Sisällysluettelo. Tapahtui vuonna Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4. Henkilöstön määrä ja rakenne 4. Osaaminen 6.

Transkriptio

1 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

2 Sisällysluettelo Tapahtui vuonna Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka 4 Tiivistelmä vuoden 2010 luvuista 4 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä 4 Henkilöstön ikä ja sukupuoli 5 Palvelussuhteiden luonne 6 Vaihtuvuus 6 Osaaminen 6 Henkilöstön koulutusrakenne 7 Henkilöstökoulutuksen tunnuslukuja 8 Ammatillisen peruskoulutuksen laaja opetussuunnitelma 8 Sähköiset oppimateriaalit 8 Tullialan ammattitutkinto 9 Tullin henkilöstön jatko-, täydennys- ja ajankohtaiskoulutus 9 Radar-projekti 9 Asiakaskoulutus 9 Kansainvälinen koulutusyhteistyö 9 Työhyvinvointi 10 Parempi Työyhteisö -kysely 10 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat 10 Työkyky 12 Kuntoutus 12 Työsuojelu 12 Työhyvinvointiverkosto 13 Virkistystoiminta 13 Palkkaus ja työvoimakustannukset 14 Palkkaus 14 Ajankäyttö 14 Työvoimakustannukset 15 Keskivertotullilainen 15 Tullilaitoksen vuoden 2010 henkilöstötilinpäätöksen kokosi: Mia Ruusunen Tullihallituksen henkilöstöyksikkö puh: s-posti: mia.ruusunen@tulli.fi Taitto: Soili Pahtaja 2 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

3 Tapahtui vuonna 2010 Muutokset tullilaitoksessa jatkuivat ja muutosvauhti kiihtyi. Vuonna 2010 ehti tapahtua paljon, vaikka moni uudistus on vielä toteutumattakin. Tuottavuusohjelman ja määrärahaleikkausten vuoksi Tulli joutui yhä sopeuttamaan toimintaansa rajulla tavalla, ja valitettavasti sama tahti jatkuu. Näistä tavoitteista selviytyäkseen Tulli on esimerkillisesti kehittänyt henkilöstöään moniosaajiksi. Tullialan ammattitutkinnon perusteet hyväksyttiin Suomen viralliseen koulutusjärjestelmään Opetushallitus uudistaa tutkinnon perusteita noin kolmen vuoden väliajoin. Tutkinnon toteutusta suunnitellaan parhaillaan. Toimintojen alueellistaminen jatkui ja kertomusvuoden loppuun mennessä, alueellistettuja toimintoja oli yhteensä noin 120 henkilötyövuoden verran. Alueellistettavat tehtävät sijoittuvat Pohjoisen, Läntisen ja Itäisen tullipiirin toimialueille. Kertomusvuonna hallinnossa valmistauduttiin jo uuden Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon sekä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusasiakkuuteen. Tullin henkilöstöhallinnon tehtäviä siirtyi Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen hoidettavaksi alkaen. Työhyvinvoinnin tilaa Tullissa tutkittiin vuonna 2010 Työterveyslaitoksen järjestämän Parempi Työyhteisö -kyselyn avulla. Sähköisesti järjestettyyn kyselyyn vastasi henkilöä eli 79 prosenttia tullilaisista. Tuloksia käsitellään totuttuun tapaan työpaikoilla Tullin oman purkumallin mukaisesti. Kertomusvuonna julkaistiin Tullin tasa-arvosuunnitelma, johon on kirjattu selkeät tavoitteet ja toimenpiteet edistämään tasa-arvon toteutumista työpaikalla sekä parantamaan viihtyvyyttä työpaikalla. Tasa-arvon toteutumista selvitettiin henkilöstökyselyn avulla, jonka tulokset raportoitiin tasa-arvosuunnitelmassa. Valtion keskustason virkaehtosopimuksella sovittiin voimaantulleesta samapalkkaerästä, joka on 0,28 prosenttia. Tullilaitoksen sopijaosapuolet saavuttivat neuvottelutuloksen sen kohdentamisesta vaativuustasojen 6, 7, 9, 11 ja 17 perustasoihin sekä vastaavien euromääräisten palkkausten korottamiseen. Maaliskuun alusta tuli voimaan 0,55 prosentin suuruinen yleiskorotus. Lisäksi neuvoteltiin voimaantulleesta 0,43 prosentin suuruisesta virastoerästä, joka hallinnonalan sopimusosapuolten päätöksellä kohdennettiin vaativuustasoille 7 ja korotusten vaihdellessa 0,3 1,1 prosenttiin. Juuri nyt on meneillään Tullin sisäinen organisaatiouudistus. Tämä rakenneuudistus on Tullin itsensä käynnistämä. Se ei ole säästöhanke eikä henkilöstön vähentämishanke. Uudella organisaatiolla tunnustamme jo tosiasiallisesti tapahtuneen muutoksen ja valmistaudumme tulevaisuuden haasteisiin muuttamalla johtamisjärjestelmämme ja toimintatapamme. Tullin henkilöstötilinpäätös

