Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat



Samankaltaiset tiedostot
Osaamiskeskusohjelma

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

OSKE-vaikuttajapäivä Aluerahoittajan näkemyksiä

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

- miten vaikutuksia tuotetaan ja todennetaan?

Round table Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

Esipuhe Kiitokset... 5

Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö

AMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

AMKE Johdon foorumi Merja Oljakka SOL Palvelut Oy

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Arviointi palveluinnovaatioiden tukena: tulevaisuussuuntautunut, systeeminen ja monitoimijainen lähestymistapa

OSKEn Loppukauden linjaukset ja uuden ohjelman valmistelu

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Maisemamallin levittäminen kuntajohtamisen välineeksi

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu Sirkku Kivisaari, VTT

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä Pirjo Kainu

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

Innovaatiot ja niiden johtaminen julkisella sektorilla

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun. Johdattelevia kysymyksiä nyt ja myöhemmin verkossa vastattaviksi

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Sosiaali- ja terveysalan innovaatiot ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Green Growth 11/20/ Copyright Tekes

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Te tapäivä

Osaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä

ARVOA URHEILUSTA. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma,

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Innovaatiokeskittymät

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Transkriptio:

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen Net Effect Oy 1

Esityksen punainen lanka Kirjamme näkökulmat ja artikkelit sekä tarjoamamme työkalupakki Lisäarvon monimuotoisuus Osaamiskeskusohjelman lisäarvo: politiikkalisäarvoa, verkostolisäarvoa vai mitä? Innovaatioyhteisöt ja toiminta: mitä annettavaa osaamiskeskusohjelmalla on? Lopuksi 2

3

Kirjamme näkökulmat ja artikkelit Soile Kuitunen & Pirjo Kutinlahti: Miten lähestyä osaamiskeskusohjelman lisäarvoa muuttuvassa politiikkaympäristössä? Marja-Liisa Niinikoski: Osaamiskeskusohjelmat innovaatiopolitiikan instrumenttina Pirjo Kutinlahti & Juha Oksanen:Osaamisklusterit toimialojen uudistajina ja kasvun vauhdittajina Soile Kuitunen & Katri Haila: Verkostoitumisen pakko? Verkostotoiminta ja verkostojen hallinta osaamiskeskusohjelman klustereissa Kaisa Lähteenmäki-Smith: Monikeskuksinen osaamisrakenne innovaatiopolitiikan tavoitteena ja välineenä Kirsi Hyytinen, Kaisa Lähteenmäki-Smith & Juha Oksanen: Osaamiskeskusohjelman vaikuttavuus: uusia työkaluja ja indikaattoreita vaikuttavuuden arviointiin Soile Kuitunen & Marja-Liisa Niinikoski: Miten osaamiskeskusohjelma lunastaa paikkansa innovaatiotoiminnan edistämisessä? 4

Kirjamme tarjoama työkalupakki Välineitä osaamiskeskusohjelman asemointiin uudessa laajaalaistuvassa innovaatiopolitiikassa ja toiminnassa: mitä tämä merkitsee? Miten osaamiskeskusohjelma voisi tähän reagoida ja tästä hyötyä? Välineitä osaamiskeskusohjelman klustereiden ja klusteritoiminnan jäsentämiseen ja kehittämiseen: Mitä klusterikehittäminen merkitsee? Mihin tekijöihin on kiinnitettävä huomiota? Välineitä osaamiskeskusohjelman klusteriverkostojen toiminnan vahvuuksien ja kipukohtien tunnistamiseen sekä profilointiin: Mitä verkostoja osaamiskeskusohjelman klusteriverkostot haluavat olla? Mitä ne ensisijaisesti tavoittelevat: kehittämistä vai innovaatioita? Miten klusteriverkostoja voidaan hallita? Välineitä alueellisen koheesio- ja innovaatiopolitiikan kohtaannon jäsentämiseen: miten alueellinen koheesiotavoite ja innovaatiopolitiikan tavoitteet ovat yhdistettävissä osaamiskeskusohjelmassa? Välineitä osaamiskeskusohjelman ja sen klustereiden toiminnan arviointiin ja kehittämiseen 5

Lisäarvon monimuotoisuus YKSINKERTAISIN MÄÄRITELMÄ JALOSTETUMPI MÄÄRITELMÄ UUSIMMAT TULKINNAT 1990 2000-ALKU NYT Olisiko toimintaa ollut ilman interventiota? Onko saatu aikaan sellaisia vaikutuksia jotka ilman interventiota olisivat jääneet syntymättä? Olisiko t&k-toimintaa harjoitettu ilman julkista interventiota? Nopeuttiko tai laajensiko julkinen tuki toimintaa/hanketta? Saiko julkinen tuki aikaan laadullisia muutoksia? Muuttiko julkinen tuki organisaation strategiaa? Pääsivätkö organisaatiot uusille teknologia-/palvelualoille? Kykenivätkö organisaatiot paremmin tunnistamaan liiketoimintapotentiaalin? Paraniko tuotteiden laatu, yhteistyö, innovaatioprosessi? 6

Kirjamme yhteiskunnallisen lisäarvotarkastelun ydin 7 Politiikkalisäarvo o o Vahvistuuko osaamiskeskusohjelman näkyvyys? Kykeneekö se paremmin linkittymään innovaatiopolitiikkaan? Policy-lisäarvo o o Lisääntyykö strateginen ajattelu ja ymmärrys alueellisten ja kansallisten toimijoiden keskuudessa? Vahvistuuko systeeminen innovaatiotoiminnan tulkinta? Operationaalinen lisäarvo o Vahvistuvatko verkostot? Oppimislisäarvo o Lisääntyvätkö sellaiset toimintamuodot ja käytännöt jotka vauhdittavat innovaatioita ja oppimista? Koheesiolisäarvo o Vahvistuvatko alueelliset voimavarat?

Osaamiskeskusohjelman yhteiskunnallisen lisäarvon punnintaa Policy-lis lisäarvo Strateginen ajattelu vahvistuu etenkin alueellisesti ja aluetoimijoiden keskuudessa Koheesiolisäarvo Muita rahoituslähteitä voidaan hyödyntää paremmin alueen(kin) kehittämisessä Innovaatiorunkoverkko saadaan rakennettua/vahvistettua Operationaalinen lisäarvo 8

Toiminnallinen lisäarvo Mitä konkreettisia asioita osaamiskeskusohjelmasta, sen klusteriverkostoista ja alueellisista osaamiskeskusverkostoista on syntymässä? Huomio syntyviin Teknologisiin ratkaisuihin Palveluihin, palveluratkaisuihin Organisatorisiin innovaatioihin Verkostoinnovaatioihin Systeemisiin kehittämiskokonaisuuksiin Olennaista tunnistaa näiden syntymistä edistävät ja estävät tekijät 9

Mutta koetinkiviäkin on! Alueellisen ja kansallisen tason välillä on jännite miten se käännetään ponnevoimaksi? Klusteriverkostojen toiminnassa on kitkaa miten verkostot saadaan toimimaan paremmin? Innovaatiotoiminnan systeemisyys ja kehittämiskokonaisuuksien aikaansaaminen on haaste Perinteinen kovan teknologian kehittäminen ei riitä miten näkökulma saadaan aidosti avarrettua systeemisiin, yhteiskunnallisiin ja palveluinnovaatioihin? 10

Osaamiskeskusohjelmasta voisi tulla uuden innovaatiotoiminnan ja politiikan lippulaiva 1(2) Riittävä johdonmukaisuus ja fokusoituminen toiminnassa Ei kaikkea kaikille vaan valikoidusti, rönsyilyä välttäen Koordinaatio ja johtaminen kuntoon Tasapaino ulkoisen ja sisäisen ohjauksen välille Status korkeaksi Verkosto johon halutaan kuulua ja päästä Käyttäjä- ja tarveohjautuvuus lähtökohdaksi Käyttäjien tarpeet huomioon koko t&k&i-prosessin ajan Käyttöönotto ja levittäminen kulmakiviksi 11

Osaamiskeskusohjelmasta voisi tulla uuden innovaatiotoiminnan ja politiikan lippulaiva 2(2) Tavoitteiden kirkastaminen Kirkkaat tavoitteet koko ohjelmalle ja klustereille Laajat yhteiskunnalliset tavoitteet horisontiksi Kansalaisten hyvinvointi Ikääntyvien tarpeet Kestävä kehitys Turvallisuus jne. Arviointi ohjaamaan toiminnan suuntaamista ja kehittämistä Yksittäisten irrallisten ja ulkokohtaisiksi jäävien arviointien sijaan toiminnanohjauksellinen ja kehittämiseen tähtäävä arviointi (onnistumisten, karikoiden ja pullonkaulojen tunnistaminen, kehittämistoimenpiteiden jatkuva skannaus) Ohjausväline klustereille, alueoskeille ja TEM:lle 12

13 KIITOS!