Selittävä huomautus B Arviointia koskevat ohjeet

Selittävä huomautus B Arviointia koskevat ohjeet Tässä selittävä huomautus sisältää ohjeet kauden 2007 2013 maaseudun kehittämisohjelmien jatkuvaa arviointia varten ja yhteiset arviointikysymykset. Ohjeiden tarkoituksena on antaa yhteinen käytännön väline arviointijärjestelmän luomista ja maaseudun kehittämisohjelmien arviointia varten, esittää yleiskatsaus arvioinnin yleisistä periaatteista, selvittää jatkuvan arvioinnin käsitettä, selventää arvioinnin tehtävää maaseudun kehittämisohjelmissa, selvittää jatkuvan arvioinnin vaatimuksia ja sen erityistä tehtävää, väli- ja jälkiarviointi mukaan luettuina. AGRI-2006-63618-00-02-FI-TRA-00.DOC

JATKUVAA ARVIOINTIA KOSKEVAT OHJEET MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAT KAUDELLA 2007 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...3 2. ARVIOINTIA KOSKEVAT YLEISET PERIAATTEET...3 2.1. Seuranta ja arviointi...3 2.2. logiikka ja indikaattorit...4 3. MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMIEN ARVIONTIA KOSKEVA LAKISÄÄTEINEN VAATIMUS...6 4. JATKUVAN ARVIOINNIN KÄSITE...7 5. OHJELMATASON JATKUVAAN ARVIOINTIIN LIITTYVÄT ERITYISET TEHTÄVÄT...8 5.1. Arviointijärjestelmän luominen...8 5.1.1. Hallinnolliset kysymykset...8 5.1.2. Tehtävänmäärityksen laatiminen...9 5.1.3. Arviointikysymysten ja -indikaattorien valmistelu...9 5.2. Arviointitehtävät...9 5.2.1. Valmistelu...9 5.2.2. Havainnointi...10 5.2.3. Analysointi...10 5.2.4. Arviointi...11 5.3. Raportointi...11 6. OHJEELLINEN MALLI JATKUVAA ARVIOINTIA KOSKEVASTA VUOTUISESTA TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUKSESTA...13 7. OHJEELLINEN MALLI ARVIOINTIKERTOMUKSESTA...14 8. ARVIOINTIKYSYMYKSET...16 AGRI-2006-63618-00-02-FI-TRA-00.DOC

1. JOHDANTO Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on luotava kullekin maaseudun kehittämisohjelmalle jatkuvan arvioinnin järjestelmä. Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea jäsenvaltioita arviointijärjestelmän luomisessa ja maaseudun kehittämisohjelmien arvioinnissa, väli- ja jälkiarvioinnit mukaan luettuina. Nämä ohjeet muodostavat osan yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä koskevasta käsikirjasta. 2. ARVIOINTIA KOSKEVAT YLEISET PERIAATTEET Arviointi on tukitoimia koskevien arvioiden esittämistä niiden tulosten ja vaikutusten sekä niiden tarpeiden perusteella, jotka toimilla pyritään tyydyttämään. Arvioinnissa käsitellään tukitoimen tehokkuutta (kuinka hyvin tavoitteet on saavutettu), tuloksellisuutta (parhaiden mahdollisten tulosten saavuttaminen käytetyillä varoilla) ja tarkoituksenmukaisuutta (missä määrin tukitoimen tavoitteet vastaavat tarpeita, ongelmia ja kysymyksiä). Maaseudun kehittämisen arvioinnissa on saatava tietoa osarahoitettujen ohjelmien toteutuksesta ja vaikutuksista. Tavoitteena on lisätä vastuullisuutta ja avoimuutta lainsäädäntö- ja budjettiviranomaisia sekä suurta yleisöä kohtaan ja parantaa ohjelmien toteutusta, jotta tarpeita, täytäntöönpanomenetelmiä ja varojen kohdentamista koskevat päätökset voitaisiin suunnitella tosiasioihin perustuen. What Mitä valvomme we control What Mihin we vaikutamme influence suoraan directly What Mihin we vaikutamme influence välillisesti indirectly Panokset Inputs Outputs Tuotokset Results Tulokset Intermediate Väliaikaiset vaikutukset impacts Global Globaaliset impacts vaikutukset Administration Hallinto - Audit Tarkastukset Implementation Täytäntöönpano - Monitoring Seuranta Ongoing Jatkuva arviointi Evaluation 2.1. Seuranta ja arviointi Arviointi on ymmärrettävämpää, kun tilintarkastuksia, seurantaa ja arviointia koskevat yhteiset osatekijät on eroteltu selkeästi toisistaan, sillä ne ovat toisiaan täydentäviä, vaikka niitä käytetäänkin eri yhteyksissä. 3

Tilintarkastuksissa keskitytään toimenpiteiden moitteettomaan hallintoon ja varainhoitoon. Seurannassa rahoitusta, toimenpiteiden osana rahoitettavia toimia ja ensimmäisiä tuloksia tarkastellaan jatkuvasti ja systemaattisesti hanketasolla. Seurannasta saadaan määrällisiä tietoja. Se antaa palautetta toimenpiteiden moitteettomasta toteutuksesta, mikä puolestaan helpottaa toiminnallisista tavoitteista poikkeamisen korjaamista. Seurannan ansiosta julkiset menot ovat perusteltavissa, ja siitä saadaan arvokasta tietoa toimenpiteiden arviointia varten. Arvioinnissa tarkastellaan ohjelmien tuloksia ja vaikutuksia (arvioimalla niiden tehokkuutta, tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta), minkä ansiosta politiikkoja voidaan tarvittaessa muotoilla ja suunnata uudelleen. Tästä syystä arviointi perustuu suuressa määrin seurannan avulla kerättyihin tietoihin, minkä vuoksi nämä toimet ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa jo varhaisessa vaiheessa. 2.2. logiikka ja indikaattorit Arvioinnin tärkein väline on ns. toimenpidelogiikka eli kausaaliketju, joka alkaa taloudellisesta panoksesta ja etenee toimenpiteiden tuotosten ja tulosten kautta niiden vaikutuksiin. Näin ollen sitä, kuinka toimenpiteellä saavutetaan sen tavoitteet, arvioidaan toimenpidelogiikan mukaisesti. Indikaattorien hierarkia Tarpeet Tavoitteiden hierarkia Vaikutus talouskasvu tulojen kasvu/työntekijä Yleistavoittee ttulojen kasvu kilpailukyvyn paranemisen ansiosta Tulos tekniikan paranemisesta hyötyvien tilojen määrä Erityistavoittee ttekniikan mukauttaminen työvoiman tuottavuuden parantamiseksi Tuotos tuettujen investointien määrä tiloilla Investointien määrä Panos Maatiloje nykyaikais - taminen Toiminnalliset maatilojen teknisten laitteiden uudenaikaistaminen ja parantaminen logiikan lähtökohtana ovat tarpeet, jotka kuvaavat niitä sosioekonomisia tai ympäristöön liittyviä vaatimuksia, joihin ohjelman ja/tai toimenpiteen olisi vastattava. 4

