METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala 26. 2. 2015
Sisältö Määritelmiä Kannattavuudesta Ekosysteemipalvelut Riskien hallinta Myyttejä Optimointituloksia Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus
Määritelmiä Eri-ikäismetsätalous vs. jatkuva kasvatus Voimaperäinen vs. laajaperäinen
4 Tasaikäismetsätalous Uudistusalan raivaus (-) Maanpinnan käsittely (-) Istutus (-) Joskus ruohous (-) Varhaisperkaus (-) Taimikonhoito (-) Ensiharvennus (+- 0) Toinen harvennus (+) Avohakkuu (+) Paljon menoeriä (-) ja vähän tuloeriä (+) Menot paljon aiemmin kuin tulot => negatiivinen nykyarvo jos korko > 3 4 % Ekosysteemipalvelut notkahtavat avohakkuun jälkeen Puun laatu on toisinaan huono
5 Eri-ikäismetsätalous Plenterwald Uneven-aged management Paljon pieniä puita ja vähän isoja, laskeva läpimittajakauma Hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein Hakkuukierto 10 50 v Kiinnitetään huomiota metsän rakenteeseen Ei helppoa Suomessa Karujen maiden männiköt Korpikuusikot
Plenterwald vanha keskieurooppalainen menetelmä
Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Dauerwald = kestometsämetsätalous Metsä ja sen tuotto sekä muut hyödylliset vaikutukset kestävät Continuous cover management Kiinnitetään huomiota käsittelyihin Alfred Möller 1920: Vältä avohakkuita Poista puut, joiden elinvoima heikentynyt (eli suuret ja huonokuntoiset) Maksimoi tuotos, minimoi pääoma Tasaiset hakkuutulot ei ole itsetarkoitus Ei tähdätä tiettyyn metsän rakenteeseen Oksat ja latvat jätetään metsään, parantavat uudistumista Uudistuminen tapahtuu yleensä itsestään
Dauerwald vanhahko keskieurooppalainen menetelmä
9 Plenterwald Dauerwald Eri-ikäismetsätalous Peitteinen metsätalous Peitteinen metsätalous Eri-ikäismetsätalous on jatkuvan kasvatuksen yksi muoto Eri-ikäismetsätalous Monesti peitteinen metsätalous (jatkuvan kasvatus) ja eriikäismetsätalous mielletään synonyymeiksi Sanotaan että jatkuva kasvatus ei onnistu Suomessa, kun uskotaan, että eri-ikäiskasvatus on vaikeaa Suomessa
Peitteisen metsätalouden muotoja Eri-ikäismetsätalous Toistuvat yläharvennukset Uudistaminen pienaukkohakkuilla Ylispuiden poisto Luontainen uudistaminen Siemen- ja suojuspuulaikut Harvennus vaihtelevaan tiheyteen
Voimaperäinen - Laajaperäinen Voimaperäinen: tehdään voimallisia toimenpiteitä Avohakkuu, maanmuokkaus, ojitus, taimikon perkaus Tuloksena rakenteeltaan yksinkertaisia hoitometsiä Voimaperäistä nimitetty virheellisesti tehometsätaloudeksi Se ei aina ole ollut taloudellisesti tehokasta Puuta on tuotettu periaatteella maksoi mitä maksoi Jotkut tehometsätalouden toimet (karujen soiden ojitus, pohjoisen metsien avohakkuut ja istutukset) ovat olleet tappiollisia, ts. tehottomia Laajaperäinen: ei puututa yhtä paljon metsikön luontaiseen kehitykseen Luontainen uudistaminen, yläharvennus, jatkuva kasvatus Minimoidaan kustannuksia
