TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003. Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen. Tutkimussuunnitelma. Tulevaisuuden senioriasuminen.



Samankaltaiset tiedostot
TULEVAISUUDEN SENIORIOASUMINEN TSA

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

/2006 Tauno Tuomivaara

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

MIELEN ASKE Työkokous Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Espoon Avoimen osallisuuden malli

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Miten tästä eteenpäin?

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

SELMA - Tulevaisuuden senioriasumisen liiketoimintamallit - Asiakastarpeet senioriasumisen kehittämisen lähtökohtana

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

VÄESTÖ IKÄÄNTYY INNOVATIIVISUUS LISÄÄNTYY

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Itsenäinen suoriutuminen

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai , Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

Yhteinen koti maalla hanke. Yhteisöllisen senioriasumisen suunnittelupäivä

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Koukkuniemi hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Turvallisuus osana hyvinvointia

Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI Tampere Finland

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

MUUTOSINFO PALTAMO

Teknologiatuetun kotona asumisen malli: tietojärjestelmät ja toimintamalli

Turvallisuusratkaisuja kuntalaisten tarpeisiin seniori-ikäisten turvapalvelut

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa alkaen

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki,

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

TULEVAISUUDEN SENIORIASUMISEN MALLI. Antti Lakka

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

Harri Lindqvist Helsinki

Ikäinnovaatio hanke

Transkriptio:

TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003 Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen Tutkimussuunnitelma Tulevaisuuden senioriasuminen Tiivistelmä

Tiivistelmä Tulevaisuuden senioriasuminen 2 Tausta Vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden seniorikansalaisten määrä kaksinkertaistuu Suomessa. Silloin joka neljäs suomalainen on yli 64-vuotias. Vanhusten määrän kasvusta seuraa senioreiden asumiselle monia muutospaineita. Selvä enemmistö yli 60-vuotiaista pitää pitkäaikaista hoitoa tarvitsevan ikääntyneen parhaana asuinmuotona kotona asumista palvelujen turvin. Perinteisen laitoshoidon kannatus on laskenut merkittävästi. Uutena vaihtoehtona esitetty kodin ja laitoksen välimaastoon sijoittuva palveluasuminen senioriasuminen - on saanut laajaa kannatusta. Senioriasumisen tavoitteena on luoda ikääntyville ihmisille turvallinen, viihtyisä ja esteetön asunto ja asuinympäristö lähellä toimivia palveluja ja liikenneyhteyksiä. Toistaiseksi ei ole tehty tutkimusta, jossa olisi kartoitettu tarpeet ja niiden pohjalta luotu yleinen, geneerinen ja poikkitieteellinen toimintamalli vastaamaan tulevan senioriasumisen haasteita. Geneeriseen malliin sisältyviä fyysisiä osa-alueita mm. terveyspalvelut, turva-, ruoka- ja siivouspalvelut samoin kuin logistiikkaan ja rakennuksiin liittyviä kysymyksiä ei toistaiseksi ole ratkaistu. Ratkaisematta ovat myös sosiaalisiin ja henkisiin tarpeisiin liittyvät alueet. Tavoite Tutkimus vastaa kysymyksiin, 1) millainen on tulevaisuuden senioriasumisen malli ja 2) millaisia ovat tarkoitukseen soveltuvat asumismuodot ja palvelut ottaen huomioon sekä infrastruktuurin että palvelujen muutokset tulevina vuosina. Tavoitteena on kuvata senioriasumiselle asetettavat toiminnalliset vaatimukset ja saada aikaan erilaisiin asumistilanteisiin, palveluihin ja asumisympäristöihin soveltuvia perusratkaisuja. Asumisen ja palveluiden perusratkaisut esitetään toiminnallisina vaatimuksina, joihin vastataan asuntoon ja palveluihin valittavina ratkaisuina. Vaatimusten ja niitä vastaavien ratkaisujen tarkastelu tehdään yksilön ja omaisten sekä yrityselämän ja yhteiskunnan näkökulmista ottaen huomioon fyysinen, sosiaalinen ja henkinen toimintaympäristö. Toiminatamalli kattaa tavallisimmat asumisen muodot. Tehtävät: Tehtävinä tutkimuksessa on: 1) Selvittää mitkä ovat nykyiset asumismuodot ja palvelut 2) Koota tiedot niistä tarpeista, jotka ovat johtaneet nykyisin vallalla oleviin asumisen muotoihin 3) Selvittää mitkä ovat yksilöiden, omaisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan todelliset tarpeet 4) Laatia ennusteet tulevaisuuden asumisen muodoista ja niille asetettavista vaatimuksista fyysisen, sosiaalisen ja henkisen ympäristön näkökulmista 5) Vastata kysymykseen Miten syntyy moderni, tulevaisuuden asuminen laatimalla asumisesta ja palveluista toiminnalliset vaatimukset 6) Laatia vaatimusten pohjalta ratkaisuvaihtoja täyttämään asetettuja toiminnallisia vaatimuksia 7) Vastata kysymykseen Millaiset yhteydet tulevaisuuden senioriasuminen tarvitsee eri palvelujärjestelmiin? 8) Vastata kysymyksiin Mitä toimintamuotoja Suomessa pitäisi kehittää?, Miten olemassa olevia palveluja tulee kehittää?, Millaisia uusia palveluja ja toimintamuotoja tarvitaan?

