www.toimialaraportit.fi

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys www.toimialaraportit.fi

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 6/2006 Kari Aravuo

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 6/2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kari Aravuo Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2005 toimialan puun sahaus, höyläys ja kyllästys, tuotannon bruttoarvo oli 2,9 mrd. euroa, jalostusarvo 0,4 mrd. euroa ja viennin arvo 1,5 mrd. euroa. Vuoden 2004 lopussa toimintaa harjoitettiin 1 165 toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä 8 273 henkilöä. Toimipaikoista vajaat 90 % oli alle 10 henkilöä työllistäviä. Näiden mikroyritysten osuus alan liikevaihdosta oli 7 % ja työpaikoista 14 %. Vuonna 2005 sahatavaraa tuotettiin 12,2 milj. m 3 ja ensiasteen jalosteita runsaat 3 milj. m 3. Sahateollisuuden puunkäyttö oli yhteensä 27,0 milj. m 3, josta tuontipuuta 3,6 milj. m 3. Sahatavaraa vietiin 6,8 milj. m 3 ja jalosteita n. 1,0 milj. m 3. Kotimarkkinan jälkeen merkittävin vientialue oli EU-maat. Kuluvana vuonna sahatavaratuotanto ja vienti kasvavat hieman. Puutavaraa kyllästettiin vuonna 2005 noin 375 000 m 3, josta vientiin meni 134 000 m 3. Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto kohosi 39 000 kuutiometriin, josta vietiin 26 000 m 3. Kuluvana vuonna lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto kasvanee 55-60 000 kuutiometriin. Liimapuutuotannon määrä vuonna 2005 oli 225 000 m 3, vienti 185 000 m 3 ja liimahirren 70 000 m 3, vienti 30 000 m 3. Liimapuutuotanto on kuluvana vuonna ollut kasvussa ja viennissäkin ollaan edellä viime vuotta. Vuonna 2005 toimialan investoinnit supistuivat 79 milj. euroon eli 2,7 prosentiin liikevaihdosta. Tästä koneiden ja laitteiden osuus oli 60 milj. euroa. Aineettomat investoinnit olivat vastaavana aikana 2,8 milj. euroa eli 0,1 prosenttia alan liikevaihdosta. Sekä aineellisten että aineettomien investointien määrät ovatkin painuneet huolestuttavan alhaisiksi alan kilpailukyvyn ja kehittymisen kannalta. Liimapuutuotannossa investoitiin sen sijaan huomattavasti uuteen kapasiteettiin. Toimialan kannattavuus on heikentynyt kahden viimeisen vuoden kuluessa. Kustannuksia ei ole kyetty sopeuttamaan kulloistakin markkinatilannetta vastaaviksi. Kuluvana vuonna sahatavaran ja jalosteiden hinnat ovat kohonneet. Mutta niin ovat kohonneet myös raaka-aine, kuljetuskustannukset, sähköenergia ja työvoimakustannukset. Myös valuuttakurssien kehitys on ollut osin negatiivista. Kuluvana vuonna odotetaan alan kannattavuuden kuitenkin paranevan. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) 1606 3681 Asiasanat Saha- ja höylätavaran valmistus, puutavaran kyllästys ja lämpökäsittely, liimapuun valmistus ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 66 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 952-489-056-9 Hinta Kustantaja

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin... 8 2 Toimialan rakenne... 10 2.1 Toimipaikkojen määrä.... 10 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset... 10 2.3 Liikevaihto kokoluokittain... 11 2.4 Henkilöstön määrä... 12 2.5 Toimialan alueellinen jakautuma... 13 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 14 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 14 3.2 Kotimarkkinat.... 15 3.2.1 Kysynnän kehitys.... 15 3.2.2 Havusahatavara... 16 3.2.3 Havusahatavarajalosteet... 17 3.2.4 Kyllästettypuutavara... 17 3.2.5 Lämpökäsiteltypuutavara.... 17 3.2.6 Liimapuu... 18 3.3 Vienti ja tuonti... 18 3.3.1 Vienti... 19 3.3.1.1. Havusahatavara... 20 3.3.1.2. Koivusahatavara... 23 3.3.1.3. Kyllästettypuutavara... 24 3.3.1.4. Lämpökäsiteltypuutavara... 24 3.3.1.5. Liimapuu.... 24 3.3.2 Havusahatavaran tuonti.... 26 3.3.2.1. Havusahatavaran tuonti... 26 3.3.2.2. Lehtisahatavaran (koivusahatavaran) tuonti... 27 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 28 4.1 Raaka-aine... 28 4.2 Tuotanto... 29 4.2.1 Havusahatavaran tuotanto... 29 4.2.2 Havusahatavaran tuotanto Suomessa.... 30

4.2.3 Koivusahatavaran tuotanto... 30 4.2.4 Jalosteiden tuotanto.... 31 4.2.5 Kyllästetyn puutavaran tuotanto... 31 4.2.6 Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto... 32 4.2.7 Liimapuun tuotanto.... 33 4.3 Toimialan logistiikkarakenne.... 33 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 35 5.1 Investoinnit... 35 5.2 Kapasiteettitilanne... 36 6 Taloudellinen tila... 38 6.1 Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema... 38 6.1.1 Puunsahaus... 38 6.1.2 Puunhöyläys... 39 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 41 7.1 Menestystekijät... 41 7.2 Keskeiset ongelmat... 41 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet.... 41 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 43 8.1 Visio... 43 8.2 Kysynnän kehitys... 43 8.2.1 Kotimarkkinat... 43 8.2.2 Vientimarkkinat... 44 8.3 Kilpailukyvyn kehitys... 47 8.4 Koulutus ja kehitystoiminta... 48 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 50 10 Julkiset palvelut... 51 10.1 TE-keskuksen palvelut... 51 10.2 Tekes-palvelut... 51 10.3 Finnvera Oyj:n palvelut.... 51 10.4 Finpron palvelut... 51 11 Lähteet... 53 Kansainvälistymiskatsaukset... 54

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa 201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ja se päivittää marraskuussa 2005 julkaistun toimialaraportin. Sahatavaran ja sen ensiasteen jalosteiden lisäksi raporttiin sisältyy rakennuspuusepäntuotteisiin kuuluva liimapuun valmistus. Toimialaraportin sisältöä on kehitetty TE-keskusten tarpeiden pohjalta, mutta sen toivotaan palvelevan myös alan yritysten ja sidosryhmien tarpeita. Toimialana puun sahaus, höyläys ja kyllästys on merkittävä osa suomalaista metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Kantorahatuloista tukkipuun osuus on noin 70 prosenttia viennin osuus tuotannosta noin 64 %. Alan tuotantolaitokset ovat sijoittuneet eripuolille maata tarjoten näin toimeentuloa myös kasvukeskusten ulkopuolella. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia, jotka ovat edesauttaneen tämän raportin laatimista. Toivon, että julkaisu palvelee mahdollisimman hyvin toimialalla toimivien ja toimintaansa aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Joensuussa 25.10.2006 Kari Aravuo Toimialapäällikkö