Toimet suunnitellaan noudattaen tavoitteiden hierarkiaa, joka kuvastaa yleistavoitteen jakautumista tarkempien tavoitteiden kautta toiminnallisiksi tavoitteiksi. Arvioinnissa tavoitteiden hierarkia yhdistetään indikaattorien hierarkiaan, joka kuvastaa jonkin toimenpiteen toimenpidelogiikan eri osatekijöitä. logiikan ja indikaattorien hierarkian kausaaliketju alkaa panoksista eli taloudellisista ja/tai hallinnollisista resursseista, jotka tuottavat ohjelman toimien perusteella tuotoksia toiminnallisten tai toimenpiteisiin liittyvien tavoitteiden mukaisesti. Saatavat tulokset ovat tukitoimien välittömiä vaikutuksia, joiden tulisi edistää erityistavoitteiden saavuttamista. Vaikutusten tulisi edistää ohjelman yleistavoitteiden saavuttamista. Jos ohjelma on hyvin suunniteltu, yleistavoitteiden on vastattava aikaisemmin tunnistettuja tarpeita. Indikaattoreita käytetään arvioitaessa kullakin tasolla (tuotos, tulos, vaikutus), kuinka hyvin toimenpiteillä tai koko ohjelmalla on saavutettu odotetut tavoitteet. Indikaattorien on oltava erikseen määritettyjä, mitattavissa olevia, kustannustehokkaasti käytettävissä/saavutettavissa olevia, ohjelman kannalta olennaisia ja oikein ajoitettuja. Indikaattoreihin ei voida aina yhdistää määrällisiä tilastotietoja, ja joissakin tapauksissa niihin voidaan sisällyttää myös laatuarviointeja tai loogisia oletuksia. Maaseudun kehittämisohjelmia arvioitaessa voidaan käyttää seuraavanlaisia indikaattoreita: Panosindikaattorit: Panosindikaattorit koskevat kullakin tukitasolla myönnettyjä budjetti- tai muita resursseja. Esimerkki: komissiolle toimenpidekohtaisesti ilmoitetut menot. Tuotosindikaattorit: Tuotosindikaattoreilla mitataan ohjelmassa varsinaisesti toteutettuja toimia, jotka ovat ensimmäinen askel tukitoimen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisessa ja joiden mittaamisessa käytetään fyysisiä tai taloudellisia yksiköitä. Esimerkki: järjestettyjen koulutustilaisuuksien lukumäärä, investointitukea saavien tilojen lukumäärä, investoinnin kokonaismäärä. Tulosindikaattorit: Tulosindikaattorit liittyvät tukitoimen suoriin ja välittömiin vaikutuksiin. Ne antavat tietoa esimerkiksi välittömien tuensaajien käyttäytymisen, valmiuksien tai suorituskyvyn muutoksista, ja niiden mittaamisessa käytetään fyysisiä tai taloudellisia yksiköitä. Esimerkki: tehdyt investoinnit, koulutuskursseille menestyksekkäästi osallistuneiden viljelijöiden lukumäärä. Vaikutusindikaattorit: Vaikutusindikaattorit koskevat ohjelmasta saatavia etuja niin tukitoimen tasolla kuin yleisemminkin ohjelma-alueella. Ne liittyvät ohjelman laajempiin tavoitteisiin. Esimerkki: työllisyyskasvu maaseutualueilla, maatalousalan tuottavuuden kasvu, uusiutuvan energian tuotannon kasvu. Koska arvioinnissa tarkastellaan ajan mittaan tapahtuvaa muutosta, vertailutilanteen määrittäminen on keskeisessä asemassa kaikissa arvioinneissa. Tässä yhteydessä on mainittava SWOT-analyysissä ja ennakkoarvioinnissa ohjelmaa suunniteltaessa vahvistetut perusindikaattorit. Perusindikaattorit ovat tärkeä vertailukohta arvioitaessa yksittäisten toimenpiteiden ja kokonaisten ohjelmien vaikutuksia. 5

3. MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMIEN ARVIONTIA KOSKEVA LAKISÄÄTEINEN VAATIMUS Maaseudun kehittämisohjelmien arviointi on lakisääteinen vaatimus. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 84 artiklan 2 kohdassa säädetään, että arviointien tavoitteena on parantaa maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanon laatua, tehokkuutta ja toimivuutta. Niissä on arvioitava ohjelmien vaikutukset suhteessa 9 artiklassa säädettyihin yhteisön strategisiin suuntaviivoihin sekä kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden maaseudun kehittämisessä kohtaamiin erityisongelmiin ottaen huomioon kestävän kehityksen vaatimukset ja ympäristövaikutukset, jotka vastaavat asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön vaatimuksia. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklassa tarkennetaan hallintoa ja arvioinnin tehtävää seuraavasti: 1. Jäsenvaltioiden on luotava kullekin maaseudun kehittämisohjelmalle jatkuvan arvioinnin järjestelmä. 2. Ohjelman hallintoviranomaisen ja seurantakomitean on sovellettava jatkuvaa arviointia: a) tarkastellakseen ohjelman edistymistä suhteessa sen tavoitteisiin tulosindikaattorien ja tapauksen mukaan vaikutusindikaattorien perusteella; b) parantaakseen ohjelmien ja niiden täytäntöönpanon laatua; c) tarkastellakseen ohjelmiin tehtäviä merkittäviä muutoksia koskevia ehdotuksia; d) valmistellakseen väli- ja jälkiarviointia. 3. Hallintoviranomaisen on vuodesta 2008 alkaen raportoitava vuosittain seurantakomitealle jatkuvasta arvioinnista. Yhteenveto arviointitoimista sisällytetään 82 artiklassa säädettyyn vuotuiseen täytäntöönpanokertomukseen. 4. Jatkuva arviointi toteutetaan vuonna 2010 erillisenä väliarviointikertomuksena. Väliarvioinnissa ehdotetaan toimenpiteitä ohjelmien ja niiden täytäntöönpanon laadun parantamiseksi. Väliarviointikertomuksista laaditaan komission aloitteesta yhteenveto. 5. Jatkuva arviointi toteutetaan vuonna 2015 erillisenä jälkiarviointikertomuksena. 6. Väli- ja jälkiarvioinnissa tarkastellaan varojen käyttöastetta, maaseuturahaston ohjelmatyön toimivuutta ja tehokkuutta sekä sen sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia yhteisön ensisijaisiin tavoitteisiin. Niissä on käsiteltävä ohjelman tavoitteita ja pyrittävä hyödyntämään maaseudun kehittämispolitiikasta saatuja kokemuksia. Niissä on eriteltävä tekijät, jotka johtivat ohjelmien täytäntöönpanon onnistumiseen tai epäonnistumiseen myös kestävän kehityksen kannalta, ja määritettävä parhaat menettelytavat. 7. Jatkuva arviointi on järjestettävä hallintoviranomaisen aloitteesta yhteistyössä komission kanssa. { } 6

