Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen

Transkriptio

1 Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen

2 Esityksen sisältö Jatkuva arviointi, miten me sen ymmärrämme? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arviointi Muut ohjelmakauden arvioinnit Sivu

3 Jatkuva arviointi Ohjelmakaudella lanseerattiin neuvoston asetuksessa termi jatkuva arviointi Komission arviointikäsikirjan mukaan se tarkoittaa Jatkuvaan arviointiin sisältyvät arviointitoimien väliset yhteydet, indikaattorien kokoaminen ja muokkaaminen sekä tietojen keruu. MMM:ssä on käsitetty, että se tarkoittaa yhtä lailla riippumattoman arvioitsijan tekemää arviointia sekä virkamiestyönä tehtävää seurantaa miten tavoitteet on saavutettu ja miten arviointituloksia hyödynnetään. Sivu

4 Arviointi toteutetaan käyttäen jatkuvan arvioinnin menetelmiä Jatkuva arviointi on menetelmä arvioida ja saada arviointia varten tasaisesti koottua tietoa toimeenpanosta. Näin saadaan tietoa ohjelman toteutuksesta vuosittain ohjelman seurantakomitealle, toteuttajille ja komissioon. Arvioitsija osallistuu myös ministeriön eri työryhmiin, ohjelman seurantakomitean kokouksiin ja Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston arvioinnin asiantuntijakomitean työskentelyyn. Sivu

5 Arvioinnin tulosten vaikutukset Ohjelmamuutokset Strategian päivitys Seuraavan ohjelman valmistelu Toimeenpanon kehittäminen Arvioinnin vuosiraportti mennessä Strategian ja ohjelmamuutosten valmistelu Seurantakomitea MMM/Maaseudun kehittämisyksikkö Politiikan arviointi ja kehittäminen Väliarviointi mennessä Jälkiarviointi mennessä Uuden tutkimustiedon tuottaminen Tiedon keruu ja raportointi Jatkuva arviointi Tutkimukset ja kehityshankkeet (esim. Hyötylanta, TEHO) Seurantatutkimukset (esim. MYTVAS3) Seurantajärjestelmä (IACS, Hanke-rekisteri, Rahtu, Toimiala Online, Tilastokeskuksen tilastot) Eero Pehkonen 2011 MMM kevät

6 Tavoitteet arviointityölle Analysoidaan ohjelman toimenpiteiden ja toteutuksen vastaavuutta asetettuihin tavoitteisiin ohjelmassa ja strategiassa sekä ohjelman tuloksellisuus. Selvittää pystytäänkö ohjelman toimenpiteillä vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön uusiin haasteisiin (CAP health check) ja ovatko ohjelman toimet tehokkain tapa kehittää maaseutua. Antaa palautetta ohjelmatyöstä alue- ja paikallistason ohjelman toteuttajille ja toisinpäin. Onko seurantajärjestelmä toimiva ja tarkoituksenmukainen? Leader-toimintatavan vaikuttavuus ja toteutumismahdollisuudet eri toimintalinjoilla Eri toimenpiteiden ja hanketyyppien tehokkuus tulosten saavuttamisessa Arvioida Maaseutuverkoston toimintaa; sekä arvioida ohjelman toimeenpanon onnistumista. Sivu

7 Arvioinnin sisältö ja säädöspohja Arviointi koostuu: - Komission arviointikysymyksiin vastaamisesta - Kansallisista arviointikysymyksistä - Yhteensä noin 160 kysymystä! Säädöspohja - Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/ artiklat - Komission asetus (EY) N:o 1974/ artiklat - Komission arvioinnin käsikirja Sivu

8 Riippumattoman arvioitsijan valinta Kesällä 2008 käynnistettiin tarjouskilpailu ohjelman arvioitsijan valitsemiseksi. Tavoitteena oli kilpailuttaa koko ohjelmakauden arviointi, niin että työ kestää vuoteen Tarjouskilpailu päättyi syyskuussa ja lokakuun alussa arvioitsijaksi valittiin Aluekehityssäätiö/ Suomen Aluetutkimus FAR:n koordinoima tarjous. Sopimusneuvottelut käynnissä. Sivu