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus TOL 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus koostuu viidestä alatoimialasta: TOL201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL202 Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus TOL203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TOL204 Puupakkausten valmistus TOL205 Muiden puutuotteiden valmistus Taulukko 1. Puutoimialan ennakkotietoja vuodelta 2005 TOL20 TOL201 TOL202 TOL203 TOL204 TOL205 Henkilöstön määrä 26 548 7 768 6 086 10 983 1 176 539 Tuotannon bruttoarvo mrd. 5,870 2,918 0,944 1,804 0,144 0,059 Jalostusarvo mrd. 1,293 0,371 0,307 0,539 0,052 0,024 Viennin arvo mrd. 2,640 1,494 0,685 0,449 0,006 0,005 Lähde: Tilastokeskus/Teollisuuden alue- ja toimialatilasto Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen-2002 mukaista toimialaa puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201). Sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen lisäksi ko. toimialaan kuuluvat puun työstäminen mm. tasoleikkaamalla, sorvaamalla ja profiloimalla sekä reuna- ja kehyslistojen valmistus. Myös hakkeen valmistus sahauksen yhteydessä, polttopuiden valmistus ja puun kuivaaminen kuuluvat tähän toimialaluokkaan. Toimialan tarkastelu tässä raportissa on rajattu koskemaan puun sahaus-, höyläys- ja kyllästystoiminnan lisäksi myös lämpökäsitellyn puutavaran ja liimapuun valmistusta. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden ympärille on ajan myötä muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian tasoa, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla perustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Perinteisesti puutuoteteollisuus on ajateltu kiinteäksi osaksi metsäklusteria. Tulevaisuudessa puutuoteteollisuusklusteri vahvistuu lähestymällä asiakasklustereita. Kuva 1 esittää tätä tulevaisuudessa vahvistuvaa muutosta. Kuvan sisemmällä kehällä on kuvattu puutuoteteollisuuden perinteisiä osa-alueita. Muutoksen myötä puutuoteoteteollisuus kytkeytyy ulommalle kehälle sijoitettuihin asiakasklustereihin.

9 Kemian klusteri Metsätalous Konsultointi Pakkaus Koneet, laitteet ja IT Tutkimus ja koulutus Logistiikka Sahateollisuus Levyteollisuus Puutuoteteollisuusklusteri Jakelujalostus Sellu- ja paperiteollisuus Huonekaluteollisuus Rakennuspuusepänja taloteollisuus Rakennus- ja kiinteistöklusteri Sisustusklusteri Kuljetusvälineet Ympäristöklusteri Energiaklusteri Lähde: Suomen puuteollisuuden visiot ja liiketoimintaskenaariot 2020/Metsäteollisuus ry Kuva 1. Puuteollisuusklusteri Kuvasta 2 ilmenee puutoimialan eri tuoteryhmien kehitys volyymi-indeksillä mitattuna. Sahateollisuus poikkeaa muista tuoteryhmistä tuotannon volyymin käännyttyä laskuun vuonna 2005. Voimakkaimmin on kasvanut puupakkausten valmistus. 140 130 120 TOL 201 TOL 202 TOL 203 TOL 204 110 100 90 80 70 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Tuotannon volyymi-indeksi Kuva 2. Tuotannon volyymi-indeksi (trendisarja) toimialoittain

10 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikkojen määrä. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan toimialalla oli 1 148 toimipaikkaa (kuva 3). Toimipaikkojen määrä on vähentynyt vuosittain. Muutos on ollut suurinta alle 50 henkilöä työllistäneiden toimipaikkojen osalta. Toimipaikoista 87 % on alle 10 henkilöä työllistäviä. Vaikkakin toimipaikan keskimääräinen tuotanto on kasvanut, muutokset kokoluokasta suurempaan ovat olleet vähäisiä. Tämä johtunee tehokkuuden ja tuottavuuden kasvusta. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e yli 50 55 58 57 58 50 49 48 48 10-49 104 117 115 118 112 104 104 95 alle 10 1199 1169 1134 1141 1092 1070 1041 1022 1148 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Kuva 3. Toimipaikat kokoluokittain 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Toimintansa aloittaneita yrityksiä vuonna 2005 oli 70 yritystä ja toimintansa lopettaneita 77 yritystä. Aiempina vuosina toimintansa lopettaneita yrityksiä on vuosittain ollut 20 40 enemmän kuin toimintansa aloittaneita (kuva 4). Nähtäväksi jää onko toimialalla löytymässä tasapaino yritysten määrän suhteen. Vuonna 2005 konkurssiin haettujen yritysten määrä oli 15 (kuva 4). Merkittävä osa toimintansa lopettaneista ja konkurssiin haetuista yrityksistä on ollut pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä. Yritysten määrään suhteutettuna toimintansa lopettaneiden ja konkurssiin haettujen yritysten määrää on pidettävä alhaisena. Merkittävin toiminnan lopettamiseen ja konkurssiin johtava syy on ollut yrittäjän ikääntyminen sekä kilpailukyvyn puute kiristyneessä markkinatilanteessa.

11 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Nettomuutos Konkurssiin haetut Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri/konkurssirekisteri Kuva 4. Yrityskannan nettomuutos ja konkurssiin haetut yritykset 2.3 Liikevaihto kokoluokittain Vuonna 2004 toimialan liikevaihto oli 3,04 mrd. euroa (kuva 5) eli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Alan liikevaihdosta 70 % syntyi yli 50 henkilöä, 23 % 10 49 henkilöä ja 7 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Ennakkotietojen mukaan liikevaihto vuonna 2005 oli 2,9 mrd. euroa (-4 %). Osaltaan liikevaihdon laskuun vaikutti kesän 2005 paperiteollisuuden työnseisaus. 1 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e yli 50 1834 1977 2033 2305 1929 2054 2133 2138 10-49 475 522 560 663 712 677 688 698 alle 10 198 179 195 180 193 198 213 207 2918 Lähde.: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 5. Liikevaihto kokoluokittain

12 2.4 Henkilöstön määrä Vuonna 2004 toimiala työllisti mukaan 8 273 henkilöä (kuva 6). Henkilöstön määrä on tasaisesti laskenut vuodesta 1998 lähtien. Alan työpaikoista 61 % on yli 50 henkilöä, 24 % 10 49 henkilöä ja 15 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Henkilöstön määrä on supistunut yli 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Ennakkotietojen mukaan henkilöstön määrä vuonna 2005 oli supistunut 7 768 henkilöön (-6 %). 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e yli 50 5782 6219 6140 6192 5560 5226 5176 5053 10-49 2231 2554 2514 2511 2536 2246 2191 2015 alle 10 1462 1282 1258 1239 1210 1217 1176 1205 7768 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 6. Henkilöstön määrä kokoluokittain KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristötutkimuksen 2006 (kuva 7) mukaan alan pk-yritykset arvioivat henkilöstön määrän kasvun jatkuvan nykyisellä tasolla seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan kasvuun liittyvät odotukset ovat viime vuosina olleet varsin maltilliset ja odotukset ovat kutakuinkin toteutuneet. Saldoluku 40 30 20 10 0-10 -20 I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/07-30 -40 Odotukset Toteutunut Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2006 Kuva 7. Henkilöstön määrä seuraavan vuoden aikana

13 2.5 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna alan painopistealueita ovat Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueet. Vähiten alan toimipaikkoja on Kainuussa. Muutokset toimipaikkojen lukumäärässä edelliseen vuoteen verrattuna ovat olleet vähäisiä. Toimiala työllistää eniten Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihdolla mitattuna toimipaikkojen keskikoot ovat suurimpia Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa Taulukko 2. Taulukko 2. Toimipaikat TE-keskuksittain vuonna 2004 Toimipaikat Henkilöstö Lv. (milj. ) Lv. (milj. )/tp Uusimaa 66 (70) 257 (255) 70 (73) 1,1 Varsinais-Suomi 78 (79) 288 (290) 94 (96) 1,2 Satakunta 60 (61) 409 (410) 195 (198) 3,3 Häme 81 (82) 916 (1001) 338 (344) 4,2 Pirkanmaa 97 (99) 746 (754) 353 (358) 3,6 Kaakkois-Suomi 106 (113) 1127 (1186) 491 (503) 4,6 Etelä-Savo 76 (77) 361 (375) 103 (107) 1,4 Pohjois-Savo 68 (72) 667 (667) 234 (225) 3,4 Pohjois-Karjala 78 (80) 658 (669) 302 (271) 3,9 Keski-Suomi 90 (88) 492 (525) 164 (164) 1,8 Etelä-Pohjanmaa 79 (84) 343 (344) 110 (109) 1,3 Pohjanmaa 80 (82) 447 (490) 139 (138) 1,7 Pohjois-Pohjanmaa 97 (95) 835 (831) 210 (201) 2,2 Kainuu 38 (37) 366 (357) 99 (101) 2,6 Lappi 71 (74) 361 (381) 130 (143) 2,0 Suluissa edellisen vuoden arvot Lähde: KTM Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri

14 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maailman havusahatavaran kulutus on suuruusluokaltaan 310 milj.m 3 vuodessa ja sen arvioidaan kasvavan 1 1,5 % vuosittain. Suurinta kulutus on Pohjois-Amerikassa 129 milj. m 3, Euroopassa Venäjä mukaan lukien kulutus on 103 milj. m 3 ja Aasiassa 54 milj,m 3. Havusahatavaran vientikauppa on noin 103 milj.m 3, josta Pohjois-Amerikan osuus on noin 40 %. Suuralueista Aasia ja Afrikka ovat perinteisiä havusahatavaran nettotuojia (taulukko 3). Myös Pohjois-Amerikka on noussut nettotuojien joukkoon. Näennäiskulutus on edellisestä vuodesta kasvanut Euroopassa 3,7 %, Pohjois-Amerikassa 3,2 %, Aasiassa 6,5 % ja Afrikassa 21 %. Taulukko 3. Havusahatavaran tuotanto, tuonti, vienti ja näennäiskulutus suuralueilla vuonna 2005 (milj. m 3 ) Suuralue Tuotanto Tuonti Vienti Näennäiskulutus EU+ETA 98,9 37,3 43,9 92,3 Muu Eurooppa 7,3 1 4,5 3,8 Venäjä 19,8 0 14,6 5,2 Pohjois-Amerikka 127,7 42,8 41,4 129,1 Aasia 38,0 16,9 0,7 54,2 Afrika 3,0 4,1 0,2 6,9 Lähde: Faostat 2006 Havusahatavaran näennäiskulutus henkeä kohden vaihtelee maittain suuresti (taulukko 4). Euroopassa kulutus on keskimäärin 0,16, EU (25) alueella 0,19, Venäjällä 0,04 ja Pohjois-Amerikassa 0,4 m 3 /asukas. Keskikulutus on kasvanut mm. Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kulutus on supistunut mm. Alankomaissa, Irlannissa ja Suomessa. Taulukko 4. Havusahatavaran kulutus m 3 /henkilö vuonna 2005 Alankomaat 0,13 Norja 0,62 Espanja 0,12 Ranska 0,17 Irlanti 0,28 Ruotsi 0,68 Iso Britania 0,17 Saksa 0,23 Italia 0,12 Suomi 0,95 Itävalta 0,62 Sveitsi 0,22 Japani 0,22 Tanska 0,41 Kanada 0,61 Yhdysvallat 0,40 Lähde: UNECE/FAO Forest Products Annual Market Rewier 2005 2006

15 3.2 Kotimarkkinat 3.2.1 Kysynnän kehitys Sahatavaraa eri muodoissaan käytetään mm. talonrakentamisessa, piharakenteissa, maaja vesirakentamisessa, rakennuspuusepänteollisuudessa, kalusteteollisuudessa sekä puupakkauksia valmistettaessa. Asuntojen uudis- ja korjausrakentaminen ja siihen liittyvät puutuotteet luvat pohjan sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnälle. Toisaalta myös puutuotteiden kyky kilpailla muiden materiaalien kanssa heijastuu kysyntään. KTM:n teettämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 kyselyn mukaan merkittävimmät asiakastoimialat ovat kotitaloudet, rakennusliikkeet, rakennuspuusepänteollisuus ja puutaloteollisuus. Saman tutkimuksen mukaan yritysten myynnistä 50 % suuntautuu toisille yrityksille 23 % tukku- ja vähittäiskaupalle ja 22 % kotitalouksille. Tutkimuksen mukaan alihankkijoina toimii runsaat puolet alan yrityksistä alihankintatöiden osuuden ollessa tuotannosta keskimäärin vajaat 50 %. Yrityksistä taas 45 % käyttää itse alihankkijoita eri työvaiheiden suorittamiseen. Rakennustuotannon arvo vuonna 2005 Suomessa oli 22 mrd., josta talonrakentamisen osuus oli 17,7 mrd.. Asuntojen uudisrakentamiseen käytettiin 4,9 mrd. ja korjausrakentamiseen 3,8 mrd.. Vuonna 2005 talonrakennuksia käynnistettiin 41,7 milj. kuutiometriä eli 11 % edellistä vuotta enemmän. Asuntorakentaminen, jossa puun käyttö on suurinta, kasvoi 9 %. Rakennustuotemarkkinat vuonna 2005 olivat arvoltaan 7,7 mrd. euroa, josta puupohjaisten tuotteiden osuus oli 2,2 mrd. euroa. Tämä jakaantui: sahatavara 29 %, puuelementit 19 %, kannatteet 10 %, ikkunat 11 %kalusteet 11 %, ovet 7%jamuut 13 %. Kuluvana vuonna uudisrakennuksia aloitettaneen 42,0 milj. kuutiometrin verran. Asuntorakennusten ja liike- ja toimistorakennusten aloitusten arvioidaan kasvavan, kun taas teollisuusrakennusten aloitukset vähenevät. Taulukossa 5 on esitetty Rakennusteollisuus RT ry:n arvio talonrakentamisen kehittymisestä rakennustyypeittäin. Taulukko 5. Talonrakennustoiminnan käynnistyminen (milj. m 3 ) 2005 2006* Asuinrakennukset 15,0 15,2 Liike- ja toimistorakennukset 5,8 6,0 Julkiset palvelurakennukset 2,4 2,4 Teollisuus- ja varastorakennukset 11,8 10,5 Maatalousrakennukset 4,0 4,1 Muut rakennukset 3,7 3,8 Yhteensä 42,7 42,0 *) ennuste Lähde: Rakennusteollisuus, lokakuu 2006

16 Saha-, höylä- ja kyllästetyn puutavaran hintakehitystä voidaan seurata mm. Tilastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin perusteella (taulukko 6). Sahatavaran ja eräiden siitä jalostettujen tuotteiden hintataso on kääntynyt nousuun. Viimeisellä tarkastelujaksolla elokuu 2005 elokuu 2006. Taulukko 6. Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos (%) 12/00 12/01 12/02 12/03 12/04 12/05 8/06 Sahatavara 1,1 0,4-4,8 2,3-3,4 0,7 8,5 Paneelit 2,5-0,2 5,6 6,5-6,3-0,5 10,1 Kyllästetty puutavara 4,0 1,7 1,8 10,0-1,5 0,0 9,7 Väliseinäranka 11,9-4,1-3,1 2,8 24,8 11,0 9,5 Lähde: Tilastokeskus/Rakennuskustannusindeksi 3.2.2 Havusahatavara Vuonna 2005 havusahatavaran kotimaan käyttö oli noin 5,3 milj. m 3 (kuva 8). Suomi on edelleen yksi johtavista havusahatavaran käyttäjistä maailmassa käytön ollessa noin 1,0 kuutiometriä/henkilö. Sahatavaran 5,3 milj. kuution kotimaan käytöstä viedään jalosteina hieman yli 1 milj. kuutiota. Sahatavaran käyttökohteista merkittävimpiä ovat uudistalonrakentaminen, korjausrakentaminen ja piharakentaminen, joiden osuus käytöstä on vajaat 60 %. Sahatavaran kotimaan kysyntä ei kuitenkaan ole kasvanut asuntorakentamisen tahdissa. Merkitseekö tämä sahatavaran ja sen jalosteiden kilpailukyvyn heikkenemistä kilpaileviin materiaaleihin nähden. kulutus milj. m 3 6,0 Valmistuneet 1 000 kpl 40,0 5,0 4,0 3,0 20,0 2,0 1,0 0,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 0,0 Havusahatavaran kotimaan kulutus Valmistuneet asunnot Lähde: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry Kuva 8. Havusahatavaran kotimaan kysyntä