4 Tullin henkilöstöstrategia ja -politiikka Tullin henkilöstöstrategia on koko henkilöstön työväline, jonka avulla toimintaa ohjataan yhteisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti. Sen avulla määritetään henkilöstön kehittämisen painopisteet ja varmistetaan yhdenmukaiset menettelytavat läpi koko organisaation. Sen avulla voidaan arvioida myös johtamista sekä vallitsevaa tilaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tullin strategisena tavoitteena on olla kilpailukykyinen ja haluttu työnantaja. Henkilöstön tulee olla osaavaa, motivoitunutta ja toimintatavoiltaan tavoitteellista, ja työnantajan tulee tarjota työntekijöilleen monipuolisia ja kehittäviä työtehtäviä sekä etenemismahdollisuuksia. Voimavarat on kyettävä suuntaamaan strategioiden kannalta oleelliseen toimintaan siten, että tehtävät tulevat joka puolella maata valvonnallisen tarpeen ja palvelujen kysynnän mukaan hoidetuksi. Vastuu henkilöstöjohtamisen toimivuudesta, organisaation hyvinvoinnista ja osaami- sen oikeasta kohdentumisesta kuuluu johdolle, esimiehille ja henkilöstöhallinnolle. Henkilöstöstrategian toteutumisesta huolehtii kuitenkin koko henkilöstö. Tullin toiminnan tuloksellisuus syntyy jokaisen tullilaisen henkilökohtaisesta työpanoksesta. Sen vuoksi Tullissa kiinnitetään erityisesti huomiota työkyvyn kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä työtyytyväisyyden parantamiseen. Tullissa työkykyä tukevat toimet integroidaan osaksi jokapäiväistä työtä ja johtamista, josta vastaavat ensisijaisesti esimiehet yhdessä työterveyshuollon kanssa, ja jossa vastuu on myös jokaisella työntekijällä itsellään. Tiivistelmä 2010 luvuista Vuoden 2010 lopussa tullilaitoksen henkilöstömäärä oli (2009: 2 437). Henkilötyövuosimäärä kertomusvuonna oli (2009: 2 443). Henkilöstöstä miehiä oli noin 53 prosenttia ja naisia 47 prosenttia. Tullilaitoksen henkilöstön keski-ikä on noussut edellisesta vuodesta hieman ja on nyt 45 vuotta eli yhtä paljon kuin valtiolla yleensä. Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 49 prosenttia. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2010 oli koulutettavapäivää eli 7 koulutuspäivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstön koulutustasoindeksin arvo oli pysynyt edellisvuoden tasolla ollen 4,5. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli kertomusvuonna päivää. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta kohden 14,4 kappaletta. Poissaolojen määrä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin 4,6 päivää. Tapaturmapoissaolopäivien määrä kasvoi kertomusvuonna päivästä päivään. Tullin palkkakustannukset pienenivät edellisvuodesta, ja olivat noin 111,6 miljoonaa euroa. Niistä varsinaisten palkkojen osuus oli noin 93 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Tullissa työskenteli vuoden 2010 lopussa yhteensä henkilöä eli noin 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna laskien edellisestä vuodesta noin 5 prosenttia. ( 2009: ja 2008: 2 532). Tullihallituksessa työskenteli kertomusvuoden lopussa 415 (2009: 431), Tullilaboratoriossa 69 (2009: 74), Eteläisessä tullipiirissä 712 (2009: 746), Itäisessä 578 (2009: 557), Läntisessä Henkilö- ja htv-määrät Tullissa vuonna Henkilömäärä HTV 4 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

5 Henkilöstön ja htv-määrän muutos Vuosi Hlömäärä Indeksi Htv Indeksi , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 324 (2009: 345), Pohjoisessa 231 (2009: 238) ja Ahvenanmaalla 41 (2009: 46) henkilöä. Henkilöstön määrä on vähentynyt kaikissa muissa tullipiireissä Itäistä tullipiiriä lukuunottamatta. Henkilöstömäärän jakautuminen tulosyksiköittäin vuonna 2010 Pohjoinen tullipiiri; 231 Ahvenanmaan tullipiiri ; 41 Tullilaboratorio ; 69 Eteläinen tullipiiri ; 712 Henkilöstön ikä ja sukupuoli Läntinen tullipiiri ; 324 Tulli on edelleen lievästi miesvaltainen työpaikka. Kertomusvuonna talon palveluksessa olevasta henkilöstä oli 53 prosenttia miehiä ja 47 prosenttia naisia. Sukupuolijakauma on samalla tasolla edellisten vuosien kanssa. Tullilaitoksen henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta, ja oli nyt 45 vuotta kuten keskimäärin koko valtion henkilöstökin. Suurin yksittäinen ikäryhmä oli edellisten vuosien tapaan vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 34 prosenttia. Yli 45-vuotiaita on valtionhallinnon työntekijöistä keskimäärin 55 prosenttia ja Tullin henkilöstöstä 49 prosenttia. Tullin henkilöstön ikärakenne on valtionhallinnon ikärakenteeseen verrattuna varsin edullinen. Tällä hetkellä suurin ikäluokka Tullissa on kymmenen vuotta nuorempi kuin koko valtion henkilöstöllä. Nuorimmissa ikäluokissa ikärakenteet ovat edelleen hyvin samanlaiset, mutta keskimmäisten ikäluokkien suhteelliset osuudet ovat tullilaitoksessa valtionhallintoon verrattuna selvästi korkeam- Henkilöstön muutos sukupuolittain Vuosi Miehet %-muutos Naiset %-muutos , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Henkilömäärät ikäluokittain Tullihallitus ; alle yli Itäinen tullipiiri; Tullin henkilöstötilinpäätös

6 mat. Vanhempiin ikäluokkiin sijoittuu Tullin henkilöstöstä suhteellisesti vähemmän kuin koko valtionhallinnossa. Palvelussuhteiden luonne Lähes kaikki tullilaiset, 96 prosenttia henkilöstöstä, työskentelevät virkasuhteessa. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskentelee 96 prosenttia henkilöstöstä, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Tullissa pystyttiin kertomusvuonna toteuttamaan varsin hyvin valtionhallinnon yleistä henkilöstöpoliittista tavoitetta ja nostamaan yhä vakinaisen henkilöstön suhteellista osuutta. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus kaikista palvelussuhteista on edelleen pienentynyt, ja on enää 4,3 prosenttia kaikista palvelussuhteista. Vastaava luku oli vielä vuonna 2006 yli 13 prosenttia. Tullin vakinaisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus (n. 96 %) on koko valtion budjettitalouden (n. 76 %) keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Tullilaitoksen henkilöstön ikärakenne valtion keskimääräiseen ikärakenteeseen suhteutettuna % henkilöstöstä Ikäluokat Vakinaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Vuosi Vakinaiset %-osuus Määräaik. %-osuus ,9 % ,1 % ,5 % ,5 % ,8 % ,2 % ,4 % ,6 % ,9 % ,1 % ,9 % 236 9,1 % ,7 % 215 8,3 % ,3 % 138 5,7 % ,7 % 102 4,3 % Tullin henkilöstöstä työskenteli 2010 kokoaikaisena noin 93 prosenttia (2009: 94 %). Valtionhallinnossa vastaava luku oli noin 94 prosenttia. Valtio Tulli Vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus 2010 Luonnollinen poistuma oli vuoden 2010 aikana Tullissa 6,6 prosenttia. Luku sisältää toisen työnantajan palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneiden sekä kuolleiden henkilöiden määrän. Luku on hieman laskenut edellisvuodesta, jolloin poistuma oli 8,9 prosenttia. Eläkkeelle siirtyi kertomusvuonna 49 henkilöä, mikä on edellisvuosia hieman vähemmän. (2009: 62 ja 2008: 61 henkilöä). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli vuoden 2010 aikana edellisen vuoden tapaan 63 vuotta (2008: 62,4 vuotta.) Koko valtionhallinnossa vastaava luku oli 61,1 vuotta. Tullista poistui vuoden 2010 aikana kuusi henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Se on yhtä paljon kuin edellisvuonna. Työkyvyttömyyseläköityminen oli siten 0,2 prosenttia. Työkyvyttömyyseläköityminen aiheuttaa työnantajalle merkittäviä kustannuksia. Keskeistä onkin havaita työkyvyttömyyttä aiheuttavat ongelmat jo niiden varhaisessa syntyvaiheessa, jotta korjaavat toimenpiteet ehditään tehdä ajoissa. Toisen työnantajan palvelukseen Tullista siirtyi kertomusvuoden aikana 100 henkilöä. Lähtövaihtuvuus oli siten Erosuunta Henkilömäärä Eronnut/työ päättynyt 55 Muu valtion virasto / laitos 26 Kunta, kuntainliitto, seurakunta 3 Yksityinen sektori 16 Eläke 49 Muu syy tai tuntematon syy 9 Kuollut 2 Yhteensä Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

