Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista



Samankaltaiset tiedostot
Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Terveiden taimien tuotanto viherrakentamisen kasveilla

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Hedelmän- ja marjanviljely

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Geenivarojen säilytys

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

23330 Pensaat ja köynnökset

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Vaaralliset kasvitaudit hallintaan. Päivi Parikka MTT kasvintuotannon tutkimus

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Sivu 1

Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen

EU-säädökset ja Eviran ohjeet

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Karhunvadelman viljely

Humala-hanke Kansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminen

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Mistä saisi luomutaimia?

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Luomukasvintuotannon lisäysaineisto

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua

Novarbo luomulannoitteet

Hamppu viljelykiertokasvina

Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet

Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan

Kalataudit vuonna 2017

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Perunan kuoppataudit. Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet ennakoivat toimenpiteet Asko Hannukkala. Tieto - oppiminen Mittaus ja tarkkailu Toimenpiteet

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Viherympäristöliiton hyväksymät

Kansalliset humalakannat käyttöön tutkimuksesta taimiksi

Taudinaiheuttajat siemenillä

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

SANEERAUSKASVIT 2016

Kasvinterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset kasvihuoneyrityksissä

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Herukkaviljelmän perustaminen

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus

Biologinen kasvinsuojelu

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

TESTATTUJEN PUUTARHAKASVIEN PITKÄAIKAISVARASTOINTI KYLMÄSÄILYTYKSEN AVULLA

Kasvuohjelmaseminaari

EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen

Taimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Ennakoiva torjunta ja viljelyhygienia

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Evira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä , Jokioinen Patrik Erlund, NSL

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Vadelman lajikeseuranta Loppuraportti

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

from the north poultry protein meal

Transkriptio:

Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla leviävät helposti myös kasvitaudit ja -tuholaiset. Niitä voidaan torjua ennakkoon varmennetulla taimituotannolla. Pensasmustikka on uusimpia kasvilajeja varmennetussa taimituotannossa. Varmennettu taimituotantojärjestelmä kattaa yli 200 marjakasvien, hedelmäpuiden ja viherrakentamisen kasvien lajiketta tai kantaa. Pensasmustikka on niistä yksi. Pensasmustikan viljelypinta-ala on Suomessa noin 70 hehtaaria. Pensasmustikat soveltuvat sekä ammattimaiseen marjantuotantoon että viherrakentamiseen. Pensasmustikka on ilmastollisesti ja viljelyteknisesti vaativa kasvi, joten tämänkään uutuuslajin viljely ei ole täysin ongelmatonta. Taimituotannossa paras tulos saavutetaan käyttämällä mikrolisäystekniikkaa. Meillä viljellään sekä kotimaisia että joitakin ulkomaisia lajikkeita. Suomessa varmennetun taimituotannon piiriin kuuluvat pensasmustikalla kotimaiset lajikkeet Aino, Alvar, Arto, Hele, Tumma ja Sine sekä pohjoisamerikkalainen North Blue. Vuonna 2009 valiotaimituotantoon tulee uutuutena satoisa Jorma-lajike ja pohjoisessa menestyvä Saani. Pensasmustikat hankalia lisättäviä Pensasmustikkaa on perinteisesti lisätty pistokkaista, jotka otetaan vanhoista täysikasvuisista pensaista. Tällöin nuorikin pistokastaimi kasvaa kuin vanha pensas: juurten muodostuminen on heikkoa ja pensas haaroo laiskasti. Jos emokasviaineisto sairastuu versoja vaurioittaviin tauteihin, siirtyvät taudit myös pistokasjälkeläistöön. Varmennetussa taimituotannossa kasvitauteja torjutaan käyttämällä emokasvihuollossa ja taimien lisäyksessä mikrolisäystä. Mikrolisäys varmistaa kasvien terveyttä Varmennettuun taimituotantoon valittujen lajikkeiden terve lisäysaineisto säilytetään MTT Laukaassa eristyksessä ydinkasvihuoneessa. Mikrolisäyksessä kasvit kasvavat

steriileissä olosuhteissa keinotekoisilla ravintoalustoilla. Ne muodostavat uusia versoja muutaman viikon välein. Versot leikantaan niin sanotuiksi mikropistokkaiksi, jotka juurrutetaan kasvihuoneessa. Mikrolisätyt taimet kehittyvät nopeasti, ovat hyvin haarovia ja muistuttavat kasvutavaltaan nuoria siementaimia. Noin nelivuotiaista taimista saadaan ensimmäinen kunnollinen sato. Koska lisäyksessä käytetään koko ajan tervettä, laboratoriossa tuotettua versostoa, taimien mukana ei kulkeudu emoaineistosta peräisin olevia kasvitauteja ja - tuholaisia. Marjatta Uosukainen Pensasmustikan paras lisäystapa on mikrolisäys. Sillä saadaan tasalaatuisia, elinvoimaisia, hyvin haarautuvia ja nopeasti satoikään tulevia taimia. Mustikan kasvintuhoojat Mustikalla esiintyy useita sienitauteja, joita ovat mm. juuristoa ja versoja lahottava mesisieni ja toisinaan viljelmillä esiintyvä mustikkasyöpä. Mustikkasyövän oireina ovat toisen vuoden versoissa esiintyvät punertavat, soikeat laikut, joiden keskusta on vaalea. Vähitellen mustikkasyöpä kuihduttaa ja tappaa versot. Jalostustyön tuloksena kotimaiset pensasmustikkajalosteet ovat melko kestäviä mustikkasyöpää vastaan, mutta pohjoisamerikkalaisissa lajikkeissa tauti aiheuttaa runsaasti oireita. Sienitautien lisäksi erityisesti muulta Euroopasta tai Pohjois- Amerikasta tuotavista taimista on tarkkailtava virus- ja