17 3.2.3 Havusahatavarajalosteet Havusahatavarajalosteiksi voidaan lukea ympärihöylätty, profiiliin höylätty ja sormijatkettu sahatavara. Lisäksi jalosteiden piiriin kuuluvat sahatavaraa käyttävän teollisuuden tarvitsemat aihiot ja komponentit. Jalosteiden käyttökohteita ovat perinteisesti uudis- ja korjausrakentamisessa käytettävät sisäverhouspaneelit, lattialaudat ja listat. Yhä laajenevassa määrin talojen rakenteissa ja rakennusosissa käytetään höylättyä sahatavaraa. Myös rakennustuoteteollisuus on siirtynyt käyttämää yhä enemmän aihioita ja komponentteja omassa tuotannossaan. Jalosteiden kotimaan kokonaiskysynnästä ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa. Kysynnän voidaan kuitenkin arvioida olevan suuruusluokkaa 2,2 2,5 milj. m 3. 3.2.4 Kyllästettypuutavara Kyllästetyn saha- ja höylätavaran kotimaan käyttö vuonna 2005 oli 187 000 m 3 eli saman verran kuin edellisenä vuonna (kuva 9). Kyllästettyjen pylväiden kysyntä supistui 29 000 kuutiometriin. Myös ratapölkkyjen kysyntä supistui hieman, 15 000 kuutiometriin. 1 000 m 3 300 250 200 150 100 50 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Saha- ja höylätavara Pylväät Ratapölkyt Lähde: Lahontorjuntayhdistys ry Kuva 9. Kyllästetyn puutavaran kotimaan kysyntä 3.2.5 Lämpökäsiteltypuutavara Lämpöpuuyhdistys ry:n jäsenyritykset toimittivat vuonna 2005 kotimaahan lämpökäsiteltyä puutavaraa n. 5 200 m 3 (+ 16 %). Männyn osuus tästä oli 65 %, kuusen 18 %, haavan 13 % ja koivun 4 %. Kuluvana vuonna lämpöpuun kotimaan kysyntä on edelleen kasvussa.

18 3.2.6 Liimapuu Liimapuuyhdistyksen jäsenyritykset toimittivat vuonna 2005 liimapuuta kotimaahan 40 000 m 3 (+ 2,5 %) (kuva 10). Liimahirsien toimitukset kotimaahan supistuivat edelleen käytön jäädessä 40 000 kuutiometriin (-20 %). Hirsirakentamisessa kuitenkin liimattu hirsi valtaa markkinoita edelleen massiivihirreltä. m 3 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Liimapuu Liimahirsi 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Liimapuuyhdistys ry Kuva 10. Liimapuun kotimaan kysyntä 3.3 Vienti ja tuonti Rakentamisen kehitys heijastuu puutuotteiden kysyntään. Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata) arvioi kesäkuussa 2006 rakentamisen kehittyneen järjestöön kuuluvissa maissa taulukon 7 mukaisesti. Länsi-Euroopassa rakennussektorin suuruudeksi arvioidaan 1 213 mrd. euroa, josta asuinrakentaminen noin 600 mrd. euroa. Itä-Euroopan osuus on vielä pieni, noin 4 % rakentamisen kokonaisarvosta. Taulukko 7. Euroopan talonrakennussektorin kehitys (volyymin muutos-%) 2004 2005 2006 e Länsi-Eurooppa Asuinrakentaminen 4,4 3,8 3,5 Muu talonrakentaminen -0,2-0,6 2,0 Asuntojen korjaus 2,1 0,7 1,8 Itä-Eurooppa Asuinrakentaminen 2,9 0,9 4,6 Muu talonrakentaminen 6,1 5,2 5,4 Asuntojen korjaus 5,9 6,4 4,6 Lähde: Euroconstruct 6/2006

19 Japanissa asuntorakentamisen volyymi on vuodesta 2002 lähtien taas kasvanut, samoin kuin puurakenteisten asuntojen osuus (Taulukko 8). Muutokset puurakentamisen määräyksissä ja tuonnin supistuminen muualta ovat mahdollistaneet kasvavat markkinat eurooppalaiselle sahatavaralle ja sen jalosteille. Vuonna 2005 Euroopasta vietiin Japaniin sahatavaraa noin 2,89 milj. kuutiometriä (- 3,8 %). Suurimpia viejiä olivat Suomi 1,2 milj. m 3 (- 3 %), Ruotsi 0,9 milj. m 3 (+/- 0%) ja Itävalta 0,4 milj. m 3 (-18 %). Em. lisäksi Venäjän vienti kasvoi 1,2 milj. kuutioon (+ 11 %). Taulukko 8. Asuinrakentaminen Japanissa Vuosi Kaikki yhteensä Puurakenteiset 2000 1 226 000 556 000 2001 1 173 800 522 800 2002 1 151 000 503 000 2003 1 160 000 523 000 2004 1 189 000 540 700 2005 1 236 000 543 000 Lähde: Japan Lumber Journal 2006 Yhdysvalloissa rakentaminen jatkui vilkkaana vuonna 2005. Kasvaneen ja kysynnän ja parantuneiden vientimahdollisuuksien johdosta sahatavaran vienti vuonna 2005 Euroopasta Yhdysvaltoihin kasvoi 4,8 milj. kuutioon (+ 58 ). Suurimpia viejiä olivat Saksa 2,3 milj. m 3 (+53 %), Ruotsi 1,1 milj. m 3 (+128 %) ja Itävalta 0,7 milj. m 3. Vienti Suomesta vuonna 2005 oli 65 300 m 3 (+20 %). 3.3.1 Vienti Taulukkoon 9 on koottu tässä raportissa käsiteltävien tuoteryhmien viennin määrän kehitys vuosina 2002 2005. Kuten taulukosta huomataan, kehitys tuoteryhmien välillä poikkeaa toisistaan suuresti. Ääripäitä edustavat liimapuu, jonka vienti on tarkastelujaksolla kasvanut 26 % ja koivusahatavara, jonka vienti on supistunut 27 %. Pelkästään viennin kehityksen perusteella on uhkarohkeaa tehdä johtopäätöksiä tulevaisuuden menestyjistä tai häviäjistä. Taulukko 9. Vienti tuoteryhmittäin m 3 2002 2003 2004 2005 Havusahatavara+höylätavara 8 290 000 8 260 000 8 400 000 7 800 000 Koivusatavara 20 000 16 000 18 000 14 700 Kyllästetty puutavara 123 800 117 600 103 100 133 800 Lämpökäsitelty puutavara 17 460 14 690 26 120 25 214 Liimapuu 170 000 193 000 200 000 215 000 Lähde: Tullihallitus

20 KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 kyselyn mukaan viennin määrän kasvu nopeutuu seuraavan vuoden aikana. Alan pk-yrityksistä 24 % arvioi viennin määrän kasvavan ja 4 % supistuvan seuraavan vuoden kuluessa (kuva 11). Saman kyselyn mukaan alan pk-yrityksistä 54 % harjoittaa vientitoimintaa viennin osuuden ollessa yrityksen liikevaihdosta noin 40 %. Viennistä 54 % on suoraa vientiä lopun kanavoituessa välikäsien kautta. Tärkeimpiä vientialueita ovat EU-alue ja Kaukoitä. Keskeisimpänä markkina-alueena ulkomaita pitää kuitenkin vain 14 % yrityksistä. Kansainvälistymiseen aikoo panostaa 30 % yrityksistä. Näistä 60 % haluaa kehittää omia valmiuksia toimiakseen itse viejänä muiden etsiessä yhteistyömahdollisuuksia toisten yritysten kanssa. Saldoluku 40 30 20 10 0-10 -20 I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/07-30 -40 Odotukset Toteutunut Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2006 Kuva 11. Viennin määrä seuraavan vuoden aikana 3.3.1.1 Havusahatavara Vuonna 2005 saha- ja höylätavaraa vietiin yhteensä 7,8 milj. m 3 (-7 %). Mäntysahatavaran osuus viennistä oli 3,4 milj. m 3 (-6 %), kuusisahatavaran 3,4 milj. m 3 (- 8 %) ja jalosteiden vienti oli 1,0 milj. m 3 (-2 %) (kuva 13). Vuonna 2006 vienti 1 7 kk oli yhteensä 4,5 milj. m 3 kasvua 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Mäntysahatavaran vienti kasvoi, kuusahatavaran taas supistui.

