ns. ennaltaehkäisevänä kuntoutusmuotona kaksi 10 hengen kuntoremonttikurssia. Kaikki edellä mainitut kurssit järjestettiin Laukaalla, Kuntoutus Peurungassa lukuun ottamatta ASLAKia, joka järjestettiin Siuntion Hyvinvointi-keskuksessa. Näiden lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus hakea itse yksilöllisiin kuntoutuskursseihin Kelan paikallistoimiston kautta. Nämä kurssit suoritettiin yhdessä n ulkopuolisista organisaatioista tulevien ihmisten kanssa. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2012 aikana 88 henkilöä ja kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä 958.
13 (19) 4.5. Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työyhteisön toiminta koetaan tasa-arvoiseksi. Olennainen osa tasa-arvoa on samapalkkaisuus, naisille ja miehille maksetaan sama palkka samanarvoisesta työstä samalla työnantajalla. n samapalkkaisuusindeksi vuonna 2012 oli 93,2 prosenttia, miesten saama palkka oli siis 6,8 prosenttia korkeampi kuin naisten saama palkka. Vaativuustasoilla 16 18 naisten palkka on yhtä suuri tai hieman suurempi kuin miesten palkka. Vaativuustasoilla 11 ja 12 samapalkkaisuusindeksi on alhaisin ollen noin 87 prosenttia. Vaativuustasoilla 8 10 samapalkkaisuusindeksi on 91 92 prosenttia. Huomattava osa palkkaeroista voidaan selittää perustelluilla palkkauksellisilla erillä esimerkiksi sillä, että miehet toimivat enemmän kyseisillä vaativuustasoilla jaksotyössä, jolloin kokonaispalkkaa kasvattavat haittalisät, joita maksetaan ilta- ja viikonlopputyöstä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa haitallisista työolosuhteista maksetaan olosuhdelisää. Samapalkkaisuusindeksi yhteensä, % 105 100 95 % 90 Samapalkkaisuusindeksi yhteensä, % 85 80 75 T 5 T 7 T 9 T11 T13 T15 T17 T19 T21 vaativuustaso Kuvio 8. n samapalkkaisuusindeksi 12/2012. 4.6. Virkistystoiminta tukee henkilöstön työhyvinvointia edesauttavia tekijöitä, kuten liikuntaharrastuksia, virkistystä ja vapaa-ajan toimintaa laitoksen urheilukerhon, paikalliskerhojen sekä n Lomatukisäätiön toiminnan kautta.
14 (19) laitoksen Urheilukerho ry jäsenyhdistyksineen kannustaa toiminnallaan n henkilöstöä liikkumaan ja urheilemaan vapaa-aikanaan. Urheilukerho järjestää n tuella erilaisia kuntokilpailuja ja -tempauksia sekä retkiä ja liikuntailtapäiviä sekä n mestaruuskilpailuja. laitoksen 54. talvikisat järjestettiin Vuokatissa ja kesäkisat Hangossa. Urheilu on ssa hyvin suosittua, ja mestaruuskisoihin osallistuu vuosittain 380 390 urheilijaa. Myös European Customs Sports Association`in (ECSA) järjestämiin kansainvälisiin kilpailuihin ja tapahtumiin on Suomesta osallistuttu aktiivisesti. ssa toimii hallituksen ja viiden henkilöstöjärjestön yhteinen laitoksen Lomatukisäätiö. Säätiö on vuokrannut henkilöstön lomanviettoa varten Degerbyn tulliaseman Ahvenanmaalta ja entisen rajavartioaseman Laikosta, Rautjärven kunnasta. Säätiön tilat tarjoavat edullisen vaihtoehdon lomailulle. Myös henkilöstöjärjestöillä ja muutamalla urheilukerhon jäsenyhdistyksellä on lomamökkejä ja -osakkeita, joita jäsenistö voi vuokrata edullisesti. 5. Henkilöstön kehittäminen Vuonna 2012 n henkilöstöstä 74 prosenttia osallistui henkilöstökoulutukseen. Henkilöstökoulutus sisältää sekä n oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2012 oli 18 184 oppimispäivää eli 8,0 päivää henkilötyövuotta kohden (valtionhallinto 3,7 työpäivää/htv). Koulutuksen pituus koulutettua kohti oli 10,4 työpäivää (valtionhallinto 4,5 työpäivää/koulutettu). n koulutuksen suuri määrä johtuu omasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja kattavasta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. 12 10 koulutuspanostus, työpv/htv 8 6 4 Valtio 2 0 2008 2009 2010 2011 2012 vuosi Kuvio 9. Henkilöstökoulutuksen koulutuspanostus ssa ja valtiolla 2008 2012.