7 laskenut 4,1 prosenttiin. (2009: 6,1 %, 2008: 5,4 %.) Tulovaihtuvuus on pitkälti seurausta lähtövaihtuvuudesta. Vuonna 2010 Tulliin palkattiin 85 henkilöä jonka mukaan tulovaihtuvuus oli noin 3,5 prosenttia. Tulovaihtuvuus 2010 Tulosuunta Henkilömäärä Toinen valtion virasto 8 Yksityinen sektori 8 Muu tulosuunta 67 Yhteensä 83 Osaaminen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja henkilöstön osaamista on kehitettävä sen mukaisesti. Yksi Tullin henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus. Omaa henkilöstöä sekä asiakkaita koulutettiin vuonna 2010 aktiivisesti. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät näkökohdat ovat keskeinen osa esimiestyötä. Kehittämistoimenpiteet johdetaan yksikön ja työryhmän tavoitteista ja tehtävistä. Osaamista ja ammattitaitoa laajennetaan muun muassa osallistumalla koulutukseen, vaihtamalla tehtäviä omassa työryhmässä, ryhmien kesken tai tehtäväkiertona eri yksiköissä. Yksilökohtaisista toimenpiteistä keskustellaan ja ne kirjataan tulos- ja kehityskeskustelussa. Toimenpiteiden toteuttamisessa yksilön tarpeet mukautetaan työ-, muutos- tai muusta ajankohtaisesta tilanteesta johtuviin koko yksikön ja ryhmän tarpeisiin. Henkilöstön koulutusrakenne AEO-arvioijille järjestettiin viime syksynä Tullikoululla kurssi yritysturvallisuudesta. Opiskelemassa (vas.) Pirjo Salminen, hänen takanaan Tarja Kokko, takana oikealla Maija Laari-Vento ja edessä Esa Alm. Henkilöstön koulutustasoindeksi Koulutustaso naiset 4,7 4,7 4,6 miehet 4,3 4,3 4,3 Yhteensä 4,5 4,5 4,4 Tullilaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5 8, jossa indeksiarvossa 7 kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Tullilaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli edellisen vuoden tapaan 4,5. Koko valtion koulutustasoindeksi oli 5,1. Tullilaitoksen koulutustasoindeksi on valtion indeksiä jonkin verran heikompi, mutta kuitenkin samalla tasolla kuin turvallisuusaloilla yleensä. Henkilöstön koulutusrakenteen indeksiarvon voi olettaa uuden Tullialan ammattitut- kinnon käyttöönoton jälkeen tulevaisuudessa edelleen nousevan ja lähenevän siten valtionhallinnon keskiarvoa. Tullin henkilöstötilinpäätös