21 1 000 m 3 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 7/06 Kuusisahatavara Mäntysahatavara Jalosteet Lähde: Tullihallitus Kuva 12. Havusaha- ja höylätavaran viennin määrä Vuonna 2005 sahatavarajalosteiden vienti supistui hieman 1,015 milj. kuutiometriin (taulukko 10). Arvoltaan vienti oli n. 200 milj. euroa. Ympärihöylättyjen tuotteiden vienti säilyi aiemmalla tasolla, kun taas profiiliin höylättyjen ja sormijatkettujen tuotteiden vienti supistui. Merkittävimmät jalosteiden vientimaat ovat Iso-Britannia, Japani ja Saksa. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla höylätavaran vienti on kasvanut 2 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvua on ollut etenkin Japaniin. Sormijatkettujen tuotteiden vienti on supistunut 35 %. Taulukko 10. Havusahatavarajalosteiden vienti (1 000 m 3 ) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Ympärihöylätty 748,0 837,6 943,1 873,8 847,2 847,4 Profiliin höylätty 118,0 122,3 126,0 127,5 149,5 140,7 Sormijatkettu 65,0 64,8 49,6 33,5 39,6 26,4 Yhteensä 931,0 1 024,7 1 118,7 1 034,8 1 036,3 1 014,5 Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus Kuten alla olevasta kuvasta 13 nähdään mänty- ja kuusisahatavaran vientihinnat saavuttivat pohjalukemansa vuonna 2005. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla etenkin mäntysahatavara vientihinnat kääntyivät selkeään nousuun, Myös kuusisahatavaran vientihinnat ovat nousseet joskin mäntyä hitaammin. Sahatavaran kallistumisen myötä myös jalosteiden vientihinnat ovat nousseet.

22 Euroa/m 3 280 260 240 Mäntysahatavara Kuusisahatavara Höylätavara 220 200 180 160 140 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 7/06 Lähde: Metla/Metinfo Kuva 13. Saha- ja höylätavaran viennin yksikköhinta Merkittävimmät saha- ja höylätavaran vientialueet olivat vuonna 2005 (kuva 14) EU-maat ja Aasia. EU-alue on säilyttänyt asemansa merkittävimpänä vientialueena vaikkakin sen osuus on supistunut alle 60 %:n. Aasia on Japanin viennin seurauksena säilyttänyt asemansa. Afrikassa on menetettyjä markkinoita saatu takaisin ja vienti sinne on kasvanut. 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % EU-maat Muu Eurooppa Aasia Afrikka Muut Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus Kuva 14. Sahatavaran vienti alueittain Saha- ja höylätavaraviennin supistuminen vuonna 2005 on heijastunut myös maakohtaisiin vientimääriin. Merkittävimpiin vientimaihin supistukset ovat olleet 13 18 %. Selvää viennin kasvua on ollut vain Egyptiin, Marokkoon ja Saudi-Arabiaan. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla mäntysahatavaran vienti on kasvanut 0,9 % ja kuusen supistunut 2,5 %.

23 1 000 m 3 2 000 1 600 2001 2002 2003 2004 2005 1 200 800 400 0 Iso- Britannia Japani Ranska Egypti Saksa Alankomaat Tanska Italia Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus Kuva 15. Sahatavaran tärkeimmät vientimaat 3.3.1.2 Koivusahatavara Koivusahatavaran viennin trendi on ollut laskeva vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2005 vienti oli enää 15 000 kuutiometriä (kuva 16). Keskihinta oli 422 /m 3 (+3 %). Merkittävimmät vientimaat olivat Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Norja. Viennin supistumiseen on vaikuttanut mm. heikko kilpailukykymme Venäjältä ja Baltiasta tulevan tarjonnan suhteen. 1 000 m 3 30 450 20 400 10 350 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 300 Viennin määrä Yksikköhinta Lähde: Metla/Metinfo Kuva 16. Koivusahatavaran viennin määrä ja arvo

24 3.3.1.3 Kyllästettypuutavara Teollisesti kyllästetyn puutavaran vienti vuonna 2005 kasvoi 133 800 kuutiometriin (taulukko 11). Vienti on perinteisesti muodostunut pääosin pylväiden viennistä, joka kasvoikin 37 %. Merkittävimmät vientimaat ja volyymit vaihtelevat vuosittain riippuen meneillään olevista infrastruktuurihankkeista. Vuonna 2005 kyllästettyjen pylväiden merkittävimpiä vientimaita olivat Irlanti ja Libya. Kyllästetyn sahatavaran vientikin kasvoi 14 % suuntautuen naapurimaiden lisäksi Etelä-Eurooppaan. Taulukko 11. Kyllästetyn puutavaran vienti (m 3 ) 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Sahatavara 13 000 19 000 22 300 41 400 29 700 32 600 37 100 Pylväät 59 000 82 000 58 000 82 400 87 900 70 500 96 700 Yhteensä 72 000 101 000 80 300 123 800 117 600 103 100 133 800 Lähde: Kestopuuteollisuus ry 3.3.1.4 Lämpökäsiteltypuutavara Lämpökäsitellyn puutavaran vienti vuonna 2005 oli 25 214 m 3 säilyen lähes edellisen vuoden tasolla. (taulukko 12). Viennistä valtaosa suuntautui EU-alueelle, jossa merkittävin vientimaa oli Hollanti. Viennistä 57 % oli lämpökäsiteltyä kuusta ja sen jalosteita. Taulukko 12. Lämpökäsitellyn puutavaran vienti (m 3 ) 2001 2002 2003 2004 2005 EU-alue 10 340 16 480 13 180 22 390 21699 Muu 560 980 1 510 3 730 3515 Yhteensä 10 900 17 460 14 690 26 120 25 214 Lähde: Lämpöpuuyhdistys ry 3.3.1.5 Liimapuu Euroopassa liimapuun kysynnän arvioitiin vuonna 2005 olleen noin 3,0 milj. m 3. Liimapuun kysyntä on kasvanut viime vuosina ripeäsi ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Suurimpia liimapuun käyttäjiä Euroopassa ovat Saksa noin 950 000 m 3 ja Italia noin 800 000 m 3. Japanin konstruktiivisen liimapuun tuotanto vuonna 2005 oli (1,31 milj.m 3 +2,6 %). Japanissa tuotetun liimapuun raaka-aineesta noin 70 % on tullut Euroopasta. Huolimatta oman tuotannon kasvusta on myös liimapuun tuonti lisääntynyt. Vuonna 2005 tuonnin määrä nousi 670 000 kuutiometriin (+9,8 %), josta eurooppalaisen liimapuun osuus oli

25 477 000 m 3 eli 71 prosenttia. Suurimpia tuojia vuonna 2005 olivat Itävalta 225 000 m 3 (+45 %), Kiina 152 000 m 3 (+18 %) Suomi 138 000 m 3 (+2 %) ja Ruotsi 63 000 m 3 (-11 %). Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla liimapuun tuonti Japaniin on kasvanut 17 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuonti Suomesta on kasvanut 28 %, Kiinasta4%jaItävallasta 12 %. Suomen liimapuun vienti koostuu pääosin rakentamisessa käytettävästä ns. konstruktiivisesta liimapuusta. Päätuotteita ovat liimapuu (palkit ja pilarit) sekä liimahirsi. Japani on kasvanut merkittävimmäksi vientimaaksi ja säilyttänee asemansa myös tulevaisuudessa. Vuonna 2005 liimapuun vienti oli määrältään 185 000m 3 (+10 %) ja liimahirren 30 000 m 3 (-6 %). Liimapuun viennistä 20 % suuntautui Eurooppaan ja 80 % muualle lähinnä Japaniin. Liimahirren viennistä 67 % suuntautui Eurooppaan ja loput muualle. Kuva 17. m 3 200 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 Liimapuu Liimahirsi 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Tullihallitus Kuva 17. Liimapuuviennin määrä Vuonna 2005 liimapuuviennin arvo supistui hieman ollen 77,8 milj. euroon (79,1 milj. ) Viennin arvo Japaniin oli 49,3 milj. (+2 %). Muita suurimpia vientimaita olivat Norja 5,4 milj., Italia 4,0 milj., Ranska 3;7 milj. ja Irlanti 3,2 milj.. Kuva 18.

