Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo
FIG 1. GHG emissions accelerate despite reduction efforts. Most emission growth is CO 2 from fossil fuel combustion. Lähde: IPCC 2014 CO 2 FOLU = CO 2 emissions from Forestry and Other Land Use
Maailman KHK-päästöt [Gt CO 2 -ekv.] FKHK-päästöt RCP 2.6 -päästöskenaariossa, jolla vaarallinen 2 asteen lämpötilannousu voitaisiin vielä välttää Kasvihuonekaasupäästöjen (ml. maankäytön nielut) vähennykset globaalisti vuoden 2000 tasosta 2050: -50 % 2100: -90 % Skenaariossa oletettu taakanjako, jossa OECD-maat vähentävät päästöjään kehittyviä maita nopeammin 2050: -76 % vuodesta 2000 2070: nollapäästöt (hiilineutraalisuus) 2100: negatiiviset päästöt 50 Muut 40 OECD Latinalainen Amerikka 30 Aasia Lähi-itä ja Afrikka 20 10 0 2000 2020 2040 2060 2080 2100 Lähde: RCP Database 2014 Huom! Kuvassa Aasian ja Latinalaisen Amerikan värit ovat vaihtaneet paikkaa.
Maatalouden osuus globaaleista päästöistä Metaanipäästöstä (CH 4 ) 50 % Typpioksiduulipäästöstä (N 2 O) 36 % Hiilidioksidipäästöistä (CO 2 ) 14 % -> 19,3 % kaikista kuvan 1 ilmastopäästöistä (ilman, että maatalouden osuutta on jyvitetty CO 2 FOLU -sektoriin ja että elintarviketeollisuutta olisi mukana) Kolmanneksi suurin päästösektori (4,7 miljardia t CO 2 -ekv.) energiatuotannon (12,5 miljardia t CO 2 -ekv.) ja liikenteen jälkeen (6,7 miljardia t CO 2 -ekv.) vuonna 2010 Lähde: Worldwatch Institute 2013
Maataloussektorin päästöt (MtCO 2 -ekv./a) Agriculture category 1961 2000 2010 Enteric fermentation 1 375 1 863 2 018 Manure left on pasture 386 682 764 Synthetic fertilizer 67 521 683 Rice cultivation 366 490 499 Manure management 284 348 353 Crop residues 66 129 151 Manure applied to soils 59 103 116 Total 2 604 4 136 4 586 Net deforestation 4 296 3 374 Combined total 8 432 7 960 Fossil fuel and cement 9 460 24 750 33 509 (vertailuksi) Lähde: FAO
Globaaleja näkökohtia Vuosina 1990 2010 maataloustuotannon volyymi kasvoi 23 % mutta khk-päästöt vain 13 % Yli 80 % maatalouden päästöistä johtuu eläintuotannosta eläinten ruuansulatus, lanta, viljanviljely eläintuotannon rehuksi Maatalouden päästöjä vaikea saada alas koska ei tiedossa kunnollista päästövähennystekniikkaa kuin vain pienelle osalle päästölähteistä väestö lisääntyy (nyk. 7 miljardia -> 9 miljardia 2050) yhä suurempi osuus väestöstä haluaa syödä lihaa ja maitotuotteita (kasvu nopeampaa kehittyvissä talouksissa ja kehitysmaissa) ilmastonmuutos itsestään heikentää monin paikoin maataloustuotantoa (mm. kuivuus, rankkasateet, valtamerien pinnanousu) ja toisaalta eroosio, ylilaiduntaminen, suolaantuminen, ja heikentynyt maan ravinnetaso pakottavat ottamaan uusia alueita maatalouskäyttöön (maankäytön muutoksen päästöt) Lähde: Worldwatch Institute 2013
kg /hlö 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Maailman lihan kulutus per henkilö (Lähde: FAO) 1965 1975 1985 1995 1998 2015 2030 Maailma Kehiysmaat
kg maitoekvivalentti / hlö 100 Maailman maitotuotteiden kulutus per henkilö (Lähde: FAO) 80 60 40 Maailma Kehiysmaat 20 0 1965 1975 1985 1995 1998 2015 2030
Maidon kulutus/henkilö Juuston kulutus/henkilö
Juuston kulutus/henkilö Suomessa
Kuluttajien päätöksillä merkitystä Kotimaan loppukäytön kasvihuonekaasupäästöjen (milj. t CO 2 -ekv.) muodostuminen vuonna 2005 ENVIMAT-mallin mukaan. Kotitalouksien kulutus (siniset pylväät) oli 46 milj. t CO 2 -ekv. (9 milj. t CO 2 -ekv./asukas) ja koko loppukäyttö (siniset ja rasteripylväät yhteensä) 68 milj. t CO 2 -ekv. (12,8 milj. t CO 2 -ekv./asukas), (Seppälä ym. 2009).
Kuluttajien näkökulmia ruokaan Eri ruokien hiilijalanjäljessä on suuria vaihteluja ruokaketjun toteutuksesta riippuen, mutta suuret linjat ovat löydettävissä -> mm. punaisen lihan vähentäminen ja maitotuotteiden kohtuullinen käyttö, vaikka ruokalautasvertailussa päästöerot kapenevat lihansyönnin vähentäminen pienentäisi myös merkittävästi suomalaisen kuluttajan ruuan hiilijalanjälkeä ulkomailla, koska valkuaisrehun omavaraisuusaste on nyt vain 15 %. ENVIMAT-mallin mukaan suomalaisen kuluttajan ruuan hiilijalanjäljestä tulee 40 45 % ulkomailta Uudet ravintosuositukset jouduttavat vähähiilisempään ruokavalioon Ruokahävikin ja ylensyönnin välttäminen
Suomen maankäyttömuutosten (LULUCF = land use, land use change and forestry) arvioidut kasvihuonekaasupäästövaikutukset 1990 2030 (Regina ym. 2014) Edellä esitetyssä ENVIMAT-kuvassa ei ole mukana maankäytön päästöjä (5,8 milj. t CO 2 -ekv. vuonna 2005 -> 6,8 milj. t CO 2 -ekv. vuonna 2011. Vuonna 2011 maataloussektorin viralliset päästöt olivat 5,9 milj. t CO 2 -ekv.). Jos maankäytön päästöt olisivat mukana ENVIMAT-kuvassa, ruoka olisi khk-päästöjen aiheuttajana samaa suuruusluokkaa asumisen kanssa.
Keskeiset muutokset ruokaketjussa siirryttäessä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa Suopeltojen päästöjen minimointi Ruokatottumuksissa kohti terveellisempää, vähähiilisempää ruokavaliota ja ruokahävikin minimointi Lannan hyötykäyttö energiatuotannossa (vältetään lannan päästöt (0,73 milj. t CO 2 -ekv. vuonna 2011), jolla korvataan fossiilisten polttoaineiden päästöjä Öljystä eroon viljan kuivauksessa