Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI maakunnista kaupunkeihin ja kyliin 25.1.2012, Lahti Jyrki Landstedt, pelastusjohtaja vs. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Taustaa Rakentamisen Sisäisen normitalkoot -hanke turvallisuuden käynnistyi YMssä ohjelmassa 2008 oli 2008. Tavoitteena oli yhtenä keskeisenä selvittää määräysten kehittämiskohteena ja kaavoituksen asumisen vaikutus rakentamis- paloturvallisuuden kustannuksiin kokonaisvaltainen kehittäminen
Pelastuslaitoksen tavoitteita Asumisen turvallisuuden parantaminen kustannustehokkaasti Pelastustoimen toimintavalmiuden ylläpitäminen taloudellisesti kokeilemalla vaihtoehtoisia operatiivisia toimintamalleja
Marja-Vantaa Marja-Vantaa on pääkaupunkiseudun merkittävin uusi asuin- ja työpaikkaalue. Siitä tulee kotikaupunki n. 30 000 asukkaalle. Samalla luodaan edellytykset lähes yhtä monelle uudelle työpaikalle. Marja - Vantaan erityisvahvuudet ovat hyvä sijainti ja liikenneyhteydet
Vantaan kaupungin esitys Marja-Vantaan alueella asemakaavoihin otettaisiin automaattisia sammutuslaitteita koskeva kaavamääräys, jolloin voitaisiin sallia erilaisia lievennyksiä paloturvallisuutta koskevien rakentamismääräyksien tulkintoihin Pelastuslaitos ehdottaa, että kaavamääräys annetaan ehdollisena. Asuntosprinklaus toteutetaan, jos rakennuskustannuksiin saadaan vastaava määrä säästöjä. Asia tarkastellaan kaava-alueiden kokonaisuutena, pelastuslaitoksen, rakennusvalvonnan, Marja-Vantaa projektin sekä rakennusteollisuuden kanssa.
Esityksen tavoitteena Henkilöturvallisuuden parantaminen alentaa palokuolemia ja loukkaantumisten todennäköisyyttä 70-90% USAssa 2002 2005 sprinklattujen asuntojen 1961 tulipalossa ei kuollut yhtään ihmistä Omaisuusvahinkojen pienentäminen alentaa omaisuusvahinkojen todennäköisyyttä 70 90 % rakennus- ja omaisuusvahingot Suomessa vuosittain 150 250 milj. Kiinteistöjen vakuutusmaksut pienenevät Finanssialan keskusliiton näkemyksen mukaan
Esityksen tavoitteena Pelastustoimen vaihtoehtoisten toimintamallien kokeilu perinteinen paloasema (2000 m 2 ) jossa pelastusyksikkö (1+3) ja ambulanssi, 2 ensihoitajaa sprinklatulla Marja-Vantaan alueella riittävä palvelutaso voitaisiin saavuttaa kevyt paloasemalla (1000 m 2 ), jossa kevyt pelastusyksikkö (0+2) ja ambulanssi, 2 ensihoitajaa
Palomääräyksiin voitaisiin ajatella Kerrostaloissa lievennyksiä porrashuoneen umpiperien tulkintoihin julkisivuun tehtävän 1m katkon, rakennuksen ympäri ulottuvien pelastusteiden ja luhtikäytävälle avautuvien ikkunoiden rajoituksiin
Palomääräyksiin voitaisiin ajatella Pientaloissa lievennyksiä uloskäytävää koskevista määräyksistä palokuormaryhmää koskevista määräyksistä (käyttötapaosastointi) pintojen luokkavaatimuksia koskevista määräyksistä määräyksistä, jotka on tarkoitettu estämään palon leviäminen naapurirakennuksiin yhdentontin P3- luokan rakennusten kerrosala voidaan nelinkertaistaa toinen rakennus sprinklattu suojaetäisyys 25% molemmat rakennukset sprinklattu suojaetäisyys 50 %
Lopputulos Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta 21.12.2010/1257 4 Asemakaavassa mahdolliset erityismääräykset Helsingin Ormuspellon ja Alppikylän asemakaava-alueilla (liite 1) sekä Vantaan Marja-Vantaan osayleiskaavan alueella asemakaava-alueella (liite 2) asemakaavassa voidaan antaa määräys: 1) kiinteistön liittämisestä keskitettyyn alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään; 2) asuinrakennuksen varustamisesta automaattisella sammutuslaitteistolla. Laki saatiin voimaan vuosi liian myöhään, jotta Marja-Vantaan alueella olisi kaavamääräystä voitu käyttää
Kiitos mielenkiinnosta Lisätietoja: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (www.ku-pelastus.fi) pelastusjohtaja Pekka Vänskä riskinhallintapäällikkö Jussi Rahikainen sähköposti etunimi.sukunimi@ku-pelastus.fi