26 milj. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Japani Saksa Iso-Britannia Norja Muut Lähde: Tullihallitus Kuva 18. Liimapuuviennin arvo 3.3.2 Havusahatavaran tuonti 3.3.2.1 Havusahatavaran tuonti Tuonti kasvoi vuonna 2005 yhteensä noin 100 000 kuutiota 438 000 kuutioon. Kasvun taustalla oli lähinnä Venäjällä suomalaisomistuksessa olevien sahojen tuotannon tuonti Suomeen. Kasvu kohdistui pääasiassa kuusisahatavaran tuontiin, joskin höylätavaran tuonti kasvoi hieman. Havusahatavaraa tuotiin Venäjältä ja vähäisessä määrin Baltiasta. Höyläsahatavara tuli Venäjältä ja Virosta. Vuonna 2006 kuusisahatavaran tuonti on ollut edelleen kasvussa. Kuva 19 1 000 m 3 500 400 300 200 100 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 7/06 Kuusisahatavara Mäntysahatavara Höyläsahatavara Lähde: Metla/Metinfo Kuva 19. Havusaha- ja höylätavaran tuonnin määrä

27 Kuusisahatavaran tuonnin keskihinta on ollut varsin vakaa. Mäntysahatavarassa tuonnin keskihinta on kuluvan vuoden aikana hieman kohonnut, kun taas höyläsahatavarassa se on laskenut. Euroa/m 3 240 220 200 180 Mäntysahatavara Kuusisahatarava Höyläsahatavara 160 140 120 100 80 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 7/06 Lähde: Metla/Metinfo Kuva 20. Havusaha- ja höylätavaran tuonnin yksikköhinta 3.3.2.2 Lehtisahatavaran (koivusahatavaran) tuonti Kuvassa 21 on tarkasteltu Virosta ja Venäjältä tapahtunutta lehtisahatavaran tuontia, joka on pääasiassa koivusahatavaraa. Huipussaan tuonti oli vuonna 2000, josta se on puoliintunut vuonna 2005 noin 9 200 kuutiometriin. Vuonna 2005 Venäjältä tuodun sahatavaran keskihinta oli 171 /m 3 ja Virosta tuodun 522 /m 3. 1 000 m 3 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Viro Venäjä Lähde: Metla/Metinfo Kuva 21. Lehtisahatavaran tuonti

28 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Raaka-aine Vuonna 2005 koko metsäteollisuuden puunkäyttö oli yhteensä 65,6 milj. m 3 (-10 %), josta kotimaista oli 49,9 milj. m 3 (-13 %) ja tuontipuuta 15,7 milj. m 3. Sahateollisuuden puun käyttö (kuva 22) oli yhteensä 27,0 milj. m 3 (-7,5 %), josta tuontipuun osuus oli 3,6 milj. m 3 ja se tuli pääasiassa Venäjältä. Sahateollisuuden puun käyttö jakaantui: mäntytukki 11,2 milj. m 3, mäntykuitu 1,2 milj. m 3, kuusitukki 13,9 milj. m 3, kuusikuitu 0,6 milj. m 3, lehtipuu n. 0,3 milj. m 3. Kuitupuun käyttö on vielä vähäistä tukkipuun käyttöön verrattuna, mutta käytön arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan metsien rakenteesta ja sen hintatasosta johtuen. Milj. m 3 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Mänty Kuusi Lehtipuu Tuontipuu Lähde: Metla/Metinfo Kuva 22. Sahateollisuuden puunkäyttö Vuoden 2006 alussa tulleen veromuutoksen seurauksena puukauppa kävi nihkeästi alkuvuodesta. Syksyyn mennessä tilanne on kuitenkin korjaantunut ja puun ostoissa ollaan viime vuoden tasolla. Alueesta riippuen tilanne tosin vaihtelee ja yritysten välinen kilpailu raaka-aineesta on heijastumassa tukkien hintoihin. Nyt voisikin toivoa malttia niin raaka-aineen myyjiltä kuin ostajilta, ettei väärällä hintapolitiikalla pilata toimialan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Etenkin itäisessä Suomessa sijaitsevat sahat ovat riippuvaisia Venäjältä tulevasta raaka-aineesta. Tähänkin liittyy epävarmuustekijöitä. Venäjällä on halukkuutta rajoittaa raakapuun tuonti, nostaa tulleja ja lisätä sen jalostusta paikanpäällä. Lisäksi luonnonsuojeluun liittyvät asiat näyttävät nousevan yhä enemmän esille. Suomalaiset alan suuryritykset yritykset ovatkin varautumassa tähän investoimalla sahauskapasiteettia Venäjän puolelle.

29 KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 kyselyn mukaan 43 prosenttia toimialan yrityksistä suorittaa ostonsa alkutuottajilta ja raaka-aineen valmistajilta, 30 prosenttia tukku- ja vähittäiskaupalta ja 24 prosenttia muilta yrityksiltä. Pk-sahoille raaka-aineen toimittajia ovat metsänomistajat, metsäyhtiöt ja Metsähallitus. Jalostajat taas hankkivat raaka-aineensa suoraan sahoilta tai tukkukaupasta. 4.2 Tuotanto 4.2.1 Havusahatavaran tuotanto Maailmassa havusahatavaran tuotanto vuonna 2005 oli 322 milj.m 3 (+2 %). Suurimmat tuottajat vuonna 2005 olivat USA 69,2, Kanada 58,5, Saksa 21,0, Venäjä 19,8, Ruotsi 17,8, ja Japani 13,3 milj. kuutiometriä. Euroopassa Venäjä mukaan lukien tuotanto oli noin 130 milj. kuutiometriä (+4 %). EU-maissa (25) tuotanto oli noin 95 milj. kuutiometriä (+4,7 %) eli 7,3 milj. m 3 yli käytön. Kuten kuvasta 23 nähdään, sahatavaran tuotanto on vuonna 2005 kasvanut merkittävästi Saksassa, Venäjällä ja Ruotsissa. Selkeästi tuotanto on supistunut vain Suomessa. Myös Kanadan tuotanto supistui vajaat miljoona kuutiota. Milj. m 3 25,0 20,0 2002 2003 2004 2005 15,0 10,0 5,0 0,0 Venäjä Saksa Ruotsi Suomi Itävalta Ranska Tsekki Latvia Lähde: Faostat 2006 Kuva 23. Merkittävimmät sahatavaran tuottajamaat Euroopassa Keski-Euroopassa ennen kaikkea Saksassa ja Sveitsissä on vireillä merkittäviä sahauskapasiteettia lisääviä hankkeita. Kuitenkin vain osa näistä toteutunee raaka-aineen riittävyydestä ja hinnasta johtuen.