15 (19) 6. Työvoimakustannukset ja palkkaus 6.1. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset sisältävät tehdyn työajan palkat, välilliset palkat ja sosiaaliturvamaksut. Vuonna 2012 tullilaitoksen työvoimakustannukset olivat Tahti-järjestelmän mukaan 116,0 miljoonaa euroa (vuosi 2011: 113,2 milj. euroa), joista varsinaisten palkkojen osuus oli 82,8 prosenttia eli 96,0 miljoonaa euroa (vuosi 2011: 93,2 milj. euroa). Varsinaiset palkat sisältävät tehdyn työajan palkat ja välilliset palkat. Välilliset palkkakustannukset olivat vuonna 2012 24,6 miljoonaa euroa (vuosi 2011: 23,2 milj. euroa). Välilliset palkkakustannukset sisältävät muun muassa vuosiloma-ajan palkat, sairausajan palkat, koulutusajan palkat ja perhevapaiden palkat. Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaat, hoitovapaat sekä sairaan lapsen hoito. Työvoimakustannukset nousivat 2,4 prosenttia vuodesta 2011. Vuonna 2012 n henkilötyövuoden hinta eli työvoimakustannukset euroa/htv oli 50 865 euroa (valtionhallinto 56 543,50 eur/htv). Henkilötyövuoden hinta on noussut 2,7 prosenttia vuodesta 2011. 15,8 % 1,5 % 21,2 % 61,5 % Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset Kuvio 10. Henkilöstön työvoimakustannukset ssa 2012.
16 (19) 6.2. Palkkaus n palkkausjärjestelmä (VPJ) muodostuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja ammatinhallintaan sekä kokemukseen perustuvista palkanosista. Edellisten lisäksi voidaan maksaa olosuhdelisää ja muita palkanlisiä ja lisäpalkkioita, kuten kielitaitolisää. Palkkausjärjestelmässä on 18 vaativuustasoa. Kokemusosa on enintään 10 prosenttia vaativuusosasta. Henkilökohtainen osa on enintään 34 prosenttia. Olosuhdelisä on enintään neljä prosenttia vaativuustason perustasosta. Olosuhdelisää maksetaan sellaisista fyysisen tai psyykkisen työympäristön haitoista, joita ei ole otettu huomioon palkan muissa määräytymisperusteissa ja joita ei voida poistaa työsuojelutoimenpitein. Henkilön suoritusarviointi tehdään tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Vuonna 2012 noin 93 prosenttia henkilöstöstä kuului uudistetun palkkausjärjestelmän piiriin. Kertomusvuonna 54 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvista henkilöstöstä työskenteli vaativuustasoilla 8 11. Yleisimmät vaativuustasot kertomusvuonna olivat 8 ja 9, joihin molempiin kuului 17 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä. Aiempina vuosina yleisin vaativuustaso on ollut taso 8. Muutos johtuu osin siitä, että vuoden 2012 virastoerä kohdennettiin siten, että tiettyjen tehtävien vaativuustaso muutettiin korkeammalle vaativuustasolle. Myös toimintamalli tullitoimipaikoilla on muuttunut moni osaaja -konseptiin, jolloin osaamisvaatimukset ovat perustehtävissä kasvaneet, minkä seurauksena henkilöstöä on siirtynyt vaativimmille tasoille. 6.3. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli Tahti-järjestelmän mukaan 75,6 prosenttia ja koulutuksen, lomien ja muun ei tehdyn työajan osuus 24,4 prosenttia. Vuonna 2012 työpäivien lukumäärä oli 251. Kun vuosityöajasta vähennetään työpäivät, jotka käytettiin vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin, niin kokoaikainen henkilö teki ssa keskimäärin 190 työpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehtävään, joka vaatii yhden henkilön säännöllistä työaikaa vastaavan varsinaisiin työtehtäviin käytetyn työpanoksen, tarvittiin 1,32 henkilöä. Koulutukseen käytettiin säännöllisestä työajasta 8,0 työpäivää (3,2 %), vuosilomiin 37,4 työpäivää (14,9 %) ja sairauspoissaoloihin 12,8 työpäivää (5,1 %). Rahana korvatun ylityöajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 0,9 prosenttia. 