Epähomogeeninen metsänhoito Yhdessäkin hakkuussa voidaan käyttää monia menetelmiä Ajourat sinne, missä on suuria puita Ajouraa voidaan paikoin laajentaa pienaukoiksi Pienaukon reunat yläharvennetaan Pienaukkoihin voi jättää kuitupuita Harvennus vaihtelevaan tiheyteen Pienaukkojen lisäksi siemen- ja suojuspuulaikkuja Ylispuiden poistoa tai harvennusta sieltä, missä on alikasvosta
Historiaa Poimintahakkuut olivat ennen vallitseva käytäntö Tilanne muuttui 1920-luvulta alkaen Harsintajulkilausuma v 1948 Tarvittiin halpaa puuta massateollisuudelle Alaharvennukset, avohakkuut ja viljely Ei ollut tutkimuksia uuden menetelmän paremmuudesta Tutkimuksia ei käynnistetty myöhemminkään vaan ne pyrittiin estämään Yläharvennus oli (poiminta) oli yleisin syy metsän rauhoitukseen Nyt yläharvennusta suositellaan (selvästi alaharvennusta kannattavampaa) Jatkettu yläharvennus on jatkuvaa kasvatusta Jatkuva kasvatus ( erirakenteiskasvatus ) luvallista vuoden 2014 alusta
Mitä tapahtuu muualla? Ruotsissa samantapaista keskustelua kuin Suomessa Sloveniassa avohakkuut on kielletty kokonaan Keski-Euroopassa pyritään erirakenteisiin sekametsiin Saksassa avohakkuut on kielletty Italiassa metsäpuiden taimituotanto lopahtanut Kiinassa avohakkuut on kielletty Virallinen metsäpolitiikka: Pyritään erirakenteisiin sekametsiin Monissa trooppisissa maissa avohakkuut on kielletty
Kannattavuudesta Muutamia tuloksia Muutamia selvityksiä Syitä saaduille tuloksille
Jaksollinen jatkuva: puuntuotos Kontrolli (4) Määrämittaharsinta (4) Jatkuva kasvatus (7) Tasaikäismetsätalous (7) Suojuspuut Loppupuusto Kertymä Luonnonpoistuma Vessari 0 200 400 600 Tuotos, m 3 /ha Kontrolli (3) Nämä tulokset perustuvat mittauksiin Honkamäki Viljelymetsätaloudessa saadaan jalostushyötyä. Sen suuruus epäselvä (5 10 %)? Määrämittaharsinta (4) Jatkuva kasvatus (11) Tasaikäismetsätalous (10) Johtopäätös: ei radikaaleja eroja 0 200 400 600 Tuotos, m 3 /ha
Kannattavuus metsikkötasolla Kontrolli Määrämittaharsinta Jatkuva kasvatus Tasaikäismetsätalous Vessari Hakattu Loppupuusto Hakkuiden nykyarvo (vihreä) perustuu mittauksiin. Loppupuuston nykyarvo (ruskea) perustuu mallien ennusteisiin. 0 5000 10000 15000 Nykyarvo (3 %), /ha Honkamäki Kontrolli Määrämittaharsinta Jatkuva kasvatus Tasaikäismetsätalous Hakattu Loppupuusto 0 5000 10000 15000 Nykyarvo (3 %), /ha
Kannattavuus tilatasolla (350 ha) 4500000 4000000 Tällä tilalla peitteinen 10 15% parempi kuin nykysuositusten tasaikäismetsätalous 3500000 Nykyarvo, 3000000 2500000 2000000 1500000 2 % 4 % 1000000 500000 0 Suositeltu Tasa Optimaalinen Tasa Peitteinen Paras yhdistelmä Yleensä kannattaa tehdä aluksi myös joitakin päätehakkuita. Tämä johtuu aiemmasta käsittelystä (pienpuusto ja alikasvos raivattu).