8 Henkilöstökoulutuksen tunnuslukuja Henkilöstökoulutus sisältää sekä tullilaitoksen oman koulutuksen että ulkopuolisiin koulutuksiin osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2010 oli koulutettavapäivää eli seitsemän päivää jokaista Tullin htv:ta kohden. Apk:n opetussuunnitelma Koulutusrakenne Tullissa, turvallisuusalalla ja valtionhallinnossa 2010 Tulli Turvallisuusala Valtio Perusaste 9,4 % 5,1 % 4,8 % Keskiaste 39,1 % 43,0 % 29,1 % Alin korkea-aste 25,5 % 27,9 % 25,1 % Alempi korkeakouluaste 12,1 % 9,8 % 11,9 % Ylempi korkeakouluaste 13,9 % 14,2 % 29,1 % Koulutustasoindeksi 4,5 4,5 5,3 Henkilöstön koulutuspanostus Kesällä 2008 alkanut Ammatillisen peruskoulutuksen (Apk) niin sanotun K-linjan (operatiivisessa tullityössä toimivat) opetussuunnitelma, (OPS) saatiin valmiiksi kesällä Opetussuunnitelmaa päivitetään säännöllisin väliajoin. K1/10-kurssilla alettiin hyödyntää henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS). Sen avulla opiskelija voi suunnitella ja kohdentaa omaa oppimistaan. Ammatillisen peruskoulutuksen E-linjan uudistaminen aloitettiin syksyllä 2010, ja se on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2011 aikana. E-linja on suunnattu akateemisen loppututkinnon suorittaneille ja erityistehtävissä toimiville. Uudistustyön tavoitteena on kohdentaa tulliasioiden oppiminen entistä paremmin ottamalla huomioon kohderyhmän tarpeet. Sähköisiä oppimateriaaleja ja työn tukimateriaaleja päivitettiin Tullin asiantuntijoiden ja koulutuksen opettajien yhteistyönä. Syksyllä 2008 sähköiset oppimateriaalit julkaistiin Tullin koko henkilöstölle hyödynnettäviksi työn tukimateriaaleina (ks. Tullin intra). Kesällä 2009 alettiin julkaista samassa osoitteessa K-linjan omaa työtoimintaa kehittäviä lopputöitä kaikkien tullilaisten käyttöön. Tällä hetkellä koko organisaation hyödynnettävissä on yli 200 APK:n kehittämisluonteista lopputyötä. Yksi lopputyö kehittämisehdotuksineen on yltänyt jopa Eurookoulutuspanostus pv/htv 7,0 10,2 8,1 pan komissioon ja sieltä edelleen kehitysidean jalostukseen käytäntöön viemistä varten. Kaikkiaan 2,5 vuoden mittaiselta K-linjalta valmistui viime vuonna 63 opiskelijaa. Opintojaan suorittamassa oli vielä 139 opiskelijaa eri vuosilinjoilla. Tullin asiantuntija- ja erityistehtävissä toimivien E- linjalta valmistui 26 henkilöä vuonna E-linjan opintoja suoritti 70 henkilöä. Tullin resurssitilanteen johdosta vuonna 2010 käynnistettiin vain yksi K-linjan ja kaksi E-linjan APK-kurssia, joista toinen oli kohdennettu Tullin puhelinvaihteen henkilöille. Sähköiset oppimateriaalit Sähköisten oppimateriaalien ja työn tukimateriaalien kehittäminen ja päivittäminen Moodle-oppimisympäristössä jatkui vuonna Päivitystä tehtiin yhteistyössä Tullin asiantuntijoiden ja koulutuksen opettajien kanssa. Tullissa on muutamia toimintokohtaisia verkkokursseja, kuten esimerkiksi riskienhallinnan verkkokurssi. Kurssi kehitettiin riskianalyysin kanssa tekemisissä oleville työntekijöille, ja se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja resursseja säästäväksi. Verk- 8 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

9 kokoulutuksessa tehtiin yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa. Tullialan ammattitutkinto Opetusministeriö, nykyiseltä nimeltään opetus- ja kulttuuriministeriö, virallisti Tullin esityksestä Tullialan ammattitutkinto -nimikkeen suomalaiseen tutkintorakenteeseen Tullialan ammattitutkinnon perusteita luotiin opetushallituksen johdolla Tullissa kesästä 2007 lähtien syksyyn 2009 saakka. Ennen tutkinnon perusteiden julkaisua opetushallitus pyysi tutkinnon perusteista lausunnot Tullin eri asiakasryhmiltä. Tullialan ammattitutkinnon perusteet astuivat voimaan Suomen viralliseen koulutusjärjestelmään Tullialan ammattitutkinnon julkistamistilaisuus pidettiin Tullikoululla Opetushallitus uudistaa tutkinnon perusteita noin kolmen vuoden väliajoin. Tullialan ammattitutkinnon perusteet määrittelevät, mitä tutkinnon suorittajan tulee osata. Osaaminen osoitetaan käytännön työssä työtä tekemällä. Varsinainen Tullialan ammattitutkinnon toteutuksen suunnittelutyö aloitettiin syksyllä 2009 ja se valmistuu vuoden 2011 aikana. Jatko-, täydennys- ja ajankohtaiskoulutus Tullilaiset osallistuivat vuoden 2010 aikana järjestettyyn monipuoliseen henkilöstökoulutukseen yli koulutettavapäivän verran. Kurssipäivien määrä oli ja kursseja järjestettiin kaikkiaan yli 650. Alueellinen koulutustoiminta täydensi niin sanottua keskitettyä koulutusta ja oli vilkas. Monimuoto- ja verkkovälitteinen opiskelu on asettunut pysyväksi osaamisen varmistamisen ja kehittämisen keinoksi perinteisempien koulutusmuotojen rinnalla. Ammatillisessa jatko- ja täydennyskoulutuksessa painottuivat edellisten vuosien tapaan tullaukseen ja riskienhallintaan liittyvien järjestelmien käyttöönoton varmistaminen sekä rikostorjunnan pitkät koulutusohjelmat. Vuoden aikana vahvistettiin pääperiaatteet Tullin viranomaisajokoulutuksen järjestämiselle. Ajankohtaiskoulutuksen painotus oli tarkastuksen alueella. Tullin henkilöstö osallistui lisäksi edellisten vuosien tapaan Poliisihallinnon järjestämiin koulutuksiin ja PTR-koulutukseen. Tullin oma esimies-, hallinto- ja johtamiskoulutus toteutettiin aiempien vuosien tapaan omana koulutuksena ja tukeutumalla muun muassa HAUSin koulutustarjontaan. Lisäksi järjestettiin muutoksenhallintaan liittyviä Kuinka jaksan muutoksessa -valmennuksia. Radar-projekti Säteilyrajavalvonnan tilasta ja kehittämisestä on tehty Tullissa selvityksiä 1990-luvulla, vuosina 2001 ja Viimeisimpään selvitykseen liittyi myös kehittämissuunnitelma. Selvityksessä kartoitettiin säteilyvalvonnan nykytila ja tehtiin esitys valvonnan kehittämisestä. Vuonna 2009 hankkeelle saatiin määräraha Säteilyturvakeskuksen budjettiin. Hankkeen käytännön toteutusta varten perustettiin Radar-projektiryhmä. Projektiin liittyi sekä laitehankintoja että säteilyvalvontaan liittyvää koulutusta. Radar-projektiryhmä kutsui Tullin koulutuksen yhteistyötahoksi toteuttamaan koulutusten sisältöjä. Koulutus toteutettiin vuonna 2010 osittain Suomessa ja osin Italiassa, Euroopan komission yhteisessä koulutuskeskuksessa (JRC), Isprassa. Suomen tullista Ispraan matkasi opettajansa kanssa 12 opiskelijaa, jotka koulutettiin säteilyvalvonnan käytännön tarkastustehtäviin. Isprassa koulutetut tullilaiset ovat tämän jälkeen toimineet kouluttajina omilla toimipaikoillaan. Radar-projekti jatkuu edelleen. Asiakaskoulutus Tullin asiakasyhteistyöhön liittyvien projektien ja vuosisuunnitelmien sisältämien koulutustilaisuuksien lisäksi Tullin koulutukselta tilattiin vuoden 2010 aikana yhteensä 75 asiakaskoulutustilaisuutta. Niihin osallistui yhteensä noin 950 henkilöä. Eri alojen oppilaitoksilta tulevien koulutuspyyntöjen määrä kasvoi vuonna Julkisuudessa ollut tieto suunnitteilla olevasta Tullialan ammattitutkinnosta on nostanut kiinnostusta Tulliin ja tulliasioihin. Perinteikäs Osaava Tulliselvitys Ammattitaidolla (OTA) -kurssi toteutettiin kymmenennen kerran vuonna OTAkurssin suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja hakijamäärät ovat lisääntyneet. Kurssille hakevat ulkomaankaupan ja logistiikan perustehtävissä toimivien henkilöiden lisäksi myös yritysten lähiesimiehet, oppilaitosten opettajat ja eri valtionhallinnon alan hankintatehtävissä toimivat henkilöt. Tullialan ammattitutkinto korvaa tulevaisuudessa OTAkurssin. Viimeinen nykymuotoinen kurssi käynnistyy Kansainvälinen koulutusyhteistyö Suomen tulli tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa ja osallistuu sekä EU:n että Maailman tullijärjestön yhteisiin hankkeisiin. Vuonna 2010 Tullin koulutuksessa vieraili Tulli ohjelmaan liittyen useiden eri maiden tullihallintojen edustajia muun muassa Bulgariasta, Tullin henkilöstötilinpäätös