3 Tutkimus kasvattaa sosiaalista pääomaa ja lisää senioriasioihin liittyvää tietopääomaa. Tavoitteena on myös synnyttää kokonaisvaltaisia, elämänhallintaa mahdollistavia palveluja ja uusia tuotteita. Tuloksena saatava toimintamalli voidaan yleistää koko Suomen alueelle. Mallin periaatteita voidaan soveltuvin osin käyttää myös muissa voimakkaasti ikääntyvissä maissa, kuten Skandinaviassa, Keski-Euroopassa ja Japanissa. Tutkimuksen organisointi Tutkimus Tulevaisuuden senioriasuminen on Oulun yliopiston Tekes -rahotteinen tutkimushanke, jossa Oulun yliopiston osuuteen sisältyvät hankkeen johto, koordinointi ja arkkitehtuuriosaston suorittamat osiot. Tutkimus on kokonaisuus, johon osallistuvat Oulun yliopiston lisäksi VTT, TKK, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu Taik. Tutkimus koostuu koordinaatioprojektista ja viidestä eri tutkimusosapuolten vastuulla olevasta osakokonaisuudesta. Lisäksi tutkimuskokonaisuuteen liittyy tuotekehityshanke ja tulosten soveltaminen sekä Ristijärven että Kajaanin kohteissa. Tulosten julkistamisessa käytetään hyväksi Rakennustietosäätiön ja Finnish Wellbeing Centerin kanavia. (kuva 1) Tulevaisuuden senioriasuminen (TSA) Tutkimuksen organisointi Koordinointiprojekti OY/ AO Taik TaY TKK VTT Tuotekehityshankkeet (Rautakesko. Työtehoseura) Tulosten soveltam inen projektikohteissa (Ristijärvi, Kajaani) Kansainväliset yhtydet (VTT, TTS, TKK, Rautakesko) Tulosten julkistus / Rakennustietosäätiö Kuva 1. Tutkimuksen organisointi c 8.6.2003 Heikki Piirainen Tutkimuksen vaihejako:

4 Tutkimus lähtee liikkeelle nykytila-analyysistä, jossa kartoitetaan olemassa olevat toimintamallit analysoimalla eri asumisen muotoja, asuntoja ja niihin liittyviä palveluja. Seuraavaksi käydään läpi senioriasumisen muutostarpeet ja laaditaan ennusteet tulevaisuuden asumisen muodoista ja niille asetettavista vaatimuksista fyysisen, sosiaalisen ja henkisen ympäristön näkökulmista. Ennusteet tuovat tietoa senioriasumisen eri vaihtoehdoista ja 5-10 vuoden tähtäimellä odotettavissa olevista muutoksista. Näistä saadaan vastaus siihen, millainen asumismuoto palveluineen pidentää yksin selviytymisen aikaa ja lyhentää laitoshoitoa. Managerointi Toiminnalliset vaatimukset Ennusteet (kuvauksia siitä, millaiset toiminalliset asiat parantavat senioreiden elämän laatua) Nykytilaanalyysi Ratkaisuvaihtoehdot (yksittäisiä ominaisuuksia/ perusratkaisuja, joilla toiminnalliset vaatimukset voidaan täyttää) Asumismallit - ovat case-esimerkkejä, jotka osoittavat, miten ratkaisuvaihtoehdoista muodostetaan käytännön kohteita - eivät edusta kaikkia mahdollisia ratkaisuja, vaan ovat esimerkkejä perusratkaisuista - asumismallilla on ominaisuusprofiilin, joka täyttää asetetun vaatimusprofiilin Tuotekehitys Tulevaisuuden senioriasuminen tutkimuksen eteneminen Ennusteissa laadittujen tulevaisuuden asumisen muotojen pohjalta edetään asumiselle asetettaviin toiminnallisiin vaatimuksiin, jotka ovat luetteloita ja kuvauksia siitä, millaiset toiminnalliset asiat parantavat senioreiden elämän laatua. Toiminnalliset vaatimukset ilmaisevat asiat yleisellä, geneerisellä tasolla. Vaatimuksia voidaan asettaa esimerkiksi asumismuodoittain tai alueittain. Lopputuloksena saadaan erilaisiin asumis- ja palvelutilanteisiin sopiva perusratkaisu, joka on esitetty tuotteiden (asunto, palvelut) valittavina ominaisuuksina ja ratkaisuina. Ratkaisuvaihtoehdot ovat näin ollen yksittäisiä ominaisuuksia ja/tai perusratkaisuja, joilla toiminnalliset vaatimukset voidaan täyttää. Ratkaisuvaihtoehdot kuvaavat kullekin kohdeosalle ne ominaisuudet, jotka pitää ottaa huomioon senioriasunnon suunnittelussa. Ratkaisuvaihtoehdot konkretisoidaan asumismalleihin, jossa on käytännön esimerkein esitetty se, miten ratkaisuvaihtoehdot kohdassa valitussa ominaisuusjoukosta muodostetaan käytännön kohde. Tutkimus organisoidaan työpaketteihin, joihin myös yritykset voivat osallistua. Kuhunkin työpakettiin kuuluu projekteja kaikista osa-alueista a) fyysinen ympäristö, b) sosiaalinen ympäristö ja c) henkinen ympäristö. Organisaatioiden kannalta katsottuna yrityksen yksittäinen projekti muodostuu kahdesta osasta 1) tutkimuksellinen osa ja 2) soveltava osa Tutkimushankkeen hyötyjä ovat mm.: Yksilön näkökulma

5 - Saadaan aikaan toimintamalli, joka mahdollistaa asumisen omassa asunnossa pidempään. - Säilyttää henkilöiden asuntojen varallisuusarvon, koska ei tapahdu seutukunnan tyhjenemisestä johtuvaa kysynnän puutetta. - Elämän laatu paranee parantamalla yksilöiden henkisen vireyden tasoa. - Antaa mahdollisuuden kohtaamistapojen ja paikkojen organisointiin. Omaisten näkökulma - Antaa mahdollisuuden nykyistä joustavampaan kanssakäyntiin seniorikansalaisten kanssa. - Senioriasumisen malli antaa mahdollisuuden yhteisöjen syntymiselle ja kehittymiselle ja sitä kautta henkisen vireyden haasteet myös omaisille. Elinkeinopoliittinen näkökulma - Antaa yrityksille pääsyn mittavaan ja vaikuttavaan tutkimushankkeeseen, joka synnyttää tiedon virtausta ja uutta tietoa. - Tutkimushanke luo yhteistyöverkoston erilaisten senioriasumisen parissa toimivien tahojen välille. - Uusia ja uudella lailla muotoiltuja liiketoimintaketjuja asumisen organisoinnissa ja asumiseen liittyvissä palveluissa. Niiden yhteyteen syntyy väistämättä uutta palveluliiketoimintaa ja ansaintaikkunoita. - Tulevassa senioriasumisessa tullaan tarvitsemaan sellaisia tuotteita ja tietotekniikan sovelluksia, joita ei vielä ole markkinoilla. - Mahdollisuus monistaa mallia vientimarkkinoilla. Yhteiskunnan näkökulma - Saadaan aikaan tuotteistettu, monistettavissa oleva toimintamalli lukuisille Suomen pienkunnille. - Yhteiskunnalle saadaan toisaalta kustannussäästöjä, toisaalta voidaan tuottaa tarvittavia palveluja pienemmillä resursseilla. Kansainvälinen näkökulma - Antaa valmiuksia viennille, koska tutkimuksessa syntyy uusia, seniorikansalaisen tarpeita täyttäviä tuotteita ja palveluja. - Luo uutta ansaintalogiikkaa suomalaisille yrityksille. - Nopeuttaa yritysten tuotekehityssyklejä ja useiden teknologioiden yhdistämistä. - Tulos on myös kansainvälisille markkinoille soveltuvaa osaamista, jonka tuotteistamiseen ja markkinointiin tutkimuksesta saadaan osaamispääomaa. Verkkorakenteena toimivana voi tutkimukseen osallistuvat organisaatiot hyödyntää oppimaansa myös kaupallisesti. - Tuotteistamalla projektista saadut tulokset saadaan myös luotua tuotteita ja toimintamalleja, joilla on menestymisen mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.