Ruotsalainen kirjallisuusselvitys Jatkuva kasvatus kannattavampaa: 19 tutkimusta Jaksollinen kasvatus kannattavampaa: 0 tutkimusta Jaksollinen kannattavampaa, kun optimaalinen jatkuva kasvatus on suljettu pois: 6 tutkimusta Riippuu tilanteesta (korkokannasta, kasvupaikasta, lähtömetsiköstä): 9 tutkimusta Jaksollinen kasvatus on saatu paremmaksi: hyvillä kasvupaikoilla alhaisella korkokannalla varttuneessa lähtömetsikössä kun harvennusvoimakkuutta tai jäävän puuston minimimäärää on rajoitettu http://www.kontinuitetsskogsbruk.se/pdf-filer/forskningsresultat%20lonsamhet.pdf
Suomalainen selvitys Andreassen ja Øyen, Elfving ym., Hoen, 2 x Wikström Tutkittu varttuneen metsän lievää harvennusta vs. avohakkuuta Optimaalinen jatkuva kasvatus suljettu pois Ruotsin metsälaki pakottaa kasvattamaan varttunutta puustoa liian tiheänä Hyytiäinen & Haight Ei ole boreaalisesta vyöhykkeestä eikä osoita että tasaikäismetsätalous on aina kannattavampaa Kant Tasaikäismetsätaloutta ei ole tutkittu lainkaan
Ruotsin ja Suomen laki
Hyvä muistaa Ei ole tehty ainoatakaan tieteellisen kritiikin läpäissyttä tutkimusta, jossa avohakkuu + viljely olisi osoitettu Suomessa jatkuvaa kasvatusta kannattavammaksi tavanomaisia korkokantoja (3% tai enemmän) käytettäessä Ei ole yhtään tutkimusta, jonka mukaan alaharvennus olisi yläharvennusta kannattavampaa Ei ole yhtään tutkimusta, joka osoittaisi, että jatkuvan kasvatuksen tuotosta (kasvua ja uudistumista) olisi yliarvioitu taloudellisissa laskelmissa
Mitä voidaan päätellä tutkimatta Viljelymetsätalouden kannattavuus heikkenee, kun Kasvupaikka heikkenee Siirrytään pohjoisemmas Korkokanta (pääoman tuottovaatimus) nousee Kustannukset suurenevat Puun hinta laskee Kannattavan viljelymetsätalouden nollaraja kulkee Suomessa Siirtyy koron noustessa etelämmäs ja paremmille kasvupaikoille Nollarajan takana vain laajaperäinen metsätalous on järkevää Jatkuva kasvatus Muu laajaperäinen metsätalous
Erojen syitä Miksi tasa ei pärjää Miksi peitteinen pärjää Suuret kulut Kulut ennen tuloja Kiertoajan kuluessa vain yksi arvokasvupiikki Liian paljon huonosti kannattavia hoitotoimia Tärkein syy yläharvennusmetsätalouden paremmuudelle on kuidun ja tukin suuri hintaero. Puut kannattaa kasvattaa tukkimittaan, kuitupuita ei kannata myydä. Pienet kulut Yläharvennuksilla voidaan ylläpitää puustoa, jonka suhteellinen arvokasvu on jatkuvasti hyvä Peitteinen kannattavampaa, vaikka avohakkuupuusta maksetaan enemmän
Yhden kuutiometrin arvo 60 50 40 Mänty Kuusi Näissä puissa pääoma tuottaa huonosti. Ne kannattaa myydä! /m3 30 20 10 0 Raudus Hies 0 5 10 15 20 25 30 Läpimitta, cm Nämä puut lisäävät eniten arvoaan. Jätä ne kasvamaan!
Puun arvokasvuprosentti Arvokasvuprosentti 10 v 14 12 10 8 6 4 2 Mänty Kuusi Raudus Hies Hoida metsää niin, että tämän kokoisia puita jää jäljelle jokaisessa hakkuussa 0 0 5 10 15 20 25 30 Huolehdi myös täydennyksestä Läpimitta, cm
Ylä- ja alaharvennuksen vaikutus Yläharvennus parantaa pääoman tuottavuutta enemmän kuin alaharvennus
Kannattava harvennus =? Pienennä puuston arvoa mahdollisimman paljon Pienennä arvokasvua mahdollisimman vähän Pohjapinta-ala, m2/ha 50 40 30 20 10 0 Vapaa harvennus max 60 % 1 % 3 % 5 % 0 5 10 15 20 25 30 Keskiläpimitta, cm Optimaalisessa harvennuksessa pyritään palauttamaan keskiläpimitta 15 20 senttiin. Saadaan puusto, jonka suhteellinen arvokasvu on lähivuosina suuri Noin 15-senttinen puu on taloudellisesti tuottavin seuraavan 10 vuoden aikana
Viljelymetsätalouden kannattavuus Laskelmissa oletetaan yleensä (virheellisesti) että: Viljely onnistuu aina Ilman viljelyä ei saada mitään Kaikki tulo on viljelyinvestoinnin ansiota Todellisuudessa viljely Aiheuttaa kustannuksia Yleensä lisää tuloja Mutta kaikki tulo ei ole viljelyn ansiota Jos ei viljele Rahat voi sijoittaa muualle Lisäksi saa sen, minkä viljelemätön metsä tuottaa Viljelymetsän on tuotettava enemmän kuin nämä kaksi yhteensä!