10 Työhyvinvointi Itävallasta ja Unkarista. Lisäksi kävi pohjoismaisia vieraita Norjasta ja Islannista. Tulli 2013-ohjelmaan kuuluvan TACTIC (Tax and Customs Administrations Training Interactive Campus) -verkkoalustan kehitystyötä jatkettiin ja TACTIC Task Force kokoontui Helsingissä syyskuun lopussa. Vuoden pääteema oli TACTICin kansallisen tason julkaiseminen ja valmistautuminen seuraavaan vaiheeseen TACTICin käytössä kansallisella tasolla. WCO:n PICARD-ohjelman tullialan tieteellistä tutkimusta käsittelevä seminaari järjestettiin marraskuussa Abu Dhabissa. Tullissa henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen ymmärretään organisaation menestyksen kannalta merkittäväksi tekijäksi. Työhyvinvointityötä tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti ja työn tuloksia seurataan systemaattisesti. Työhyvinvointia selvitetään sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten, työterveyshuollon menojen, vaihtuvuuden sekä työtyytyväisyyden näkökulmista. Tullin pitkäjänteinen työhyvinvointityö jatkui edelleen kertomusvuonna. Arjen esimiestyövalmennuksia, jotka ovat esimiesten arkijohtamiseen liittyvien asioiden käsittelemistä, jatkettiin. Työyhteisön pelisäännöt -valmennustilaisuuksissa käsitellään henkilöstön kanssa työyhteisöasioita, kuten vuorovaikutusta ja ongelmaratkaisua. Parempi Työyhteisö -kysely Työhyvinvoinnin tilaa tutkittiin vuonna 2010 Työterveyslaitoksen Parempi Työyhteisö -kyselyn avulla. Koska kysely on uusi, vertaaminen edellisiin vuosiin on mahdollista ainoastaan joidenkin kysymysten kohdalla. Kyselyn mukaan muun muassa työyksiköiden kehittämisaktiivisuus on parantunut edellisistä vuosista, kun taas työyksiköiden toimivuus on heikentynyt. Tehtävien ja tavoitteiden tunteminen on lievästi laskenut, vaikka yhäkin sillä saralla pisteet ovat korkealla. Tuloksissa esiin nousseita vahvuuksia Tullissa on tehtävien ja tavoitteiden tunteminen kaikilla tasoilla, vaikkakin työyksiköittäin vastauksissa on vaihtelua. Tullilaiset kokevat myös voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan hyvin hyväkseen työssään, ja työyksikön jäseniltä saadaan tukea ja apua tarvittaessa. Myös lähiesimiestyö on hyvää perustasoa. Tulosten perusteella voidaan havaita useita kehittämiskohteita eli niitä aiheita, joissa erot suomalaisten työyhteisöjen keskiarvoon olivat verrattain suuria, yli 10 prosenttiyksikköä. Näitä ovat esimerkiksi tasapuolinen ja oikeudenmukainen työnjako, työryhmien välinen yhteistyö, luottamus johtoon, kehityskeskusteluiden hyöty ja vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa. Huolestuttavana voidaan pitää kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kohteena olevien suurta määrää, lähes 242 vastaajaa. Arvio työkyvystä verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan on myös laskenut edellisiin kyselyihin verrattaessa. Toisaalta kuitenkin työhyvinvointi on arvioitu jopa paremmaksi kuin valtion työntekijöiden keskuudessa keskimäärin. Nyt arvioitiin ensimmäisen kerran myös työterveyshuollon toimivuutta,ja siitä tullilaiset antoivat omalla työterveyshuollolleen erinomaiset pisteet. Sairauspoissalot ja työtapaturmat Tullilaisten sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolopäiviä oli tullilaitoksessa kertomusvuonna päivää, mikä on lähes viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Poissaolo yhtä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin 4,6 päivää. Sairauspoissaoloja kertyi henkilöä kohti vuoden aikana keskimäärin 14,4 päivää, joka on henkilötyövuotta kohti 16,3 päivää (2009: 16,2, 2008:17,1 ja 2007: 13,7). Laskelmissa ovat mukana myös ne henkilöt, jotka eivät olleet pois 10 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