fytoplasmatautien esiintymistä, joita mustikalla on useita. Yleisimpiin viruksiin virustauteihin kuuluu mustikan nauhalehtisyys, joka aiheuttaa nuorien versojen ja lehtien punertumista sekä lehtien pitenemistä ja kapenemista. Kukintavaiheessa virus muuttaa teriön punertavaksi. Taudinaiheuttajana fytoplasma on alkeellisen bakteerin kaltainen organismi. Fytoplasmataudeista haitallisimpia on sairaalloista versonkasvua aiheuttava mustikan pensomistauti. Yhteinen tekijä kaikille kasvitaudeille on se, että oireet vähentävät satoa ennemmin tai myöhemmin. Testit paljastavat kasvitaudit ja tuholaiset Varmennettua taimituotantoa ohjaavan asetuksen (MMM 9/06) mukaan haitallisia kasvitauteja ei saa esiintyä tuotannon alkuaineistossa, ydinkasveissa. Ydinkasvien terveys testataan toistuvasti laboratoriossa. Sienitautien testauksessa kasveista pyritään eristämään mahdollinen taudinaiheuttaja ja kasvattamaan sientä keinotekoisilla ravinnealustoilla. Virusten testaus tehdään useimmiten vasta-aineisiin perustuvalla ELISA-menetelmällä kasvinlehdistä otetusta näytteestä. Fytoplasmat testataan tarkemmalla dna-eristykseen pohjautuvalla PCRmenetelmällä. Tuotannossa olevien kasvien lajikeaitoutta havainnoidaan sekä ydinkasvien marjonnasta että tuotettujen valiotaimien ulkoisista ominaisuuksista. Ydinkasvit hyväksyy ja niiden terveyttä valvoo Evira Kasvintarkastus. Jaana Laamanen Mustikan viruksia jäljitetään vasta-aineiden käyttöön perustuvalla ELISA-testillä.

Kasvit voidaan puhdistaa Suomalaisissa uusissa jalosteissa esiintyy harvoin haitallisia kasvitauteja. Sen sijaan ulkomaisessa aineistossa kasvitauteja ja -tuholaisia voi ilmetä. Ellei puhdasta kasviaineistoa löydy, ryhdytään MTT Laukaassa puhdistustoimenpiteisiin. Kasviaineiston puhdistaminen edellyttää korkealaatuista laboratorio-osaamista, jota Suomessa on MTT Laukaassa. Mikrolisäys itsessään toimii puhdistusmenetelmänä. Sitä voidaan tehostaa kasvien kemoterapialla eli lisäämällä mikrolisäysalustaan bakteereja hillitseviä antibiootteja tai viruksia heikentäviä kemiallisia valmisteita. Kemoterapian jälkeen kasveista otetaan uudet, puhdistuneet mikrolisäysaloitukset. Käytetyin, mustikallekin sopiva, puhdistusmenetelmä on lämpökäsittely. Lämpökäsittelyssä ruukutettu kasvi tai keinotekoisella ravinnealustalla oleva mikroviljelmä siirretään kasvamaan +37 38 C lämpötilaan. Korkea lämpötila hillitsee kasvitautien aiheuttajien lisääntymistä ja etenemistä kasvissa. Vähintään kolmen viikon kasvatuksen jälkeen kasveista otetaan uusia mikrolisäysaloituksia tai pieniä pistokkaita. Puhdistuskäsittelyjä annetaan kasveille usein myös varmuuden vuoksi, vaikka selviä kasvitauti tai - tuholaisongelmia ei tavattaisikaan. MTT Laukaassa uusin puhdistusmenetelmä on yhdistetty mikrolisäys ja kryoterapia eli kasviaineiston käsittely äärimmäisessä kylmyydessä (-196 C) nestetypessä. Hyvä tulos syntyy laadukkaasta toiminnasta Puhdistettu ja terveeksi testattu lisäysaineisto lähtee Laukaasta taimistoihin, joissa se jatkokasvatetaan kuluttajille myytäviksi käyttötaimiksi. Vaikka lisäysaineiston terveys on todettu testauksin ja vaikka Evira Kasvintarkastus valvoo tuotantoketjua, voivat kasvit saastua viljelmillä ulkopuolisesta tartuntalähteestä. Taimituottajien ja marjanviljelijöiden valppaus mahdollisten kasvitauti- ja tuholaisoireiden havainnoinnissa ja ongelmiin puuttumisessa onkin kaiken a ja o. Hyvä lopputulos mustikankin viljelyssä on se, että koko tuotantoketju on laadukasta emokasvihuollosta taimituotantoon ja marjanviljelyyn asti.

Lue lisää: Jaana Laamanen ym. 2008. Varmennetusta taimesta kasvaa terve kasvi. Maaseudun Tiede 2/2008; 15. Saatavissa internetistä: http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mtv65n02s15a.pdf. Emokasvihinnasto vuonna 2008. Laukaa: MTT. Saatavissa internetistä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/palvelut/ Valiotaimituotanto/Varmennetun%20taimituotannon% 20emokasvihinnasto%202008.pdf. Lisätietoja: jaana.laamanen@mtt.fi puh. (014) 339 6826 Marjatta Uosukainen Makeamarjainen ja aromikas pensasmustikka Aino on yksi viljellyimmistä lajikkeista Keski-Suomea myöten.