Todellisuus Ei viljellä Viljellään Viljelyn tuottama lisäys Frekvenssi Nykyarvo
Itsestään syntynyt taimikko on joskus erinomainen
Esimerkki Viljelyinvestointi on 2000 /ha Kiertoaika 45 vuotta Tuottovaatimus 5 % Loppuarvo 18000 /ha eli tuotto vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa on 18000 /ha Jos kuutiometrin arvo on 35, on hakattava 449 m 3 /ha, jotta saadaan 18000 /ha Se vastaa keskimääräistä vuotuista kasvua 11.4 m 3 /ha Jos luonnon kylvämä metsikkö tuottaa 6 m 3 /ha vuodessa, viljelymetsän on tuotettava 11.4+6 = 17.4 m 3 /ha vuodessa
Toimenpiteen kannattavuus Lisätuottojen nykyarvo Kannattavuussuhde = --------------------------- Investointi Kannattavuus = Lisätuottojen nykyarvo Investointi Kannattavuus = Lisätuottojen loppuarvo Investoinnin loppuarvo Investoinnin loppuarvo ilmoittaa tuoton vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa Lisätuottojen loppuarvon oltava tätä suurempi Muuten vaihtoehtoinen sijoitus on kannattavampi
Paljonko lisäkasvua saatava? Metsän uudistamisen kustannusten tuotto (loppuarvo) 50 vuodessa vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa 3 ja 5 % korkokannalla. Oikealla oleviin sarakkeisiin on laskettu, paljonko lisäkasvua toimenpiteestä pitää aiheutua, jotta se olisi taloudellisesti perusteltu. Kustannus Loppuarvo 50 v päästä, /ha Lisäkasvu, m 3 /ha vuodessa /ha 3 % 5 % 3% 5% Raivaus 200 877 2293 0.5 1.4 Maankäsittely 300 1315 3440 0.8 2.2 Istutus 800 3507 9174 2.2 5.7 Varhaisperkaus 250 1096 2867 0.7 1.8 Taimikonhoito 400 1754 4587 1.1 2.9 Yhteensä 1950 8549 22361 5.3 14.0
Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut, ulkoisvaikutukset Kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys Tuet ja verot
Ulkoisvaikutukset, ekosysteemipalvelut 36 Puuntuotannon arvo 150 200 /ha vuodessa Muiden hyötyvaikutusten arvo voi olla monin verroin suurempi Niitä vähätellään, koska niille ei ole markkinoita Niiden vapaaehtoinen vaaliminen on vastuullista metsätaloutta Kulttuurinen kestävyys Metsää tulee käsitellä menetelmillä, jonka kansalaiset hyväksyvät Suurin osa suomalaisista vastustaa avohakkuita Avohakkuut on jo kielletty mm. Saksassa, Kiinassa ja Sloveniassa Sosiaalinen kestävyys Ei aiheuteta haittaa perinteisille metsän käyttötavoille Ulkoilu, marjastus, metsästys, sienestys
Ulkoisvaikutukset notkahtavat avohakkuussa 37 Peitteinen metsätalous Tasaikäismetsätalous Pätee mm. seuraaville ulkoisvaikutuksille ja ekosysteemipalveluille Mustikka- ja sienisato Maisema- ja ulkoiluarvot Eroosion ehkäisy, hiilen sidonta
Tuet ja verot Yhteiskunta voi ohjata puuntuotantoa lakien lisäksi tukien ja verojen avulla Pigouvian instruments Periaate: haitallisista ulkoisvaikutuksista verotetaan, hyödyllisiä tuetaan Metsätalouden kohdalla menetellään juuri päinvastoin (Kemera) Tahvonen 2013: Puuntuotannon tukemiselle verovaroista ei ole taloudellisia perusteluja Kansantaloudelliset syyt? Tahvonen 2013: Puuntuotannossa yksityistaloudellinen kannattavuus on sama asia kuin kansantaloudellinen kannattavuus Eronen 2009: Kansantaloudellisiin syihin vetoaminen kuuluu metafysiikkaan Luonto- ja monikäyttöarvojen vaalimisen tukeminen verovaroilla on perusteltua