11 päivääkään oman sairautensa takia (23,6 % henkilöstöstä). Pääosa (71 %) sairauspoissaoloista on lyhyitä 1 3 päivän poissaoloja. Luku on hieman matalampi verrattaessa sitä koko valtionhallintoon, jossa lyhyiden sairauspoissaolojen osuus oli noin 76 prosenttia. Lyhyiden sairauspoissaolojen suuri osuus tulkitaan usein merkiksi työmotivaation puutteesta ja heikentyneestä työilmapiiristä. Yleisimmät sairauslomien syyt vuonna 2010 olivat edellisten vuosien tapaan tuki- ja liikuntaelin sairaudet (33 %), infektiot (26 %) sekä mielenterveyden häiriöt (16 %). Kolme yleisintä tautiryhmää kattaa noin 75 prosenttia Terveystalon tilastoimista sairauspoissaoloista. Terveystalon tilastoimat sairauspäivät taas kattavat ainoastaan 38 prosenttia kaikista sairauspäivistä. Tullissa oli vuonna 2010 sairauspoissaoloja noin 5,1 prosenttia maksimityöajasta. Normaalin, biologisen sairastuvuuden katsotaan olevan 2 4 prosenttia. Tutkimusten mukaan poissaolojen ollessa vähemmän, on kyse epänormaalista tilanteesta, jossa ihmiset eivät uskalla jäädä kotiin, vaan tulevat sairaanakin töihin. Toisaalta luvun ollessa korkeampi, tilanne on hälyttävä. Esimerkiksi organisaatiomuutokset, epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta madaltavat kynnystä jäädä kotiin. Työtapaturmien vuoksi aiheutuneita poissaolopäiviä kirjattiin kertomusvuonna (2009: 1 195, 2008: ja 2007: 944). Työtapaturmapoissaolo kesti Tullissa keskimäärin 19,7 työpäivää ja valtiolla keskimäärin 15 pv/tapaus. Tapaturmapoissaoloja Tullissa oli henkilötyövuotta kohden noin 1,0 päivää, vastaava luku edellisenä vuonna oli 0,3 pv/htv. Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä kertyi noin neljä jokaista henkilötyövuotta kohden. Määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla, ja se on myös samaa tasoa kuin valtiolla keskimäärin. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2009 yli 9 prosenttia. Ne olivat nyt henkilötyövuotta kohden noin 525 euroa/htv. Sairauspoissaoloilla on merkittäviä ylimääräisiä sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia työvoimakustannuksiin. Tästä johtuen esimiesten tulee kiinnittää erityistä huomiota toistuviin sairauspoissaolohin ja niiden syyt tulee pyrkiä selvittämään jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sairausajan poissaoloista aiheutuneet palkkakustannukset laskivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Ne olivat noin 3,9 milj. euroa, eli 5,75 prosenttia tehdyn työajan palkoista. Todellisia sairauspoissaolojen kustannuksia laskettaessa palkkauskulujen lisäksi tulee huomioida myös mahdolliset ylityökorvaukset, sijaisen palkkakustannukset, työterveyshuollon kulut sekä tuottavuuden menetyksestä aiheutuneet kustannukset. Mainittujen lukujen suuruuden vuoksi kaikkien toimenpiteiden, joiden avulla pystytään vähentämään sairauspoissaoloja, ovat tärkeitä. Etenkin työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä toiminta nousee entistä merkityksellisemmäksi. Pitkien ja lyhyiden (1 3 pv) sairauspoissaolojen suhde ,0 % 70,0 % 66,4 % 69,9 % 70,9 % 60,0 % 59,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 41,0 % 33,6 % 30,1 % 29,1 % lyhyt pitkä 20,0 % 10,0 % 0,0 % Tullin henkilöstötilinpäätös

12 Työkyky Työkyvyn perustana on toimintakyky. Toimintakykyä voidaan melko luotettavasti tutkia muun muassa työterveyshuollon suorittamilla työkykyindeksimittauksilla, joissa kuvataan henkilöiden työkykyä karkealla tasolla. Työkykyindeksi koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa otetaan huomioon työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset sekä työntekijän terveydentila ja voimavarat. Vuoden 2010 työkykyindeksi muodostuu 568 henkilön tiedoista. Työkykykyselyyn oli mahdollista vastata vapaaehtoisesti työterveystarkastuksen yhteydessä. Vastanneista 76 prosentin työkykyindeksi oli erinomainen tai hyvä. Vastaava luku vertailukohteena olleella päätoimialalla oli myös 76 prosenttia, ja koko Terveystalon tutkimusaineistossa 82 prosenttia. Vastanneista 19 prosentilla työkykyindeksi oli kohtalainen ja viidellä prosentilla huono. Vastaavat luvut olivat koko Terveystalon tutkimusjoukossa 14 prosenttia ja kolme prosenttia ja päätoimialalla 11 ja viisi prosenttia. Työntekijöiden työkykyisyyden indikaattorina voidaan pitää myös niiden osuutta, joilla ei ole ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuoden aikana. Kertomusvuoden aikana Tullin palveluksessa olleista henkilöistä heitä oli 23,6 prosenttia, kun koko valtionhallinnossa vastaava luku oli 35,7 prosenttia. Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista kuntoutustoimintaa järjestettiin vuosittain laadittavan kuntoutussuunnitelman mukaisesti Kansaneläkelaitoksen järjestämillä yksilö- ja ryhmäkuntoutuksilla sekä Valtiokonttorin järjestämillä yksilöllisesti toteutettavalla ammatillisilla kuntoutuksilla. Kuntoutustarpeeseen vaikuttavat muun muassa ikärakennetekijät, työn luonne ja yleensäkin työelämän kuormittavuuden kasvaminen. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslinja myönsi vuodelle 2010 Tullille yhden 10 hengen ASLAK-kuntoutuskurssin. Kelalta anottujen kuntoutusten lisäksi Tullihallitus varasi erikseen Tullin henkilöstölle niin sanottuna ennaltaehkäisevänä kuntoutusmuotona kaksi 10 hengen kuntoremonttikurssia. Kaikki edellä mainitut kurssit järjestettiin Laukaassa, Kuntoutus-Peurungassa. Näiden lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus hakea itse yksilöllisille kuntoutuskursseille Kelan paikallistoimiston kautta. Nämä kurssit toteutettiin yhdessä Tullin ulkopuolisista organisaatioista tulevien ihmisten kanssa. Kuntoutukseen on vuoden 2010 aikana osallistunut yhteensä 82 henkilöä ja kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä Työsuojelu Tullin työsuojelusta vastaa työnantaja sekä esimiesorganisaatio työtehtäviensä ja toimivaltuuksiensa mukaan. Työntekijän yleisiin työsuojeluvelvollisuuksiin kuuluvat työnantajan antamien määräyksien ja ohjeiden noudattaminen sekä myötävaikuttaminen työsuojelun toteuttamiseen. Työsuojelu kuuluu myös Tullin ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan. Työnantajan nimeämät työsuojelupäälliköt vastaavat työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaaleissa valitut työsuojeluvaltuutetut, joiden tehtävänä on muun muassa kehittää työpaikan työsuojelua yhteistyössä työsuojelupäälliköiden kanssa. Työsuojeluvaltuutetut kuuluvat myös lakisääteisesti oman toiminta-alueensa yt-toimikuntaan. Koko tullilaitosta koskevat ja laajakantoiset työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Tullilaitoksen työsuojelun keskustoimikunnassa. Työsuojelun keskustoimikunta koostuu Tullihallituksen, Tulliliitto ry:n, Tullivirkamiesliitto ry:n ja Tullin Akavalainen yhdistys ry:n nimeämistä edustajista. Lisäksi keskustoimikuntaan kuuluvat asiantuntijajäseninä tullilaitoksen työterveydenhuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n edustaja sekä tullilaitoksen asiantuntijalääkäri. Keskustoimikunta käsitteli vuoden 2010 aikana muun muassa Tullin työterveydenhuollon palvelusopimusta ja hyväksyi työterveydenhuollon kustannuspalautushakemuksen sekä työterveydenhuollon ja kuntoutuksen toimintasuunnitelmat. Lisäksi toimikunta perehtyi Tullin kohonneisiin sairauspoissaoloihin, joiden vuoksi käynnistettiin Tullin varhainen välittäminen -projekti ja toimintamalli. Toimikunnassa perehdyttiin myös Tullin työtyytyväisyyskyselytutkimuksen toteuttamissuunnitelmaan sekä siivouspalveluiden asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksiin. Myös virkavaatteet, kengät ja voimankäyttövälineet nousivat kokouksissa säännöllisesti aihelistalle. Tutkimusprojekti torjuntaainekaasuilla käsiteltyjen kuljetuskonttien tunnistamiseen käytettävän laitteiston hankkimiseksi sekä konttitarkastuksiin liittyvän turvallisuus- ja toimintaohjeiden suunnittelemiseksi saatiin päätökseen syksyllä Tutkimustulosten perusteella todettiin, että lastitiloissa tapahtuva tullityö voi aiheuttaa terveysriskejä. Tulli hankkii vuoden 2011 aikana riskien poistamisek- 12 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

13 si kenttäkäyttöön soveltuvia, lastitilojen sisäilmaa havainnoivia mittareita sekä lastitilojen tuulettamiseen soveltuvia laitteita. Tutkimuksen tuloksista on ilmoitettu STM:n työsuojeluosastolle ja Työterveyslaitokselle. Projekti toteutettiin valtiovarainministeriön työsuojelurahaston tuella yhteistyössä Helsingin yliopiston kemian laitoksen kanssa. Työhyvinvointiverkosto Tullilla on aktiivinen Kaikukehittäjäverkosto. Kunkin piirin Kaiku-kehittäjä toimii paikallisesti piirissä ilmenneiden asioiden ja ilmiöiden parissa edistääkseen henkilöstön jaksamista sekä organisaation ja työyhteisöjen toimivuutta arjen työssä. Työ on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja perustuu yhteistyöhön. Ratkaisut tehdään räätälöidysti ja rakentavasti. Kaiku-kehittäjien tekemä työ kantaa hedelmää siten, että Tulli on nyt laitoksena valmiimpi ottamaan muutoksia vastaan. Omien sisäisten prosessien lisäksi muutosten hallintaan on haettu ulkopuolista rahoitusta. Kuluneena vuonna jatkettiin kolmivuotista Muutos- Kaiku-hanketta, jota rahoittaa Valtiokonttori Kaiku-rahalla. Hanke tuo esiin muutosjohtamisen tarpeen esimiestyössä, jonka pääteema on johtamisketjun saumattomuus. Perinteisesti Tullissa on jatkettu työhyvinvointiin liittyvää sisäistä koulutusta. Työyhteisön vuorovaikutusja pelisääntövalmennuksissa keskitytään työyhteisö- ja yksilötason kysymyksiin sekä jokaisen työyhteisöjäsenen osuuteen työilmapiirin synnyssä. Normaalin esimieskoulutuksen lisäksi on järjestetty arjen esimiestyövalmennusta, joissa keskityttiin esimiesten jaksamiseen ja heidän arjen työssä kohtaamiin tilanteisiin. Osa työyhteisöllistä jaksamista on huolehtia ympärillä olevista ihmisistä, erityisesti esimiesten alaisistaan. Kuluvana vuonna on suunniteltu ja kehitetty Tullille oma varhaisen välittämisen toimintamalli. Sen ajatuksena on tarttua hyvissä ajoin niihin merkkeihin, jotka ovat nähtävissä arjen työssä kuten käytöksen muuttumiseen ja lisääntyneisiin poissaoloihin. Toimintamalli otetaan käyttöön vuonna Virkistystoiminta Tullihallitus hankkii Tullin henkilöstön liikuntaharrastuksia, virkistystä, vapaa-ajan toimintaa sekä Tullin työhyvinvointia edesauttavia ratkaisuja Tullilaitoksen urheilukerhon, paikalliskerhojen sekä Tullin Lomatukisäätiön vuosittain tarjoamista palveluista. Tullilaitoksen Urheilukerho ja 18 jäsenkerhoa kannustavat toiminnallaan Tullin henkilöstöä liikkumaan ja urheilemaan vapaa-aikanaan. Paikallisten urheilukerhojen alaisuudessa on mahdollisuus harrastaa erilaisia liikuntamuotoja, ja lisäksi kerhot järjestävät liikuntailtapäiviä, retkiä, paikallisia Tullin henkilöstötilinpäätös

14 kilpailutapahtumia sekä Tullilaitoksen mestaruuskilpailuja yhteistyössä Tullilaitoksen Urheilukerhon kanssa. Tullilaitoksen 52. talvikisat järjestettiin Porissa ja kesäkisat Joensuussa. Tullilaitoksen Urheilukerho on osallistunut aktiivisesti European Customs Sports Associationin (ECSA) toimintaan. Vuonna 1992 perustetun järjestön tarkoituksena on lähentää Euroopan tullilaitosten henkilöstöä yhteisten urheilutapaamisten kautta muun muassa tukemalla kansallisten tulliurheilutapahtumien laajentamista kansainvälisiksi kilpailuiksi. Järjestöön kuuluu 22 jäsenmaata. Kertomusvuonna Tullin nais- ja miesjoukkueet osallistuivat hyvällä menestyksellä Englannin Newcastlessa järjestettyihin jalkapallon EMkilpailuihin. Naiset voittivat hopeaa ja miehet pronssia. Lisäksi osallistuttiin Puolassa järjestettyyn pöytätennisturnaukseen, Brysselin puolimaratonille ja Hollannin Nijmegenissä järjestettyyn neljän päivän marssiin. Tullissa toimii Tullihallituksen ja viiden henkilöstöjärjestön yhteinen Tullilaitoksen Lomatukisäätiö. Säätiö on vuokrannut henkilöstön lomanviettoa varten Degerbyn tulliaseman Ahvenanmaalta ja entisen rajavartioaseman Laikosta, Rautjärven kunnasta. Säätiön tilat tarjoavat edullisen vaihtoehdon lomailulle. Myös henkilöstöjärjestöillä ja muutamalla urheilukerhon jäsenyhdistyksellä on lomamökkejä ja -osakkeita, joita jäsenistö voi vuokrata edullisesti. Palkkaus ja työvoimakustannukset Palkkaus Ajankäyttö Tullin palkkausjärjestelmä muodostuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen suoritukseen ja kokemukseen perustuvista palkanosista. Palkkausjärjestelmässä on 18 vaativuustasoa. Henkilön suoritusarviointi tehdään tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Vuonna 2010 noin 82 prosenttia henkilöstöstä kuului uudistetun palkkausjärjestel- män piiriin. Yli puolet henkilöstöstä (51 %) työskentelee vaativuustasoilla Yleisin vaativuustaso kertomusvuonna oli edellisten vuosien tapaan taso 8, jolla oli lähes 18 prosenttia palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä. Naisten ja miesten välillä ei ole nähtävissä suuria eroja vaativuustasoryhmiin jakautumisessa. Ajankäyttöä arvioitiin teoreettisen työajan pohjalta. Koko vuoden työpäivien ja vuoden lopun henkilöstömäärän perusteella laskettiin maksimityöaika, jota vähentävät erilaiset palkalliset ja palkattomat vapaat. Jäljelle jäävä aika on työssäoloaikaa, joka vuonna 2010 oli lähes 78,5 prosenttia teoreettisesta työajasta (2009: 78 %, 2008: 79 %, 2007: 77 %, 2006: 79 %). Koontitaulukko vuosien luvuista Henkilöstön rakenne Henkilömäärä HTV Naisten % -osuus 45,4 45,6 45, Keski-ikä 42,1 42,5 42,6 42, Työsuhteet Virkasuhteisia %-osuus Määrä-aikaisia %-osuus 14,2 13,6 13,1 9,1 8,3 5,7 4,3 Henkilöstökustannukset Työvoimakustannukset milj 98,1 103,2 103,6 107,3 113,5 114,6 111,6 Palkkasumma milj 80,3 83, ,4 92,9 93,9 93 Henkilöstön tila Poistuma % hlöstöstä 6,6 6 7,4 6,9 7,8 8,9 6,6 Sairauspoissaolot / pv/hlö ei vert.kelp. 14,5 14,6 13,9 16,7 14,4 14,4 Henkilöstökoulutus Koulutettavapäiviä pv Koulutuspanos pv/htv 8,3 5,2 9,0 14,0 8,1 10,2 7,0 14 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010

15 Välillisissä palkkakustannuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutusajan palkkojen suhteellinen osuus laski hieman edellisestä vuodesta. Muiden, kuten muun muassa perhevapaiden, sairauspoissaolojen, kuntoutuksen ja vuosilomien osuus pysyi edellisen vuoden tasolla. Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaat, hoitovapaat sekä sairaan lapsen hoito. Työvoimakustannukset Vuonna 2010 tullilaitoksen työvoimakustannukset olivat hieman yli 111,6 miljoonaa euroa, joista varsinaisten palkkojen osuus oli noin 93 miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset ovat laskeneet edellisvuodesta 2,6 prosenttia. Välilliset palkat, jotka sisältävät muun muassa loma-ajan palkat, lomarahat, koulutusajan palkat, sairausajan palkat jne., olivat kertomusvuonna 24,7 miljoonaa euroa eli noin 4,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Keskivertotullilainen Vuoden 2010 keskivertotullilainen on 45-vuotias tullivalvontatehtävissä toimiva mies. Hänen työkavereistaan naisia on lähes puolet eli 47 prosenttia ja senioreihin eli yli 45-vuotiaisiin lukeutuu jo lähes joka toinen kollega. Hän tekee täyttä työpäivää pysyvässä virkasuhteessa, ja on tehnyt jo noin 10 vuotta. Työkaverit eivät ole ympärilläkään juuri vaihtuneet, ja suuri osa onkin ollut Tullin palveluksessa vähintään kymmenen vuotta ja joka kolmas jopa jo yli 20 vuotta. Tullin keskiverrolla on keskiasteen koulutus. Tullin järjestämään koulutukseen hän osallistuu aktiivisesti, noin seitsemän päivää vuodesta. Keskiverto käy vuosittain kehityskeskustelut esimiehensä kanssa. Hän tekee töitä tasolla kahdeksan, henkipisteitä hänelle on kertynyt jo 22, ja sen päälle lasketaan vielä täysi 10 prosentin kokemusosa. Keskiverto on perusterve, ja hänen työkykynsä on arvioitu hyväksi. Sairauden vuoksi hän joutui olemaan poissa töistään yli kaksi viikkoa. Useimmiten sairausloman syynä oli jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus tai infektiosairaus. Tullin henkilöstötilinpäätös

16 Tullin henkilöstötilinpäätös 2010