8. Komissio organisoi omasta aloitteestaan koulutusta, parhaiden menettelytapojen vaihtoa ja tiedotusta koskevia toimenpiteitä, jotka on suunnattu jatkuvan arvioinnin toteuttajille, jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja seurantakomitean jäsenille, sekä aihekohtaista arviointia ja arviointeja koskevia yhteenvetoja. Neuvoston asetuksen 84 artiklan 4 kohdan mukaan arvioinnit on lisäksi annettava riippumattomien arvioijien tehtäväksi. 4. JATKUVAN ARVIOINNIN KÄSITE Jatkuva arviointi koskee kaikkea arviointia, joka on toteutettava koko ohjelmakauden aikana. Ohjelmista on tehtävä ennakko-, väli- ja jälkiarviointi, minkä lisäksi toteutetaan muita arviointitoimia, joita ohjelmaviranomainen pitää tarpeellisina ohjelman hallinnoinnin parantamiseksi. Jatkuvaan arviointiin sisältyvät arviointitoimien väliset yhteydet, indikaattorien kokoaminen ja muokkaaminen sekä tietojen keruu. Ohjelmatason arviointia tuetaan toteuttamalla samaan aikaan temaattisia tutkimuksia ja eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkoston toimia. Tämä verkosto mahdollistaa tiedonvaihdon ja valmiuksien kehittämisen arviointien tekemiseksi jäsenvaltioissa. Lopuksi laaditaan yhdistetty arviointi yhteisön tasolla. Ennakkoarvioinnilla luodaan arviointijärjestelmän perusteet määrittelemällä ohjelman tavoitteet, tavoitetasot ja perustilanteet. Tämän perusteella kehitetään jatkuvan arvioinnin järjestelmä, jolla varmistetaan valmiuksien kehittäminen varhaisessa vaiheessa ja ohjelman toimien jatkuva arviointi koko ohjelmakauden ajan. Tästä syystä jatkuva arviointi on otettava käyttöön jo ohjelmakauden alussa. Jatkuvassa arvioinnissa on kolme keskeistä osaa, jotka ovat liittyvät läheisesti toisiinsa ja muodostavat yhtenäisen lähestymistavan siihen, kuinka arvioinnilla voidaan mahdollisimman hyvin auttaa parantamaan ohjelman toteutusta: a) ohjelman jatkuva arviointi ohjelmatasolla ja arviointitoimista raportoiminen vuosittain. Vuosina 2010 ja 2015 nämä kertomukset muodostavat väli- ja jälkiarvioinnit. Väli- ja jälkiarvioinneista tehdään yhteenveto yhteisön tasolla; b) samaan aikaan komission aloitteesta toteutettavat temaattiset tutkimukset, joissa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin tiettyjä toimenpiteitä, toimintalinjoja, maantieteellisiä alueita tai maaseudun kehittämispolitiikan erityisiä näkökohtia aina tarvittaessa; c) arviointiverkosto ja komission luoma tukirakenne jäsenvaltioita ja/tai alueita varten. Komissio huolehtii neuvonnan antamisesta (suuntaviivojen tulkinta), järjestää seminaareja, auttaa valmiuksien kehittämistä ja mahdollistaa menetelmiä koskevien tietojen vaihdon. 7

Programming Ohjelmaty ö Ennakko Ex - ante SWO arviointi Evaluation T Programming Ohjelmakausi 2 Period 2 Ohjelman Program Application toteuttaminen Väli- Mid-term - arviointi Evaluation Programming Ohjelmakausi 1 Period 1 Jälkiarviointi Ex-post Evaluation Programming Ohjelmaty ö Ennakko- Ex-ante - SWO arviointi Evaluation T Program Ohjelman Application toteuttaminen Väli- Mid - term arviointi Evaluation Ongoing Jatkuva arviointi Evaluation Edellä olevasta kaaviosta käy ilmi, että jatkuvasta arvioinnista saatavat tulokset ovat tärkeitä valmisteltaessa lainsäädäntöehdotuksia ja ohjelmaluonnoksia, mikä luonnollisesti tapahtuu nykyisen ohjelmakauden viimeisessä vaiheessa, jolloin on laadittava uutta ohjelmakautta koskevat ennakkoarvioinnit ja arviointiohjeet. Tämä osoittaa jälleen kerran, että arviointi on järjestettävä siten, että se on jatkuvaa ja että valmiuksia kehitetään jatkuvasti ja että arviointi, seuranta, ohjelmatyö, indikaattorien määrittäminen ja tietojen keruu yhteisön, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla ovat yhteydessä toisiinsa. 5. OHJELMATASON JATKUVAAN ARVIOINTIIN LIITTYVÄT ERITYISET TEHTÄVÄT 5.1. Arviointijärjestelmän luominen 5.1.1. Hallinnolliset kysymykset Kuten neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 84 artiklan 5 kohdassa ja 86 artiklan 1 kohdassa säädetään jäsenvaltiot vastaavat jatkuvaa arviointia koskevan järjestelmän luomisesta ja huolehtivat arviointien toteuttamiseen tarvittavista taloudellisista ja henkilöresursseista. Arviointien laatijoina on oltava sellaisissa elimissä toimivia riippumattomia arvioijia, jotka eivät osallistu suoraan ohjelmien toteuttamiseen, hallintoon ja rahoittamiseen. Arvioijalla olisi oltava ajanmukaisten arviointitapojen tuntemus. Myös julkiset laitokset voivat huolehtia arvioinnista, jos ne täyttävät riippumattomuus- ja pätevyysvaatimukset. Sama arvioija voi huolehtia arvioinnista kaikissa ohjelmakauden vaiheissa. Joissain tapauksissa tällainen järjestely voi parantaa jatkuvuutta ja vähentää arviointikustannuksia. Arvioinnin laadun varmistamiseksi sidosryhmiä on kuultava säännöllisesti. On suositeltavaa perustaa ohjausryhmä, joka osallistuu arviointiprosessiin ja johon kuuluu edustajia eri yksiköistä. Ohjausryhmän olisi avustettava tehtävänmäärityksen valmistelua. Ohjausryhmän jäsenet voivat toimittaa arvioijalle lisätietoja sekä tukea ja seurata tämän työtä. 8

5.1.2. Tehtävänmäärityksen laatiminen Tehtävänmäärityksen tarkoituksena on laatia kehys jatkuvan arvioinnin eri vaiheissa toteuttaville arviointitoimille (ennakko-, väli- ja jälkiarviointi). Lisäksi tarjouspyynnöt ja puitesopimuksiin kuuluvat palvelupyynnöt laaditaan tehtävänmäärityksen perusteella. Tehtävänmäärityksen on vastattava arviointia koskevia oikeudellisia vaatimuksia, ohjeasiakirjassa selvitettyjä arviointiperiaatteita ja maaseudun kehittämistä koskevissa yksittäisissä ohjelma-asiakirjoissa vahvistettuja arviointijärjestelyjä. Jotta tehtävänmääritys voidaan valmistella ohjausryhmässä tavoitelähtöisesti, on suositeltavaa laatia arviointitoimeksianto, jossa esitetään yleiskatsaus kyseisen arvioinnin taustasta, laajuudesta, ajoituksesta ja tavoitteista. Arviointihankkeita koskevan tehtävänmäärityksen tärkein osa on yhteisiin ja ohjelmakohtaisiin arviointikysymyksiin liittyvä luettelo, jossa mainitaan arvioinnin aiheet ja viitataan määriteltyihin indikaattoreihin. Arvioijan tehtäviä määriteltäessä on otettava huomioon arvioinnin neljä eri vaihetta eli: valmistelu, havainnointi, analysointi ja arviointi. Ohjausryhmän ja/tai toimeksiantajan on keskusteltava arvioinnin eri vaiheissa saaduista tuotoksista ja on määriteltävä, missä muodossa eri tehtävistä raportoidaan. Lisäksi tehtävänmäärityksessä on tarkennettava, kuinka eri tehtävien tuotokset esitetään aikanaan lopullisessa arviointikertomuksessa. Sovellettavaa menetelmää, työsuunnitelmaa ja asioimista toimeksiantajan kanssa koskevia päälinjoja on myös tarkasteltava. 5.1.3. Arviointikysymysten ja -indikaattorien valmistelu Arviointijärjestelmää luotaessa hallintoviranomaisen on tarkasteltava yhteisiä ja ohjelmakohtaisia arviointikysymyksiä ja -indikaattoreita voidakseen arvioida, mitä tietojen keruun ja analysoinnin suhteen on syytä tehdä, jotta kysymyksiin on mahdollista vastata järkevästi ja asianmukaisesti. Mikäli yhteiset arviointikysymykset ja -indikaattorit määritellään siten, että niitä voidaan käyttää monissa ohjelmissa, voi olla tarpeen vahvistaa eri indikaattoreita varten tarkempia tavoitetasoja ja tarkempia kysymyksiä. 5.2. Arviointitehtävät 5.2.1. Valmistelu Valmisteluvaiheessa tavoitteena on ymmärtää arviointitehtävät selkeästi ja valmistella tiedot ja analyyttiset välineet, joita tarvitaan arviointikysymyksiin vastattaessa. Arvioijien on: laadittava yksityiskohtainen toimenpidelogiikka toimenpiteille, jotka arvioidaan; 9