Riskien hallinta Miksi riski ja epävarmuus lisääntyvät Miten voidaan varautua riskeihin
Monia epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä Markkinat, tuotteet ja hinnat muuttuvat Ilmaston muutos Puiden kasvu ja elossaolo Tuhot Tulokaslajit Mielipideilmasto muuttuu Säädökset, rajoitteet, tuet, verot Päästökauppa
Varautuminen epävarmuuteen Periaate: Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia Sopeutuvan metsätalouden keinoja: Pidä metsä sekametsänä Pidä metsä erirakenteisena Pidä eri metsiköt erilaisina, kasvata eri puulajeja Myy puuta useammin mutta kerralla vähemmän Vältä kaavamaisuutta
Mikä vähentää tulevaisuuden toimintavaihtoehtoja Alaharvennus Alikasvoksen raivaus Puhtaiden metsiköiden kasvatus Saman puulajin kasvatus kaikissa metsiköissä Taimikon perkaus sekapuista Istutus ja kylvö
Miksi erirakenteinen sekametsä on paras 43 Taloudelliset riskit Voidaan myydä sitä puutavaralajia, jolla on paras menekki ja hinta Tuotosta voidaan lyhyessä ajassa suunnata puutavaralajeihin, joiden hinta on nousussa Voidaan myydä puuta milloin vain, mm. silloin kun hinta on hyvä Avohakatusta metsästä ei voi myydä puuta vuosikymmeniin Myrskyt Tuulenkaadot löytyvät avohakkuualojen reunoilta! Kova myrsky kaataa tasaikäisen alaharvennetun metsän kaikki puut Erirakenteisessa metsässä pienet kuuset ja norjat koivut pysyvät pystyssä Voidaan myydä kaatuneet puut ja jättää pystyyn jääneet kasvamaan Taudit ja tuholaiset Kuusenjuurikääpä leviää nopeammin puhtaassa kuusikossa kuin sekametsässä Sekametsän kuuset ovat pienemmässä vaarassa kuin puhtaan kuusikon kuuset Taudit ja tuholaiset tappavat yhden lajin, muut jäävät eloon
Myyttejä Elpyykö alikasvos Soveltuvatko mänty ja koivu eivät sovellu jatkuvaan kasvatukseen Soveltuvatko tasaikäiset metsät jatkuvaan kasvatukseen
Myytti 1: Vapautettu alikasvos ei elvy
Myytti 1: Vapautettu aliskasvos ei elvy Ikä 90 v Ikä 40 v
Myytti 2: Mänty tai koivu ei sovi jatkuvaan kasvatukseen
Eri-ikäistä hieskoivikkoa
Myytti 3: Tasaikäinen metsä ei sovi jatkuvaan kasvatukseen Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen Frekvenssi Läpimitta
10 vuoden päästä Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen Alikasvos Frekvenssi Läpimitta
20 vuoden päästä Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen Alikasvos Frekvenssi Läpimitta
2 3 hakkuuta -> tauko Hakkuutulo, /ha Nykyarvo, /ha 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 6000 4000 2000 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Vuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Axis Title Tasaikäinen lähtömetsä Eri-ikäinen lähtömetsä Tasaikäinen lähtömetsä Eri-ikäinen lähtömetsä Nykyarvo kaikkiaan Tasaikäinen lähtömetsä: 10944 /ha Eri-ikäinen lähtömetsä: 8520 /ha
Tasaikäisen männikön jatkuva kasvatus Hakattu 100 130 m3/ha tukkia Uusi hakkuu 10 vuoden päästä Metsikköön muodostuu hiljalleen alikasviosta
Tukin laatu on joka hakkuussa parempi kuin edellisessä hakkuussa
Myytti 3: JK:n puunkorjuu on kallista Ensiharvennus Tukkipuukertymä, m 3 /ha Kuitupuukertymä, m 3 /ha Korjuukustannus, /m 3 Toinen harvennus Tukkipuukertymä, m 3 /ha Kuitupuukertymä, m 3 /ha Korjuukustannus, /m 3 Päätehakkuu Tukkipuukertymä, m 3 /ha Kuitupuukertymä, m 3 /ha Korjuukustannus, /m 3 VT-männikkö 7 38 14,0 33 33 10,3 171 63 6,4 MT-kuusikko 1 48 15,6 38 51 10,0 208 74 6,2 Erirakenteisen metsän harvennushakkuu Tukkipuukertymä, m 3 /ha Kuitupuukertymä, m 3 /ha Korjuukustannus, /m 3 53 56 9,0 64 39 8,6