9 Ohjelman arvioijat Aluekehityssäätiö/Suomen Aluetutkimus FAR, vastuullinen - FT Reijo Keränen, FM Liisa Kytölä Fin-Auguuri Oy - MMM Tuomas Kuhmonen Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos PTT - MMT Perttu Pyykkönen, MML Kyösti Arovuori, MMM Terhi Latvala, MMM Tapani Yrjölä Jyväskylän yliopisto - FK Hannu Salo, FT Markku Kuitunen, YM Irene Huuskonen Oulun yliopisto - FT Jouni Ponnikas, FM Verna Mustonen, FM Sirpa Korhonen, Ins. Timo Karjalainen Sivu

10 Laaja ohjausryhmä ohjaa Puheenjohtajana tutkimusjohtaja Mikko Peltonen, MMM - edustus eri ministeriöistä (MMM, YM, TEM) - muista viranomaisista (MAVI ja TE-keskukset) - toimintaryhmästä - sidosryhmistä (MTK, SLL, Suomen yrittäjät, SYTY) Yhteensä 22 henkilöä Näin varmistetaan tiedon kulku ja saanti arvioitavan ohjelman kaikista vaiheista Sivu

11 Mitä muuta tullaan arvioimaan? Tämä FAR:n koordinoima pääarviointi tuottaa ohjelman strategisen tason arviointitiedon. Toimintalinjoittain tai teemoittain tullaan tekemään pienempiä selvityksiä. Ohjelman arvioijilta tulee luultavasti ehdotuksia. MMM ei ole vielä päättänyt näitä muita aiheita. - Leader toimintatavasta - Eläinten hyvinvointitoimenpiteestä Tämän hetkiset tutkimukset on koottu oheiseen aikatauluun Sivu

12 2015 Syksy-talvi Jälkiarviointiraportin palautus komissioon 2014 Syksy-talvi 2013 Syksy-talvi 2012 Syksy-talvi 2011 Syksy-talvi 2010 Syksy-talvi Väliarviointiraportin palautus komissioon 2009 Syksy-talvi 2008 Syksy-talvi 2007 Syksy-talvi AIKA Happamien alunamaiden selvitys HNV-alueiden määrittely Suomessa ja käyttötarkoitus (SYKE ja MTT) LFA-tutkimushanke, liittyy uudistukseen (MTT) Jatkuva arviointi (FAR, Fin-Auguuri, PTT, Lönnrot-instituutti, Jyväskylän YO:n ymp.keskus) MYTVAS III (Ympäristötuen vaikuttavuuden seuranta) (MTT) Hyötylanta-tutkimusohjelma (MTT) Selvitys Leader-toiminnan vaikuttavuudesta ARVIOINNIT (komission vaatimat) MUUT TUTKIMUKSET, SEURANNAT, ARVIOINNIT ja SELVITYKSET Jälkiarviointik ertomus Väliarviointikertomus

13 Miten arviointituloksia hyödynnetään hallinnossa? Muutoksia toimeenpanoon ja päätöksentekojärjestelmiin Kehitetään toimenpiteitä, luodaan uusi alatoimenpiteitä Käytetään arvioitsijoiden osaamista kouluttamisessa ja ajatusten herättäjänä Järjestetään koulutusta ohjelman mahdollisuuksista Saadaan palautetta indikaattoreista ja seurantajärjestelmästä ->kehitetään eteenpäin Sivu

14 Arviointien merkitys muuten Lisää maaseudun kehittämistyön uskottavuutta Vie viestiä eteenpäin miten kehittämistyössä on onnistuttu Seuraavan ohjelmakauden suunnitteluun eväitä! Sivu