määriteltävä arviointikysymyksiä koskevat avainkäsitteet, vahvistettava arviointiperusteet, jotka mahdollistavat arviointikysymyksiin vastaamisen, ja tarvittaessa täsmennettävä tavoitetasot; vahvistettava menetelmät arviointikysymyksiin vastaamista varten (yhteiset arviointikysymykset sekä horisontaaliset ja ohjelmakohtaiset kysymykset); määriteltävä indikaattorit (yhteiset ja ohjelmakohtaiset indikaattorit) ja niihin liittyvät tietovaatimukset, jotka mahdollistavat toimenpiteen ja/tai ohjelman tehokkuuden, tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin. Koska valmiuksien jatkuva kehittäminen ja hyvien arviointikäytänteiden määrittäminen tukee jatkuvaa arviointia, on ensiksi mainitut otettava hyvin huomioon valmisteluvaiheessa vahvistetussa lähestymistavassa. 5.2.2. Havainnointi Havainnointivaiheessa on määriteltävä käytettävissä olevat olennaiset tiedot. Lisäksi on määriteltävä käytettyjen määrällisten ja laadullisten tietojen pätevyys ja käyttötapa. Arvioijien on: luotava tarvittavat välineet määrällistä ja laadullista analyysia vasten: haastatteluoppaat, kyselylomakkeet, haut tietojen etsimiseksi tietokannoista, karttoja koskeva pyynnöt, ohjeet tapaustutkimusten tekemiseksi ja kaikki muut tietojen keruuta koskevat välineet, joita toimeksisaaja pitää hyödyllisinä; kerättävä laadulliset ja muut tiedot, joita tarvitaan vastattaessa kuhunkin arviointikysymykseen: muun muassa tietokannat, tutkimukset, haastateltavat henkilöt ja asianmukaiset tapaustutkimusalueet; kuvattava ohjelman toteuttamista, rakennetta, toimintalinjoja, tavoitetasoja ja talousarviota. 5.2.3. Analysointi Tässä vaiheessa analysoidaan kaikki käytettävissä olevat tiedot, jotta voidaan arvioida toimenpiteiden ja ohjelmien vaikutuksia suhteessa ohjelman tavoitteisiin ja tavoitetasoihin. Ohjelman edistymisen arviointia varten on luotava yhteys ennakkoarvioinneissa vahvistettuun perustason tilanteeseen. Vaikutusten osalta täsmennetään, kuinka kukin yksittäinen toimenpide on vaikuttanut nettomääräisesti ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Arvioijien on: vahvistettava asianmukaiset typologiat toimenpiteitä ja/tai tuensaajia varten empiirisen analyysin yksinkertaistamiseksi; käsiteltävä käytettävissä oleva tiedot ja esitettävä niistä yhteenveto sekä tarvittaessa ratkaistava tiedoissa olevat puutteet mallintamalla tai ekstrapoloimalla muulla tavoin. Tarkastelussa on otettava huomioon vertailutilanne ja tavoitetasot. 10

5.2.4. Arviointi Arviointivaiheessa arvioija vastaa kaikkiin arviointikysymyksiin ja tekee analyysin perusteella päätelmiä valmisteluvaiheessa määriteltyjen arviointiperusteiden mukaisesti. Päätelmät ja suositukset liittyvät yksittäisten toimenpiteiden ja koko ohjelman vaikutuksiin. Päätelmien ja suositusten olisi perustuttava yksinomaan määrällisestä ja laadullisesta arvioinnista saatuihin tietoihin. Havaintojen pätevyyden rajoituksia ja tämän perusteella tehtyä arviointia olisi tarkasteltava kriittisesti. Kuhunkin arviointikysymykseen on annettava vastaus yleisten ja ohjelmakohtaisten indikaattorien avulla. Tarvittaessa huomioon on otettava kyseisten toimien vaikutuksia koskevat muut oleelliset tiedot. Arviointikysymyksiin annetuista vastauksista on kaikissa tapauksissa keskusteltava kriittisesti havaintojen perusteella. Lisäksi arvioinnissa on tarkasteltava tilannetta, jossa toimenpiteet toteutetaan. Jos tietty toimenpide tai ohjelman osa ei ole johtanut odotettuihin tuloksiin tai vaikutuksiin, on tämän odottamattoman vaikutuksen syitä analysoitava. Arvioijien on: vastattava kaikkiin arviointikysymyksiin (yhteiset ja ohjelmakohtaiset kysymykset); arvioitava ohjelman tehokkuutta ja tuloksellisuutta; arvioitava toimenpiteiden tasapainoa ohjelmassa; arvioitava missä määrin ohjelma edistää kansallisessa ja yhteisön strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista; määriteltävä tekijät, jotka vaikuttivat ohjelman onnistumiseen tai epäonnistumiseen; laadittava huomioihin perustuvat päätelmät ja suositukset; täsmennettävä mukautukset, joita tarvitaan ohjelman parantamiseksi. 5.3. Raportointi Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa säädetään, että ohjelmaviranomaisten on vuodesta 2008 alkaen raportoitava jatkuvasta arvioinnista. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen on sisällettävä tätä koskeva yhteenveto. Vuonna 2008 annettavassa ensimmäisessä kertomuksessa kuvataan arviointijärjestelmän luomista kansallisessa/alueellisessa yhteydessä (indikaattorit, hallinnolliset järjestelyt, tietojenkeruu). Vuonna 2009 ja vuosina 2011 2014 annettavissa kertomuksissa on kuvattava toteutettuja arviointitoimia, muun muassa valmiuksien ja menetelmien kehittämistä, tietojen keruuta ja kohdattuja vaikeuksia. Tarvittaessa vuotuisissa kertomuksissa on mainittava, onko ohjelmakohtaisia indikaattoreita ja tietoja tarpeen mukauttaa. On tärkeää, että komissio pystyy kertomusten avulla määrittämään, onko tiettyjen toimenpiteiden / toimintalinjojen / haasteiden osalta syytä toteuttaa rinnakkaisarviointeja / temaattisia horisontaalisia arviointeja. 11

Toimenpiteet ja ohjelmat on arvioitava kattavasti vuonna 2010 (väliarviointi) ja vuonna 2015 (jälkiarviointi). Niin väli- kuin jälkiarviointia koskevissa kertomuksissa on vastattava kaikkiin yhteisiin ja ohjelmakohtaisiin arviointikysymyksiin toimenpiteiden ja ohjelmien tehokkuuden, tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin perusteella. Kertomusten on myös sisällettävä arvio siitä, missä määrin toimenpiteet ja ohjelmat ovat kokonaisuudessaan saavuttaneet omat tavoitteensa ja edistäneet kansallisissa strategioissa ja yhteisön strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi väliarviointikertomuksessa on tarvittaessa mainittava, onko ohjelmia tarpeen muuttaa arviointihavaintojen perusteella. 12

6. OHJEELLINEN MALLI JATKUVAA ARVIOINTIA KOSKEVASTA VUOTUISESTA TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUKSESTA 1. Johdanto 2. Jatkuvan arvioinnin varmistamiseksi luotu järjestelmä 3. Toteutetut arviointitoimet (kesken olevat ja valmiit) 4 Tietojen keruu 5. Arvioitiin osallistuneiden henkilöiden verkottuminen 6. Kohdatut vaikeudet ja lisätöiden tarve AGRI-2006-63618-00-02-FI-TRA-00.DOC