Myytti 5: Korjuu ei onnistu jatkuvassa kasvatuksessa Onnistuu osaavalta toimijalta Vauriopuut pitää poistaa saman tien
Optimointituloksia (1) Metsän muuttaminen erirakenteiseksi (2) Optimaalinen jatkuva kasvatus (3) Tasapainotilan optimointi
(1) Metsän muuttaminen erirakenteiseksi Tilanne 1: Metsikössä on alikasvosta Kehitä alikasvosta Vapauta alikasvos Yläharvenna Tilanne 2: Metsikössä ei ole alikasvosta Suojuspuuhakkuu Ylispuiden poisto Yläharvennus
Tilanne 1 optimointitulos
Tilanne 2 - optimointitulos Ylispuiden poisto kahdessa hakkuussa v. 15 ja 30
(2) Jatkuvan kasvatuksen optimointi Optimoidaan sarjaa peräkkäisiä hakkuita Ei tähdätä tiettyyn metsikön rakenteeseen Avohakkuu suljettu pois Ei kuitenkaan välttämättä Any-aged management : mitään ei suljeta pois Minimipohjapinta-alan alitus johtaa uudistamisvelvoitteeseen Yleensä 1 3 seuraavaa hakkuuta kiinnostavat Loppupuuston (nyky)arvo lasketaan malleilla Tavallisin tilanne metsäsuunnittelussa Voidaan myös optimoida niin pitkälle, että loppupuusto ei enää vaikuta nykyarvoon
Sekametsä Puita/ha 250 200 150 Raudus Kuusi Mänty Ku PPA 5 m2/ha Optimikäsittely Koivut pois Jätä vähän mäntyjä Lakiraja alittuu muuten Jätä kaikki kuuset 10 vuoden päästä Poista loput männyt Yläharvenna hiukan kuusta Jäävä PPA 14 m2/ha Poistettavien osuus 100 50 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 Läpimitta, cm Sekametsä 1,2 1 0,8 0,6 Mänty 0,4 Kuusi 0,2 Raudus 0 0 5 10 15 20 25 30 35 Läpimitta, cm
Ku PPA 5 m2/ha Optimikäsittely Yläharvenna koivua Harvenna lakirajalle Jätä kaikki kuuset 14 vuoden päästä Poista loput koivut Jätä kaikki kuuset Harvenna lakirajalle Hakkuu heti kun kuusia riittävästi lakirajaan Poistettavien osuus Puita/ha 600 500 400 300 200 100 0 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2 Kaksijaksoinen Raudus Kuusi 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 Läpimitta, cm Spruce Birch Kaksijaksoinen 0 5 10 15 20 25 30 35 Läpimitta, cm
Tasaikäinen männikkö Puita/ha 250 200 150 100 Mänty Optimikäsittely Harvenna lakirajalle 3 vuoden päästä Ylä- ja alaharvennuksen yhdistelmä 12 vuoden päästä Avohakkuu MP-käsittely Männyn kylvö Peitteisessä metsätaloudessa luontainen uudistaminen Poistettavien osuus 50 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 Läpimitta, cm Tasaikäinen männikkö 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Mänty 0,2 0 0 5 10 15 20 25 30 35 Läpimitta, cm
Eri-ikäinen kuusikko Optimikäsittely Yläharvenna heti Yläharvenna uudelleen 14 vuoden päästä Lakirajat eivät vaikuta, ts. jätetään lakirajaa tiheämmäksi Poistettavien osuus Puita/ha 600 500 400 Kuusi 300 200 100 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 Läpimitta, cm Eri-ikäinen kuusikko 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Kuusi 0,2 0 0 5 10 15 20 25 30 35 Läpimitta, cm
(3) Steady State -optimointi Saadaan yleisluonteista tietoa Ei sovi metsäsuunnitteluun, jossa lähdetään liikkeelle metsikön nykytilasta Optimoidaan hakkuun jälkeistä läpimittajakaumaa Voidaan kuvata mm. Läpimittaluokkien frekvensseillä Weibull-funktiolla (parametrit + N + Dmax) Maksimoidaan Nykyarvoa NA N (1 + i) Hartmannin kaava monitavoitteisessa tilanteessa = T T 1 A T
Steady State -optimointituloksia Runkoluku Nettotulo Tukkikertymä Nykyarvo 1 % Nykyarvo 4 % 0 10 20 30 Läpimitta, cm MT-kuusikko Keski-Suomessa
Metsäsuunnittelu ja jatkuva kasvatus
Metsäsuunnittelu huonoimmillaan Jos kehitysluokka on 04, ehdotetaan automaattisesti avohakkuuta ja viljelyä (metsikön rakenteesta riippumatta) Tämä on järkevää vain, jos Kaikki puut ovat vähintään 25-senttisiä JA Luontainen uudistaminen (tai edullinen konekylvö) ei onnistu JA Metsässä ei ole kasvupaikalle sopivan puulajin alikasvosta Jos osa puustosta on kuitukokoa tai pientä tukkipuustoa, yläharvennus olisi yleensä selvästi kannattavampi käsittely
Metsäaluetason suunnittelu Haetaan optimaalista yhdistelmää eri metsiköiden käsittelyjä Jos maksimoidaan puuntuotosta, aluetason optimi on metsikköoptimien summa Yleensä halutaan muutakin Tasaisia hakkuutuloja Leimikkokeskityksiä Habitaattikeskityksiä Eri metsiköiden optimikäsittelyt riippuvat toisistaan Suunniteltava yhtäaikaisesti
Monsu, versio 6 Mukana sekä jatkuva että jaksollinen kasvatus Uudet kasvumallit Sopivat sekä tasa- että eri-ikäisiin metsiin Kasvu-, elossaolo- ja kynnyskasvumallit Useita vaihtoehtoja käsittelyjen simulointiin Jatkuvaa kasvatusta vain osoitetuilla kuvioilla Sekä jatkuva että jaksollinen sallittuja kaikilla kuvioilla Vain jatkuvaa kasvatusta Vain jaksollista kasvatusta
Monsu, versio 6 Suunnitelma koostetaan tavalliseen tapaan Metsiköille simuloidaan käsittelyvaihtoehtoja esim. kolmelle 10-vuotiskaudelle Niille lasketaan nykyarvo ja monia muita tunnuksia NPV = simuloidun jakson nykyarvo + loppupuuston ennustettu nykyarvo Vaihtoehdoista koostetaan optimiyhdistelmä kombinatorisen optimoinnin keinoin Lineaarinen ohjelmointi Heuristiset menetelmät
JK-hakkuun simulointi - Monsu Hakkuun voimakkuus määritelty erikseen puuston kokoluokille: Vaihtoehtoja saadaan harvennusvoimakkuuksia ja aikoja varioimalla Nettotulot diskontataan nykyhetkeen Nettotulo = Tienvarsihinta Korjuukustannus Avohakkuuseen verrattuna kalliimpi korjuu otetaan huomioon Nykyarvo = Simulointijakson nykyarvo + loppupuuston nykyarvo Loppupuuston nykyarvo Malleilla: f(kasvupaikka, korko, tu- ja ku-hinta, puuston rakenne) Ennustettu arvo diskontataan nykyhetkeen ja lisätään nykyarvoon
JK-hakkuun simulointi - Monsu Runkoluku/ha 200 150 100 50 Monsu Poistetaan kaikenkokoisia puita. Jätetään runsaasti arvokynnystä lähestyviä puita. Poistuu Jää Jäljitellään järkevää käytännön toteutusta. Myös pieniä puita poistetaan (ajourat, laatu). 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 Läpimitta, cm
JK-hakkuiden simuloinnin ohjaus Monsussa Käsittelyn nimi Poistetaan, % < 10 cm 10-15 cm 15-20 cm 20-25 cm > 25 cm Lievä yläharvennus 10 15 20 30 50 Normaali yläharvennus 12.5 17.5 22.5 50 75 Voimakas yläharvennus 15 20 25 70 100 Nimeä saatetaan muuttaa kertymän perusteella Lievä yläharvennus Normaali yläharvennus Voimakas yläharvennus Minimikertymä 40 m 3 /ha 60 m 3 /ha 90 m 3 /ha Simuloitu käsittely unohdetaan saman tien, jos lakirajat alittuvat