30 Myös Venäjällä suunnitellaan mittavaa sahauskapasiteetin lisärakentamista. Kapasiteetti Venäjällä tulee kasvamaan, mutta tuskin suunnitellussa. laajuudessa. Ongelmana ovat puutteellinen infrastruktuuri, kohoavat kustannukset sekä pääomien niukkuus. 4.2.2 Havusahatavaran tuotanto Suomessa Vuonna 2005 havusahatavaraa tuotettiin Suomessa 12,2 milj. kuutiometriä arvoltaan noin 2,1 mrd. euroa (kuva 24). Tuotannon supistuminen edelliseen vuoteen verrattuna oli seurausta kesän metsäteollisuuden työselkkauksesta ja muista syistä tehdyistä tuotannon supistuksista. Kuluvan vuoden tuotannon arvioidaan asettuvan edellisen vuoden tasolle. Suurimpia sahatavaraa ja sen jalosteita tuottavia yrityksiä ovat Stora-Enso Timber Oy, Metsäliitto (Finnforest), UPM-Kymmene Oyj, Versowood-konserni, Vapo Timber Oy ja Keitele Timber Oy. 1 000 m 3 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 6/06 Milj. 3 000 2 400 1 800 1 200 600 0 Tuotannon määrä Tuotannon arvo Lähde: Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus Kuva 24. Havusahatavaran tuotannon määrä ja arvo 4.2.3 Koivusahatavaran tuotanto Kuten alla olevasta kuvasta (kuva 25) havaitaan, koivusahatavaran tuotanto saavutti huippunsa vuonna 2002 liittyen mm. IKEAn aikaansaamaan koivubuumiin. Tämän jälkeen tuotanto on vuosittain supistunut ja oli vuonna 2005 enää 79 000 m 3. Supistuneen kysynnän lisäksi tähän ovat vaikuttaneet sopivan raaka-aineen saanti ja hinta sekä kilpailukykyisempi tarjonta Venäjältä ja Baltiasta.

31 1 000 m 3 120 90 60 30 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Faostat 2006 Kuva 25. Koivusahatavaran tuotanto 4.2.4 Jalosteiden tuotanto Tilastolähteistä ei ole mahdollista selvittää sahatavaran ensiasteen jalostusta harjoittavien yritysten lukumäärää eikä tuotannon määrää. Tavanomaisimpia jalosteita ovat ympäri tai profiiliin höylätty sahatavara sekä sormijatkettu sahatavara. Pelkästään sahatavaran jalostusta harjoittavien yritysten lisäksi jalostustoimintaa harjoitetaan sahaustoiminnan ja puutavarakaupan yhteydessä. Eri lähteistä kootun tiedon perusteella voidaan arvioida, että jalostustoimintaa harjoitetaan noin 300 toimipaikassa, joista noin puolet on pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja. Jalosteiden vienti vuonna 2005 oli noin 1,0 milj. m 3. Kotimaassa jalosteiden käyttö on edelleen kasvanut rakentamisessa, sisustamisessa sekä rakennustuote- ja kalusteteollisuudessa. Jalostuskapasiteettia on rakennettu lisää ja tuotannon voidaan arvioida olevan 3,0 milj. kuution suuruusluokkaa. 4.2.5 Kyllästetyn puutavaran tuotanto Teollisesti kyllästetyn puutavaran tuotanto (kuva 26) oli vuonna 2005 yhteensä noin 375 000 kuutiometriä (+9 %). Sahatavaraa kyllästettiin 234 000 kuutiota (+6 %). Pylväitä kyllästettiin 126 000 kuutiota (+8 %). Suolakyllästystä käytettiin sahatavaralle kun taas pylväissä 2/3 oli kreosiittikyllästystä ja 1/3 suolakyllästystä. Ratapölkkyjen kyllästys supistui hieman 15 000 kuutiometriin. Kestopuuteollisuus ry:n kuului vuoden 2005 päättyessä 12 kyllästystoimintaa harjoittavaa yritystä, joille on myönnetty Kestopuu- tavaramerkin käyttöoikeus ja SFS-standardin mukaisen laatuleimausoikeus. Suurimpia puutavaran kyllästäjiä ovat Kuusisto-Group, Versowood-konserni, Iivari Mononen-konserni ja Pölkky Oy.

32 1 000 m 3 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Saha- ja höylätavara Pylväät Ratapölkyt Lähde: Kestopuuteollisuus ry Kuva 26. Kyllästetyn puutavaran tuotanto 4.2.6 Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto vuonna 2005 oli yhteensä 39 300 kuutiometriä (kuva 27). Kasvua edellisestä vuodesta oli 26 prosenttia. Puulajeista eniten käsiteltiin kuusta ja sitten mäntyä. Lehtipuiden lämpökäsittely on jäänyt vähäiseksi. Kuluvana vuonna tuotannon on arvioitu kohoavaan jopa 55 60 000 kuutioon. Kaikki merkittävimmät valmistajat (11 yritystä) kuuluvat Lämpöpuuyhdistykseen jolla on käytössään TermoWood tuotemerkki. Yhdistyksen jäsenillä käsittelykapasiteettia on noin 80 000 kuutiometriä. Kapasiteetiltaan suurimmat lämpöpuun valmistajat ovat Lunawood Oy, Metsäliitto (Finnforest) ja Stora-Enso Timber Oy. 1 000 m 3 60 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006e Mänty Kuusi Koivu Haapa Muut Lähde: Lämpöpuuyhdistys ry Kuva 27. Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto

33 4.2.7 Liimapuun tuotanto Vuonna 2005 liimapuutuotanto (kuva 28) oli Liimapuuyhdistys ry:n keräämien tietojen mukaan 225 000 m 3 (+9 %) ja liimahirsien tuotanto 70 000 m 3 (-16 %). Liimapuun tuotanto on jatkanut kasvuaan viennin positiivisen kehityksen myötä. Liimahirren tuotannon supistuminen johtuu pääasiassa viennin negatiivisesta kehittymisestä. Liimapuuyhdistykseen kuuluu 15 alan yritystä, jotka vastaavat tuotannosta lähes kokonaan. Kapasiteetiltaan suurimpia liimapuun valmistajia ovat, Finland Laminated Timber Oy, Versowood-konserni, Metsäliitto (Finnforest) ja Keitele Engineering Wood Oy m 3 250 000 200 000 Liimapuu Liimahirsi 150 000 100 000 50 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Liimapuuyhdistys ry (vuodesta1999 eteenpäin vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään) Kuva 28. Liimapuun tuotanto 4.3 Toimialan logistiikkarakenne Alla olevassa kuvassa on karkeasti hahmoteltu sahateollisuuden logistiikkarakennetta. Logistiikkaan liittyvien asioiden tehokas hoito on eräs tulevaisuuden kilpailutekijöistä. Mm. nopeus, täsmällisyys, palvelukyky, tietotekniikan soveltaminen ovat logistiikkaan liittyviä avainsanoja. Kuva 29.