7. OHJEELLINEN MALLI ARVIOINTIKERTOMUKSESTA 1 Tiivistelmä Arvioinnin tärkeimmät havainnot Päätelmät ja suositukset 2 Johdanto Kertomuksen tavoite Kertomuksen rakenne 3 Arvioinnin tausta Ohjelman taustatiedot lyhyesti: kansalliset politiikat, tukea puoltavat sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet, tuensaajien tai muiden kohderyhmien määrittely Arviointiprosessin kuvaus: tiivistelmä tehtävänmäärityksestä, arvioinnin tarkoitus ja soveltamisala Lyhyt kuvaus ohjelman aiemmista arvioinneista 4 Metodologinen lähestymistapa Selvitys arvioinnin suunnittelusta ja käytetyistä menetelmistä Ohjelmakohtaisiin ja yhteisiin arviointikysymyksiin liittyvien avainkäsitteiden, arviointiperusteiden ja tavoitetasojen kuvaus Tietolähteet, tietojen keruun tekniikat (kyselylomakkeet, haastattelut, otosten koko ja valintaperusteet), tiedot siitä, miten indikaattorit lasketaan, jotta tietojen laatua ja luotettavuutta voidaan arvioida ja tunnistaa mahdolliset vääristymät Arviointikysymyksiin vastattaessa ja päätelmien tekemisessä käytettävät tekniikat Metodologisen lähestymistavan ongelmat tai rajoitteet 5 Ohjelman, toimenpiteiden ja talousarvion kuvaus Ohjelman toteuttaminen: toteuttamiseen osallistuvat toimijat, institutionaalinen yhteys Ohjelman rakenne; toimintalinjojen ja toimenpiteiden kuvaus AGRI-2006-63618-00-02-FI-TRA-00.DOC

Yksittäisen toimenpiteen toimenpidelogiikka Koko ohjelmakaudeksi suunniteltu talousarvio Varojen käyttöönotto ja tosiasiassa käytetyt varat 6 Vastaukset arviointikysymyksiin Indikaattorin/indikaattorien analyysi ja sitä koskevat keskustelut arviointiperusteiden mukaisesti ja arviointikysymyksiin liittyvät tavoitetasot Julkisista tilastoista, erityisistä tutkimuksista/kyselyistä tai muista lähteistä saatujen määrällisten ja laadullisten tietojen analyysi ja niitä koskevat keskustelut Arviointikysymyksiin annetut vastaukset 7 Päätelmät ja suositukset Toteutettujen toimenpiteiden ja asetettujen tavoitteiden välinen johdonmukaisuus; eri toimenpiteiden tasapaino ohjelmassa Missä määrin ohjelmakohtaiset tavoitteet sekä kansallisessa strategiassa ja yhteisön strategiassa asetetut tavoitteet on saavutettu Arviointihavaintoihin perustuvat suositukset, myös mahdolliset ehdotukset ohjelmien mukauttamiseksi 15

8. ARVIOINTIKYSYMYKSET TOIMINTALINJA I: maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen rakenneuudistukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin myönnettävän tuen avulla Toimenpiteen koodi 111 Maa- ja metsätalous- ja elintarvikealoilla toimiville henkilöille tarjottavaa ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet, tieteellisen tiedon ja innovatiivisten käytäntöjen levittäminen mukaan luettuina (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artikla a kohdan i alakohta) Missä määrin koulutukseen, tiedotukseen ja tietämyksen sekä innovatiivisten käytäntöjen levittämiseen liittyvät toimet ovat parantaneet työn tuottavuutta ja/tai muita maatalous- ja elintarvikealan sekä metsätalouden kilpailukykyyn liittyviä tekijöitä? Missä määrin koulutustoimet ovat parantaneet kestävän maankäytön suunnittelua, luonnonvarojen kestävä hallinta mukaan luettuna? Missä määrin tuetut koulutuskurssit vastaavat tarpeita ja ovatko ne johdonmukaisia ohjelman muiden toimenpiteiden kanssa? Toimenpiteen koodi 112 Nuorten viljelijöiden aloitustuki (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan a alakohdan ii alakohta) Missä määrin tuki on helpottanut nuorten viljelijöiden (sekä miesten että naisten) toiminnan pysyvää aloittamista? Missä määrin tuki on helpottanut tilojen rakenteellista mukauttamista nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamisen jälkeen? Missä määrin tuki on parantanut maatalousalan toimijoiden henkilökohtaisia toimintaedellytyksiä? Missä määrin tuki on parantanut maatalousalan kilpailukykyä? Toimenpiteen koodi 113 Viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden varhaiseläke (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan a alakohdan iii alakohta) Missä määrin varhaiseläketuki on edistänyt tilojen rakennemuutosta erityisesti muiden toimenpiteiden kanssa saavutettujen synergiaetujen ansiosta? Missä määrin tuki on parantanut maatalousalan toimijoiden henkilökohtaisia toimintaedellytyksiä? Missä määrin tuki on parantanut maatalousalan kilpailukykyä? 16

Toimenpiteen koodi 114 Viljelijöiden ja metsänomistajien käyttämät neuvontapalvelut (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan a alakohdan iv alakohta) Missä määrin järjestelmä on parantanut maa- ja metsätilojen hallintoa ja taloudellista suorituskykyä? Eriteltynä seuraavasti: o tuotantotekniikat o laatuvaatimukset o työturvallisuus o luonnonvarojen hallinta Missä määrin järjestelmä on parantanut maatalousalan toimijoiden henkilökohtaisia toimintaedellytyksiä? Missä määrin järjestelmä on parantanut maatalousalan kilpailukykyä? Toimenpiteen koodi 115 Tilanhoito- ja lomituspalvelujen sekä maatalouden neuvontapalvelujen ja metsätalouden neuvontapalvelujen perustaminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan a alakohdan v alakohta) Missä määrin järjestelmässä on otettu huomioon tilanhoidon parantamiseen liittyvät näkökohdat? Missä määrin järjestelmä on parantanut maa- ja metsätilojen hallintoa ja taloudellista suorituskykyä? Eriteltynä seuraavasti: - tuotantotekniikat - laatuvaatimukset - työturvallisuus - luonnonvarojen hallinta Missä määrin järjestelmä on parantanut maatalousalan kilpailukykyä? Toimenpiteen koodi 121 Maatilojen nykyaikaistaminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan b alakohdan i alakohta) Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet tuotannontekijöiden käyttöä maatiloilla? Missä määrin tuetut investoinnit ovat helpottaneet erityisesti uusien tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa? Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet maatilojen markkinoillepääsyä ja lisänneet niiden markkinaosuutta? Missä määrin tuetut investoinnit ovat edistäneet maatilojen pysyvää ja kestävää toimintaa? Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet maatalousalan kilpailukykyä? Metsien taloudellisen arvon parantaminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan b alakohdan ii alakohta) 17

Toimenpiteen koodi 122 Missä määrin tuetut investoinnit ovat monipuolistaneet metsätilojen tuotantoa? Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet maatilojen markkinoillepääsyä ja lisänneet niiden markkinaosuutta uusiutuvan energian kaltaisilla aloilla? Missä määrin tuetut investoinnit ovat edistäneet kestävän metsänhoidon säilymistä tai lisänneet sitä? Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet metsätilojen kilpailukykyä? Toimenpiteen koodi 123 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan b alakohdan iii alakohta Missä määrin tuetut investoinnit ovat edistäneet uusien tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa? Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet maa- ja metsätaloustuotteiden laatua? Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet maa- ja metsätaloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä? Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet maa- ja metsätilojen markkinoillepääsyä ja lisänneet niiden markkinaosuutta muun muassa uusiutuvan energian kaltaisilla aloilla? Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet maa- ja metsätalouden kilpailukykyä? Toimenpiteen koodi 124 Yhteistyö uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi maatalous- ja elintarvikealoilla sekä metsätaloudessa (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan b alakohdan iv alakohta) Missä määrin tuki on parantanut maa- ja metsätalouden alkutuotteiden markkinoillepääsyä ja lisännyt niiden markkinaosuutta tuotelinjan toimijoiden kanssa yhteistyössä kehitettyjen uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kautta? Missä määrin tuki on parantanut maatalous- ja elintarvikealan sekä metsätalouden kilpailukykyä? 18