6.4. Matkustus n matkustusmenot vuonna 2012 olivat 2,6 milj. euroa. Ne nousivat noin viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Liikkuvien valvontaryhmien toiminta tapahtuu pääosin tienpäällä. Lisäksi matkakustannuksia aiheuttavat muun muassa koulutukset ja erilaiset
17 (19) kokoukset. Päivärahojen osuus matkustusmenoista oli 34 prosenttia. Matkakulujen osuus oli 1,56 prosenttia toimintamenoista (valtionhallinto 2,63 %). Päivärahat 34 % Muut matkustusmenot 55 % Kilometrikorvaukset 11 % Kuvio 12. Matkakustannusten jakautuminen 2012. Vuosina 2008 2012 matkakulut henkilötyövuotta kohden olivat pienimmillään vuonna 2010 eli 1 003,99 euroa/htv. Vuonna 2012 matkakulut henkilötyövuotta kohden olivat 1 134,32 euroa ja nousua vuodesta 2010 oli noin 13 prosenttia. Delegaatiokokoja sekä kokous- ja koulutuskäytäntöjä on tarkasteltava ja mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön matkustusta korvaavia vaihtoehtoja muun muassa hyödyntämällä videoneuvotteluyhteyksiä. Matkakulut eur/htv 1300,00 1250,00 1200,00 1232,82 1150,00 1134,32 eur/htv 1100,00 1050,00 1065,44 1081,16 1000,00 950,00 1003,99 900,00 850,00 800,00 2008 2009 2010 2011 2012 vuosi Kuvio 13. Matkakulut henkilötyövuotta kohden 2008 2012.
18 (19) 7. Tiivistelmä ssa työskenteli vuoden 2012 lopussa yhteensä 2 347 henkilöä. Henkilötyövuosimäärä kertomusvuonna oli 2 267 (2 280,5 htv sis. harjoittelijat yms.). Henkilöistä 53,6 prosenttia oli miehiä ja 46,4 prosenttia naisia. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 45,7 vuotta. 2012 2011 2010 2009 2008 Henkilömäärä 2347 2348 2370 2437 2589 HTV (Prima) 2267 2279 2319 2443 2529 HTV (Tahti, sis. Harjoittelijat yms) 2280,5 2286,5 2332,2 2443,3 2532,4 Naisten %-osuus 46,4 46,9 46,5 46,2 46,2 Keski-ikä 45,7 45,5 45,0 44,4 43,5 Virka-suhteisten %-osuus 95,4 95,6 96,0 96,0 96,3 Osa-aikaisten %-osuus 6,9 7,7 6,9 5,6 5,9 Määräaikaisten %-osuus 4,9 3,9 4,3 5,7 8,3 Koulutustasoindeksi 4,5 4,5 4,5 4,5 4,4 Koulutuspanos pv/htv 8,0 6,6 6,9 10,6 8,0 Poistuma % henkilöstöstä 5,0 5,5 6,6 8,9 7,8 Sairauspoissaolot työpv/htv 12,4 12,7 12,4 12,2 12,6 Tapaturmapoissaolot, työpv/htv 0,5 0,7 0,7 0,3 0,5 Työvoimakustannukset milj. eur 116,0 113,2 113,5 116,3 115,0 Palkkasumma milj. eur 96,0 93,2 92,7 94,3 93,2 Taulukko 5. Yhteenveto n henkilöstötilinpäätöksen tiedoista 2008 2012. Henkilöstökoulutuksen laajuus oli 18 184 oppimistyöpäivää eli kahdeksan päivää htv:ta kohden. Henkilöstön koulutustasoindeksin arvo oli pysynyt edellisvuosien tasolla ollen 4,5.
19 (19) Sairauspoissaolopäiviä oli kertomusvuonna 12,4 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Poissaolojen määrä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin 4,4 työpäivää. Tapaturmapoissaoloja oli 0,5 työpäivää/htv. laitoksen työvoimakustannukset olivat 116,0 milj. euroa, joista varsinaisten palkkojen osuus oli 96,0 milj. euroa. 54 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvista henkilöstöstä työskenteli vaativuustasoilla 8 11. Yleisimmät vaativuustasot olivat taso 8 ja 9, joihin molempiin kuului 17 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä.