29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010



Samankaltaiset tiedostot
RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Gluteenittoman tattarin viljely

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Avomaan vihannesviljely

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Hamppu viljelykiertokasvina

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Raision sopimusviljely

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Marjanviljelyn edellytykset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Kasvuohjelmaseminaari

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

VYR kylvöalaennuste 2016

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Kuminan kasvinsuojelu

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kuminan kasvinsuojelua

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kaura vaatii ravinteita

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V VALINTAKOETEHTÄVIEN PISTEYTYSOHJEET

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kymmenen askelta huippusatoon

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

RaHa-hankeen kokemuksia

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Transkriptio:

Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1

Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo Lähteenmaa Merja Koponen Matti Turpeinen Marjukka Kautto Janne Rönkkömäki 2

Ruokohelven viljelyalan kehitys alueittain 2005-2008 sekä 2009 16000 14000 12000 ha 10000 8000 6000 2005 2006 2007 2008 4000 2000 0 Pohjois- Suomi Länsi- Suomi Keski- Suomi Itä-Suom i Kaakkois- Suomi Suo Oy YHTEENSÄ 3

Viljelysopimusten lukumäärän kehitys alueittain 2005-20082008 sekä 2009 29.4.2010 900 800 700 600 500 400 300 2005 2006 2007 2008 200 100 0 Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kaakkois- Suomi YHTEENSÄ 4

Ruokohelven viljelyn tavoitteet EU: 20 % uusiutuvia v. 2020 mennessä. Suomi: ruokohelpeä 100 000 ha v.2015 mennessä (2 TWh). Vapo: ruokohelpeä 40 000 ha v.2013. Ruokohelven viljelyala l l on Suomessa tällä hetkellä n. 20 000 ha (Vapo n. 15 000 ha). 5

Ruokohelven viljely Monivuotinen nurmikasvi. Soveltuu kaikille maalajeille, menestyy parhaiten multa- ja turvemailla. Menestyy myös happamalla maalla (ph 5,7). Ei kivisille eikä varjoisille peltolohkoille. Viljellään rehulajikkeita (Palaton ja Chiefton), n. 12-15 kg/ha. Boreal Kasvinjalostus kehittää kotimaista energiakäyttöön soveltuvaa lajiketta, markkinoille n. v. 2011. 6

Kylvö ja lannoitus Normaali heinän kylvötekniikka. Kylvö juhannukseen mennessä 1-2 cm syvyyteen, riviväli 12,5 cm. Alkukehitys hidasta, itää kolmessa viikossa. Kylvövuoden lannoitus: N, K 40 kg/ha, P 20 kg/ha. Satovuosina typpeä n. 60 kg/ha, fosforia 5-10 kg/ha ja kaliumia 30-50 kg/ha. 7

Kasvinsuojelu Ennen perustamista on huolehdittava rikkakasvien torjunnasta. 1-vuotiset rikkakasvit torjutaan kylvövuonna heinäkuun puolivälissä (2-4 lehtiasteella) heinien siemenviljelyksille soveltuvilla herbisideillä (Ariane S). Kasvusto toisena vuonna ja sen jälkeen n. 1,5-2 m korkeata, ei vaadi välttämättä kasvinsuojelua. 8

Sopimusviljely ilj l Sopimuksen tarkoituksena on, että viljelijä (myyjä) tuottaa ja toimittaa sopimusalalta kevätkorjattua ruokohelpeä Vapolle (ostaja, ensijalostaja). Viljelijä ja Vapo täyttävät ruokohelven ostosopimuksen. EK- tuki päättyi vuonna 2009, lomaketta 411 ei enää täytetä. Ruokohelven käyttöpaikkana on lähin lämpölaitos johon Vapolla on kaupallinen sopimus. 9