Lievä yläharvennus - esimerkkejä Runkoja/ha 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Poistuu Jää 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Läpimitta, cm Runkoja/ha 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Poistuu Jää 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Läpimitta, cm 120 Runkoja/ha 100 80 60 40 20 0 Poistuu Jää 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Läpimitta, cm
Normaali yläharvennus - esimerkkejä Runkoja/ha 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Poistuu Jää 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Läpimitta, cm Runkoja/ha 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Poistuu Jää 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Läpimitta, cm 120 Runkoja/ha 100 80 60 40 20 0 Poistuu Jää 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Läpimitta, cm
Voimakas yläharvennus - esimerkkejä Runkoja/ha 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Poistuu Jää 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Läpimitta, cm 120 Runkoja/ha 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Poistuu Jää 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Läpimitta, cm Runkoja/ha 100 80 60 40 20 0 Poistuu Jää 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Läpimitta, cm
Kuljettajan ohjeistus yleisohjeita Harvennus tehdään yläharvennuksena, joissa korjataan tukkikokoisia puita ja säästetään pieniä tukkipuita, kuitupuita ja pienpuustoa. Metsikkö pyritään pitämään sekametsänä. Esim. kuusivaltaisessa metsikössä kuusia poistetaan suhteessa enemmän kuin mäntyä ja lehtipuustoa. Huonolaatuiset pää- ja lisävaltapuut poistetaan. Hyvälaatuiset kuitupuut ja pienet tukkipuut pyritään säästämään. Pääkuvioilla on tehty mallileimaus, jossa säästettävät puut on merkattu keltaisella/oranssilla/vihreällä/sinisellä nauhalla. Pienimpiä puita ja taimia ei ole merkattu, mutta ne pyritään säästämään kaikilla kohteilla. Ajourat pyritään tekemään kohtiin, joissa on eniten korjattavaa tukkipuustoa. Ajoa pyritään välttämään kohdissa, joissa on vain kuitupuuta ja taimia. Oksat karsitaan ajourille juurivaurioiden ehkäisemiseksi.
Kuljettajan ohjeistus kuviokohtaiset ohjeet Jokaiselle kuviolle ilmoitetaan pohjapinta-ala ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen Lisäksi sanallisia ohjeita, esimerkiksi: Poistetaan 3/4 yli 25 cm kuusista. Pienempiä kuusia harvennetaan tiheissä kohdissa. Yli 25 cm koivuista poistetaan puolet ja pienempiä harvennetaan. Rantaan jätetään 15 m suojakaista, jonka reunoilta poimitaan yksittäisiä suuria kuusia. Poistetaan 3/4 yli 25 cm kuusista ja männyistä ja n. puolet yli 20 cm kuusista ja männyistä. Pienempää puustoa harvennetaan lievästi vain tiheissä kohdissa.
Muita mahdollisuuksia Askelia JK:n suuntaan voidaan ottaa myös Tekemällä (simuloimalla) harvennukset yläharvennuksina Pidentämällä kiertoaikaa Ylispuiden poiston runsaalla käytöllä Luontaisen uudistumisen suosimisella Kuusen suojuspuuhakkuu Väljennyshakkuiden käytöllä Monsussa näihin vaikutetaan simulointiparametreilla JK metsäsuunnittelussa yksinkertaisimmillaan: Simuloidaan ja ehdotetaan yläharvennuksia Ei simuloida eikä ehdoteta (paljoa) avohakkuuta ja viljelyä
Mitä tekisit tässä metsikössä?