Toimenpiteen koodi 125 Maa- ja metsätalouden kehittämiseen ja mukauttamiseen liittyvien infrastruktuurien parantaminen ja kehittäminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan b alakohdan v alakohta) Missä määrin järjestelmä on edistänyt fyysisen pääoman rakenneuudistusta ja kehittämistä infrastruktuurien paranemisen ansiosta? Missä määrin järjestelmä on parantanut maa- ja metsätilojen kilpailukykyä infrastruktuurien paranemisen ansiosta? Toimenpiteen koodi 126 Luonnonmullistusten vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan b alakohdan vi alakohta) Missä määrin tuetut investoinnit ovat edistäneet maatilojen taloudellisen suorituskyvyn säilymistä maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamisen ja/tai säilyttämisen kautta? Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet maa- ja metsätalousalan kilpailukykyä? Toimenpiteen koodi 131 Viljelijöiden auttaminen sopeutumaan yhteisön lainsäädäntöön perustuviin tiukkoihin vaatimuksiin (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c alakohdan i alakohta) Missä määrin tuki on auttanut viljelijöitä panemaan nopeasti täytäntöön yhteisön lainsäädäntöön perustuvat tiukat vaatimukset ja noudattamaan niitä? Missä määrin tuki on parantanut tuettujen tilojen kilpailukykyä? Toimenpiteen koodi 132 Elintarvikkeiden laatujärjestelmiin osallistuville viljelijöille myönnettävä tuki (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c alakohdan ii alakohta) Missä määrin tuki on parantanut tuotantoprosessien laatua ja avoimuutta kuluttajien kannalta? Missä määrin tuki on parantanut tuettujen viljelijöiden tuotteiden markkinoillepääsyä ja lisännyt niiden markkinaosuutta ja/tai lisäarvoa? Missä määrin tuki on parantanut maatalousalan kilpailukykyä? 19

Toimenpiteen koodi 133 Tuottajaryhmille myönnettävä tuki elintarvikkeiden laatujärjestelmien mukaisia tuotteita koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia varten (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c alakohdan iii alakohta) Missä määrin tuki on lisännyt laadukkaiden tuotteiden markkinaosuutta? Missä määrin tuki on lisännyt kuluttajien tietoisuutta laadukkaista tuotteista? Missä määrin tuki on parantanut maatalousalan kilpailukykyä? Toimenpiteen koodi 141 Rakenneuudistuksen kohteena olevien osittaisten omavaraistilojen tukeminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan d alakohdan i alakohta) Missä määrin tuki on edistänyt osittaisten omavaraistilojen kestävää rakenteellista mukauttamista uusissa jäsenvaltioissa? Missä määrin tuki on helpottanut osittaisten omavaraistilojen siirtymistä markkinatuotantoon uusissa jäsenvaltioissa? Missä määrin tuki on vähentänyt maatalousalan rakenteellisia eroja uusien jäsenvaltioiden ja EU-15:n jäsenvaltioiden välillä? Missä määrin tuki on parantanut maatalousalan kilpailukykyä uusissa jäsenvaltioissa? Toimenpiteen koodi 142 Tuottajaryhmien perustamisen tukeminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan d alakohdan ii alakohta) Missä määrin tuki on edistänyt tuotannon mukauttamista markkinoiden vaatimuksiin uusissa jäsenvaltioissa? Missä määrin tuki on vähentänyt maatalousalan rakenteellisia eroja uusien jäsenvaltioiden ja EU-15:n jäsenvaltioiden välillä? Missä määrin tuki on parantanut maatalousalan kilpailukykyä uusissa jäsenvaltioissa? 20

TOIMINTALINJA II: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen maankäyttöön myönnettävän tuen avulla Toimenpiteen koodi 211 Viljelijöille vuoristoalueilla maksettavat luonnonhaittakorvaukset (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i alakohta) Missä määrin luonnonhaittakorvaukset ovat auttaneet varmistamaan, että maa on jatkuvasti maatalouskäytössä vuoristoalueilla? Missä määrin luonnonhaittakorvaukset ovat edistäneet elinvoimaisen maaseutuyhteisön säilymistä vuoristoalueilla? Missä määrin järjestelmä on auttanut kestävien viljelyjärjestelmien ylläpitoa tai edistämistä? Missä määrin järjestelmä on edistänyt maaseudun säilyttämistä ja ympäristön parantamista? Toimenpiteen koodi 212 Viljelijöille muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla maksettavat korvaukset (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan ii alakohta) Missä määrin korvaukset ovat auttaneet varmistamaan, että maa on jatkuvasti maatalouskäytössä muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla? Missä määrin korvaukset ovat edistäneet elinvoimaisen maaseutuyhteisön säilymistä muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla? Missä määrin järjestelmä on auttanut kestävien viljelyjärjestelmien ylläpitoa tai edistämistä? Missä määrin järjestelmä on edistänyt maaseudun säilyttämistä ja ympäristön parantamista? Toimenpiteen koodi 213 Natura 2000 -tuet ja direktiiviin 2000/60/EY liittyvät tuet (vesipolitiikan puitedirektiivi) (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan iii alakohta) Missä määrin tuet ovat edistäneet kestävän maankäytön suunnittelua Natura 2000 -alueilla? Missä määrin tuet ovat edistäneet vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisten vesistöalueiden tehokasta hoitoa? Missä määrin tuet ovat edistäneet viljelyn säilyttämistä näillä alueilla? Missä määrin tuet ovat edistäneet maaseudun säilyttämistä ja ympäristön parantamista? 21

* Maatalouden ympäristötuet (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan iv alakohta) Toimenpiteen koodi 214 Missä määrin maatalouden ympäristötoimenpiteet ovat auttaneet kestävien viljelyjärjestelmien ylläpitoa tai edistämistä? Missä määrin maatalouden ympäristötoimenpiteet ovat edistäneet luontotyyppien ja biodiversiteetin säilyttämistä tai parantamista? Missä määrin maatalouden ympäristötoimenpiteet ovat edistäneet veden laadun säilyttämistä tai parantamista? Missä määrin maatalouden ympäristötoimenpiteet ovat edistäneet maaperän laadun säilyttämistä tai parantamista? Missä määrin maatalouden ympäristötoimenpiteet ovat edistäneet ilmastonmuutoksen lieventämistä? Missä määrin maatalouden ympäristötoimenpiteet ovat edistäneet maiseman ja sen piirteiden säilyttämistä ja parantamista? Missä määrin maatalouden ympäristötoimenpiteet ovat edistäneet ympäristön parantamista? Erotellaan välttämättömien, aluekohtaisesti toteutettujen maatalouden ympäristötoimenpiteiden ja laajasti toteutettujen vähemmän välttämättömien toimenpiteiden vaikutus. * Tuet eläinten hyvinvointia edistäviin toimiin (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan v alakohta) Toimenpiteen koodi 215 Missä määrin tuet ovat rohkaisseet viljelijöitä noudattamaan asiaa koskevia tiukat vaatimukset ylittäviä kotieläintuotannon vaatimuksia? Missä määrin tuet ovat lisänneet hyvinvoinnin huomioonottavaa kotieläintuotantoa? Missä määrin tuet ovat auttaneet kestävien viljelyjärjestelmien ylläpitoa tai edistämistä? * Ei-tuotannollisten investointien tukeminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan vi alakohta) Toimenpiteen koodi 216 Missä määrin tuetut investoinnit ovat vaikuttaneet maatalouden ympäristötavoitteiden toteutumiseen? Missä määrin tuetut investoinnit ovat lisänneet Natura 2000 -alueiden ja/tai muiden luonnonarvoltaan merkittävien alueiden yleishyödyllistä arvoa? Missä määrin tuetut investoinnit ovat edistäneet maaseudun säilyttämistä ja ympäristön parantamista? 22