Sopimusaika Sopimus on 5- vuotta, 2010-2014. Vuoden 2014 sato korjataan keväällä 2015. Sopimusaika jatkuu tämän jälkeen seuraavat 1-5 kalenterivuotta, jollei sopimusta irtisanota kirjallisesti jommankumman sopimusosapuolen toimesta ennen viimeisen sopimusvuoden päättymistä. 10

Ruokohelven ostosopimus 1. Sopijaosapuolet RUOKOHELVEN O OSTOSOPIMUS OSO S 04.03.2009 1 (5) Ostaja Vapo Oy osoite: PL 22, 40101 JYVÄSKYLÄ puh. (020) 790 4000 vaihde y-tunnus 0174817-6 yhteyshenkilö gsm s-posti: Myyjä lähiosoite: toimipaikka: puh. y-tunnus tilatunnus pankkitilin numero s-posti: Jäljempänä tässä sopimuksessa käytetään termejä ostaja ja myyjä. Ostaja ja myyjä tekevät energiakasvisopimuksen tarvittaessa. Ensisijainen käyttöpaikka Jyväskylän Energia-yhtiöt. Ostajalla on oikeus toimittaa ruokohelpeä myös muille asiakkaille. 11

12 29.4.2010

Hinnoittelu /MWh Ostaja maksaa myyjälle energiamäärän eli megawattituntien (MWh) perusteella. Ruokohelpipaalien kosteus määritetään toimituksen yhteydessä Vapon toimesta (Wile). Ruokohelpierän tavoitekosteus on 10-14 % (4,44-4.22 MWh/tn). Jos toimituskosteus it t on 20 % tai yli, tilityshinta t alenee 20 % (rahtikustannus nousee, jatkokäsittely vaikeutuu). Mikäli ruokohelven kosteus ylittää 30%, ostaja ei ota paaleja vastaan eikä maksa niistä korvausta. 13

Näytteenotto Wile-mittarilla itt ill 14

Hinnoittelu /MWh sato 4 tn/ha, 17 MWh sato 5 tn/ha, 21 MWh sato 6 tn/ha, 25 MWh sato 7 tn/ha, 30 MWh sato 8 tn/ha, 34 MWh Kosteus 14%, 4.22 MWh/tn 15

Paalien ominaisuudet Pyöröpaalin ainoa hyväksyttävä koko: halkaisija 1.2 m, leveys 1.2 m. Halkaisijan ollessa 1,4 m tai yli tilityshinta alenee 20 %. Suurkanttipaalin ainoa hyväksyttävä koko on: leveys 1.2 m x korkeus 0.7m x pituus 2.3 m. Paalin koon poiketessa kyseisestä hinta alenee 20 %. Pyöröpaalit tulee paalata muoviverkkoon, ei koskaan muoviin. Suurkanttipaaleilla narusidonta. 16

Varastointi 17

Varastointi Varasto sijoitetaan kuivalle paikalle, kantavan ja rekkaautolla ajokelpoisen tien varteen. Varaston etäisyys tiestä enintään 8 metriä. Paaliaumat tehdään tien suuntaisesti, ei sähkölinjojen alle. Varasto on aina peitettävä. ä Paalivarasto on eristettävä maasta (trukkilavat, puutavaraa). Rekalle on oltava kääntymispaikka. 18

19 29.4.2010

Sadon toimitusajankohta Ruokohelven toimitus laitokselle tapahtuu ympäri vuoden Toimitukset alkavat pääsääntöisesti kevätkorjuun jälkeisenä syksynä ja jatkuvat aina seuraavaan kevätkorjuuseen saakka -> varastointi viljelijän pellolla 1-12 kk Toimituksessa noudatetaan eri alueiden vuorotteluperiaatetta 20

21 29.4.2010

22 29.4.2010

23 29.4.2010

Uusia ruokohelpisopimuksia vuosille 2010-2014 tehdään 30.4.2010 saakka 29.4.2010 Marjukka Kautto p. 020 790 5808, gsm. 040 522 7514 marjukka.kautto@vapo.fi 24