34 RAAKA-AINE- TOIMITTAJAT - metsänomistajat -metsäyhtiöt - Metsähallitus - tuonti -ym. OSATOIMITTAJAT - pakkausmateriaalit - kemikaalit - energia - varaosat -ym. TUKIPALVELUT -puunkorjuu -kuljetukset - huolinta - kunnossapito - taloushallinto -ym. - sivutuotteet - energia - kuitupuu SAHATEOLLISUUS -hallinto -kehitys - suunnittelu - markkinointi - raaka-aineen hankinta - valmistus KOTIMAA - suora myynti - puutavarakauppa - rakennustarvikekauppa VIENTI - suora vienti - vientiagentti - maahantuoja - puutavarakauppa Rakentaminen Puuta käyttävä teollisuus Kuva 29. Toimialan logistiikkarakenne

35 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Investoinnit ovat kahtena viime vuonna jääneet aiempaa oleellisesti alemmalle tasolle. Ennakkotietojen mukaan ne jäivät vuonna 2005 alle 80 milj. euron, noin 3 prosenttiin liikevaihdosta. Investoinnit ovat kohdistuneet edelleen pääosin koneisiin ja laitteisiin.uutta sahauskapasiteettia ei Suomeen ole kuitenkaan rakennettu ja uusinvestoinnit ovat kohdistuneet jatkojalostuksen kehittämiseen. Korvausinvestointien tavoitteena on ollut tuottavuuden parantaminen tietotekniikkaa ja sen sovelluksia lisäämällä. Toimialan kehittämiseen suunnatut aineettomat investoinnit ovat viime vuosina olleet vaatimattomat. Kun alalla vielä vuonna 2000 investoitiin kehittämiseen 20 milj. euroa, olivat investoinnit vuonna 2005 enää 2,8 milj. euroa eli 0,1 prosenttia alan liikevaihdosta. Milj. 160 120 80 40 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e Koneet ja kalusto Rakennukset Muut Lähde: Tilastokeskus e) ennakkotieto Kuva 30. Käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit Kuten alla olevasta kuvasta nähdään, ovat poistot olleet kahtena viime vuonna nettoinvestointeja huomattavasti suuremmat. Kehityksen jatkuessa samansuuntaisena seurauksena on tuotantokoneiston loppuun kuluminen ja kilpailukyvyn hiipuminen.

36 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Poistot Investoinnit 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Tilastokeskus Kuva 31. Nettoinvestoinnit ja poistot KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -kyselyn 2006 mukaan (kuva 32) alan pk-yritykset arvioivat investointien kasvun hieman nopeutuvan seuraavan vuoden kuluessa. Yrityksistä 32 % arvioi investointien määrän kasvavan ja 10 % supistuvan seuraavan vuoden kuluessa. Taaksepäin katsottuna investointien määrä ei ole kehittynyt ennakoidulla tavalla. Saldoluku 50 40 30 20 10 0 Odotukset Toteutunut -10-20 I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/07 Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2006 Kuva 32. Investointien määrä seuraavan vuoden aikana 5.2 Kapasiteettitilanne Sahauskapasiteettia on sekä Suomessa että globaalisti enemmän kuin toteutunut tuotanto ja kysyntä edellyttävät. Suomessa kapasiteettia on poistunut jossain määrin konkurssien ja

37 yksiköiden sulkemisten seurauksena. Toisaalta sahoilla tapahtuvat tuotannon tehostamistoimenpiteen lisäävät sahauskapasiteettia ainakin jossain määrin. Metsäteollisuus ry:n ja PTT:n mukaan sahateollisuuden kapasiteetin käyttöaste jäi vuonna 2005 metsäalan työselkkauksen seurauksena 88 prosenttiin ja sen arvioidaan nousevan tänä vuonna 92 prosenttiin. Kapasiteettia sahauksessa on siis riittävästi ja kysyntään vastataan joko vuoroja lisäämällä tai vähentämällä. Sahatavaran ensiasteen jatkojalostuksessa kapasiteetin kasvu on kohdistunut pääasiassa höyläykseen, sormijatkamiseen, kuivaukseen sekä määrämittojen tuottamiseen. Uutta kapasiteettia on rakennettu pääsääntöisesti sahojen yhteyteen. Nykyiseen kysyntään nähden kapasiteettia on riittävästi, tarjontaa voidaan kasvattaa vuoroja lisäämällä. Uuden kapasiteetin rakentaminen tulisi perustua viennin kasvuun. Nykyinen ja vielä kasvavakin kyllästetyn puutavaran kysyntä on mahdollista tyydyttää nykyisellä kapasiteetilla. Edellyttävätkö mahdolliset toimialajärjestelyt uuden kapasiteetin rakentamista, jää myöhemmin nähtäväksi. Toiminnallista lämpöpuun valmistuskapasiteettia on 70 80 000 m 3. Kuluvana vuonna tuotanto nousee 55 60 000 kuutiometriin. Eräiden valmistajien kohdalla kapasiteetti alkaa olla täysin käytössä ja näiden kohdalla edessä saattaa olla investointeja kapasiteetin lisäämiseksi. Liimapuun tuotanto on lisääntynyt merkittävästi Euroopassa, jossa tuotantokapasiteetti on kasvanut 1,9 milj. kuutiometristä (1999) noin 4,5 milj. kuutiometriin (2005). Lisäksi liimapuukapasiteettia on merkittävästi Japanissa, Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa. Suomessa tuotantokapasiteettia on valmistajien ilmoitusten mukaan yhteensä noin 450 000 m 3. Lisäksi on suunnitteilla tai toteutuksessa noin 250 000 m 3 kapasiteettilisäykset. Käytännössä hyödynnettävää kapasiteettia lienee 60 70 prosenttia ilmoitetusta kapasiteetista. Kapasiteetti kasvaa myös Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa. Kapasiteetin lisäys ei voine olla heijastumatta alan kilpailutilanteeseen ja tuotteiden hintaan. KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -kyselyn 2006 mukaan alan pk-yrityksien keskimääräinen tuotantokapasiteetin käyttöaste on noussut hieman ollen 84 prosenttia. Kapasiteetin alikäytöstä ilmoittavien yritysten osuus on kuitenkin edelleen yli 50 prosenttia. Kapasiteetin ylikäytöstä ilmoittaneiden osuus on kasvanut 15 prosenttiin. (Taulukko13). Taulukko 13. Tuotantokapasiteetin käyttöaste (% ) 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Alikäyttö 61 49 77 73 52 58 57 56 Normaalikäyttö 27 45 22 24 35 29 33 29 Ylikäyttö 12 6 1 3 13 13 10 15 Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2006

38 6 Taloudellinen tila 6.1 Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema 6.1.1 Puunsahaus Sahaustoiminnassa suurin huolenaihe liittyy kustannusrakenteen muuttumattomuuteen (taulukko 14). Pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on viime vuosina ollut yli 83 %. Eli muihin kuluihin, kehittämiseen ja investointeihin on ollut käytettävissä yhteensä vajaat 15 % liikevaihdosta. Tilanne on huolestuttava, kun tiedetään kustannusrakenteen korjaamiseen liittyvät vaikeudet. Kuluvana vuonna sahatavaran hinnat ovat kohonneet, mutta niin ovat kohonneet myös mm. tukkien hinnat, energia, kuljetukset ja palkat. Taulukko 14. Kustannusrakenne, puunsahaus (6 249 henkilöä) 2002 2003 2004 2005 Havaintoja 53 55 57 53 Liikevaihto 100 100 100 100 -aine- jatarvikekäyttö % 65,6 66,1 66,1 65,4 -ulkopuol. palvelut % 7,8 8,7 7,9 8,5 -henkilöstökulut % 9,7 9,2 9,4 9,6 -muut kulut % 11,2 10,9 11,6 11,7 +/- varaston muutos 0,3 1,6 0,1-0,9 Käyttökate % 6,0 6,8 5,1 3,9 -poistot % 3,9 3,5 3,7 3,5 Liiketulos % 2,1 3,2 1,5 0,4 -rahoituskulut % 1,7 1,4 1,3 1,3 +rahoitustuotot % 0,3 0,2 0,2 0,3 -verot % 0,3 0,6 0,4 0,2 Nettotulos 0,3 1,4-0,1-0,8 +/- satunn. tuotot/kulut % 0,2 0,0-0,1-0,2 Kokonaistulos 0,5 1,4-0,2-1,0 Lähde: Finnvera Oyj Sahaustoiminnan kannattavuustilanne ja taloudellinen asema ovat huolestuttavat (taulukko 15). Parin viime vuoden nettotulos (mediaani) on ollut negatiivinen ja sijoitetun pääoman tuotto (mediaani) erittäin vaatimaton. Omavaraisuusaste (mediaani) on alhainen ja velkaantumisaste (mediaani) korkea kestämään tuloksellisesti heikkoja vuosia.