Maatalousmaan ensimmäinen metsitys (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan b alakohdan i alakohta) Toimenpiteen koodi 221 Missä määrin toimenpide on edistänyt ympäristönsuojelun vaatimuksia vastaavien merkittävien metsäalueiden luomista? Missä määrin toimenpide on edistänyt sellaisten kestävästi hoidettujen metsäalueiden luomista, jotka auttavat metsien ekologisten tehtävien säilyttämistä sekä luonnonuhkien ja metsäpalojen torjumista? Missä määrin toimenpide on edistänyt maaseudun säilyttämistä ja ympäristön parantamista? * Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto maatalousmaalla (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan b alakohdan ii alakohta) Toimenpiteen koodi 222 Missä määrin peltometsätalousjärjestelmät ovat lisänneet laadukkaiden/arvokkaiden metsätuotteiden tuotantoa? Missä määrin peltometsätalousjärjestelmät ovat edistäneet sellaisten kestävästi hoidettujen alueiden luomista, jotka parantavat näiden alueiden ekologisia järjestelmiä? Missä määrin peltometsätalousjärjestelmät ovat edistäneet maaseudun säilyttämistä ja ympäristön parantamista? * Muun kuin maatalousmaan ensimmäinen metsitys (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan b alakohdan iii alakohta) Toimenpiteen koodi 223 Missä määrin toimenpide on edistänyt merkittävien metsäalueiden luomista? Missä määrin toimenpide on edistänyt sellaisten kestävästi hoidettujen metsäalueiden luomista, jotka auttavat metsien ekologisten tehtävien säilyttämistä sekä luonnonuhkien ja metsäpalojen torjumista? Missä määrin toimenpide on edistänyt maaseudun säilyttämistä ja ympäristön parantamista? * Natura 2000 -tuet (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan b alakohdan iv alakohta) Toimenpiteen koodi 224 Missä määrin järjestelmä on auttanut varmistamaan metsänhoidon jatkumisen Natura 2000 -alueilla? Missä määrin järjestelmä on auttanut metsätalousmaan kestävän hoidon ylläpitoa tai edistämistä? Missä määrin järjestelmä on edistänyt maaseudun säilyttämistä ja ympäristön parantamista? 23

Maatalouden ympäristötuet (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan b alakohdan v alakohta) Toimenpiteen koodi 225 Missä määrin arvokkaat metsäekosysteemit ovat säilyneet tai lisääntyneet metsätalouden ympäristötukien ansiosta? Missä määrin metsätalouden ympäristötuet ovat edistäneet biodiversiteetin säilyttämistä tai parantamista? Missä määrin metsätalouden ympäristötuet ovat edistäneet veden laadun säilyttämistä tai parantamista? Missä määrin metsätalouden ympäristötuet ovat edistäneet maaperän eroosion torjuntaa? Missä määrin metsätalouden ympäristötuet ovat edistäneet ilmastonmuutoksen torjuntaa? Missä määrin metsätalouden ympäristötoimenpiteet ovat edistäneet maiseman ja sen piirteiden säilyttämistä ja parantamista? Missä määrin metsätalouden ympäristötuet ovat edistäneet ympäristön parantamista? * Metsänhoitomahdollisuuksien palauttaminen ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan b alakohdan vi alakohta) Toimenpiteen koodi 226 Missä määrin tuetut toimet ovat edistäneet metsätalouden tuottokyvyn palauttamista vahingoittuneissa metsissä? Missä määrin käyttöön otetut ennalta ehkäisevät toimet ovat edistäneet metsien säilyttämistä? Missä määrin tuetut toimet ovat lisänneet metsätalousmaan kestävää hoitoa? Missä määrin tuetut toimet ovat edistäneet ympäristön parantamista? * Ei-tuotannollisten investointien tukeminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan b alakohdan vii alakohta) Toimenpiteen koodi 227 Missä määrin tuetut investoinnit ovat auttaneet kestävien metsätalousjärjestelmien ylläpitoa tai edistämistä? Missä määrin tuetut investoinnit ovat lisänneet metsäalueiden yleishyödyllistä arvoa? Missä määrin tuetut toimet ovat edistäneet ympäristön parantamista ja maaseudun säilyttämistä? 24

TOIMINTALINJA III: Elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla ja elinkeinoelämän monipuolistamisen kannustaminen Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 artiklan a alakohdan i alakohta) Toimenpiteen koodi 311 Missä määrin tuetut investoinnit ovat edistäneet maatilojen toiminnan laajentamista maatalouden ulkopuolelle? Analyysissä on keskityttävä tärkeimpään toimintaan. Missä määrin tuetut investoinnit ovat lisänneet viljelijöiden työllistymismahdollisuuksia maatalouden ulkopuolella? Missä määrin tuetut investoinnit ovat monipuolistaneet ja kehittäneet maaseudun elinkeinoelämää? Missä määrin tuetut investoinnit ovat parantaneet elämänlaatua maaseutualueilla? * Mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen myönnettävä tuki (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 artiklan a alakohdan ii alakohta) Toimenpiteen koodi 312 Missä määrin tuki on edistänyt monipuolistamista ja yrittäjyyttä? Analyysissä on keskityttävä tärkeimpään toimintaan. Missä määrin tuki on lisännyt työllistymismahdollisuuksia maaseutualueilla? Missä määrin tuki on monipuolistanut ja kehittänyt maaseudun elinkeinoelämää? Missä määrin tuki on parantanut elämänlaatua maaseutualueilla? * Matkailuelinkeinojen edistäminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 artiklan a alakohdan iii alakohta) Toimenpiteen koodi 313 Missä määrin toimenpide on edistänyt matkailuelinkeinoja? Erotellaan toiminta maatiloilla ja muu toiminta. Missä määrin toimenpide on lisännyt työllistymismahdollisuuksia maaseutualueilla? Missä määrin toimenpide on monipuolistanut ja kehittänyt maaseudun elinkeinoelämää? Missä määrin toimenpide on parantanut elämänlaatua maaseutualueilla? 25

* Maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 artiklan b alakohdan i alakohta) Toimenpiteen koodi 321 Missä määrin palvelut ovat parantaneet elämänlaatua maaseutualueilla? Aloja kuvataan erikseen (esim. kauppa, terveyspalvelut, liikenne, tietotekniikka jne.). Missä määrin palvelut ovat lisänneet kyseisten alueiden houkuttavuutta? Aloja kuvataan erikseen (esim. kauppa, terveyspalvelut, liikenne, tietotekniikka jne.). Missä määrin palvelut ovat vaikuttaneet maaseudun taloudellisen ja sosiaalisen taantumisen sekä väestökadon kehityssuunnan muuttamiseen? Kylien kunnostus ja kehittäminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 artiklan b alakohdan ii alakohta) Toimenpiteen koodi 322 Missä määrin toimenpide on parantanut elämänlaatua maaseutualueilla? Aloja kuvataan erikseen (esim. kauppa, terveyspalvelut, liikenne, tietotekniikka, ympäristö jne.). Missä määrin toimenpide on parantanut maaseutualueiden houkuttavuutta? Aloja kuvataan erikseen (esim. kauppa, terveyspalvelut, liikenne, tietotekniikka, ympäristö jne.). Missä määrin toimenpide on vaikuttanut maaseudun taloudellisen ja sosiaalisen taantumisen sekä väestökadon kehityssuunnan muuttamiseen? * Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 artiklan b kohdan iii alakohta) Toimenpiteen koodi 323 Missä määrin toimenpide on edistänyt maaseutualueiden houkuttavuuden säilyttämistä? Missä määrin toimenpide on edistänyt Natura 2000 -alueiden tai muiden luonnonarvoltaan arvokkaiden alueiden kestävää hoitoa ja kehittämistä sekä lisännyt maaseutuväestön ympäristötietoisuutta? Missä määrin toimenpide on parantanut elämänlaatua maaseutualueilla? 26

* Toimintalinjaan 3 kuuluvien alojen taloudellisille toimijoille suunnattu koulutus- ja tiedotustoimenpide (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 artiklan c alakohta) Toimenpiteen koodi 331 Missä määrin tuetut koulutus- ja tiedotustoimet ovat parantaneet maaseutuväestön henkilökohtaisia toimintaedellytyksiä toiminnan laajentamiseksi maatalouden ulkopuolelle? Analyysissä on keskityttävä tärkeimpään toimintaan. Missä määrin tuetuista koulutus- ja tiedotustoimista saatuja tietoja on käytetty kyseisellä alueella? Missä määrin tuetut koulutus- ja tiedotustoimet ovat parantaneet elämänlaatua maaseutualueilla? * Pätevyyden hankkimiseen ja toiminnan edistämiseen tähtäävä toimenpide, jonka tavoitteena on paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja täytäntöönpano (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 52 artiklan d alakohta) Toimenpiteen koodi 341 Missä määrin tuetut toimet ovat parantaneet maaseudun toimijoiden valmiuksia valmistella, kehittää ja panna täytäntöön paikallisia kehittämisstrategioita ja toimenpiteitä maaseudun kehittämisen alalla? Missä määrin tuetut toimet ovat vahvistaneet alueellista yhtenäisyyttä sekä laajemmin maaseudun elinkeinoihin ja väestöön suunnattujen toimenpiteiden välistä synergiaa? Missä määrin tuetut toimet ovat parantaneet elämänlaatua maaseutualueilla? 27

TOIMINTALINJA IV: LEADER Toimenpiteen koodi 41 62 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainittujen paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpano, jotta tavoitteet yhdessä tai useammassa 1, 2 ja 3 jaksossa määritellyistä kolmesta muusta toimintalinjasta saavutettaisiin (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 63 artiklan a alakohta) Missä määrin Leader-lähestymistapa on parantanut maaseutualueiden hallintoa? Missä määrin Leader-lähestymistapa on edistänyt maaseutualueiden oman kehityspotentiaalin hyödyntämistä? Missä määrin Leader-lähestymistapa on edistänyt monialaisten lähestymistapojen käyttöönottoa ja maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamista koskevaa yhteistyötä? Missä määrin Leader-lähestymistapa on edistänyt toimintalinjojen 1, 2 ja 3 toteuttamista? * Toimenpiteen koodi 421 a alakohdassa tarkoitettuja tavoitteita sisältävien yhteistyöhankkeiden täytäntöönpano (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 63 artiklan b alakohta) Missä määrin tuki on edistänyt yhteistyötä ja parhaiden käytänteiden siirtoa? Missä määrin Leader-lähestymistapaan perustuvat yhteistyöhankkeet ja/tai parhaiden käytänteiden siirto ovat parantaneet tavoitteiden saavuttamista yhdessä tai useammassa kolmessa muussa toimintalinjan? * Toimenpiteen koodi 431 Paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen alueella 59 artiklan mukaisesti (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 63 artiklan c alakohta) Missä määrin tuki on parantanut paikallisten toimintaryhmien ja muiden paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpanoon osallistuvien kumppanien valmiuksia? Missä määrin tuki on parantanut Leader-toimintalinjan toteuttamiseen liittyviä valmiuksia? 28

Horisontaaliset tavoitteet ja yhteisön ensisijaiset tavoitteet 29

Horisontaaliset arviointikysymyk set Missä määrin ohjelma on edistänyt yhteisön ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista kasvun ja työllisyyden edistämiseen tähtäävän Lissabonin uudistetun strategian kannalta seuraavilta osin? - työllisyysmahdollisuuksien luominen - kasvunedellytysten parantaminen Missä määrin ohjelma on edistänyt maaseutualueiden kestävää kehittämistä? Missä määrin ohjelma on edistänyt erityisesti maaseutualueiden luonnonvarojen ja maisemien suojelua ja parantamista kolmella seuraavalla ensisijaisella alalla? - biodiversiteetti ja luonnonarvoltaan arvokkaiden maa- ja metsätalousjärjestelmien sekä perinteisten maatalousmaisemien säilyttäminen ja kehittäminen - vesi - ilmastonmuutos Missä määrin ohjelmassa on yhdennetty ympäristötavoitteet yhteisön ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen ja edistetty sitä seuraavilta osin? - Göteborgin sitoumus pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen - yhteisön vesipolitiikan puitteista annetussa direktiivissä 2000/60/EY säädetyt tavoitteet - Kioton pöytäkirjan tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi Missä määrin ohjelma on edistänyt taloudellisen ja sosiaalisen koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamista seuraavilta osin? - erojen vähentäminen EU:n kansalaisten keskuudessa - alueellisen epätasapainon vähentäminen Missä määrin ohjelmassa on otettu onnistuneesti huomioon maatalouden ominaispiirteet ohjelma-alueella seuraavilta osin? - ohjelma-alueen sosiaalinen rakenne - ohjelma-alueen rakenteelliset ja luonnonolot Missä määrin ohjelmassa on otettu onnistuneesti huomioon ohjelma-alueen erityistilanne (esim. väestökato tai kaupunkikeskusten paine)? Missä määrin ohjelma on edistänyt maatalousalan rakenneuudistusta ja uudenaikaistamista? Missä määrin ohjelma on edistänyt laadukkaiden ja suuremman lisäarvon tuotteiden kehittämistä? Missä määrin ohjelma on edistänyt vahvan ja dynaamisen eurooppalaisen elintarviketalouden rakentamista? Missä määrin ohjelma on edistänyt Euroopan elintarviketalouden innovaatioita? Missä määrin ohjelma on lujittanut alueellisen, kansallisen ja Euroopan tason kumppanuusjärjestelyjä? Missä määrin ohjelma on edistänyt miesten ja naisten välistä tasa-arvoa? Missä määrin ohjelmassa on varmistettu ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden sekä koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan kalatalousrahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavien toimien välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys? Missä määrin ohjelmassa on maksimoitu toimintalinjojen välinen synergia? Missä määrin ohjelma on edistänyt yhdennettyä lähestymistapaa maaseudun kehittämiseen? Missä määrin tekninen apu on parantanut hallintoviranomaisten ja muiden maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamiseen, hallinnointiin, valvontaan ja arviointiin osallistuvien kumppanien valmiuksia? Missä määrin eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto on edistänyt maaseudun kehittämisen hyvien käytänteiden vahvistamista? Missä määrin ohjelmasuunnittelussa on onnistuttu välttämään hukka- ja/tai siirtymävaikutukset? Missä määrin ohjelmasuunnittelussa on onnistuttu edistämään kerrannaisvaikutuksia? 30